30.7.2010

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Niiralan Kulma Oy on pyytänyt 25.2.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Kuopion Inkilänmäenkatu 30 peruskorjauksen pää-, arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta. Hankinnasta on 25.2.2009 julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus Internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

Niiralan Kulma Oy:n toimitusjohtaja ja rakennuttajapäällikkö ovat päätöksellään 23.3.2009 valinneet Rakennussuunnittelutoimisto Sormunen & Timonen Oy:n palvelun tuottajaksi.

Hankintailmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo ylittää julkisista hankinnoista annetun lain 15 §:n mukaisen kynnysarvon.

Hankintasopimus on 20.4.2009 tehty voittaneen tarjoajan kanssa.

HAKEMUS

Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan hakijalle hyvitysmaksuna 10.100 euroa.

Hankintapäätöksen liitteenä olleessa suunnittelutarjousten vertailutaulukosta ilmenee, että hankintayksikkö ei ole antanut voittaneelle tarjoajalle pisteitä vertailuperusteesta ”yritys”.

Voittaneen tarjoajan hinta on ollut 30,9 prosenttia alhaisempi kuin seuraavaksi halvin tarjottu hinta. Hinta ei ole ollut realistinen kohteen työmäärään suhteutettuna kun otetaan huomioon suunnittelijapätevyydet täyttävien suunnittelijoiden alalla vallitsevat tuntiveloitushinnat ja suunnittelukustannukset. Mikäli voittanut tarjoaja on käyttänyt mainittuja hintoja ja kustannuksia tarjouksensa hinnoittelussa, voittanut tarjoaja on alimitoittanut suunnitteluun käytettävän tuntimäärän.

VASTINE

Niiralan Kulma Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Voittaneen tarjoajan hinta on ollut edullinen muihin tarjoajiin verrattuna. Koska hinnan painoarvo hankinnassa on ollut merkittävä, muut vertailuperusteet ovat jääneet merkityksettömiksi. Voittaneelle tarjoajalle ei ole annettu pisteitä vertailuperusteesta ”yritys” sen vuoksi, että se ei ollut toimittanut tietoja vararesursseista eikä referensseistä. Hankintayksiköllä on ollut tiedot tiedossa, koska voittanut tarjoaja on suunnitellut Niiralan Kulma Oy:lle useita hankkeita. Voittaneella tarjoajalla olisi ollut mahdollisuus toimittaa puuttuneet tiedot jälkeenpäin, mutta hankintayksikkö ei ole niitä pyytänyt, koska ne eivät olisi vaikuttaneet ratkaisuun.

VASTASELITYS

Hakija on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Epäselvä tarjouspyyntö

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely sekä tarjouksen valintaperuste ja käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Tarjouspyynnön mukaan tehtävän sisältö on ”peruskorjauksen pää-, rakennus- ja rakennesuunnittelu RT 10–10827 asuntosuunnittelun tehtäväluetteloiden PS, ARK, RAK mukaisesti. Osaan huoneistosta suunnitellaan saunat, joten pohjaratkaisut muuttuvat. Porrashuoneiden yhteyteen ainakin yritetään suunnitella hissit”.

Tarjouspyynnössä kohdassa ”Palkkio” todetaan, että ”Kokonaispalkkio, joka maksetaan liitteenä olevan maksuerätaulukon mukaisesti”.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjouksista hyväksytään kokonaistaloudellisesti edullisin. Vertailuperusteiksi on ilmoitettu ”suunnitteluryhmä” 20 prosentin painoarvolla, ”yritys” 20 prosentin painoarvolla ja hinta 60 prosentin painoarvolla.

Tarjouspyynnössä ei ole esitetty arviota hankinnan vaatimasta työtuntimäärästä. Tarjoajien tarjouksissaan esittämät suunnittelijoiden tuntihinnat ovat suurin piirtein vastanneet toisiaan. Hankintapäätöksestä kuitenkin ilmenee että voittanut tarjoaja on ilmoittanut palvelun kokonaishinnaksi arvonlisäveroineen noin 15.000 euroa, toiseksi halvimman tarjouksen tehnyt eli hakija on ilmoittanut kokonaishinnaksi noin 64.000 euroa ja kaksi muuta tarjoajaa noin 48.000 euroa. Tarjoajat ovat siten arvioineet hankinnan kohteen huomattavan erilaajuisiksi. Näin ollen hankinnan kohteen määrittelyn ei voida katsoa olleen riittävän selkeä yhteismitallisten tarjousten tuottamiseksi.

