Finlex - Till startsidan
Marknadsdomstolen

29.12.2010

Marknadsdomstolen

Marknadsdomstolens avgöranden i marknadsrättsliga ärenden, konkurrensärenden, energimarknadsärenden och i ärenden om offentliga upphandlingar.

MAO:617/10

Ämnesord
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, työvoimakoulutus, tarjoajan soveltuvuus, tarjousten vertailu
År för fallet
2010
Meddelats
Diarienummer
375/10/JH

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt 10.5.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä KESELY/1061/05.14.02/2010 tarjouksia syksyllä 2010 alkavasta kansallisella määrärahalla hankittavasta työvoimakoulutuksesta Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken työ- ja elinkeinotoimistojen alueilla. Hankinnasta on 10.5.2010 julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään 7.7.2010 KESELY/1061/05.14.02/2010 muun ohella valinnut työvoimakoulutuksen ”6) Logistiikan pt valmistava koulutus, varastonhoitaja” tuottajaksi Jalasjärven kunnan JAKK liikelaitoksen.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on valituksen kohteena olevan työvoimakoulutuksen osalta 313.200 euroa.

VALITUS

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen 7.7.2010 KESELY/1061/05.14.02/2010 siltä osin, kuin se koskee työvoimakoulutusta ”6) Logistiikan pt valmistava koulutus, varastonhoitaja”.

Hankintayksikkö on pisteyttänyt vertailuperusteen ”toimitusvarmuus” väärin perustein. Opetushallitus on suorittanut voittaneesta tarjoajasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen tarkastuksen ja esittänyt, että opetus- ja kulttuuriministeriö ryhtyy tarkastuskertomuksessa 26.5.2010 esitettyihin takaisinperintä-toimenpiteisiin. Jalasjärven kunta ei pysty takaamaan JAKK liikelaitoksen toimitusvarmuutta takaisinperinnän toteutuessa.

VASTINE

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.628,21 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on kuullut puhuttavan voittaneeseen tarjoajaan kohdistuneesta Opetushallituksen tarkastuksesta, mutta hankintayksiköllä ei ole ollut käytössään valittajan mainitsemaa tarkastuskertomusta. Hankintayksikkö on edellä mainittujen kuulopuheiden takia pyytänyt työ- ja elinkeinoministeriöltä kannanottoa voittaneen tarjoajan tilanteesta. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan ei ole ollut olemassa mitään perustetta, jolla hankintayksikkö olisi voinut sulkea voittaneen tarjoajan tarjouskilpailusta taikka automaattisesti vähentää sen toimitusvarmuudesta saamia pisteitä.

Tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti vertailuperusteen ”toimitusvarmuus” arvioinnissa on otettu huomioon tilat, opettajat, koneet, laitteet ja luvat. Hankintayksikkö ei ole voinut ottaa kysymyksessä olevan vertailuperusteen arvioinnissa huomioon tarjoajan taloudelliseen tilanteeseen liittyviä tekijöitä.

LAUSUNTO

Jalasjärven kunta on lausunut, että Opetushallituksen tarkastuskertomuksen käsittely on edelleen opetus- ja kulttuuriministeriössä kesken, joten sillä ei ole ollut merkitystä JAKK liikelaitoksen toimitusvarmuutta arvioitaessa. Valituksen kohteena olevan koulutuksen ajankohdaksi on määritelty 4.10.2010–20.5.2011, joten opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä ei tule olemaan vaikutusta JAKK liikelaitoksen toimitusvarmuuteen kysymyksessä olevana ajankohtana.

VASTASELITYS

Valittaja on lausunut vastaselityksessään, että Opetushallitus on suorittanut voittaneesta tarjoajasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen tarkastuksen ja esittänyt, että opetus- ja kulttuuriministeriö ryhtyy tarkastuskertomuksessa 11.8.2009 esitettyihin takaisinperintä- ja muihin toimenpiteisiin. Opetushallitus on tehnyt voittaneesta tarjoajasta myös lisätarkastuksen. Tarkastuskertomuksessa 26.5.2010 on esitetty, että voittaneelta tarjoajalta tulisi ammatillisen koulutuksen järjestämisessä tapahtuneen virheellisen toiminnan perusteella periä takaisin valtionapua noin 31 miljoonaa euroa. Edellä mainitun tarkastuskertomuksen havaintoja voidaan pitää hankintalain 54 §:n mukaisena ammattitoiminnan vakavana virheenä, jonka perusteella kysymyksessä oleva tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet koulutussuunnitelma, työelämälähtöisyys, toimitusvarmuus, asiakastyytyväisyys ja koulutuksen hinta. Kunkin vertailuperusteen painoarvo on ollut 20 prosenttia.

