3.4.2009

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖKSET

Kouvolan seudun kuntayhtymä on Kouvolan seudun yhteensä seitsemän kaupungin ja kunnan sekä neljän kuntayhtymän nimissä pyytänyt Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosassa S169/ 4.9.2007 julkaistulla hankintailmoituksella ja täydennysosassa S202/ 19.10.2007 julkaistulla oikaisuilmoituksella sekä 17.9.2007 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Kouvolan seudun puhetietoliikenteen kokonaispalvelusta. Tarjouksia on saatu kolme.

Hankintayksiköt ovat seuraavilla päätöksillään hyväksyneet TeliaSonera Finland Oyj:n tarjouksen tai valtuuttaneet hankeryhmän jatkovalmistelemaan sopimusta ja toteuttamaan hankkeen: Kouvolan kaupunki päätöksellään 14.1.2008 § 18, Kouvolan seudun kuntayhtymän yhtymähallitus päätöksellään 21.1.2008 nro 5, Valkealan kunnan kunnanhallitus päätöksellään 14.1.2008 § 17, Kuusankosken kaupunki päätöksellään 14.1.2008 § 26, Anjalankosken kaupunki päätöksellään 21.1.2008 § 26, Jaalan kunnan kunnanhallitus päätöksellään 14.1.2008 § 15 ja Elimäen kunnan kunnanhallitus päätöksellään 21.1.2008 § 31.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 1,9 miljoonaa euroa.

Hankintasopimus on tehty 18.4.2008.

Kouvolan seudun kuntayhtymän toiminta on päättynyt 31.12.2008. Anjalankosken, Kouvolan ja Kuusankosken kaupungit sekä Elimäen, Jaalan ja Valkealan kunnat ovat yhdistyneet 1.1.2009 ja muodostaneet uuden Kouvolan kaupungin.

HAKEMUS

Kymen Puhelin Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa edellä mainitut hankintapäätökset tai velvoittaa hankintayksiköt tekemään saatujen tarjousten perusteella uuden tarjousvertailun. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksiköt yhteisvastuullisesti maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 200.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa kunkin hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla korkoineen.

Hakija on hakemuksessaan yksilöinyt kohdistavansa vaatimuksensa nyt kysymyksenä olevan kilpailutuksen osalta Anjalankosken kaupunkiin, Elimäen kuntaan, Jaalan kuntaan, Kouvolan kaupunkiin, Kuusankosken kaupunkiin, Valkealan kuntaan ja Kouvolan seudun kuntayhtymään.

Hakijan tarjous on hylätty tarjouspyynnön vastaisena. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu muun muassa tarjoajien ja tarjousten kelpoisuuden vähimmäisvaatimusten perusteet. Kelpoisuusarviointi on suoritettu tarjouspyynnön liitteessä 2 mainituilla tekijöillä. Nämä seikat ovat ilmenneet taulukosta, johon tarjoajan on tullut täyttää vastaus ”kyllä/ei”. Tarjouspyynnössä ei ole esitetty muita tarkempia vaatimuksia toimitettavista palveluista.

Hakijan tarjous on vastannut tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia tarjousten kelpoisuudesta. Hakija on vastannut vähimmäisvaatimuksia koskevaan taulukkoon kaikista ominaisuuksista ”kyllä”, koska ominaisuudet ovat olleet hakijan tuotteessa. Tarjouspyynnössä ei ole selitetty tarkemmin, mitä ominaisuuksia tarjouspyynnön vaatimukset ja edellytykset sisältävät.

Hankintayksiköt ovat kuitenkin hylänneet hakijan tarjouksen perustein, että ”tarjoaja ei ole esittänyt tarjouksessaan tavoitettavuuspalvelua, toimintaa eikä profiilia”. Näitä ei kuitenkaan tarjouspyynnössä ole edellytetty kuvattavan eikä edes tarjottavan. Tarjouksessa on tullut vain ilmoittaa ”kyllä/ei” -periaatteella vastaus.

Hankintayksiköt ovat ennen hylkäävää päätöstä tehneet tarkentavia kysymyksiä muun muassa vaihdepalveluominaisuudesta. Tarkentavan kysymyksen perusteella hakijalle on ilmoitettu, että hakijalla ei ole ollut mainintaa tavoitettavuuspalveluista ja -profiileista. Hylkäysperusteena on käytetty tekijää, jota ei ole mainittu tarjouspyynnössä tai hankintayksikön ilmoittamassa tarjousten kelpoisuusvaatimuslistassa. Tavoitettavuusprofiilista ei ole edellytetty toimitettavan tarkempaa selvitystä eikä tätä myöskään tarkentavassa kysymyksessä ole vaadittu. Hylkäysperusteena ei voi käyttää tekijää, jota ei ole mainittu tarjouspyynnössä.

Hankintayksikköjen tiedustelu on koskenut vaihdepalveluominaisuuksia. Tällä ei ole voitu selvittää matkapuhelinliittymän tai -palvelun tavoitettavuuspalvelun ominaisuuksia tai niiden profiileja.

Hankintayksiköt ovat lisäksi katsoneet, että hakijan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen hinnoittelun osalta, koska hakija ei ole tarjouksessaan sitoutunut hyväksymään asiakkaan hintaliitteellä 3 olevaa vaatimusta tai ilmoitusta. Tarjouspyynnössä hankintayksiköt ovat kuitenkin itse ilmoittaneet, että ne eivät sitoudu taulukon kappale- ja minuuttimääriin. Mitään vaatimusta asian osalta ei tarjouspyynnössä ole ollut eikä tarjouspyynnössä taikka tarkentavissa kysymyksissä ole edellytetty, että tarjouksen hinnoittelun tulisi muuttua ostettavien kappale- tai minuuttimäärien muuttuessa ylös tai alaspäin. Tämän vuoksi hakija ei ole myöskään ilmoittanut muuttuvaa hinnoittelua.

