15.4.2005

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Sisäasiainministeriön poliisiosasto on pyytänyt 6.4.2004 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia suomalaisten passien tuottamiseen ja yksilöintiin liittyvistä palveluista. Hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus Julkiset Hankinnat -lehdessä 15.4.2004/16 sekä Euroopan unionin virallisessa lehdessä 10.4.2004/S72-061133.

Sisäasiainministeriö on 27.10.2004 tekemällään päätöksellä SM-2004-
01276/Yr-62 päättänyt hankkia tarjouspyynnön kohdan 2.1 alakohtien
2,3,4,5 ja 6 mukaiset passit yhteisen tarjouksen tehneiltä XponCard Oy:ltä ja Sdu Identification BV:ltä (XponCard/Sdu).

Hankintailmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ollut 21.351.000 euroa.

Sisäasiainministeriö on ilmoittanut markkinaoikeudelle sitoutuvansa siihen, ettei se tule solmimaan 27.10.2004 tehdyn hankintapäätöksen nojalla hankintasopimusta asiassa ennen kuin markkinaoikeus on ratkaissut asian.

HAKEMUS

Setec Oy (Setec) on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa sisäasiainministeriön 27.10.2004 tekemän hankintapäätöksen ja palauttaa asian vaiheeseen, jossa ensisijaisesti arvioidaan uudelleen XponCard/Sdu:n tarjouksen ja toissijaisesti tarjousten hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön mukaisuus, sekä kieltää hankintayksikköä soveltamasta virheellistä menettelyä hankintapäätöstä tehtäessä. Setec on myös vaatinut, että markkinaoikeus kieltää hankintapäätöksen täytäntöönpanon markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi sakon uhalla. Toissijaisesti, mikäli hankintasopimus on allekirjoitettu tai hankinnan keskeyttäminen ei muun syyn vuoksi tule kysymykseen, Setec on vaatinut, että sisäasiainministeriö velvoitetaan maksamaan sille hyvitysmaksuna
3.700.000 euroa. Setec on lisäksi vaatinut, että sisäasiainministeriö velvoitetaan korvaamaan Setecin arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 44.150,58 eurolla korkoineen.

Setec on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintailmoituksessa mainitut hankinnan kohteet on kilpailutettu yhtenä kokonaisuutena. Hankintailmoituksen mukaan hankinnan jakaminen osa-alueisiin ei ole ollut mahdollista. Hankintayksikkö ei olisi myöhemmässä vaiheessa saanut jakaa hankintaa osiin ja annetut osatarjoukset, kuten sirulliset passit voittaneen XponCard/Sdu:n tarjous, olisi tullut hylätä hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön vastaisina.

Tarjouspyynnössä on vaadittu passien hinnoittelua passityypeittäin:
pitkäaikainen passi ilman sirua, sekä eri biometrisillä tunnisteilla ja siruvaihtoehdoilla, toimitusaikojen vaikutukset hintaan: pikapassi, expresspassi, lyhytaikainen passi, merimiespassi, seuruepassi, siten, että passin hinta sisältää suunnittelun, tuottamisen, jakelun, varastoinnin ja yksilöinnin. Hakemuslomakkeen suunnittelu ja mahdollinen painatus on myös tarjouspyynnön mukaan tullut hinnoitella erikseen.

Valintakriteeriksi tarjouspyynnössä on mainittu kokonaistaloudellinen edullisuus siinä ilmoitettujen arviointiperusteiden mukaan. Arviointikriteerejä ei ole lueteltu tärkeysjärjestyksessä.

Tarjouspyynnön mukaan hankintayksikkö on pidättänyt oikeuden olla hyväksymättä tarjottuja ratkaisuja tai hyväksyä ne osittain. Tämä on ristiriidassa hankintailmoituksen kanssa. Ristiriitatilanteessa hankintailmoitusta on pidettävä ratkaisevana.

Setec on tehnyt tarjouksen koko hankintakokonaisuudesta. Setecin tarjous on kattanut hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön mukaisesti siruttomat passit, sirulliset passit (yhdellä ja kahdella biometrisellä tunnisteella), ns. hajautetusti yksilöitävät passit, väliaikaiset passit sekä muut matkustusasiakirjat ja hakemuslomakkeet, merenkulkijain kansallisia henkilötodistuksia koskevassa sopimuksessa (SopS 64/1970) tarkoitetut asiakirjat, seuruepassit sekä em. tuotteisiin liittyvien hakemusten suunnittelun, mahdollisen painatuksen, varastoinnin sekä jakelun.

XponCard/Sdu on jättänyt tarjouksen, josta on kokonaan puuttunut ainakin tarjous siruttomista passeista. Tarjous on ollut hankintailmoituksen vastainen, koska se ei ole sisältänyt tarjousta koko hankittavasta kokonaisuudesta ja koska jakoa osa-alueisiin ei hankintailmoituksen mukaan tehdä.

Hankintayksikkö on hankintailmoituksen vastaisesti jakanut hankinnan osiin ja tehnyt siruttomien passien osalta päätöksen jo 23.6.2004. Setec voitti siruttomien passien hankinnan ja tältä osin hankintasopimus on jo allekirjoitettu. Hankinnan kokonaishinta on ollut 5,3 miljoonaa euroa vuodessa. Tarjouspyynnön lähtökohtana on ollut, että sopimus päättyy jo 1.5.2005, jolloin sirullisten passien myöntämisen tulisi alkaa ja siruttomien passien myöntämisen loppua.