Valittaja on saanut toimitusvarmuutta koskeneesta vertailuperusteesta viisi ja voittanut tarjoaja neljä pistettä. Hankintayksikkö on perustellut annettuja pisteitä sanallisesti viittaamalla muun muassa tiloihin, opetusvälineiden kuntoon sekä pääopettajien ja opettajien koulutukseen ja kokemukseen. Hankintayksikkö ei ole tosiasiallisesti arvioinut toimitusvarmuutta riittävän perusteellisesti. Se ei ole ottanut huomioon, että Opetushallituksen tarkastuskertomuksessa esitetty takaisinperintä vaikuttaa olennaisesti voittaneen tarjoajan toimintaedellytyksiin ja toimitusvarmuuteen.

Tarjousvertailussa sekä valittaja että voittanut tarjoaja ovat saaneet yhteensä 20 pistettä. Hankintapäätöksen mukaan voittaneen tarjoajan tarjous on katsottu kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi, koska se on ollut hinnaltaan halvempi kuin saman kokonaispistemäärän saanut valittajan tarjous. Hankintayksikkö on ensinnäkin menetellyt virheellisesti, kun se ei ole tarjouspyynnössä määritellyt, miten tarjouskilpailu ratkaistaan tilanteessa, jossa tarjoajat ovat tasapisteissä. Hankintapäätös myös merkitsee sitä, että hintaa koskeva vertailuperuste on saanut suuremman painoarvon kuin mitä tarjouspyynnössä on ilmoitettu.

Virheettömässä hankintamenettelyssä valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun.

LISÄKIRJELMÄT

Hankintayksikkö on lausunut lisävastineessaan, että tarjouspyynnössä ei ole asetettu vaatimuksia tarjoajien soveltuvuudelle. Tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta sillä perusteella, että se on syyllistynyt ammattitoiminnassa vakavaan virheeseen edellyttää, että hankintayksikkö voi näyttää virheen toteen. Hankintayksiköllä ei ole ollut hankintapäätöksen tekohetkellä saatavilla Opetushallituksen tarkastuskertomusta voittaneesta tarjoajasta, joten se ei olisi voinut näyttää toteen, että voittanut tarjoaja on syyllistynyt ammattitoiminnassa vakavaan virheeseen. Kysymyksessä oleva poissulkemisperuste on lisäksi harkinnanvarainen.

Hankintayksikön näkemyksen mukaan tasapuolisin tapa ratkaista tarjouskilpailun voittaja tilanteessa, jossa tarjoajat ovat tasapisteissä, on valita hinnaltaan halvin tarjous.

Valittaja on antanut lisävastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Voittaneen tarjoajan soveltuvuus

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on kaikissa hankintamenettelyissä arvioitava ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua. Ehdokas tai tarjoaja voidaan kuitenkin 53 tai 54 §:n mukaisesti sulkea tarjouskilpailusta myöhemminkin tarjouskilpailun aikana hankintayksikön saatua tiedon poissulkemisen perusteesta.

Asiassa ei ole ollut kysymys hankintalain 53 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta. Hankintalain 54 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle muun muassa ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen. Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp, s. 97–98) mukaan kyseisen pykälän tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta johtuvia taloudellisia tai muista tekijöistä johtuvia riskejä, jotka liittyvät hankinnan toteuttamiseen, ja hankintayksiköllä on harkintavalta poissulkemisperusteen käyttämisessä. Tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteet edellyttävät, että poissulkemisperusteita sovelletaan samalla tavalla kaikkiin ehdokkaisiin tai tarjoajiin.

Hankintalain 54 §:n 1 momentissa asetetaan hankintayksikölle oikeus mutta ei velvollisuutta sulkea tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle säännöksessä täsmennetyin edellytyksin. Näin ollen hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailun ulkopuolelle siihen kohdistetun tarkastusmenettelyn johdosta. Hankintayksikkö ei ole sulkenut muitakaan tarjoajia tarjouskilpailun ulkopuolelle kysymyksessä olevalla perusteella. Näin ollen hankintayksikön menettely ei tältä osin ole ollut epätasapuolista tai syrjivää.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätös

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteiksi on ilmoitettu koulutussuunnitelma, työelämälähtöisyys, toimitusvarmuus, asiakastyytyväisyys ja koulutuksen hinta. Kunkin vertailuperusteen painoarvo on ollut 20 prosenttia, ja kustakin vertailuperusteesta on voitu saada tarjousten vertailussa 1–5 pistettä.