Vertailuperusteen ”yritys” osalta tarjouspyynnössä on muun ohella mainittu, että ”yritykseltä edellytetään riittävää määrää ja vaatimustasoa vastaavia referenssejä viiden viimeisen vuoden ajalta asuinrakennusten suunnittelusta.” Tarjouspyynnön liitteestä 2 ilmenee, että pisteitä on saanut referenssien osalta enintään 6 pistettä, jos yrityksellä on runsaasti tarjouspyynnön mukaisia referenssejä, 4,5 pistettä, jos yrityksellä on useita referenssejä, 3 pistettä, jos yrityksellä on muutama referenssi ja 1,5 pistettä, jos yrityksellä on referenssi. Lisäksi liitteessä on todettu, että poikkeuksellisen merkittävä hanke vaikuttaa arvostelua parantavasti enintään kahden pisteen verran.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut referenssien pisteytyksen osalta epäselvä. Tarjouspyynnössä ei ole täsmennetty mitä on tarkoitettu ilmaisulla riittävä määrä vaatimustasoa vastaavia referenssejä taikka määreillä runsaasti, useita ja muutama. Lisäksi ilmaisu ”poikkeuksellisen merkittävä hanke” on jäänyt yksilöimättä. Tarjouspyyntö on siten jäänyt puheena olevan vertailuperusteen osalta siinä määrin epäselväksi ja yksilöimättömäksi, että se ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousvertailussa. Lisäksi kysymyksessä oleva vertailuperuste on jättänyt hankintayksikölle käytännössä lähes rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö ole ollut hankintalain 69 §:ssä esitettyjen vaatimusten mukainen.

Voittaneen tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa ilmoittanut, että voittanut tarjoaja ei ole tarjouksessaan ilmoittanut tietoja vararesursseista ja referensseistä, minkä vuoksi hankintayksikkö on antanut sille vertailuperusteen ”yritys” osalta nolla pistettä. Hankintayksikkö on lisäksi todennut, että sillä on ollut tiedossaan voittaneen tarjoajan vararesurssit ja referenssit, koska voittanut tarjoaja suunnittelee ja on suunnitellut hankintayksikölle useita hankkeita. Tämän vuoksi hankintayksikkö ei myöskään niitä erikseen pyytänyt.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa ja tarjousten vertailussa ei ole sinänsä kiellettyä ottaa huomioon myös hankintayksiköllä itsellään olevia kokemuksia tarjoajien aikaisempien toimitusten laadusta, kunhan mainitut kokemukset ovat perusteltuja ja objektiivisesti hyväksyttäviä eikä niiden käyttäminen johda tarjoajien epätasapuoliseen kohteluun. Hankintayksikkö ei ole esittänyt selvitystä siitä, minkälaisia tietoja sillä on entuudestaan ollut voittaneen tarjoajan vararesursseista ja referensseistä. Hankintayksikön selvityksen perusteella voidaan kuitenkin katsoa, että hankintayksiköllä on ollut riittävät tiedot voittaneen tarjoajan soveltuvuudesta sen hyväksymiseksi mukaan tarjousvertailuun. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että hankintayksikkö on antanut vertailuperusteesta ”yritys” voittaneelle tarjoajalle nolla pistettä sekä se, että voittaneen tarjoajan ja muiden tarjoajien antamien tarjousten suuresta hintaerosta johtuen kyseisestä vertailuperusteesta annetuilla pisteillä ei ole ollut vaikutusta tarjouskilpailun lopputulokseen, asiassa ei voida katsoa, että tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimus olisi tältä osin vaarantunut. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjousta tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintalain 76 §:n 1 momentissa (348/2007) tarkoitetun tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti tarjouspyyntöä laatiessaan. Asiassa on tämän vuoksi harkittava hankintalain 76 §:ssä säädetyn seuraamuksen määräämistä.

Seuraamus

Hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa. Hankintalain 76 §:n 2 momentista (348/2007) johtuen ainoana seuraamuksena edellä todetusta virheellisestä menettelystä voi nyt tulla kysymykseen enää vain hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 119) on kysymyksessä olevan lainkohdan osalta todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Hyvitysmaksu voidaan määrätä siis vain molempien edellytysten täyttyessä.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä on edellä todetun mukaisesta arvioitava sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä. Koska tarjouspyyntö on edellä todetuin tavoin ollut epäselvä, asiassa ei voida näin jälkikäteen arvioida, millaisia tarjouksia virheettömässä menettelyssä olisi saatu eikä näin ollen varmuudella todeta, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä hankintamenettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole edellytyksiä. Hakemus on näin ollen hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Gisela Juutilainen, Pasi Yli-Ikkelä ja Sami Rautiainen.