Setecin sirullisten passien hintaa rasittaa kustannus, joka liittyy Setecin tarjoamaan palveluun, jota tilaaja ei lopulta halunnutkaan. Epäselvästä tarjouspyynnöstä johtuen Setec tarjosi sirullisille passeille tulevan tietosisällön sähköistä allekirjoitusta ja siihen liittyvää avainhallinnointia, jonka lopulta toteuttaakin tilaaja itse.

Jos Setec olisi saanut tarjota hankintailmoituksen vastaisesti vain sirullisia passeja, kuten XponCard/Sdu, Setecin tarjoushinta olisi sirullisten passien osalta muodostunut halvemmaksi kuin voittanut tarjous.

On syrjivää jakaa hankinta osiin siten, että keskenään vertaillaan vain sirullisten passien tarjoushintoja, joista toinen, Setecin tarjous, sisältää uuden siruttoman passiversion tuotantoon oton osuuden sekä sähköisen tilausjärjestelmän kehitystyön ja toinen, XponCard/Sdu:n tarjous ei vastaavia eriä sisällä. Kehitystyö ja uuden siruttoman passiversion tuotantoon otto on joka tapauksessa tehtävä, eikä sen kustannuksia ole perusteltua allokoida vain siruttomille passeille. Asiassa on otettava huomioon 48 kuukauden sopimusaika, josta vain pieni osuus kohdistuu siruttomiin passeihin.

Tarjouksia ei voida pilkkoa osiin eivätkä Setecin ja XponCard/Sdu:n tarjoukset ole yhteismitallisia eivätkä vertailukelpoisia sirullisten passien osalta.

Tarjousvertailu on perustettu kustakin passityypistä erikseen annettuun hintaan ottamatta huomioon koko hankintakokonaisuutta ja sen hinnoittelua kokonaisuutena. Tarjousvertailussa on vertailtu keskenään yhteismitattomia tarjouksia sirullisten passien osalta. Setecin tarjouksen hinta sisältää siruttoman passin tuotantoonottoon sekä sähköisen tilausjärjestelmän kehittämiseen liittyviä kustannuksia. Vastaavia kustannuksia ei aiheudu XponCard/Sdu:lle, koska konsortio ei ole tarjonnut siruttomia passeja.

Hankintapäätöksen perustelu on puutteellinen ja ilmeisesti myös itse tarjousvertailu on tehty puutteellisesti, koska hankintapäätöksestä ei ilmene, miten tarjouksia on arvioitu annettujen arviointikriteerien valossa. Paitsi hintavertailu, myös laatuvertailu on tehty puutteellisesti.

Tosiasiassa valintaperusteena ei ole käytetty kokonaistaloudellista edullisuutta vaan halvinta hintaa. Tämä on vastoin hankintailmoitusta ja tarjouspyyntöä, jossa valintakriteeriksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus.

VASTINE

Sisäasiainministeriö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Setecin vaatimukset perusteettomina ja poistaa markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi asetetut väliaikaiset velvoitteet, jotka mahdollisesti estävät tai rajoittavat hankinnan täytäntöönpanoa 27.10.2004 tehdyn hankintapäätöksen mukaisesti. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että Setec velvoitetaan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 23.988,28 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Tarjouspyynnön lähtökohtana on ollut hankkia biometrinen passi eikä hankintayksikkö ole tarkoittanut hankkia tavallista sirutonta ja sirullista eli biometristä passia yhtäaikaisesti, vaan tarkoitus on ollut suorittaa eri kokonaisuuksien hankinnat peräkkäin tai jättää ne kansainvälisten säännöksien kehittyessä esimerkiksi kahden biometrisen tunnisteen osalta kokonaan hankkimatta. Tästä syystä hankintayksikkö on nimenomaisesti tarjouspyynnössä maininnut, että se pidättää oikeuden olla hyväksymättä tarjottuja ratkaisuja tai hyväksyä ne osittain.

Hankintailmoituksen mukaan vaihtoehdot otetaan huomioon. Tällä ilmoituksella on ollut tarkoituksena hyväksyä se, että tarjousten antovaiheessa oli avoimia kysymyksiä muun muassa aikataulujen suhteen johtuen Yhdysvaltain vaatimuksista sekä standardi- ja säädösvalmistelujen viipymisestä. Hankintayksikön ja tarjoajien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevat seikat huomioon ottaen hankintayksikkö on katsonut, että vaihtoehtoja on voitu tarjouksessa esittää.

Hankintayksikkö sai määräaikaan mennessä kolme tarjousta: Seteciltä,
XponCard/Sdu:lta ja eräältä kolmannelta tarjoajalta. Hankintayksikön velvollisuutena oli hylätä kolmannen tarjoajan tarjous hankintalain 6 §:n 1 momentin perusteella, koska sillä ei voitu katsoa olevan kaikkia teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi.

Setecin ja XponCard/Sdu:n tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön mukaisia ottaen huomioon edellä kerrotut avoimet asiat, vaikkakaan kumpikaan näistä tarjouksista ei vastannut täydellisesti ja kaikilta osin tarjouspyyntöä. Hankintayksikkö oli kuitenkin varautunut tähän ilmoittamalla hyväksyvänsä myös vaihtoehtoiset tarjoukset. Mikäli hankintayksikkö olisi todennut kaikki tarjoukset tarjouspyyntöä vastaamattomiksi, uuden kilpailutuksen järjestäminen ei todennäköisesti olisi tuonut ratkaisua asiaan, sillä maailmassa on tällä hetkellä vain noin viisi passinvalmistajaa, jotka täyttävät riittävät tekniset ja laadulliset kriteerit. Näistä vain kaksi, XponCard/Sdu ja Setec ovat olleet kiinnostuneita Suomen kokoisista markkinoista. Lisäksi hankinnalla oli kiire johtuen Yhdysvaltain vaatimuksista sekä siitä, että voimassaoleva sopimus oli jouduttu hankintayksikön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisista seikoista johtuen irtisanomaan.

