31.1.2011

ASIAN TAUSTA

Espoon kaupunki on yhdessä Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kanssa kilpailuttanut 5.5.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (jäljempänä vammaispalvelulaki) ja sosiaalihuoltolain mukaiset inva-autolla suoritettavat kuljetuspalvelut sopimuskaudelle 1.1.2009-31.12.2010. Kilpailutuksen yhteydessä 29.5.2008 kuljetuspalvelujen tarjoajille on ilmoitettu, että kuljetusten tilausvälityspalvelun tuottajana toimii Helsingin Ympäristön Taksikeskus Oy. Espoon kaupunki on valinnut kuljetuspalvelujensa tuottajat päätöksellään 25.9.2008 § 29.

Espoon kaupunki on ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei se ole tehnyt sopimusta edellä mainittuihin kuljetuksiin liittyvän tilausvälityspalvelun suorittamisesta palvelun tuottajan kanssa.

HAKEMUS

TJP Lines Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Espoon kaupungin kilpailuttamaan julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) edellyttämin tavoin vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisiin inva-autolla suoritettaviin kuljetuksiin liittyvän tilausvälityspalvelun. Hakija on lisäksi vaatinut, että kaupunki velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.244 eurolla korkoineen.

Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten inva-autolla suoritettavien kuljetuspalvelujen hankintaa koskevan Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien 5.5.2008 päivätyn tarjouspyynnön mukaan tarjoajan oli sitouduttava liittymään kaupunkien osoittamaan tilausvälitysjärjestelmään. Myöhemmin 29.5.2008 tarjoajille ilmoitettiin internetissä, että tilausvälityspalvelu hankitaan Helsingin Ympäristön Taksikeskus Oy:ltä, joka tunnetaan yleisimmin aputoiminimellä Lähitaksi.

Tilausvälityspalvelun hankintaa ei siis ole kilpailutettu lainkaan, vaan hankinta on tehty suorahankintana. Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun alueella toimii useita palveluntarjoajia, joilla on valmiudet toimittaa tällainen palvelu. Tältä osin kaupungit eivät ole hankintasäännösten edellyttämällä tavalla hyödyntäneet olemassa olevia kilpailutusmahdollisuuksia.

Päätöstä hankkia tilausvälityspalvelu suorahankintana ei ole perusteltu. Kaupungit ovat ainoastaan ilmoittaneet, että tilausvälityspalvelun toimittaa Lähitaksi. Hankinnalla ei ole ollut sellaista kaupungeista riippumattomista syistä johtuvaa kiirettä, jolla suorahankintaa voitaisiin perustella.

VASTINE

Espoon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta ja hylkää hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Lisäksi kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.800 eurolla korkoineen.

Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset inva-autolla suoritettavat kuljetuspalvelut kilpailutettiin 5.5.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä. Asiasta tehtiin hankintapäätös 25.9.2008. Tässä hankinnassa ei ole ollut kysymys mainittujen kuljetusten tilausvälityspalvelusta vaan varsinaisten kuljetuspalvelujen suorittamisesta. Sanottuun hankintaan liittyvän tarjouspyynnön mukaan tarjoajien edellytettiin sitoutuvan kaupunkien osoittamaan tilausvälitysjärjestelmään. Tämän palvelun tuottajan vahvistettiin tarjouspyynnön täydennysvaiheessa olevan Helsingin Ympäristön Taksikeskus Oy eli Lähitaksi, joka toimii muun muassa Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien alueella yleisenä taksien tilausvälityskeskuksena.

Hakemuksessa tarkoitetussa kuljetusten tilausvälityspalvelussa ei ole kysymys julkisesta hankinnasta. Yksittäisten asiakkaiden oikeutta tilata kuljetuspalvelu Lähitaksin kautta ei voida rajoittaa hallinnollisin päätöksin. Espoon kaupungilla ei ole voimassa olevaa sopimusta Lähitaksin kanssa kuljetuspalvelujen välittämisestä. Espoon kaupunki ei ole myöskään tehnyt hankinta- tai muutakaan päätöstä liittyen kuljetuspalvelujen välittämiseen.

