29.12.2010

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Kauhavan kaupunki on pyytänyt 18.5.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Kirkkosillan rakentamisesta. Hankinnasta on julkaistu 20.5.2009 avointa menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta.

Kauhavan kaupungin tekninen lautakunta on päätöksellään 24.6.2009 § 94 valinnut Kirkkosillan rakentajaksi Oy VR-Rata Ab:n 296.640 euron urakkahinnalla.

Kauhavan kaupungin tekninen lautakunta on päätöksellään 26.8.2009 § 125 päättänyt hyväksyä uudeksi korjatuksi urakkahinnaksi 345.000 euroa.

Hankintailmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 400.000–600.000 euroa.

Kauhavan kaupunki ja Oy VR-Rata Ab ovat 27.8.2009 allekirjoittaneet urakkasopimuksen.

HAKEMUS

A. Leponiemi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan sille hyvitysmaksua 63.420 euroa. Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.807,21 eurolla korkoineen.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut urakkahinnaksi 296.640 euroa. Hankintasopimusneuvotteluissa voittanut tarjoaja on todennut, että tarjouksessa ilmoitetussa urakkahinnassa on ollut laskentavirhe ja että oikean urakkahinnan olisi pitänyt olla 457.840 euroa. Voittanut tarjoaja ja hankintayksikkö ovat käymiensä neuvotteluiden jälkeen sopineet uudeksi urakkahinnaksi 345.000 euroa. Hankintayksikkö on siten tinkinyt voittaneen tarjoajan tarkoittamaa todellista urakkahintaa.

Hankintayksikkö on perustellut menettelyään niin sanotulla erehdysopilla, jonka mukaan tarjous ei ole tarjoajaa sitova, jos tarjouksessa on ollut sellainen virhe, jonka tarjouksen vastaanottajan olisi tullut havaita. Se, että hankintayksikön olisi pitänyt huomata voittaneessa tarjouksessa ollut laskuvirhe, ei oikeuta oikean ja virheettömän tarjoushinnan neuvotteluun ja tinkimään tästä hinnasta tarjousten jättämisen määräajan jälkeen. Virheettömässä hankintamenettelyssä hankintayksikön olisi siten tullut valita hakijan tarjous halvimpana tarjouksena.

VASTINE

Kauhavan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Hakijan asiamies on esteellinen edustamaan hakijaa markkinaoikeudessa, koska asiamies on osallistunut hankintalain valmisteluun ja on siten saanut tietoonsa lain tarkoituksen. Koska hankintayksiköllä ei ole samanlaista tietoa lain tarkoituksesta, hakija ja hankintayksikkö eivät ole tasavertaisessa asemassa. Lisäksi lainvalmistelussa saadun sisäpiiritiedon käyttäminen taloudelliseen tavoitteluun ei ole hyvän tavan mukaista eikä toiminta muutenkaan täytä hyvän hallintotavan vaatimuksia.

Voittanut tarjoaja on esittänyt luotettavasti hankintayksikölle, että se on ilmoittanut tarjouksessaan virheellisesti sillan ja tien rakennuskustannukset. Hankintaneuvotteluissa urakkahintaa on korjattu oikeudenmukaisempaan suuntaan niin sanottua erehdysoppia soveltaen.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia sillasta ja siihen liittyvistä tierakenteista urakka-asiakirjojen mukaisesti. Tarjousten vertailua suoritettaessa tavoitteena on ollut halvimman yhdistelmän löytäminen sillan ja tien rakentamiseksi. Vertailussa on arvioitu, kannattaako työ tilata halvimman 482.000 euron kokonaistarjouksen jättäneeltä tarjoajalta vai jakaa urakka urakoitsijan rakentamaan siltaan ja omana työnä tehtävään tiehen. Voittaneen tarjoajan kanssa tehdyn siltasopimuksen arvo on ollut 345.00 euroa, joten omana työnä tehtäviin tierakenteisiin on jäänyt 137.000 euroa. Hankintayksikkö on arvioinut, että se pystyy rakentamaan tien oman työnä tätä edullisemmin.

Kun hakijan tarjouksessa sillan rakentamisesta ilmoittama hinta on ollut 422.800 euroa, tien rakentamiseen omana työnä olisi jäänyt 59.800 euroa halvimman kokonaistarjouksen jättäneeseen tarjoajaan verrattuna. Jos voittaneen tarjoajan tarjousta ei oteta huomioon, hankintayksikön suorittamien laskelmien mukaan toiseksi edullisin vaihtoehto olisi ollut valita urakoitsijaksi halvin kokonaistarjouksen jättänyt tarjoaja. Näin ollen hakijalla ei olisi ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua.

VASTASELITYS

A. Leponiemi Oy on lausunut, että hakijan asiamiehen osallistuminen hankintalain valmisteluun liittyneeseen työryhmätyöskentelyyn ei ole tehnyt asiamiehestä esteellistä toimimaan markkinaoikeudessa.

Asiassa ei ole merkitystä sillä, että hankintayksikkö on pidättänyt itselleen oikeuden toteuttaa urakat osittain tai että hankintaa ei olisi missään tilanteessa tehty hakijalta vaan halvimman kokonaistarjouksen antaneelta tarjoajalta. Hankintayksikön tavoitteena on ollut halvimman vaihtoehdon löytäminen sillan ja tien rakentamiseksi. Hakijan tarjoaman siltaurakan hinta lisättynä halvimman tarjoajan tieurakan hintaan olisi ollut halvempi yhdistelmä kuin tien ja sillan hankinta halvimman kokonaistarjouksen jättäneeltä tarjoajalta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Esteellisyys

Hankintayksikkö on esittänyt, että hakijan asiamies on ollut esteellinen edustamaan hakijaa markkinaoikeudessa, koska asiamies on osallistunut hankintalain valmisteluun.