Setec tarjosi vastoin tarjouspyyntöä ratkaisua, jossa passien sirutietojen
PKI-allekirjoitus tapahtuu Setecissä sisäisesti vaikka tarjouspyynnössä on useaan kertaan edellytetty, että poliisi luo itse omassa tietojärjestelmässään sirulle tallennettavien tietojen aitouden ja eheyden varmistavan digitaalisen allekirjoituksen. Passinvalmistajan tehtävänä on tallentaa tiedot ja digitaalinen allekirjoitus sirulle. Setec ei myöskään kyennyt tarjoamaan tarjouspyynnössä passien yksilöinniltä edellytettyä kolmen päivän toimitusaikaa, vaan Setec ilmoittaa tarjouksessaan kykenevänsä toimituksiin neljässä päivässä. Edellä mainituista syistä hankintayksikkö joutui harkitsemaan Setecin tarjouksen hylkäämistä tarjouspyyntöä vastaamattomana. Hankintamenettelyyn osallistuneiden tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä kilpailun takaamiseksi hankintayksikkö päätti harkinnan jälkeen hyväksyä
Setecin tarjouksen mukaan tarjouskilpailuun yhdessä XponCard/Sdu:n tarjouksen kanssa.

XponCard/Sdu taas katsoi, että määritelty aika tilauksen tekemisestä siruttomien passien toimitukseen ei riitä tarvittavien järjestelmien toteutukseen, siruttoman passin toteutukseen ja valmistamiseen toimitusasteelle. Siruttoman passin valmistusta ei ollut käytännössä mahdollista toteuttaa määritellyssä aikataulussa. Tämä on myös todettu
XponCard/Sdu:n tarjouksessa. XponCard/Sdu:n mukaan tarjouspyynnössä annetussa aikataulussa siruttomien passien toimituksen pystyi käytännössä toteuttamaan vain Setec, joka oli tarjousta annettaessa
Suomen passien toimittaja. Hankintamenettelyyn osallistuneiden tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun takaamiseksi hankintayksikkö päätti hyväksyä XponCard/Sdu:n tarjouksen mukaan tarjouskilpailuun yhdessä Setecin tarjouksen kanssa. Hankintayksikkö katsoi, että XponCard/Sdu:n tarjous oli tarjouspyynnön mukainen.

Hankintayksikkö on nimenomaisesti tarjouspyynnössä maininnut, että se pidättää oikeuden olla hyväksymättä tarjottuja ratkaisuja tai hyväksyä ne osittain. Tämä tarkoittaa sitä, että hankintayksiköllä on ollut oikeus jakaa hankinta osiin tarkoituksenmukaisimmaksi katsomallaan tavalla. Se on pidättänyt itsellään oikeuden hyväksyä osatarjoukset.
Koska tarjouspyynnössä oli varattu oikeus hankinnan jakamiseen, hankintayksikkö ei ole menetellyt Seteciä syrjivästi, kun se on jakanut hankinnan kahden toimittajan kesken. Hankinnan jakaminen osiin on myös ollut välttämätöntä ottaen huomioon hankintaan ja sen aikatauluun vaikuttaneet edellä esitetyt seikat. Hankinnan jakaminen osiin ei ole syrjinyt Seteciä eikä vaarantanut tarjoajien yhdenvertaista kohtelua.

Hankintayksikön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista seikoista, kuten kansainvälisistä säädöksistä ja Yhdysvaltain vaatimuksiin liittyvistä epävarmuudesta, johtuen sisäasiainministeriön poliisiosasto päätti käyttää tarjouspyynnössä varattua oikeutta hyväksyä tarjoukset osittain. Se päätti hankkia 23.6.2004 päivätyllä hankintapäätöksellä tarjouspyynnön 2.1. 1 ja 7 kohdassa mainitun siruttoman passin ja näihin liittyvät hakemuslomakkeet Seteciltä siten, että passien valmistus alkaa 15.10.2004, koska voimassa ollut sopimus passien toimituksesta
Setecin kanssa päättyi 15.10.2004. Setec ei ole tällöin kyseenalaistanut hankinnan jakamista osiin.

Päätöstä sirullisen eli biometrisen passin hankinnan osalta ei voitu tehdä samassa yhteydessä, koska sirulliselle passille asetetut kansainväliset vaatimukset eivät vielä tuolloin olleet selvillä. Hankintayksiköllä on ollut sekä oikeus että velvollisuus jakaa hankinta osiin edellä esitetyn perusteella.

Tarjouksia on vertailtu seuraavien tarjouspyynnössä esitettyjen arviointikriteerien perusteella:

hinnoittelu,

turvatekijät sekä turvallisuus tuotteen, tuotantojärjestelmän ja varastoinnin osalta,

sirulliseen passiin tähtäävän kehitysohjelman uskottavuus,

tarjoajan varmuus aikataulussa pysymisessä ja työn loppuun saattamisessa,

tuotantojärjestelmästä Suomen passeille varattu kapasiteetti,

passien toimitusajat,

tarjotun ratkaisun vastaavuus tarjouspyynnössä esitettyjen standardien ja määritysten kanssa,

varajärjestelmät,

tarjoajan palvelukyky ja tulevaisuuden näkymät,

tarjoajan ja mahdollisten alihankkijoiden osaaminen sekä referenssit,

takuuajat ja

tarjoajan esittämä sopimusluonnos, jossa on otettu kantaa aikatauluun, sopimussanktioihin ja hinnoitteluun.