Järjestelyssä, jossa Lähitaksi toimii kuljetusta tarvitsevien asiakkaiden matkojen välittäjänä, ei ole kysymys hankintalain tarkoittamasta julkisesta hankinnasta. Tuossa laissa tarkoitetulle hankinnalle on ominaista vastikkeellisuus, eikä sitä sovelleta silloin, kun esimerkiksi kunta sopii yritystoiminnan harjoittamisesta ja palvelujen tuottamisesta siten, että yrittäjä saa vastikkeen toiminnalleen asiakkailtaan. Hankintalaki tulisi sovellettavaksi, mikäli asiakas saisi lain 6 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuin tavoin hankintayksiköltä tukea yli puolet hankinnan arvosta.

Kuljetuspalvelujen välittämisestä tulevat kustannukset asiakas maksaa itse. Lähitaksin hoitamassa tilausvälityspalvelussa ei ole kysymys palvelusta, josta Espoon kaupunki maksaisi vastiketta. Espoon kaupunki ei myöskään tue asiakkaan mahdollisesti maksamaa tilausvälityspalvelumaksua, vaan asiakas vastaa siitä kokonaisuudessaan itse.

VASTASELITYS

TJP Lines Oy on antamassaan vastaselityksessä lausunut muun ohella, että tilausvälistysjärjestelyt ja kuljetuspalvelujen hankinta liittyvät kiinteästi ja erottamattomasti toisiinsa siten, että hankintayksikkö ei voi sopia tilausvälitysjärjestelyistä niitä kilpailuttamatta samalla kun se toisaalta edellyttää tarjoajilta sitoutumista hankintayksikön ilmoittamaan tilausvälitysjärjestelmään ja toisaalta maksaa omavastuuosuutta lukuun ottamatta kuljetuspalvelun kustannukset. Kytkemällä kuljetuspalveluhankinta yhteen tiettyyn tilausvälityskeskukseen estetään tehokkaasti hankintayksikön maksamien kuljetuspalvelujen tilaaminen muilta tilausvälitystoimijoilta. Valittu tilausvälistyskeskus saa selvää taloudellista etua muiden vastaavien toimijoiden kustannuksella.

KAUPUNGIN LISÄKIRJELMÄT

Espoon kaupunki on lisävastineessaan ja kahdessa kirjelmässään esittänyt muun ohella, että sillä ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta järjestää matkojen tilausvälityspalvelua. Kunnan järjestämisvastuulle voidaan vammaispalvelulain mukaan sisällyttää ainoastaan kuljetuspalvelujen eli yksittäisten matkojen saatavuuden takaaminen kuntalaisille, jotka täyttävät vammaispalvelulaissa säädetyt kriteerit.

Helsingin Ympäristön Taksikeskus Oy välittää taksi- ja invataksitilauksia pääkaupunkiseudulla 13 kunnan alueella kaikille taksia tai invataksia tarvitseville asiakkaille, ei siis vain Vantaan, Kauniaisten ja Espoon kaupunkien kuljetuspalveluasiakkaille. Lähitaksiin kuuluu noin 1.240 taksia, joista 130 täyttää esteettömän kaluston vaatimukset. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun piirissä oleva asiakas tilaa taksin yhdestä Lähitaksin numerosta, jolloin käytettävissä ovat kaikki 130 autoa. Lähitaksin palvelun piirissä olevissa autoissa käyvät maksuvälineinä kaupunkien liikkeelle laskemat maksukortit.

Lähitaksi on alueen yleinen tilausvälitysjärjestelmä, jonka piiriin voivat liittyä kaikki taksiluvan omaavat taksiautoilijat, joilla on asemapaikka sen toiminta-alueella. Kaupungin käsityksen mukaan lähes kaikki, elleivät kaikki alueella asemapaikkaa pitävät taksiluvan omaavat taksiautoilijat kuuluvat Lähitaksin piiriin. Mikään muu tilausvälityspalvelua tuottava yritys ei toimi alueella yhtä kattavasti kuin Lähitaksi.

Kuljetusten tilausvälityspalvelussa ei ole kysymys kunnan järjestämisvastuulla olevasta palvelusta. Palvelun järjestämiskustannukset eivät missään tilanteessa rasita kuntaa. Tällöin ei myöskään voida katsoa olevan kysymys kaupungin myöntämästä taloudellisesti mitattavissa olevasta hyödystä tai edusta. Taksimatkojen tilausvälityspalvelun järjestäminen ja sen käyttämisestä perittävien kustannusten laskuttaminen palvelua käyttäviltä yksittäisiltä asiakkailta on yleisesti alalla toimivien yritysten vastuulla ja intressissä. Ei voida katsoa, että kyseessä olevassa tilanteessa kaupunki olisi luovuttanut sille laissa säädetyn järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan palvelun tuottamisen ja näistä palveluista perittävän laskutusoikeuden palveluntuottajalle.