Tarjouspyynnössä on kelpoisuusvaatimukseksi asetettu, että matkapuhelinliittymä ei ole vaihteen alaliittymä, vaan toimii itsenäisenä palveluliittymänä julkisessa gsm-verkossa. Hakija on vastannut vaatimukseen ”kyllä”. Hakijan tarjous on hylätty tarkentavan kysymyksen perusteella, jossa on tiedusteltu vaihdepalveluominaisuutta.

Hakija ei ole ymmärtänyt tarkentavaa kysymystä. Hakija on ymmärtänyt, että kysymys liittyisi vaihdepalvelun ominaisuuksiin, kuten välitys- ja infojärjestelmiin ja vastaaviin seikkoihin. Hakija ei ole tiennyt kysymyksen perusteella, että sillä selvitetään, onko hakijan tarjoama matkapuhelinliittymä vaihteen alaliittymä vai ei. Termi ”vaihteen alaliittymä” on joka tapauksessa tulkinnanvarainen hybridiratkaisuissa, joissa yhdistetään mobiili- ja lankaverkon ominaisuuksia.

Tarjoajat eivät ole voineet mainitun kelpoisuusvaatimuksen perusteella arvioida, mitä hankintayksiköt ovat tarkoittaneet kelpoisuusvaatimuksella. Vasta hankintayksikön perusteluissa todetaan, että ”jos GSM on vaihteen alaliittymä ja käyttää järjestelmän tuottamia palveluita, ei vastaa tarjouspyynnön kohta 2 Perusvaatimukset eikä liite 2 minimivaatimuksia”. Vaatimusta ei kuitenkaan ole esitetty tarjouspyynnössä. Joka tapauksessa hakijan tarjoama palvelu on täyttänyt tarjouspyynnön kelpoisuusvaatimukset eli mobiililiittymät eivät ole toimineet vaihteen alaliittyminä vaan julkisessa gsm-verkossa.

Tarjouspyynnössä on edellytetty numeroinnin osalta, että ”numerointi on yhtenäinen koko ratkaisussa koko alaliittymä avaruudelle”. Hakija on vastannut alaliittymänumeroinnin ja muun numeroinnin osalta kaikkiin kohtiin ”kyllä”. Hankintayksiköt ovat kuitenkin hylänneet hakijan tarjouksen numeroinnin perusteella, koska soittosuunnassa lanka–mobiili hakijan tarjouksessa käytetään prefixiä alanumeron edessä ja tämä on ollut vastoin hankintayksiköiden vaatimusta yhtenäiselle numeroinnille.

Tarjouspyynnön sanamuodosta ei ole voinut päätellä, että puhelusuunnassa lanka–mobiili ei saisi käyttää prefixiä alanumeron edessä. Tarjouspyynnön mukaan kyseissä suunnassa on vain tullut voida soittaa pelkällä alanumerolla. Tämä on ollut mahdollista hakijan tarjouksen mukaan. Hakija on esittänyt tarjouksessaan kuvauksen siitä, miten ja millä numeroinnilla hakija on nähnyt kannattavaksi soittaa puhelu kyseisessä suunnassa. Hakija ei ole kuitenkaan ilmoittanut, että sen tarjoama palvelu ei mahdollistaisi pelkkien alanumeroiden käyttöä mainitussa puhelusuunnassa. Tämän seikan hakija on myös vahvistanut erillisellä sähköpostiviestillä.

Tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksiköillä on ollut velvollisuus tehdä hankinnan tekninen määrittely hankintalain 44 §:n mukaisesti. Tekniset eritelmät on laadittava sellaisten suorituskykyä tai toiminnallista ominaisuuksia koskevien vaatimusten perusteella, jotka ovat riittävän täsmällisiä hankinnan kohteen määrittämiseen ja tarjousten valintaan. Hankintayksiköt ovat jättäneet tarjouspyynnössä tarkemmin määrittelemättä, mitä ”vaihteen alaliittymällä” ja ”numeroinnin yhtenäisyydellä” tarkoitetaan.

Tarjouspyynnön epätäsmällisyyttä kuvaa sekin seikka, että hankintayksiköt ovat vaihdepalveluominaisuutta koskevalla kysymyksellään pyrkineet selvittämään, onko matkapuhelinliittymä vaihteen alaliittymä vai ei. Vaihdepalveluominaisuuksilla ei kuitenkaan ole yhteyttä matkapuhelinliittymän asemaan vaihteen alaliittymänä.

VASTINE

Kouvolan kaupunki ja Kouvolan seudun kuntayhtymä ovat antaneet asiassa samansisältöiset vastineet, johon ovat yhtyneet Valkealan kunta, Kuusankosken kaupunki, Anjalankosken kaupunki ja Jaalan kunta. Elimäen kunta on antamassaan vastineessa viitannut edellä mainitun vastineen perusteluihin hakemuksen hylkäysperusteena.

Kouvolan, Kuusankosken ja Anjalankosken kaupungit sekä Elimäen, Jaalan ja Valkealan kunnat ja Kouvolan seudun kuntayhtymä ovat vaatineet, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi Kouvolan kaupunki, Kouvolan seudun kuntayhtymä, Anjalankosken kaupunki, Kuusankosken kaupunki, Valkealan kaupunki ja Jaalan kunta ovat vaatineet, että hakija velvoitetaan korvaamaan kullekin hankintayksikölle niiden arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla korkoineen.

Asetetut minimivaatimukset ovat ilmenneet tarjouspyynnöstä. Osa vaatimuksista on ollut matkapuhelinpäätelaitteen ominaisuuksia, osa matkapuhelinliittymään liittyviä ominaisuuksia ja osa tarjoajasta riippuen lisäarvopalveluita. Hankintayksiköt ovat edellyttäneet tarjouspyynnön kohdassa 13 ”dokumentaatiot”, että hankintayksiköt saavat käyttöönsä puhetietoliikenteen kokonaispalveluista ajantasaiset dokumentit. Hakija on ilmoittanut minimivaatimuksen kohdalla ”kyllä”, mutta se ei ole millään tavalla kuvannut tai ilmoittanut, mitä hakijan tarjoamat palvelut käytännössä ovat tai mitä niihin sisältyy.