Tarjousvertailun perusteella XponCard/Sdu tarjosi selvästi halvempia hintoja ja nopeampaa toimitusaikaa. Muiden arviointiperusteiden mukaan tarjoajat olivat lähes tasavertaisia. Kokonaisarvion perusteella
XponCard/Sdu:n tarjous oli kokonaistaloudellisesti edullisin ja se tuli näin ollen valituksi.

XponCard/Sdu ei ole hyötynyt millään tavalla hankinnan jakamisesta osiin eikä Setec ole kärsinyt siitä vahinkoa. Sähköisen tilausjärjestelmän käyttöönotosta aiheutuvat kustannukset sirullisten eli biometristen passien osalta ovat samat sekä Setecille että
XponCard/Sdu:lle.

Hankintayksikkö on saanut, ottaen huomioon vaihtoehtoiset tarjoukset, kaksi tarjouspyynnön mukaista tarjousta: Setecin tarjouksen ja
XponCard/Sdu:n yhteistarjouksen.

Setecin tarjous ei täysin vastannut tarjouspyyntöä. XponCard/Sdu:n tarjous vastasi tarjouspyyntöä. Hankintamenettelyyn osallistuneiden tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä kilpailun takaamiseksi molemmat tarjoukset on hyväksytty mukaan tarjouskilpailuun.

Mikäli markkinaoikeus poistaa hankintapäätöksen ja palauttaa asian vaiheeseen, jossa tarjousten hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön mukaisuus arvioidaan uudelleen, Setecillä ei tällöinkään olisi todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua. Mikäli XponCard/Sdu:n tarjous tulisi hylätä, tulisi myös Setecin tarjous hylätä tässä uudessa arvioinnissa.

Uuden hankintakilpailun järjestäminen ei todennäköisesti toisi lisää tarjouksia. Asian käsittelyn myötä tarjouksen tehneillä tarjoajilla on asianosaisjulkisuuden kautta mahdollista saada tietoonsa osa toisen kilpailijan tarjouksen tiedoista, mukaan lukien hintatiedot, joita ne myöhemmin voisivat hyödyntää uudessa tarjouskilpailussa. Tämä voisi johtaa vääristyneiden kustannusvastaamattomien hintojen tarjoamiseen.

Lisäksi velvoite hankinnan uudelleen kilpailuttamisesta voisi johtaa siihen, että Suomen kansalaisten matkustamisen sujuvuus Yhdysvaltoihin saattaisi heikentyä. Uuden kilpailuttamisprosessin seurauksena
Suomi ei välttämättä kykenisi määräaikaan mennessä myöntämään
Yhdysvaltain vaatimukset täyttäviä sirullisia eli biometrisiä passeja, jolloin Suomen kansalaiset menettäisivät viisumivapauden Yhdysvaltoihin. Tämä aiheuttaisi sekä kansalaisille että hallinnolle haittaa ja ylimääräisiä kustannuksia. Joka tapauksessa uuden tarjouskilpailun järjestäminen aiheuttaisi yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin mitä toimenpiteen edut olisivat.

LAUSUNTO

XponCard Oy ja Sdu Identification BV ovat yhteisessä lausunnossaan vaatineet, että hakemus hylätään kokonaan perusteettomana ja että hankintapäätöksen täytäntöönpanoa ei keskeytetä. Toissijaisesti, mikäli markkinaoikeus katsoo hankintamenettelyn olleen virheellinen ja kumoaa hankintapäätöksen, XponCard/Sdu on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan järjestämään kokonaan uusi tarjouskilpailu sirullisten passien osalta. Lisäksi XponCard/Sdu on vaatinut, että Setec velvoitetaan korvaamaan XponCard/Sdu:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 20.805,95 eurolla korkoineen.

Perusteluinaan XponCard/Sdu on esittänyt muun ohella seuraavaa.

XponCard/Sdu:n tarjous on ollut hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön mukainen.

Setec on hakemuksessaan myöntänyt allokoineensa sirullisen passin tarjoushintaan kuluja, jotka tosiasiassa aiheutuvat siruttomien passien valmistuksesta. Ottaen huomioon tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset hintojen ja hinnoittelurakenteen erittelemisestä sekä hintaan vaikuttavien tekijöiden ilmoittamisesta Setecin tarjous ei ole tältä osin ollut tarjouspyynnön mukainen ja se olisi tullut siksi hylätä.

Hankinnan jakaminen osiin ei ole vaarantanut tarjoajien yhdenvertaista kohtelua, vaan sen osittaminen on ollut hankintayksikölle välttämätöntä, jotta se ei olisi menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Hankintayksikkö on ollut velvollinen toteuttamaan passihankinnan siten, ettei se ole oikeudettomasti suosinut nykyistä sopimuskumppaniaan ja kotimaista toimijaa.

Tarjoukset on asianmukaisesti vertailtu ja niistä on valittu etukäteen ilmoitettuja valintaperusteita käyttäen ja niiden mukaisesti kokonaistaloudellisesti edullisin.

Hankinnan kohde oli siruttomien passien osalta määritelty siten, että siihen pystyi tosiasiassa vastaamaan vain kotimainen tarjoaja ja hankintayksikön aikaisempi sopimuskumppani Setec. Tarjouspyynnössä hankintayksikkö kuitenkin selvästi ilmoitti voivansa hyväksyä tarjouksia myös kunkin passityypin osalta erikseen. XponCard/Sdu teki tarjouksen niiltä osin kuin se oli hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitetyn aikataulun mukaisesti ylipäätään mahdollista.