Invataksia tarvitsevien asiakkaiden kuljetukset hoidettiin ennen niiden kilpailutusta siten, että asiakkaat tilasivat matkansa suoraan heidän tiedossaan olevilta invataksiyrittäjiltä. Tämä toimintamalli ei kuitenkaan taannut riittävän joustavaa ja nopeaa kuljetuspalvelua kaikille asiakkaille, koska kyseiset invataksiyrittäjät suorittivat myös muita toimeksiantoja.

Ennen kuljetuspalveluja koskevaa kilpailutusta sen järjestäneet kaupungit pitivät keväällä 2008 informaatiotilaisuuden alueen invataksiyrittäjille. Tilaisuuteen oli kutsuttu kattavasti kyseisiä kuljetuksia hoitavia yrityksiä. Tilaisuudessa selvitettiin kaupunkien kuljetuspalvelujen asiakkaiden tarvetta matkojen tilaamiseen keskitetysti yhden palvelunumeron kautta. Tavoitteena oli saumaton palveluketju alkaen matkojen tilaamisesta loppuen matkojen asianmukaiseen hoitamiseen. Invataksiyrittäjät olivat valmiit suostumaan Lähitaksin toimimiseen matkojen välittäjänä. Myös Lähitaksin edustaja oli tilaisuudessa mukana.

Edellä mainittuun tarpeeseen perustuen kaupungit kävivät Lähitaksin kanssa neuvottelut kuljetusten tilausvälityksen järjestämisestä ja Lähitaksi suostui tilausvälittäjäksi. Kaupungit ilmoittivat tarjouskilpailussa Lähitaksin toimivan kilpailutettavien kuljetuspalvelujen tilausvälityskeskuksena. Lopputuloksena oli, että invataksia tarvitsevien asiakkaiden osalta siirryttiin niin sanottuun normaaliin taksikuljetusten välitystoimintaan, jossa asiakkaat voivat tilata tarvitsemansa kuljetuspalvelun yhden palvelunumeron kautta.

MUU ASIAA KOSKEVA SELVITYS

TJP Lines Oy on esittänyt selvityksenä toimimisestaan kuljetusten tilausvälityspalveluja tuottavana elinkeinonharjoittajana yhtiön Etelä-Suomen lääninhallitukselle 11.10.2006 tekemän luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain (343/1991) 16 §:n mukaisen ilmoituksen taksiliikenteen tilausvälitystoiminnan aloittamisesta.

Espoon kaupunki on lausunut TJP Lines Oy:n asianosaisaseman osalta, että yhtiö ei ole toiminut missään vaiheessa taksiliikenteen tilausvälityspalvelun tuottajana. Yhtiön harjoittama pienimuotoinen matkojen tilausvälitystoiminta on rajoittunut korkeintaan yhtiön omilla linja-autoilla suoritettavaan liikennöintiin. Yhtiö ei ole esittänyt, millä tavalla se kykenisi hoitamaan inva-autoa tarvitsevan noin 1.300 asiakkaan vuositasolla 75.000 kuljetuksen välittämisen Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien alueella. Yhtiö ei ole alalla toimiva palveluntuottaja, jolla olisi asianosaisasema käsiteltävässä asiassa.

Espoon kaupungin mukaan mainitun palvelun arvon määrittäminen on vaikeaa, koska hinta muodostuu kolmansien eli palvelua tarvitsevien asiakkaiden palvelun toimittajalle maksamista maksuista, joiden suuruutta kaupungilla ei ole mahdollisuutta tarkasti arvioida. Lähitaksin internetsivujen mukaan invataksitilauksen hinta asiakkaalle on 0,99 euroa puhelulta lisättynä puhelunvälitysmaksulla. Kun kuljetuksia on arvioitu olevan vuositasolla 75.000, niiden välittämisen arvo olisi 74.250 euroa vuodessa.