Tarjouspyynnön minimivaatimuksina on edellytetty muun muassa seuraavia seikkoja:

– matkapuhelinliittymä ei ole vaihteen alaliittymä, vaan toimii itsenäisenä palveluliittymänä julkisessa gsm-verkossa,
– numerointi on yhtenäinen koko ratkaisussa koko alaliittymä-avaruudelle,
– alaliittymän numerointi on viisinumeroinen,
– alanumeroilla (lyhyet) voidaan soittaa lanka–lanka, lanka– mobiili, mobiili–mobiili, mobiili–lanka välillä ja
– mobiililiittymästä soitettaessa voidaan näyttää vastaajalle uuden numeroinnin gsm-numero tai pitkä alanumero.

Hankintayksiköt ovat esittäneet tarjouksista tarkentavia kysymyksiä. Yksi tarkentavista kysymyksistä on koskenut vaihdepalvelua. Hakija on ilmoittanut, että se ei ymmärrä, mikä on vaihdepalvelu ja että mobiililiittymä käyttää vaihdepalveluominaisuutena sekä vaihdeverkon että mobiiliverkon ominaisuuksia.

Hakija on sisäpuheluiden osalta ilmoittanut, että matkapuhelimiin on soitettava prefiksillä ja alanumerolla. Lisäksi hakija on vastannut ”kyllä” kohtaan ”mobiililiittymästä soitettaessa voidaan näyttää vastaajalle uuden numeroinnin gsm numero tai pitkä alanumero”. Hakija ei ole kuitenkaan tarjouksessaan tuonut esille sitä, miten tämä teknisesti toteutetaan ottaen erityisesti huomioon, että annetut tarjoukset ja hakijan tarjouksen liite 6 ovat osoittaneet muuta.

Hankintayksiköt ovat käyttäneet hylkäysperusteena ainoastaan tarjouspyynnön liitteen 2 mukaisia minimivaatimuksia ja niitä vastauksia, joita hakija on tarkentaviin kysymyksiin antanut. Kahdelta muulta tarjoajalta on saatu yksiselitteiset vastaukset sekä kuvaus tarjotusta vaihdepalveluominaisuudesta.

Termi ”vaihteen alaliittymä” on alalla hyvin tunnettu eikä matkapuhelinliittymä ole vaihteen alaliittymä. Hakijalla ei ole voinut olla tosiasiallisesti verkko-operaattorina epäselvyyttä siitä, mitä termillä on tarkoitettu. Tarjoajat ovat voineet tarjouspyynnön perusteella arvioida, mitä hankintayksiköt ovat tarkoittaneet kelpoisuusvaatimuksilla.

Yhtenäisen alanumeroavaruuden minimivaatimuksena on ollut viisinumeroinen alanumerointi. Hankintayksiköille on muodostunut hakijan tarjouksesta käsitys, että palvelu yhtenäisellä numeroinnilla tullaan toteuttamaan lyhyempänä kuin viisinumeroisena hakijan ilmoitettua tarjouksessaan, että se voi toimittaa 05-numeroinnin avulla lyhyemmän neljänumeroisen alanumeroinnin. Ilmoitus on ollut ristiriidassa ehdottoman minimivaatimuksen kanssa.

Hakija on ilmoittanut sisäpuheluiden osalta tarjouksessaan, että sisäpuhelut sen antamilla soittotavoilla sisältyvät liittymän kuukausimaksuihin. Muilla soittotavoilla puhelu on ollut niin sanotusti normaalihintainen. Hankintayksiköt ovat ymmärtäneet tämän siten, että jos hankintayksikön gsm-numerosta soittaa lankaliittymään (perusliittymään) pitkällä numerolla (toimittajan määrittämä muu soittotapa), hinnoittelu on normaalihintainen. Hakija ei myöskään ole tässä yhteydessä määritellyt normaalihintaisuutta. Hakija on sisäpuhelun soittotapoja määritellessään tarjouksensa liitteellä 6 jättänyt täyttämättä tarjouspyynnön minimivaatimuksen siitä, että sisäiset puhelut kaikkien järjestelmään kuuluvien lanka- ja mobiililiittymien kesken sisältyvät liittymän palvelumaksuun (niin sanottuun sisäliikenteeseen) kotimaan osalta.

Hakija on esittänyt sisäpuheluiden soittotavoista, että lanka-matkapuhelin suunnassa tulee käyttää prefiksiä ja alanumeroa. Tarjous ei tältä osin ole vastannut tarjouspyynnön minimivaatimusta siitä, että alanumeroinnilla tulee voida soittaa kaikissa suunnissa, siis myös lanka–mobiili suunnassa. Alanumerointi on alalla tunnettu käsite eikä alanumerointi sisällä prefiksiä. Hakija ei ole tarjouksessaan ilmoittanut, että sen palvelu mahdollistaisi pelkkien alanumeroiden käytön kyseisissä palvelusuunnissa. Hakija on vahvistanut tämän vasta sähköpostiviestillä tarjousten jättöajan jälkeen.

Hakija on pyrkinyt jälkitinkimään, koska se on lähettänyt sähköposteja ja word-dokumentteja, joissa se on korjaillut ja täydentänyt jo antamiaan vastauksia annetun määräajan jälkeen. Hankintayksikköjen on tullut ottaa huomioon, että näillä vastauksilla on ollut vaikutusta myös vertailuun, minkä vuoksi hankintayksiköt eivät ole voineet niitä hyväksyä. Hakijan tarjous ei ole täyttänyt minimivaatimuksia.