VASTASELITYS

Setec on vastaselityksessään kiistänyt hankintayksikön ja
XponCard/Sdu:n esittämät oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset ja lausunut muun ohella seuraavaa.

Setecin tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Setecin toimitusaikaan on sisältynyt myös kuljetus, mitä tarjouspyynnössä ei edellytetty.

Hankintapäätöksen virhe ei täysin korjaudu uudella tarjouskilpailulla sirullisten passien osalta. Setec on tarjouksessaan ja siruttomia passeja koskevassa sopimuksessa jo sitoutunut sirullisia passeja palvelevan sähköisen tilausjärjestelmän rajapinnan kehittämiseen eikä näitä kustannuksia ole enää mahdollista allokoida uudelleen. Uusi tarjouskilpailu muodostuisi lisäksi ns. tinkimiskierrokseksi.

LISÄVASTINEET

Sisäasiainministeriö on antanut kolme lisävastineetta, joissa se on lausunut muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö on ensin arvioinut hankintalain 6 §:n 1 momentin perusteella, ovatko tarjouksen jättäneet kolme tarjoajaa täyttäneet tekniset, taloudelliset ja muut tarjouspyynnön kohdassa 15 edellytetyt vaatimukset liittyen mm. passikirjojen tuottamiseen ja ominaisuuksiin, laitteisto- ja tuotantoympäristöön, työn organisointiin, laatu- ja turvallisuusjärjestelmiin jne.

Kolmannen tarjoajan tarjous ei täyttänyt tarjouspyynnön kohdassa 15
mainittuja vaatimuksia eikä tarjoukseen ollut liitetty kaikkia tarjouspyynnössä pyydettyjä asiakirjoja. Kolmannen tarjoajan tarjous on sen vuoksi hylätty sekä siruttomien että sirullisten passien osalta hankintalain 6 §:n 1 momentin perusteella, koska sillä ei voitu katsoa olevan kaikkia teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi.

Siruttomien passien osalta Setecin on katsottu täyttävän tekniset, taloudelliset ja muut vaaditut edellytykset siruttomien passien hankinnan toteuttamiseksi. Hankintayksikkö on tämän jälkeen päättänyt hankkia siruttomat passit Seteciltä 23.6.2004 tehdyn hankintapäätöksen mukaisesti.

Sirullisten passien osalta hankintayksikkö on hylättyään edellä mainitun kolmannen tarjoajan tarjouksen arvioinut, täyttävätkö muut tarjoajat eli
Setec ja XponCard/Sdu tekniset, taloudelliset ja muut tarjouspyynnön kohdassa 15 edellytetyt vaatimukset. Tähän liittyen hankintayksikkö on järjestänyt kyselytilaisuudet kummallekin tarjoajalle sekä turvallisuusauditoinnin tarjoajien tiloihin.

Edellä mainittujen selvitysten perusteella hankintayksikkö on todennut, että sekä Setec että XponCard/Sdu ovat täyttäneet tarjouspyynnön mukaiset tekniset, taloudelliset sekä muut tarjouspyynnön kohdassa 15
vaaditut edellytykset.

Kelpoisuusarvioinnin jälkeen hankintayksikkö on arvioinut kumman kelpoisuusehdot täyttäneen tarjoajan tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarjouksia on vertailtu tarjouspyynnön kohdassa
16 mainittujen arviointiperusteiden mukaisesti.

Edellä olevan perusteella hankintayksikkö on toteuttanut hankintamenettelyn vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisen kaksijakoisuuden periaatteen mukaisesti. Hankintayksikkö on ensin arvioinut tarjoajien kelpoisuuden hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaisesti tarjouspyynnön kohdassa 15 esitettyjen seikkojen perusteella ja vasta tämän jälkeen tarjousten kokonaistaloudellisen paremmuuden hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaisesti tarjouspyynnön kohdassa 16 ilmenevillä arviointiperusteilla, ottaen kaikissa vaiheissa huomioon hankintalain 6 §:n
3 momentin säännöksen ja sen noudattamisen.

Hankintamenettelyn kaksijakoisuus ei estä hankintayksikköä arvioimasta ensin sitä, täyttävätkö tarjoajat tarjouspyynnössä esitetyt kelpoisuuden tekniset, taloudelliset ja muut vähimmäisvaatimukset, mukaan lukien toimittajien teknistä suorituskykyä ja kokemusta koskevat vaatimukset, ja sen jälkeen käyttämästä myös osittain vastaavia tarjouspyynnössä ilmoitettuja arviointikriteerejä näiden vähimmäisvaatimukset täyttäneiden tarjousten arvioinnissa siten, että näiden ominaisuuksien paremmuutta arvioidaan tarjousten välillä. Käytännössä nämä kriteerit ovat ainakin osittain päällekkäisiä käsillä olevassa hankinnassa, erityisesti esimerkiksi tiettyjen tuotantojärjestelmien ominaisuuksien ja turvallisuustekijöiden osalta. Käytetyt arviointikriteerit ovat olleet objektiivisia ja relevantteja kyseisen hankinnan kokonaistaloudellisen edullisuuden harkinnan ja arvioinnin kannalta.