Helsingin Ympäristön Taksikeskus Oy on antanut siltä pyydetyn lausuman, jossa se on muun ohella ilmoittanut, että auton tilaavat asiakkaat maksavat tilausvälityspalvelun käyttämisen tilauspuhelun hinnassa (0,984 €/puh + ppm).

TJP Lines Oy:tä koskevan kaupparekisteriotteen mukaan yhtiö on 12.10.2010 asetettu konkurssiin Espoon käräjäoikeudessa.

TJP Lines Oy:n konkurssipesä on 18.11.2010 ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei konkurssipesä jatka oikeudenkäyntiä. TJP Lines Oy:n hallitus on 2.12.2010 ilmoittanut markkinaoikeudelle jatkavansa oikeudenkäyntiä. TJP Lines Oy:n konkurssipesä on 16.12.2010 ilmoittanut käsityksenään markkinaoikeudelle, että yhtiön hallituksen jäsenenä toiminut henkilö ei enää toimi yhtiön hallituksen jäsenenä vaan jatkaa asian käsittelyä yksityishenkilönä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Kysymyksenasettelu

Kunta on velvollinen järjestämään vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja. Espoon kaupunki on kilpailuttanut hankintalain mukaisessa järjestyksessä inva-autoa tarvitsevien kuljetuspalveluasiakkaidensa matkojen hoitamisen. Nyt kysymys on Espoon kaupungin velvollisuudesta kilpailuttaa näihin kuljetuspalveluihin liittyvä tilausvälityspalvelu ja lisäksi asian käsittelyyn markkinaoikeudessa liittyvistä hakijatahon asiavaltuutta koskevista seikoista.

Hakijatahon asiavaltuudesta

Espoon kaupungin mukaan TJP Lines Oy ei ole alalla toimiva elinkeinonharjoittaja, eikä sillä siten ole asiassa asianosaisasemaa.

Hankintalain 78 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi se, jota asia koskee. Säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 120-121) mukaan asianosaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Hakijana voisi käytännössä olla lähinnä alalla toimiva yrittäjä, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Hakija on normaalisti tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai sellainen alalla toimiva yrittäjä, joka ei ole hankintayksikön menettelyn vuoksi päässyt kiinnostuksestaan huolimatta osallistumaan tarjouskilpailuun, koska hankintayksikkö on jättänyt hankinnan kokonaan kilpailuttamatta tai ei ole antanut tarjouspyyntöä.

TJP Lines Oy on esittänyt selvityksenä toimimisestaan kuljetusten tilausvälityspalveluja tuottavana elinkeinonharjoittajana yhtiön Etelä-Suomen lääninhallitukselle 11.10.2006 tekemän luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain (343/1991) 16 §:n mukaisen ilmoituksen taksiliikenteen tilausvälitystoiminnan aloittamisesta. Asiassa on riidatonta, että yhtiö on myös harjoittanut kuljetusten jonkinlaajuista tilausvälityspalvelua. Kun vielä otetaan huomioon, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan elinkeinonharjoittajalla ei vielä hankintamenettelyn alkaessa tarvitse olla hankinnan kohteena olevan palvelun toteuttamisessa tarvittavia resursseja, markkinaoikeus katsoo, että TJP Lines Oy:tä on pidettävä sellaisena alan elinkeinonharjoittajana, jolla on ollut oikeus saattaa nyt käsillä oleva kilpailuttamisvelvollisuutta koskeva asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

TJP Lines Oy on 12.10.2010 eli sen jälkeen, kun hakemus on tullut markkinaoikeudessa vireille, asetettu konkurssiin. TJP Lines Oy:n konkurssipesä on 18.11.2010 ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei konkurssipesä jatka oikeudenkäyntiä. Yhtiön hallitus on 2.12.2010 ilmoittanut markkinaoikeudelle jatkavansa oikeudenkäyntiä. TJP Lines Oy:n konkurssipesä on 16.12.2010 ilmoittanut käsityksenään markkinaoikeudelle, että yhtiön hallituksen jäsenenä toiminut henkilö ei enää toimi yhtiön hallituksen jäsenenä vaan jatkaa asian käsittelyä yksityishenkilönä.