Tarjouspyynnön kohdassa 6 on määritelty hinnoittelun yleiset perusteet. Hakija on tarjouksessaan todennut, että ”asiakas on tarjouspyynnössään ilmoittanut, että se ei sitoudu annettuihin liittymämääriin ja liikennevolyymeihin, mikä ei vaikuta alentavasti tarjouksen kokonaiskustannuksiin”. Hakija on tarjouksessaan ilmoittanut kustannusten muutosprosentiksi nolla.

Hankintayksiköt ovat tarkentavassa kysymyksessään kysyneet, onko aloitusmaksu käytössä lankaverkon puheluissa. Hakija on ilmoittanut, että lankapuolella puhelujen aloitusmaksuja ei ole hinnoittelutaulukon mukaisesti ja soittosuuntien A-numeron näyttökohtaa on täydennetty.

Hakijan tarjous ja tarjouksen hinnoitteluliite ovat ristiriidassa keskenään. Tarjouksesta on ilmennyt, että hinnat voivat nousta ylöspäin, vaikka muutosprosenttia ei ole ilmoitettu, kiinteiden kustannusten ja liikennekustannusten 12 ja 24 kuukauden voimassaolon osalta. Lisäksi hakija on ilmoittanut, että lankaverkon puheluissa on käytössä aloitusmaksu, vaikka sitä ei ole selkeästi ilmoitettu tarjouksen hintaliitteessä. Hakija on tarkentaville kysymyksille asetetun määräajan jälkeen ilmoittanut korjaavansa vastausta siten, että aloitusmaksua ei ole. Hakijan tarjous ei ole hinnoittelun osalta täyttänyt tarjouspyynnön vaatimuksia.

Hankintayksikköjen tarjouspyynnössä on kuvattu hankinnan kohde ja sen toteuttamiseen liittyvät seikat tarkasti ja siten, että tarjoajilla on ollut tarjouspyynnön perusteella mahdollisuus tehdä keskenään yhteismitalliset ja vertailtavissa olevat tarjoukset. Teknisillä eritelmillä määritellään teknisiä vaatimuksia ja ominaisuuksia, joita hankinnan kohteelta edellytetään. Nämä on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 2, jossa on määritelty minimivaatimukset. Määritellyt suorituskykyä ja toiminnallisia ominaisuuksia koskevat edellytykset ovat olleet riittävän täsmälliset.

Hakijan tarjous on kokonaisuutena ollut muiltakin osin sisällöltään useissa kohdin tarjouspyynnön vastainen. Se seikka, että hakija on vastannut minimivaatimuksiin ”kyllä”, ei vielä takaa sitä, että hakija kykenee toimittamaan tarjouspyynnön mukaisen ratkaisun.

VASTASELITYS

Kymen Puhelin Oy on antamassaan vastaselityksessä lausunut muun ohella seuraavan.

Tarjouspyynnön sanamuodosta ei ole voinut tehdä johtopäätöstä siitä, että dokumentaatio olisi tullut toimittaa jo tarjouksessa. Hakija on ilmoittanut tarjouksessaan, että tilaaja saa käyttöönsä puhetietoliikenteen kokonaispalvelusta ajantasaiset dokumentit toimitusprosessin päätteeksi.

Vaihdepalveluominaisuuksien osalta toinen tarjoaja on toimittanut langattoman vaihdepalvelunsa kuvauksen, mutta voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei kyseistä palvelukuvausta ole. Ratkaisut myös perustuvat pääosin älyverkon ominaisuuksiin ja vain osittain mobiiliverkon ominaisuuksiin, minkä ei hankintayksikön tulkitseman mukaisesti myöskään tulisi täyttää minimivaatimusta gsm-liittymän toimimisesta itsenäisenä palveluliittymänä julkisessa gsm-verkossa.

Soitettaessa puhelusuunnassa mobiili–lanka soitetaan niin sanotulla pitkällä numerolla eli aidolla 05-lankanumerolla, jolloin puhelu ei ole kiinteässä sisäpuheluhinnoittelussa. Tästä johtuen hakija on ehdottanut soittotavaksi ”etuliitettä+alanumeroa” ja jota on tarkennettu siten, että kysymyksessä olevassa soittotavassa voidaan soittaa myös pelkillä alanumeroilla ilman etuliitettä ja jolloin kysymys on siis kiinteästi hinnoitellusta sisäisestä liikenteestä.

Tarjouspyyntö ei ole edellyttänyt, että liikennesuunnassa mobiili–lanka tulisi pystyä soittamaan pitkällä numerolla sisäpuheluhinnalla. Hakija on siksi määritellyt tämän normaalihintaiseksi puheluksi, jolla hinta muodostuu hinnoittelutaulukon mukaisesti ollen 3,46 senttiä minuutissa. Hakijan esittämä sisäisen liikenteen hinnoittelu on ollut muun kuin pitkän numeroinnin osalta tarjouspyynnön edellytysten mukainen.

Sisäisen liikenteen hinnoittelu muun kuin pitkän numeroinnin osalta on mennyt aivan tarjouspyynnön edellytysten mukaisesti. Kaikki soittotavat ovat tarjouspyynnön mukaan mahdollisia. Hakijan tarjouksessa vain osa soittotavoista kuuluu kiinteään sisäpuheluhinnoitteluun, mikä ei ole ristiriidassa tarjouspyynnön kanssa.

Hakija ei peri aloitusmaksuja, eli hinta on ollut tältä osin hakijan tarjouksessa nolla euroa. Hakija on tätä seikkaa koskevaan lisäkysymykseen merkinnyt vastauksensa virheellisesti, mutta hakija on myöhemmin korjannut virheen. Hakijan menettely ei ole toisaalta tarkoittanut tarjouksen muuttamista, koska tarjouspyynnössäkään ei ole pyydetty tarjottavaksi aloitusmaksua.

Hankintayksikköjen tarvitsemat lisätiedot tarjoajilta ovat osoittaneet, että tarjouspyynnössä ei ole annettu hankintalain edellyttämiä teknisiä määrittelyjä hankinnan kohteesta. Jos hakijan tarjous katsottaisiin tarjouspyynnön vastaiseksi, tämä on johtunut tarjouspyynnön puutteellisuudesta ja epäselvyydestä.