Mikäli Suomi ei 26.10.2005 mennessä pysty myöntämään sirullisia passeja, Suomi ei täytä Yhdysvaltojen viisumivapausohjelmaan kuuluvilta mailta edellytettyjä matkustusasiakirjavaatimuksia. Jos passi myönnetään mainitun päivämäärän jälkeen eikä siinä ole biometristä tunnistetta, tulee Suomen kansalaisen erikseen hakea viisumia pyrkiessään matkustamaan Yhdysvaltoihin. Ennen sanottua päivämäärää myönnetyillä passeilla pääsee Yhdysvaltoihin ilman viisumia niiden voimassaoloajan.

Hankintapäätöksen kumoaminen ja sen seurauksena sirullisten passien tuotannon ja toimitusten todennäköinen viivästys aiheuttaisi sekä kansalaisten (viisumin hakeminen ja viisumimaksu) että yleisen edun
(viisumivapausohjelmaan kuuluvien maiden piiristä pois putoaminen ja sen seurannaisvaikutukset) kannalta haittaa. Lisäksi hankintapäätöksen kumoutuminen tulisi viivästyttämään biometristen passien käyttöönottoa sillä perusteella, että hankintayksikön tekemä, valitun toimittajan passeihin sopiva siruvaraus, ei ole käytettävissä muun passitoimittajan kanssa.

Reaalikeinojen käyttäminen voi olla mahdollista, mutta niiden käyttämisestä aiheutuu haittaa yleiselle edulle. Hankintayksikkö jättää markkinaoikeuden ratkaistavaksi sen, onko edellä ilmoitettu yleiselle edulle aiheutuva haitta sellainen seikka, että se estää reaalikeinojen käytön.

Hyvitysmaksulle ei ole perusteita, koska Setecillä ei ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua. Setecin tarjous sirullisten passien osalta on hinnaltaan ja toimitusajaltaan ollut sellainen, että sillä ei tosiasiallisesti ole ollut mahdollisuutta tulla hyväksytyksi tarjouskilpailussa, vaikka se olisi ollut ainoa hyväksytty tarjous. Setecin esittämän hyvitysmaksun määrän osalta voidaan todeta, että kyseessä on ollut ylihinnoiteltu tuote ja näin ollen esitetty hyvitysmaksuvaatimus on täysin ylimitoitettu suhteessa hankinnan todelliseen arvoon.

Reaalikeinojen käyttämättä jättäminen ja merkittävän hyvitysmaksuseuraamuksen (yli 50.000 euroa) tuomitseminen johtaisivat suurempaan haittaan kuin reaalikeinojen käytöstä aiheutuva haitta olisi yleiselle edulle.

LISÄVASTASELITYKSET

Setec on antanut kaksi lisävastaselitystä, joissa se on lausunut muun ohella seuraavaa.

Useat hankintayksikön tarjousten arviointiperusteina käyttämistä kriteereistä ovat itse asiassa kriteereitä, joilla mitataan sitä, onko tarjoajalla teknisiä edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Näitä ei tulisi tullut käyttää tarjouksen arviointikriteereinä. Hankintayksikkö on sekoittanut keskenään tarjoajien kelpoisuuden arvioinnin ja tarjousten arvioinnin niiden kriteerien alla, joita kokonaistaloudellisuuden arvioinnissa käytetään. Samoja kriteereitä on käytetty paitsi kelpoisuuskriteereinä, myös tarjousten vertailukriteereinä. Lisäksi kokonaistaloudellisuuden arviointikriteereinä on käytetty sellaisia perusteita, joita tulisi arvioida kelpoisuusehtoina. Näin ollen ei enää ole mahdollista jälkikäteen tarkkaan määritellä, millainen olisi ollut virheetön kokonaistaloudellisuuden arviointi.

Hankintayksikkö on liittänyt viimeiseen lausumaansa 16.8.2004 päivätyn muistion, jossa käsitellään sirullisten passitarjousten kelpoisuusarviointia. Kyseisessä dokumentissa on listattu tarjoajalle asetetut vaatimukset, joiden mukaan tarjoajien kelpoisuutta olisi arvioitu.
Kelpoisuusehdot ja tarjousten arviointiperusteet ovat pitkälti samat.

Seuraavat tarjousten arviointiperusteina käytetyistä perusteita ovat luonteeltaan kelpoisuuden arviointiperusteita: "sirulliseen passiin tähtäävän kehitysohjelman uskottavuus", "tarjoajan varmuus aikataulussa pysymisessä ja työn loppuun saattamisessa", "tuotantojärjestelmästä Suomen passeille varattu kapasiteetti", "tarjotun ratkaisun vastaavuus tarjouspyynnössä esitettyjen standardien ja määritysten kanssa", sekä
"tarjoajan palvelukyky ja tulevaisuuden näkymät". Arviointiperusteen
"tarjoajan esittämä sopimusluonnos, jossa on otettu kantaa aikatauluun, sopimussanktioihin ja hinnoitteluun" luonne on epäselvä.

Edellä mainituista suuri osa on kriteereitä, joita ei tulisi lainkaan käyttää tarjousten arviointiperusteina vaan tarjoajan kelpoisuuden arviointiperusteina. Tarjousvertailu on jo tämän perusteella ollut hankintalainsäädännön vastainen. Virheettömässä hankintamenettelyssä
XponCard/Sdu:n tarjous olisi kuitenkin hylätty jo ennen tarjousvertailua tarjouspyyntöä vastaamattomana. Näin ollen virheellisillä tarjousten arviointiperusteilla ei olisi enää ollut käytännön merkitystä. Vain Setec olisi ollut mukana tarjousvertailussa.