Tarjouspyynnössä on myös ilmoitettu vertailuperusteiden arvioinnissa huomioon otettavat seikat. Toimitusvarmuuden osalta on ilmoitettu, että tarjousten arvioinnissa otetaan tarjouspyynnössä tarkemmin yksilöidyin tavoin huomioon koulutuksen järjestämiseen tarvittavat tilat, opettajat sekä koneet, laitteet ja tarjoajalla olevat luvat.

Hankintayksikkö on tarjousten vertailussa antanut toimitusvarmuudesta valittajalle viisi, voittaneelle tarjoajalle neljä ja kolmannelle tarjoajalle kolme pistettä. Hankintapäätöksen liitteenä on ollut tarjousten vertailutaulukko, jossa on ilmoitettu tarjoushinnat, tarjousten pisteytys ja sanalliset perustelut tarjousvertailulle. Toimitusvarmuuden osalta sanallisista perusteluista käy ilmi, että kolmannen tarjoajan tarjouksessa ei ole ollut erillistä luetteloa opetusvälineistöstä ja että tarjouksissa on ollut eroja pääopettajan ja opettajien koulutuksen ja kokemuksen osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen liitteenä olleessa tarjousten vertailutaulukossa esitetyt sanalliset perustelut ovat olleet suhteellisen suppeat. Asiakirjasta käy kuitenkin ilmi, miten tarjouksia on vertailuperusteen ”toimitusvarmuus” osalta vertailtu suhteessa toisiinsa, sekä ne tarjouksista ilmenneet eroavaisuudet, joihin tarjousten piste-erot ovat perustuneet. Markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätös on perusteltu hankintalain 73 §:ssä edellytetyllä tavalla.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se soveltaa ilmoittamiaan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita tarjousvertailussa, edellyttäen, että menettely on tarjoajien kannalta tasapuolista. Hankintayksikön vertailuperusteen ”toimitusvarmuus” osalta suorittamasta tarjousvertailusta ilmenee, että hankintayksikkö on ottanut huomioon tarjouksissa tältä osin olleita eroja. Asiassa ei ole ilmennyt, että tarjousten pisteytys olisi ollut epätasapuolista tai syrjivää. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, että hankintayksikkö on hankintamenettelyn kuluessa tullut tietoiseksi voittaneeseen tarjoajaan liittyneestä tarkastusmenettelystä. Asiassa saamansa selvityksen perusteella hankintayksiköllä ei ole ollut perusteltua aihetta epäillä voittaneen tarjoajan tarjouksessaan esittämien tietojen paikkansa pitävyyttä.

Valittaja ja voittanut tarjoaja ovat kumpikin saaneet tarjousten vertailussa yhteensä 20 pistettä ja kolmas tarjoaja 16 pistettä. Valittajan tarjoushinta on ollut 110.400 euroa ja voittaneen tarjoajan 104.400 euroa. Hankintapäätöksen liitteenä olleessa tarjousten vertailutaulukossa on todettu seuraavaa: ”Jos kaksi tai useampi tarjousta on saanut saman kokonaispistemäärän (korkeimmat kokonaispisteet muihin tarjouksiin verrattuna), on valittu hinnaltaan edullisin tarjous.”

Hankintalaissa ei ole säännöksiä siitä, miten hankintayksikön tulee toimia tilanteessa, jossa tarjousvertailussa kaksi tai useampi tarjousta on päätynyt tasapisteisiin. Tällöin hankintayksikön menettelyä tulee arvioida hankintalain 2 §:n 1 momentissa asetetun hankintamenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun velvoitteen näkökulmasta.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa rajoissa voinut tarjousvertailun päätyessä tasatulokseen valita hinnaltaan halvemman tarjouksen. Menettely ei ole ollut valittajaan nähden epätasapuolista tai syrjivää.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassa valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi valittaja on velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän korvaamaan Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen oikeudenkäyntikulut 1.323,75 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos-Kokkonen, Sami Rautiainen ja Johanna Lähde.

Till början av sidan