LISÄKIRJELMÄ

Kymen Puhelin Oy on antanut lisävastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 1 §:n 2 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava ehdokkaita ja tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouspyynnön epäselvyys

Hakija on katsonut, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä eikä siinä ole ollut riittäviä teknisiä eritelmiä.

Hankintalain 40 §:n mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selvästi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä hankintalain 44 ja 45 §:ssä säädetään, sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset.

Teknisten eritelmien on hankintalain 44 §:n mukaan mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa. Tekniset eritelmät on laadittava esimerkiksi sellaisten suorituskykyä tai toiminnallisia ominaisuuksia koskevien vaatimusten perusteella, jotka ovat riittävän täsmällisiä hankinnan kohteen määrittämiseen ja tarjouksen valintaan.

Hankintalain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 50/2006 vp) on todettu teknisten eritelmien osalta, että nämä liittyvät erityisesti tavarahankintojen ja rakennusurakoiden ominaisuuksien tekniseen määrittelyyn. Vaikka teknisten eritelmien -käsite on palveluhankinnoissa vieraampi, olisi myös palveluhankinnoissa hankinnan kohteen kuvauksessa noudatettava ehdotettuja säännöksiä. Palveluhankinnoissa soveltuvat erityisesti palveluihin liittyvien vaatimusten kuvaaminen suorituskyvyn tai toiminnallisen vaatimusten perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on pyydetty tarjousta hankintayksiköille yhteisen puhelinliikenteen palveluratkaisusta.

Hankintayksiköt ovat tarjouspyynnössä kuvanneet muun ohella puhelinliikenteen nykytilanteen sekä hankinnan tavoitteet palveluratkaisussa. Puhetietoliikenteen perusvaatimuksista on todettu, että puhetietoliikenteen perusvaatimusten minimivaatimukset määrittelevät palvelulliset ja tekniset ratkaisut, jotka toimitettavan palvelukokonaisuuden tulee sisältää. Minimivaatimusten tarkemmat kuvaukset ovat olleet tarjouspyynnön liitteessä 2.

Puhelintietoliikenteen perusvaatimuksissa (minimivaatimuksissa) on esitetty muun ohella, mitä puhepalvelujen kokonaisratkaisun tulee toiminnallisesti kattaa ja sisältää. Lisäksi on esitetty liittymiä, numerointia ja välityslaitteita, info-järjestelmää sekä liikennettä ja liikennemaksuja koskevat minimivaatimukset sekä ylläpitoa ja huoltoa koskevat minimivaatimukset. Päätelaitteet on ilmoitettu optioksi ja minimivaatimukset on kuvattu.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on teknisten eritelmien osalta laadittu kuvaten palvelun sisältö ja siltä edellytetyt ominaisuudet riittävällä tavalla ja siten, että tarjoajilla on ollut yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Minimivaatimuksissa käytettyjä käsitteitä on lisäksi pidettävä alalle tavanomaisina ja sisällöltään sellaisina, että alalla toimivan yrittäjän on tullut ne ymmärtää. Tarjouspyyntöä ei siten tämän vuoksi ole pidettävä epäselvänä. Tarjouspyyntö on myös tuottanut tarjouksia, jotka ovat olleet keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia.

Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hankintalain 46 §:n mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintayksiköt ovat hylänneet hakijan tarjouksen sillä perusteella, että hakijan tarjous ei täytä tarjouspyynnön minimi- ja perusvaatimuksia. Hakija on täyttänyt tarjouksessaan minimivaatimuksia kuvaaviin ”kyllä/ei” -vastauskohtiin kaikkiin vastauksen ”kyllä” eli ilmoittaen, että sen tarjous täyttäisi kunkin vaaditun ominaisuuden.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevassa hankinnassa tarjouksia on pyydetty ratkaisusta, joka kattaa puhelinliikenteen palvelut eli lanka- ja gsm-liittymät, vaihdejärjestelmäratkaisut, välityslaitteiston ja liikenteen. Tarjouspyynnössä on mainittu, että hankinnan tavoitteena on henkilökuntaa, sidosryhmiä ja kuntalaisia tehokkaasti palveleva toiminnallinen ja puhetietoliikenteen kokonaisratkaisu. Tilaajat tarvitsevat toimipisteitä yhdistävää puheliikenteen järjestelmää, joka muodostaa langattomat ja langalliset puhelimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on myös vähentää yhdellä henkilöllä olevan kahden liittymän kustannuksia silloin, kun käytössä on lankaliittymä ja langaton liittymä.

Hankintayksiköt ovat tehneet tarjoajalle tarkentavia kysymyksiä kysymyksessä olevan luettelon (tarjouspyynnön liite 2) eräistä kohdista. Hakijan vastausten perusteella hankintayksiköt ovat katsoneet, että hakijan tarjous ei todellisuudessa ole vastannut ilmoitettua jäljempänä mainituissa kohdissa annettua kyllä-vastausta.

Hankintayksiköt ovat tarjouspyynnössä muun ohella edellyttäneet, että ne saavat käyttöönsä puhetietoliikenteen kokonaispalvelusta ajantasaiset dokumentit. Mainittuja dokumentteja ei ole edellytetty toimitettavan tarjouksen yhteydessä, mutta toisaalta tarjoajan vastuulla on ollut osoittaa palvelun vastaavan edellytettyjä vaatimuksia. Minimivaatimusluetteloon on merkitty, että tarjoaja kirjaa siihen vastauksensa ja palauttaa taulukon tarjouksen mukana.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjoaja on tarjouspyynnön perusteella voinut perustellusti olettaa, että vaatimusten mukaisuuden osoittamiseksi riittävää on, että taulukko palautetaan täytettynä. Markkinaoikeus katsoo kuitenkin, että hankintayksiköt ovat voineet tarkistaa tarjouspyynnössä esittämiensä minimivaatimusten mukaisuuden täyttymistä tekemillään tarkentavilla kysymyksillä.