Viisumivapauden lyhytaikainen menettäminen ei ole sellainen julkisista hankinnoista annetun lain 10 §:n 3 momentin mukainen haitta, joka oikeuttaisi käsittelemään tätä asiaa hyvitysmaksuasiana.

Mikäli markkinaoikeus katsoo, ettei hankintaa enää voitaisi keskeyttää ja käsittelee asian hyvitysmaksuasiana, Setecillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hyvitysmaksun määrään vaikuttavat paitsi tarjoajalle aiheutunut vahinko myös hankintayksikön tuottamuksen aste ja hankinnan kokonaisarvo. Setecille on aiheutunut vahinkoa tarjouksen antamisesta aiheutuneiden kustannusten muodossa sekä saamatta jääneenä katteena.

Hankintayksikkö on tässä hankinnassa rikkonut törkeästi julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä ja yleisiä periaatteita. Hankintayksikkö on jakanut hankinnan jakamisen osiin, vaikka hankintailmoituksen mukaan tämä ei ylipäänsä ole mahdollista. Tarjousvertailu on perustettu vertailukelvottomiin tarjouksiin ja vertailukriteerit on sekoitettu kelpoisuuskriteerien kanssa. Tarjousvertailu ja hankintapäätöksen perustelu ovat olleet puutteellisia.

Hyvitysmaksun kannalta relevanttina hankinnan kokonaisarvona on pidettävä vähintäänkin sen osan arvoa, jonka osalta Seteciä ei ole valittu, ts. sirullisten passien sopimuksen arvoa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen.

Asiassa ei ole ilmennyt, että hakijan tarjous olisi ollut PKI-allekirjoituksen, toimitusajan tai kustannusten allokoinnin osalta siten tarjouspyynnön vastainen, että hankintayksikön olisi tullut heti hylätä se.

Hankintayksikkö on julkaissut kysymyksessä olevasta passien tuottamiseen ja yksilöintiin liittyviä palveluja koskevasta hankinnasta hankintailmoituksen Julkiset Hankinnat -lehden numerossa 15.4.2004/16. Hankintailmoitus on kattanut myös ns. siruttomat passit, joista tässä asiassa ei ole kyse, ja joiden osalta on saadun selvityksen mukaan tehty erillinen hankintapäätös 23.6.2004.

Hankintailmoituksen mukaan sopimuksen tekemisen perusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus seuraavien arviointiperusteiden mukaan arvioituna: "Hinnoittelu", "Turvatekijät sekä turvallisuus tuotteen, tuotantojärjestelmän ja varastoinnin osalta", "Sirulliseen passiin tähtäävän kehitysohjelman uskottavuus", "Tarjoajan varmuus aikataulussa pysymisessä ja työn loppuun saattamisessa", "Tuotantojärjestelmästä Suomen passeille varattu kapasiteetti", "Passien toimitusajat", "Tarjotun ratkaisun vastaavuus tarjouspyynnössä esitettyjen standardien ja määritysten kanssa", "Varajärjestelmät" sekä "Tarjoajan palvelukyky ja tulevaisuuden näkymät, tarjoajan ja mahdollisten alihankkijoiden osaaminen sekä referenssit, takuuajat, tarjoajan esittämä sopimusluonnos, jossa on otettu kantaa aikatauluun, sopimussanktioihin ja hinnoitteluun". Arviointiperusteet eivät ole olleet tärkeysjärjestyksessä.

Tarjouspyynnön 6.4.2004 kohdassa 16 "Tarjouksen arviointiperusteet ja käsittelyaikataulu" on ilmoitettu kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiksi hankintailmoituksessa mainitut arviointiperusteet, kuitenkin siten, että hankintailmoituksessa viimeisenä mainitun arviointiperusteen eri kohdat on tarjouspyynnössä ilmoitettu erillisinä arviointiperusteina.

Hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois sellainen ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi tai joka on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen. Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintamenettely on kaksijakoinen siten, että hankintalain 6 §:n 1 momentin perusteella tutkitaan tarjoajien kelpoisuus osallistua tarjouskilpailuun ja lain 7 §:n 1 momentin perusteella arvioidaan tarjousten paremmuus. Näin ollen ensi vaiheessa hankintayksikkö arvioi, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset tai muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Jos tällaisia edellytyksiä ei ole, hankintayksikkö voi sulkea tarjoajan pois tarjouskilpailusta. Tämän jälkeen suoritetaan tarjousten vertailu niiden tarjoajien kesken, joita ei ole suljettu pois tarjouskilpailusta.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina voidaan käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Arviointiperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Hankintailmoituksessa sekä 6.4.2004 päivätyssä tarjouspyynnössä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina mainittujen "Turvatekijät sekä turvallisuus tuotteen, tuotantojärjestelmän ja varastoinnin osalta", "Tarjoajan varmuus aikataulussa pysymisessä ja työn loppuun saattamisessa", "Tuotantojärjestelmästä Suomen passeille varattu kapasiteetti" ja "Tarjoajan palvelukyky ja tulevaisuuden näkymät" on katsottava liittyvän lähinnä tarjoajien kelpoisuusvaatimusten arviointiin.

Arviointiperusteiden "Sirulliseen passiin tähtäävän kehitysohjelman uskottavuus" ja "Tarjoajan esittämä sopimusluonnos, jossa on otettu kantaa aikatauluun, sopimussanktioihin ja hinnoitteluun" puolestaan on katsottava antavan hankintayksikölle rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailun toteuttamisessa. Arviointiperusteen "Tarjotun ratkaisun vastaavuus tarjouspyynnössä esitettyjen standardien ja määritysten kanssa" arviointiperusteen taas on katsottava liittyvän siihen, onko tarjous tarjouspyynnön mukainen vai ei.