Konkurssilain esitöissä (LaVM 6/2003 vp) on julkisoikeudellisten saatavien käsittelyn yhteydessä tuotu esiin, että hallintolainkäytössä oikeus käyttää velallisen puhevaltaa tämän omaisuuteen ja taloudellisten asioiden hoitoon liittyen siirtyy yleisten konkurssioikeudellisten periaatteiden mukaan konkurssihallintoa edustavalle pesänhoitajalle, ja että tällöin myös velallisella on rinnakkainen puhevalta. Sanotusta seuraa yleisten konkurssioikeudellisten periaatteiden perusteella, että muiden asioiden osalta puhevalta on velallisella. Näin ollen on selvää, että julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalain) mukaisessa oikeudenkäynnissä konkurssivelallisella on aina vähintäänkin rinnakkainen puhevalta. TJP Lines Oy:n hallituksen jäsenellä on konkurssivelallisen edustajana puhevalta edustaa TJP Lines Oy:tä markkinaoikeudessa.

Edellä mainituilla perusteilla asiassa ei ole ilmennyt perustetta jättää markkinaoikeudelle toimitettu hakemus tutkimatta konkurssivelallisen hakemuksena.

Kilpailuttamisvelvollisuus

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin tässä laissa säädetään.

Espoon kaupungin mukaan asiassa ei ole kysymys hankintalaissa tarkoitetusta hankinnasta, koska kaupunki ei voi rajoittaa kuljetuspalveluasiakkaansa oikeutta tilata kuljetuksensa Helsingin Ympäristön Taksikeskus Oy:ltä, koska kaupunki ei ole tehnyt päätöstä tilausvälityspalvelun hankinnasta, koska kaupunki ei ole tehnyt sopimusta mainitun palvelun tuottajan kanssa ja koska kaupunki ei suorita vastiketta mainitusta palvelusta eikä anna tukea mainitun palvelun tuottajan asiakkaille tuottajan näiltä perimiin tilausvälitysmaksuihin.

Espoon kaupunki on yhdessä Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kanssa kilpailuttanut vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia inva-autolla suoritettavia kuljetuspalveluja 5.5.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä. Kilpailutuksen yhteydessä tarjoajien on edellytetty sitoutuvan siihen, että mainittuihin kuljetuspalveluihin liittyvän tilausvälityspalvelun toimittajana on kaupunkien tarjoajille ilmoittama Helsingin Ympäristön Taksikeskus Oy.

Hankintalain 5 §:n 1 kohdan mukaan hankintasopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan. Pykälän 4 kohdassa on puolestaan määritelty palveluhankintasopimus, jolla säännöksen mukaan tarkoitetaan muuta kuin julkista rakennusurakkaa tai julkista tavarahankintaa koskevaa sopimusta, jonka kohteena on palvelujen suorittaminen. Pykälän 6 kohdan mukaan palveluja koskevalla käyttöoikeussopimuksella tarkoitetaan muuten samanlaista sopimusta kuin palveluhankintasopimus, mutta palvelujen vastikkeena on joko oikeus hyödyntää palvelua tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä. Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 51) mukaan käyttöoikeussopimuksen vastikkeena voi olla esimerkiksi oikeus periä maksuja palveluja käyttäviltä asiakkailta.

Mainittua vastikkeellisuuden käsitettä on oikeuskäytännössä tulkittu laajasti. Merkitystä on annettu erityisesti sille, onko sopimuksella katsottava olevan tarjoajalle taloudellista arvoa. Taloudellista arvoa on katsottu olevan paitsi sopimuksilla, joista maksetaan rahallinen korvaus, myös sopimuksilla, jotka oikeuttavat tarjoajan muuhun hankintayksikön myöntämään taloudellisesti mitattavissa olevaan hyötyyn tai etuun.

Erityisesti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisussa asiassa C-206/08, (Eurawasser, tuomio 10.9.2009, Kok., s. I-8377, 80 kohta) on katsottu, että se seikka, että palveluja koskevan sopimuksen yhteydessä sopimuskumppani ei saa korvausta suoraan hankintaviranomaiselta, mutta sillä on oikeus saada korvaus kolmansilta, riittää tämän sopimuksen luokittelemiseksi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi palveluja koskevaksi käyttöoikeussopimukseksi, jos sopimuskumppani ottaa vastattavakseen toiminnasta hankintaviranomaiselle aiheutuvan riskin täysimääräisesti tai ainakin pääosin, vaikka tämä riski olisikin alusta alkaen huomattavan pieni palvelun organisointia koskevien julkisoikeudellisten yksityiskohtaisten sääntöjen vuoksi.

Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY 1 artiklan 2 kohdan a alakohta ja 4 kohta sisältävät soveltamisalansa osalta julkisia hankintoja koskevan sopimuksen ja palveluja koskevan käyttöoikeussopimuksen määritelmät, jotka ovat asiallisesti samankaltaiset kuin direktiivin 2004/17/EY 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 3 kohdan b alakohdan määritelmät (edellä mainittu asia Eurawasser, tuomion 42 kohta).

Markkinaoikeus toteaa, että Espoon kaupungin julkisena hankintana hankkimiin vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisiin inva-autolla suoritettaviin kuljetuksiin liittyy kiinteästi kuljetusasiakkaan tarve saada auto tilatuksi. Kaupunki on kuljetuspalveluja koskeneen hankintamenettelynsä yhteydessä ilmoittanut tarjoajille, että kuljetusten tilausvälittäjänä toimii sanottuun toimintaan suostumuksensa antanut Helsingin Ympäristön Taksikeskus Oy ja että tarjoajien tulee sitoutua tämän välittäjän käyttämiseen. Kuljetuspalvelujen käyttäjillä ei siis ole ollut mahdollisuutta tilata kuljetuspalveluja muutoin kuin mainitun yhtiön kautta. Markkinaoikeus katsoo, että näissä olosuhteissa Espoon kaupunki on asiaa hankintaoikeudellisesti tarkasteltuna sopinut Helsingin Ympäristön Taksikeskus Oy:n kanssa tilausvälityspalvelun tuottamisesta yksinoikeudella ja tähän järjestelyyn liittyen tosiasiallisesti luovuttanut yhtiölle oikeuden periä maksut tästä palvelusta sitä käyttäviltä asiakkailta. Mainitussa oikeudessa on kysymys taloudellisesti mitattavissa olevasta hyödystä tai edusta ja sen myötä myös palveluntuottajan saamasta vastikkeesta. Espoon kaupungille ei tässä järjestelyssä myöskään jää minkäänlaista taloudellista riskiä.

Näillä perusteilla kysymyksessä olevaa kuljetusten tilausvälityspalvelua koskevaa Espoon kaupungin ja Helsingin Ympäristön Taksikeskus Oy:n välistä järjestelyä on pidettävä hankintalain 5 §:ssä tarkoitettuna hankintasopimuksena.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tilausvälityspalvelun käyttämisen kertahinta asiakkaalle on noin yksi euro. Palvelun vuotuinen arvo Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueella yhteensä on puolestaan noin 75.000 euroa.

Edellä mainitussa 5.5.2008 päivätyssä tarjouspyynnössä on todettu kuljetuspalvelujen määristä seuraavaa:

”Inva-autoa tarvitsevia asiakkaita on Espoossa noin 540, Kauniaisissa ei ole tarkkaa tilastoa invataksien käyttäjistä ja Vantaalla noin 700. Asiakasmäärä elää uusien asiakkaiden tulemisen ja luonnollisen poistuman kautta. Kaupungit eivät sitoudu tämän hetkisiin asiakas- ja matkamääriin. Ne voivat sopimuskaudella vaihdella. Suuria muutoksia ei ole odotettavissa, koska inva-asiakkaiden määrät ovat pitkään pysyneet suhteellisen samoina.

Vuonna 2007 inva-matkoja tehtiin Espoossa noin 33 000 ja Vantaalla noin 42 000 kappaletta. Kauniaisissa ei ole tilastoitu inva-matkoja erikseen.”

Hankintalain 20 §:n ensimmäisen virkkeen mukaan hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin tämän lain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Säännöksen esitöissä (HE 50/2006 vp s. 70–71) on todettu, että hankinnan jakamisen osiin tulee perustua todellisiin taloudellisiin ja teknisiin seikkoihin, jotka hankintayksikön tulee pystyä näyttämään tarvittaessa toteen. Lähtökohtana arvioinnissa olisi luontevan hankintakokonaisuuden määrittely. Luontevasti samanaikaisesti kilpailutettavien samantyyppisten hankintojen tulisi katsoa kuuluvan samaan hankintakokonaisuuteen. Huomiota voidaan kiinnittää ajanjaksoihin, joiden aikana tehtäviä hankintaeriä kilpailutetaan kokonaisuuksina suunnitelmallisessa hankintatoimessa.