Hankintayksiköt ovat esittäneet hakijan tarjouksen tarkempina hylkäysperusteina neljä eri perustetta.

Ensimmäinen hylkäysperuste

Hakijan tarjouksen ensimmäinen hylkäysperuste on esitetty asiakirjoissa seuraavasti:

”Kymen puhelin tarjouksen vastaamaton kohta 1
Tarjouspyynnön minimi-/perusvaatimukset
Matkapuhelinpalvelussa tulee olla (Vaihdepalvelun, Langaton Vaihdepalvelu / vast.) yleisimmät ominaisuudet, joita ovat:
– Sisäiset puhelut kaikkien Yhteisöjen (hankintayksikköjen) liittymien kesken, vaihdeverkon ja siihen liitettyjen mobiililiittymien välillä?
– Soitonsiirrot, välikysely ja neuvottelupuhelu
– Puhelun edelleen siirto
– Takaisinsoitto
– Soittosarjat ja tavoitettavuusprofiilit
Tarjoaja on vastannut kysymykseen KYLLÄ. Tarjoaja ei ole esittänyt tarjouksessaan tavoitettavuuspalvelua, toimintaa eikä sen profiilia.

Kymen Puhelin on Hankintayksikön tarkennuskysymykseen
Tarjoaja on vastannut
1) Kumpaa vaihdepalveluominaisuutta ratkaisunne käyttää mobiililiittymissä?
Älyverkkoa tarjouksessamme ’ei’ hyödynnetä, joten vastaan mobiililiittymän näkökulmasta seuraavasti
a) vaihdeverkon, _X_ kyllä (luettelo vaihteen ominaisuuksista)
b) mobiiliverkon,_X_ kyllä (luettelo gsm liittymän ominaisuuksista) EI mainita tavoitettavuus palveluista ja –profiileista.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä eikä myöskään hakijalle esitetyssä tarkentavassa kysymyksessään pyytänyt hakijaa kuvaamaan tarkemmin sen tarjoamaa tavoitettavuuspalvelua tai profiileja.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköt eivät ole voineet hylätä hakijan tarjousta tarjouspyynnön ehtoja vastaamattomana sillä perusteella, että hakija ei ole kuvannut käyttämiään tavoitettavuuspalveluita ja -profiileita tarkemmin. Markkinaoikeus ottaa ratkaisussaan huomioon, että tällaista kuvausta ei ole edellytetty tarjouspyynnössä taikka hakijalle esitetyssä lisäkysymyksessä ja että tarjouspyynnössä on tältä osin käytetty vaihtoehtoa ”kyllä” tai ”ei”, johon hakija on antanut vastauksen ”kyllä” ilmoittaen siten, että sillä on käytössä tarjouspyynnön mukaiset soittosarjat ja tavoitettavuusprofiilit.

Toinen hylkäysperuste

Hakijan tarjouksen toinen hylkäysperuste on esitetty asiakirjoissa seuraavasti:

”Kymen Puhelin tarjouksen vastaamaton kohta 2
Tarjouspyynnön Minivaatimukset / Perusvaatimukset
Tarjoaja hyväksyy tarjouspyynnön vaatimukset
– Kymen Puhelin EI ole tarjouksessaan sitoutunut hyväksymään asiakkaan hintaliitteellä 3 olevaa vaatimusta / ilmoitusta ’Kunnat ja kuntayhtymät eivät sitoudu taulukon kappale- ja minuuttimääriin, vaan ne toimivat arviona hankinnan taloudellisten kriteerien arvioinnissa’.
Kymen Puhelin hinnoittelu
– Kymen Puhelin on tarjouksessaan ilmoittanut Palveluiden hinnoittelun kohdalla: ’mikä ei vaikuta alentuvasti’. Tällä tarjoaja on tarkoittanut sitä, että jos kappale- ja minuuttimäärät muuttuvat, tarjoajan hinnat eivät muutu ilmoitetuista hinnoista. Toisin sanoen jos kappale-minuuttimäärät muuttuvat hinnat muuttuvat ainoastaan ylöspäin. (nousevat).”

Hankintayksiköt ovat tarjouspyynnössään edellyttäneet hinnan osalta muun ohella, että palvelujen hinnoittelu ja tarjousvertailu suoritetaan tarjouspyytäjien määrittelemien liittymä-, liikenne- ja muiden volyymien määrän mukaisesti. Tarjouspyynnön mukaan määrät vastaavat kuntien toimitusprojektin aikana toteutuneita tarpeita.

Hinnat on tullut kirjata hinnoittelutaulukkoon, jota ei ole tullut rakenteellisesti muuttaa. Hinnoittelutaulukossa on muun ohella todettu seuraavaa: ”Hinnoittelutaulukko on tarjousten vertailun peruste. Tarjouksen pyytäjä on määritellyt eri palveluille määrä- ja volyymiarvoja, joita tarjoaja ei saa muuttaa.--- Kunnat ja kuntayhtymät eivät sitoudu taulukon kappale- ja minuuttimääriin, vaan ne toimivat arviona hankinnan taloudellisten kriteerien arvioinnissa”.