Hankintapäätöksen 27.10.2004 mukaan tarjousvertailussa on verrattu saatuja tarjouksia sen selvittämiseksi, mikä niistä on tarjouspyynnössä annettujen arviointikriteerien perusteella kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarjousvertailu -nimisen 15.10.2004 päivätyn asiakirjan mukaan hakijan ja XponCard/Sdu:n tarjouksia arvioitu kaikkien hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden osalta. Arviointiperusteen "Turvatekijät sekä turvallisuus tuotteen, tuotantojärjestelmän ja varastoinnin osalta" kohdalla on arvioitu muun ohella tarjoajien toimitilojen ja rakennusten turvallisuutta. Sirulliseen passiin tähtäävän kehitysohjelman uskottavuuden osalta on todettu, että kummallakin tarjoajalla on kehitysohjelma, eikä tarjoajien välillä ole uskottavuudessa eroja. Tarjoajien varmuudessa aikataulussa pysymisessä ja työn loppuun saattamisessa ei ole todettu olevan eroja. Tarjoajien on todettu varanneen Suomen passeille tuotantojärjestelmistään tarjouspyynnön mukaisen tuotantokapasiteetin eikä tarjoajien välillä ole ollut eroa tuotantokapasiteetissa. Tarjottujen passiratkaisujen on todettu vastaavan tarjouspyynnössä edellytettyjä standardeja ja määrityksiä eikä tarjousten välillä ole ollut eroa. Tarjoajan palvelukyvyssä ja tulevaisuuden näkymissä tarjoajien välillä ei ole ollut eroa. Sopimusluonnoksen osalta on mainittu, että tarjoajien välillä ei ole eroa, sillä kumpikin tarjoajista on liittänyt tarjoukseensa sopimusluonnoksen, jossa on otettu kantaa tarjouspyynnön mukaisiin asioihin.

Hankintayksikkö on edellä olevan perusteella myös käyttänyt tarjousten valinnan arviointiperusteina edellä mainittuja tarjoajien kelpoisuuden tutkimiseen liittyviä perusteita sekä muita seikkoja, joiden perusteella ei voida selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin.

Edellä mainitun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön toimeenpanema hankintamenettely on ollut hankintailmoituksen, tarjouspyynnön ja tarjousvertailun osalta julkisista hankinnoista annetun lain vastainen sikäli, ettei niissä ole tehty riittävästi eroa hankintalain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun tarjoajan kelpoisuutta koskevan arvioinnin ja lain 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun tarjousten vertailun välillä sekä sikäli, että niissä on käytetty tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina seikkoja, joiden nojalla ei voida selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin.

Koska hankintayksikkö on menetellyt edellä mainituin tavoin hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, asiassa tulee harkittavaksi kysymys hankintalain 9 §:ssä säädetyn seuraamuksen määräämisestä.

Hankintayksikkö on ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei se solmi 27.10.2004 tehdyn hankintapäätöksen nojalla hankintasopimusta sinä aikana, kun asia on vireillä markkinaoikeudessa. Näin ollen kysymyksessä oleva hankintapäätös voidaan kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.
Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole esittänyt asiassa sellaisia seikkoja, joiden nojalla olisi katsottava, että hankintalain 9 §:n 1 momentin 1-3 kohdissa määritellyistä toimenpiteistä aiheutuisi hankintalain 10 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla vastapuolelle tai muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin mitä toimenpiteen edut olisivat.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä (asia C-
448/01, EVN ja WIENSTROM, tuomio 4.12.2003) on katsottu, että hankintaviranomaisen on julkisia hankintoja koskevan yhteisön lainsäädännön mukaan peruutettava tarjouskilpailu, kun johonkin sen asettamaan sopimuksentekoperusteeseen liittyvä päätös julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin (89/665/ETY) 1 artiklassa säädetyssä muutoksenhakumenettelyssä osoittautuu lainvastaiseksi ja kun muutoksenhausta vastaava elin näin ollen kumoaa sen.

Edellä mainittuun nähden markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön virhettä ei käsillä olevassa tapauksessa ole mahdollista korjata muulla tavalla kuin järjestämällä asiassa nyt kyseessä olevalta osalta kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Kun hankintayksikön virheellinen menettely on mahdollista korjata vain järjestämällä uusi tarjouskilpailu, asiassa ei ole tarpeen lausua hakemuksen kohteena olevasta hankintamenettelystä muilta osin.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Setec Oy on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

XponCard Oy ja Sdu Identification BV ovat vaatineet, että Setec Oy velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että ne joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa sisäasiainministeriön 27.10.2004 Suomen passien valmistuksesta ja yksilöinnistä tekemän hankintapäätöksen SM-
2004-01276/Yr-62.

Markkinaoikeus kieltää sisäasiainministeriötä tekemästä hankintasopimusta nyt kumotun päätöksen perusteella tai panemasta sanottua päätöstä muutoin täytäntöön nyt asetetun 200.000 euron sakon uhalla.

Mikäli sisäasiainministeriö aikoo edelleenkin toteuttaa mainitun hankinnan nyt kyseessä olevalta osalta julkisena hankintana, hankintayksikön tulee viipymättä järjestää tässä päätöksessä mainitut seikat huomioon ottaen asiassa uusi tarjouskilpailu.

Markkinaoikeus velvoittaa sisäasiainministeriön korvaamaan Setec Oy:n oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Muut asiassa esitetyt vaatimukset hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Maarit Lindroos ja Pertti Virtanen.