Espoon kaupunki on edellä markkinaoikeuden toteamin tavoin tehnyt hankintasopimuksen kuljetusten tilausvälityspalvelusta samassa yhteydessä, kun se on kilpailuttanut itse kuljetuspalvelut. Kuljetuspalveluiden hankinta on edellyttänyt myös tilausvälityspalvelun hankintaa. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että nyt käsillä olevassa tilanteessa kuljetuspalvelu ja tilausvälityspalvelu ovat muodostaneet yhden jakamattoman hankintakokonaisuuden.

Hankintalain 17 §:n 3 momentin mukaan, jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien vastaavien osien ennakoitu kokonaisarvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa. Jos osien yhteenlaskettu arvo ylittää 15 §:ssä tarkoitetun kansallisen kynnysarvon tai 16 §:ssä tarkoitetun EU-kynnysarvon, jokaisen osan hankinnassa on noudatettava kyseisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevia säännöksiä siten kuin 4 luvussa säädetään.

Ottaen huomioon, että kuljetuspalvelujen hankintakausi on ollut kaksi vuotta, että tilausvälityspalvelun tuottaja veloittaa asiakkaalta yhdestä matkatilauksesta noin yhden euron suuruisen välityspalkkion ja että Espoon kaupungin osalta kuljetuspalveluiden arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 5,4 miljoonaa euroa sekä tilausvälityspalvelun vuotuinen arvo on arviolta yli 30.000 euroa, markkinaoikeus katsoo, että mainittujen palveluiden arvo on ylittänyt palveluhankinnoille hankintalain 16 §:ssä säädetyn EU-kynnysarvon. Myös tilausvälityspalvelu on siten kuulunut hankintalain soveltamisalaan, ja Espoon kaupungin olisi tullut kilpailuttaa sen hankinta hankintalain säännöksiä noudattaen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia hakemuksesta, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden säännöksessä mainittujen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on siten se, että markkinaoikeudelle tehdyssä hakemuksessa esitetyt vaatimukset koskevat hankintalaissa tarkoitettua hankintaa. Näin ollen markkinaoikeus on toimivaltainen tutkimaan hakemuksen.

Johtopäätös ja seuraamus

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 3 kohden (348/2007) mukaan, jos hankinnassa on menetelty tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, markkinaoikeus voi velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Markkinaoikeus voi määrätä tällaisen seuraamuksen myös 1.6.2010 voimaan tulleen hankintalain 94 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella.

Asiassa ei ole esitetty seikkoja, joiden perusteella Espoon kaupunki olisi voinut hankintasäännösten mukaan suorittaa kysymyksessä olevan tilausvälityspalvelun hankinnan ilman tarjouskilpailua. Kun kaupungin menettely on siis ollut virheellistä, asiassa tulee harkittavaksi hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Espoon kaupungin virheellinen menettely, jota ei myöhemminkään ole esitetty korjatun, voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että kaupunki järjestää tilausvälityspalvelusta tarjouskilpailun, jossa otetaan huomioon julkisista hankinnoista annetun lain nyt voimassa olevat oikeusohjeet.

Oikeudenkäyntikulut

Asian käsittely markkinaoikeudessa on aiheutunut Espoon kaupungin virheestä. Näin ollen ja hallintolainkäyttölain 74 § huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Vastaavasti kaupungin vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta on hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus velvoittaa Espoon kaupungin, mikäli se aikoo hankkia julkisena hankintana hankkimiinsa perusteluissa mainittuihin kuljetuspalveluihin liittyvää tilausvälityspalvelua julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettuna hankintana, kilpailuttamaan tilausvälityspalvelun julkisia hankintoja koskevien säännösten mukaisesti. Velvoitetta on noudatettava nyt asetetun 10.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Espoon kaupungin korvaamaan TJP Lines Oy:lle sen oikeudenkäyntikulut 1.244 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä päivästä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Espoon kaupungin oikeudenkäyntikulu-vaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Ville Parkkari.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 7.9.2012 taltionumero 2338.