Hakija on liittänyt tarjoukseensa hinnoittelutaulukon sekä itse tarjouksessaan todennut muun ohella, että ”asiakas on tarjouspyynnössään ilmoittanut, että se ei sitoudu annettuihin liittymämääriin ja liikennevolyymeihin, mikä ei vaikuta alentavasti tarjouksen kokonaiskustannuksiin”.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on tarjousten arviointia varten pyydetty tarjoajaa hinnoittelemaan palvelunsa kuntien määrittelemillä arvioilla kappale- ja minuuttimääristä, joihin arvioihin hankintayksiköt eivät ole sitoutuneet. Hakija on antanut hintansa hinnoittelutaulukossa arvioiduille määrille.
Markkinaoikeus katsoo, että hakijan tarjouksessaan esittämät arviomäärille annetut hinnat ovat sinänsä taulukossa esitetyin kappale- ja minuuttimäärin olleet hakijaa sitovia. Sillä seikalla, että hakija on tarjouksessaan ilmoittanut, että liittymämäärien ja liikennevolyymien muuttuessa tarjouksen hinnat eivät laske, ei ole merkitystä tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden osalta, koska hankintayksiköt eivät tarjouspyynnössä ole edellyttäneet sitovaa hinnoittelua suhteessa erilaisiin, muuttuviin määriin. Tarjouspyynnön mukaan kysymyksessä ovat olleet arviomäärät hankinnan taloudellisten kriteerien arvioimiseksi. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hakijan tarjous ole ollut sen sisältämän hintaa koskevan tarkennuksen vuoksi tarjouspyynnön vastainen.

Kolmas hylkäysperuste

Hakijan tarjouksen kolmas hylkäysperuste on asiakirjoissa esitetty seuraavasti:

”Kymen puhelin tarjouksen vastaamaton kohta 3
Tarjouspyynnön Minivaatimukset / Perusvaatimukset
Tarjoaja on esittänyt, että matkapuhelinliittymä Ei ole vaihteen alaliittymä
Jos GSM on vaihteen alaliittymä ja käyttää järjestelmän tuottamia palveluita, ei vastaa tarjouspyynnön kohta 2 Perusvaatimukset eikä liite 2 minivaatimuksia
Kymen Puhelin on Hankintayksikön tarkennus kysymykseen
1) Kumpaa vaihdepalveluominaisuutta ratkaisunne käyttää mobiililiittymissä?
Älyverkkoa tarjouksessamme ’ei’ hyödynnetä, joten vastaan mobiililiittymän näkökulmasta seuraavasti
a) vaihdeverkon,_ X _ kyllä (luettelo vaihteen ominaisuuksista)
b) mobiiliverkon _ X _ kyllä (luettelo gsm liittymän ominaisuuksista)

KYMP on vastannut, matkapuhelinliittymä (mobiililiittymä) on vaihteen alaliittymä että vaihdeverkon alaliittymä. Tällöin minivaatimus / perusvaatimus ei täyty.
Perusvaatimus: Matkapuhelinliittymä EI ole vaihteen alaliittymä, vaan toimii itsenäisenä palveluliittymänä julkisessa gsm verkossa. Tarjouksessaan KYMP on vastannut KYLLÄ ja antanut näin virheellistä tietoa.”

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön minimivaatimuksissa on todettu, että ”Matkapuhelinliittymä Ei ole vaihteen alaliittymä, vaan toimii itsenäisenä palveluliittymänä julkisessa gsm verkossa”. Hakija on vastannut minimivaatimustaulukossa tältäkin osin ”kyllä” asianomaiseen kohtaan. Hankintayksikön todentaessa mainitun edellytyksen täyttymistä se on edellä esitetyin tavoin tiedustellut hakijalta, mitä vaihdepalveluominaisuutta ratkaisu käyttää mobiililiittymässä. Hakijan vastauksen mukaan mobiililiittymässä käytetään sekä vaihdeverkon että mobiiliverkon vaihdepalveluominaisuuksia.

Markkinaoikeus toteaa, että annetun vastauksen perusteella hakijan tarjouksen on voinut ymmärtää tarjouspyynnön vastaiseksi sillä perusteella, että hakijan tarjoama mobiililiittymä toimisi myös vaihdeverkossa. Toisaalta vastauksen on voinut ymmärtää myös siten, että hakijan tarjoama mobiililiittymä käyttäisi vaihdeverkon ja mobiiliverkon vaihdepalveluominaisuuksia riippumatta siitä, toimiiko se itsenäisenä palveluliittymänä gsm-verkossa.

Markkinaoikeus katsoo, että hakijalle esitetty kysymys on ollut epäselvä siten, että hakija on voinut ymmärtää kysymyksen liittyvän yksinomaan vaihdepalveluun. Asiassa on lisäksi ilmennyt, että hakija on jo vastauksessaan tarkentavaan kysymykseen ilmoittanut, että se ei ymmärrä, mitä hankintayksiköt tarkoittavat ”vaihdepalveluominaisuudella”.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköt eivät ole voineet hylätä hakijan tarjousta tarjouspyynnön vastaisena tilanteessa, jossa hakijalle ei ole selvennetty epäselvää kysymystä. Hakijan antama vastaus tarkentavaan kysymykseen on poikennut siitä, mitä se on tarjouksessaan esittänyt. Hakija on myös markkinaoikeudessa ilmoittanut edellä tarkoitetun vaaditun edellytyksen täyttyvän ja että tarjotut mobiililiittymät eivät toimi vaihteen alaliittyminä vaan julkisessa gsm-verkossa. Edellä mainittuihin seikkoihin nähden markkinaoikeus katsoo, ettei hakijan tarjous tarjouksessa esitetyn perusteella ole ollut tarjouspyynnön vastainen.

Neljäs hylkäysperuste

Hakijan tarjouksen neljäs hylkäysperuste on esitetty asiakirjoissa seuraavasti:

”Kymen puhelin tarjouksen vastaamaton kohta 4
– Tarjouspyynnön Minivaatimukset / Perusvaatimukset / 3. Numerointi
– Alanumeroilla (lyhyet) voidaan soittaa lanka-lanka, lanka-mobiili, mobiili-mobiili, mobiili-lanka välillä.
– Kymen Puhelin on tarjouksessaan liite 6 esittänyt soittotavat. Näissä soittotavoissa tarjoaja esittää mm: lanka-mobiili suunnassa ratkaisuksi prefiksi + alanumero.
– Soittajan tulisi tietää kumpi liittymä kohteella on lanka vai mobiili ja liittymien numerot ovat joko 4 tai 5 numeroisia. Tällöin minivaatimus / perusvaatimus ei täyty yhtenäisestä numeroinnista.
– Lisäksi soittotavalla on vaikutusta hintaan, jos on ns. pitkä numero hinta onkin normaalihintainen puhelu
– mikä on normaalihintainen puhelu?
– Hinnoittelun epäselvyys. ---.”