Markkinaoikeus katsoo, että hakijan asiamiehen osallistuminen hankintalain valmisteluun liittyneeseen työryhmätyöskentelyyn ei tee asiamiehestä esteellistä toimimaan asiamiehenä julkisia hankintoja koskevissa asioissa.

Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikön menettely, jossa hankintayksikkö on sallinut tarjouksessa olleen virheen korjauksen ja sen johdosta toimitetun neuvottelun seurauksena olleen hinnan alennuksen, ollut julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaista.

Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjoaja kantaa osaltaan vastuun tarjouksensa sisällöstä. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää lisäksi, ettei yhdellekään tarjoajista anneta mahdollisuutta parantaa tarjoustaan.

Kirkkosillan rakennusurakkatarjousten avaamista koskevasta muistiosta 23.6.2009 ilmenee, että voittaneen tarjoajan kustannukset tien osalta ovat jopa yli kaksinkertaiset verrattuna toiseksi kalliimpaan tarjoukseen. Toisaalta sillan kustannukset ovat taas selvästi muita tarjoajia selvästi alhaisemmat. Hankintayksikkö on kuitenkin päätöksellään 24.6.2009 § valinnut Kirkkosillan rakentajaksi Oy VR-Rata Ab:n 296.640 euron urakkahinnalla ja päättänyt, että tiehen liittyvät työt toteutetaan hankintayksikön omana työnä.

Hankintasopimusneuvottelua koskevan pöytäkirjan 19.8.2009 mukaan voittaneen tarjoajan edustaja on ilmoittanut, että yhtiön 18.6.2009 päivätyssä tarjouksessa on ollut laskentavirhe. Sillan rakentamisen kustannukset olisivat pitäneet olla yhteensä 464.852,60 euroa tarjouksessa ilmoitetun 296.640,00 asemesta. Hinta sillan osalta oli siten laskettu tarjouksessa 168.212,60 euroa liian alhaiseksi.

Hankintasopimusneuvottelua koskevasta pöytäkirjasta edelleen ilmenee, että hankintayksikkö ja voittaneen tarjoajan edustaja olivat sopineet, että laskentavirheestä korvataan kuitenkin vain noin 29 prosenttia eli 48.360 euroa. Näin ollen sillan rakentamisen kokonaishinnaksi on hyväksytty 345.000 euroa.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely, jossa se on voittaneen tarjoajan tarjouksessa olleen laskentavirheen korjaamisen jälkeen käynyt voittaneen tarjoajan kanssa hintaneuvotteluja korjatun ja siten oikean hinnan alentamiseksi tarjousten jättämiselle asetetun määräajan jälkeen, ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintamenettelyssä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintalain 76 §:ssä (348/2007) tarkoitetulla tavalla virheellisesti. Asiassa on näin ollen harkittava kysymys sanotussa lainkohdassa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Seuraamukset

Hankintayksikkö on tehnyt urakkasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa. Hankintalain 76 §:n 2 momentti huomioon ottaen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 119) on todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Hyvitysmaksu voidaan siis määrätä vain molempien edellytysten täyttyessä.

Kysymyksessä olevan hankintailmoituksen mukaan sopimusta ei voi jakaa osiin. Tarjouspyynnössä on todettu, että ”Rakennuttaja pidättää myös oikeuden toteuttaa hankinnan kohde kokonaan omana työnään ilman, että urakoitsija on oikeutettu perimään laskennasta aiheutuneita kuluja, sekä oikeuden toteuttaa kohteen vain osittain.” Hankintayksikkö on siten pidättänyt itsellään oikeuden toteuttaa hankinta kokonaan tai osittain omana työnään. Hankintayksikkö ei sen sijaan ole pidättänyt itsellään oikeutta hakijan esittämällä tavalla jakaa hankintaa useamman tarjoajan kesken.

Saaduista tarjouksista halvin kokonaistarjous on ollut 482.000 euroa, josta sillan rakentamisen osuus on ollut 442.000 euroa ja tien rakentamisen osuus 40.000 euroa. Hakijan kokonaistarjous on puolestaan ollut 546.475 euroa, josta sillan rakentamisen osuus on ollut 422.800 euroa ja tien rakentamisen osuus 123.675 euroa. Vaikka hakijan tarjous on ollut sillan rakentamisen osalta saaduista tarjouksista halvin, markkinaoikeus katsoo, ettei edellä tarjouspyynnössä mainittu huomioon ottaen voi arvioida, olisiko hankintayksikkö virheettömässä menettelyssä teettänyt pelkästään sillan vai hankinnan kokonaisuudessaan ulkopuolisella urakoitsijalla.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa voida riittävällä varmuudella todeta, että hakijalla olisi ollut hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hakijan hyvitysmaksuvaatimus on tämän vuoksi hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön menettelyn virheellisyys huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että olisi kohtuutonta, mikäli hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Näin ollen hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan kohtuulliseksi katsotut oikeudenkäyntikulut.

Hakija on arvonlisäverovelvollinen, joten sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää A. Leponiemi Oy:n hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Kauhavan kaupungin korvaamaan A. Leponiemi Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Gisela Juutilainen.