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön minimivaatimuksissa on numeroinnista muun ohella todettu, että numerointi on yhtenäinen koko ratkaisussa koko alaliittymäavaruudelle ja että alaliittymän numerointi on viisinumeroinen. Lisäksi on edellytetty, että alanumeroinnilla (lyhyet) voidaan soittaa kaikissa lanka- ja mobiililiittymien välissä suunnissa ja että numeroinnista ei aiheudu soittajalle lisäkustannuksia. Tarjouspyynnön minimivaatimuksissa on myös edellytetty, että ”sisäiset puhelut kaikkien järjestelmään kuuluvien lanka-/ mobiili –liittymien kesken sisältyy liittymän palvelumaksuun (ns. sisäliikenne), kotimaan liikenteen osalta”.

Hakija on tarjouksessaan esittänyt numeroinnin osalta seuraavaa: ”Numeroinniksi ehdotamme soittajalle ja asiakkaalle edullista tla:n 05-paikalllisnumeroa. ---- 05-numeron taakse rakennamme asiakkaan tarpeen mukaan alanumeron joko lanka- tai gsm-tekniikalla. Puhelut ohjataan 05-numerosta gsm-numeroon ilman erillistä liikennekustannusta. Gsm-numerointi voi olla asiakkaan olemassa olevaa tai DNA:n 044-numerointia. Alanumerointi on pyydetty 5-numeroisena, mutta 05-numeroinnin avulla voimme toimittaa lyhyemmän 4-numeroisen alanumeroinnin. Periaatekuva numeroinnista ja soittotavoista on esitetty erillisellä liitteellä 6”.

Mainitusta liitteestä 6 ilmenee, että soittaminen 05-alanumerosta gsm-alanumeroon edellyttää soittotapaa prefix+alanumero samoin kuin soittaminen gsm-alanumerosta gsm-alanumeroon. Lisäksi on ilmoitettu, että sisäpuhelut annetuilla soittotavoilla sisältyvät liittymän kuukausimaksuihin ja muilla soittotavoilla puhelu on niin sanotusti normaalihintainen.

Markkinaoikeus toteaa hakijan tarjouksen osalta, että sen sanamuodosta ei suoranaisesti ilmene, että hakija ei olisi valmis toimittamaan pyydettyä viisinumeroista alanumerointia, mutta olisi ilmoittanut voivansa toimittaa lyhyemmänkin numeron.

Hankintayksikkö on pyytänyt hakijalta tarkennusta annettuun tarjoukseen. Hakija on hankintayksiköiden tarkentaviin kysymyksiin antamassaan vastauksessa todennut seuraavaa: ”Numerointi-kuvassamme on gsm-puhelimeen suuntautuva sisäpuhelu soitettava prefix+alanumero. Soittajahan ei voi tietää, jotta mikä puhelin kullakin on eli soittotavan yhtenäisyyden vuoksi voidaan tietysti soittaa myös pelkällä alanumerolla ilman prefixiä. Ko. soittotapa käy ensin keskuksella katsomassa onko henkilöllä vaihteen alaliittymää tai yhdistää sitten puhelun kännykkään mikäli henkilöllä on vain gsm käytössä. Tämä lenkki ei tuo lisäviivettä tai lisäkustannuksia Toimijalle vaan kaikki tapahtuu kiinteiden liittymähintojen perusteella”.

Markkinaoikeus katsoo, että hakija on tarkennuksessaan ilmoittanut, että soittaminen on mahdollista myös pelkällä alanumerolla. Edellä mainitulla tavalla hakija on myös ilmoittanut, että kysymyksessä oleva soittotapa tapahtuu kiinteiden liittymähintojen perusteella.

Hakija on toisaalta esittänyt markkinaoikeudelle, että sen tarjoama sisäisen liikenteen hinnoittelu muun kuin pitkän numeroinnin osalta on tarjouspyynnön mukaista. Soittosuunnassa mobiili–lanka soitetaan hakijan esittämän mukaan niin sanotulla pitkällä numerolla, jolloin puhelu ei ole kiinteässä sisäpuheluhinnoittelussa. Tämän vuoksi hakija on ilmoittanut ehdottaneensa soittotavaksi ”etuliite+alanumero” ja jota on tarkennettu siten, että kysymyksessä olevassa soittotavassa voidaan soittaa myös pelkällä alanumerolla ilman etuliitettä. Tällä tavalla soitettaessa on kysymys hakijan markkinaoikeudessa esittämän mukaan kiinteästi hinnoitellusta sisäisestä liikenteestä.

Hankintalain 46 §:n mukaan tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja tarjoajan tulee osoittaa tarjoamansa palvelun vastaavan tarjouspyynnön mukaisia vaatimuksia Hakijan markkinaoikeudelle esittämän sekä asiakirjoista muutoin ilmenevän perusteella markkinaoikeus katsoo, että hakija ei ole tarjouksessaan tai sen myöhemmässä tarkennuksessakaan esittänyt tarjoukselta edellytettävällä riittävällä selkeydellä, onko eri liittymien kesken ilman prefix-numeroa soittamisessa kysymys sellaisesta sisäisestä liikenteestä, jossa puhelut sisältyvät tarjouspyynnön mukaisesti nimenomaisesti liittymän palvelumaksuun.

Johtopäätös

Hakijan edellä todetussa tarjouksen puutteellisuudessa on ollut kysymys tarjousten vertailuun vaikuttavasta seikasta. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on sulkenut hakijan tarjouksen tarjouskilpailusta. Hakijan hakemus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että asianosaiset pitävät oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja asiassa esitetyt oikeudenkäyntikuluvaatimukset.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Jaakko Ritvala ja Perttu Koivula.