22.12.2005

TARJOUSPYYNTÖ JA PÄÄTÖS

Hansel Oy on julkaissut rajoitetussa menettelyssä henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä koskevan hankintailmoituksen Julkiset Hankinnat -lehden numerossa 15.7.2004/28-29 ja Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 2004/S 127-107803. Hankintailmoituksen mukaan Hansel Oy valtion yhteishankintayksikkönä yhteistoiminnassa valtiokonttorin sekä
Kilpailuviraston, Kuluttajaviraston, Maanmittauslaitoksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Maa- ja metsätalousministeriön,
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen, Merentutkimuslaitoksen, Opetushallituksen, Tasavallan Presidentin kanslian, Valtion asuntorahaston, Valtion taidemuseon ja Viikin virastojen kanssa hankkii yhteishankintana henkilöstöjärjestelmän. Ilmoituksen mukaan yhteishankinta on sisältänyt myös option osaamisenhallinta- ja työajanseurantajärjestelmän sekä palkkausjärjestelmän teknisen apuvälineen hankkimiseksi. Lisäksi hankintaan on sisältynyt näiden käyttöönottoon liittyvät palvelut. Tarjouksia on saatu kolme.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 10.000.000 euroa.

Hansel Oy on päätöksellään 31.1.2005 hylännyt muun ohella Personec Oy:n tarjouksen tarjouspyyntöä vastaamattomana.

Hansel Oy on ilmoittanut markkinaoikeudelle, että se ei jatka hankintamenettelyä sinä aikana, kun asiaa käsitellään markkinaoikeudessa.

HAKEMUS

Personec Oy on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa edellä mainitun tarjouksen hylkäämistä koskevan päätöksen, velvoittaa Hansel Oy:n julkaisemaan uuden hankintailmoituksen ja laatimaan uudet tarjouspyyntöasiakirjat sekä kieltää mainitun päätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesti markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Lisäksi hakija on vaatinut, että
Hansel Oy velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 21.630 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hakijan tarjouksen hintatiedot ovat olleet yksiselitteisiä ja sitovia. Tarjouksen hinnat ja käyttökustannukset on ilmoitettu tarjouspyynnön mukaisella tavalla. Hankintayksikön olisi tullut pyytää hakijaa täydentämään ja täsmentämään tarjoustaan ennen tarjouksen hylkäämistä.

Tarjouspyyntö on ollut puutteellinen ja epäselvä, eikä se ole tuottanut selkeitä, vertailukelpoisia ja yhteismitallisia tarjouksia.

Tarjouspyynnössä ei ole kuvattu hankintamenettelyä, eikä siihen osallistuvien valtion yksiköiden asemaa hankintalain mukaisella tavalla ja riittävästi. Tarjouspyynnössä on todettu esimerkiksi, että virastot päättävät yhteisesti toimittajan valinnasta ja tekevät hankintapäätökset omalta osaltaan. Hansel Oy on kuitenkin tehnyt päätöksen hakijan tarjouksen hylkäämisestä.

Hankinnan kohdetta ei ole määritelty tarjouspyynnössä riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti.

Lukuun ottamatta palkka- ja henkilötietojärjestelmiä, tarjouspyyntö on kaikkien muiden osajärjestelmien osalta poikkeuksellisen puutteellisesti laadittu. Tarjouspyynnöstä ei voida päätellä valtion virastojen toiminnallisia vaatimuksia, eikä tarjouspyynnössä esitettyjen toiminnallisten vaatimusten perusteella voida riittävästi päätellä järjestelmien soveltuvuutta virastojen käyttöön. Osaamisen hallinnan, työajanseurannan ja palkkausjärjestelmän tuen prosesseja ei ole kuvattu lainkaan.

Tarjousten hinnoittelu sekä hintojen ja kustannusten vertailu on tarjouspyynnössä esitetty puutteellisesti ja epäselvästi sekä yhtä tarjoajaa suosivalla tavalla. Hinnoittelu on myös tehty alalla yleisesti vallitsevan käytännön vastaisesti.

Tarjouspyynnön mukaan tarjousten kustannusvertailu tehdään yhden nimetyn esimerkkiviraston perusteella. Esimerkkiviraston kustannusvertailulaskelmassa esitetyt järjestelmät ovat sellaisia, joiden käyttöoikeudet esillä olevassa hankinnassa korvataan tarjottavilla uusilla käyttöoikeuksilla. Kyseisten järjestelmien toimittaja on muista tarjoajista poikkeavassa asemassa, koska se valtionhallinnossa vallitsevan, ja myös
Hansel Oy:n yleisesti edellyttämän käytännön mukaisesti voi esittää kustannusvertailulaskelmissa alennetun niin sanotun järjestelmänvaihtohinnan tai antaa käyttämättömiksi jäävistä aiemmista käyttöoikeuksista valtion tietotekniikkahankintaehdoissa tarkoitetun hinnoitteluhyvityksen. Tätä hyvitystä Hansel Oy on edellyttänyt tarjouspyynnön liitteessä numero 15 kohdassa 4. Nimetyn viraston käyttäminen kustannusvertailussa johtaa siihen, että näitä merkittäviä alennuksia ei oteta kokonaisvertailussa hakijan osalta huomioon.

Päästäkseen vastaavaan kustannusvertailuasetelmaan hakijan olisi pitänyt tarjota edellä esitettyä hinnanalennusta poikkeavasti myös nimetylle toisen tarjoajan asiakkaana olevalle esimerkkivirastolle. Kyseinen toinen tarjoaja saavuttaa esimerkkiviraston kautta kustannusvertailussa merkittävän hintaedun tarjoamatta lainkaan hyvitystä hakijan asiakkaille, koska näiden kustannukset eivät ole mukana vertailussa.

Esimerkkiviraston käyttäminen kustannusvertailussa johtaa siihen, että kyseinen toinen tarjoaja on muita tarjoajia paremmassa vertailuasetelmassa myös järjestelmätoimitusten käyttöönottovaiheen kertakustannuksia laskettaessa. Kyseessä olevien järjestelmien toimittaja voi esittää saman toimittajan uuteen järjestelmään siirryttäessä kyseiselle esimerkkivirastolle pienemmät työmäärät sekä liittymien että konversiotöiden osalta, koska toimittajat yleisesti tukevat valmistoiminnoin ja tuotteistuksin näitä tehtäviä siirryttäessä saman toimittajan vanhasta järjestelmästä uuteen.

Kustannusvertailutaulukoissa on ollut myös muita tulkinnallisuuksia, jotka ovat johtuneet siitä, että hankinnan kohteena on ollut useita virastoja. Taulukoissa on ollut myös tarkemmin määrittelemättömiä kenttiä.
Osajärjestelmien kustannusvertailutaulukossa ei ole lainkaan otettu huomioon kyseisten osajärjestelmien modulaarisuutta, mikä olisi ollut välttämätöntä yksiselitteisten ja vertailukelpoisten hintojen esille saamiseksi. Tarjouspyynnöstä ei sen ylimalkaisuuden vuoksi ole voitu päätellä osajärjestelmien osalta, mitä moduuleita tarjoushintaan on tullut sisällyttää ja mitä ei.

Tarjouspyynnössä ei ole kerrottu, mikä merkitys arviointikriteereillä on ja kuinka tarjouksia arvioidaan ja vertaillaan näiden kriteerien perusteella. Edelleen tarjouspyynnössä ei ole mainittu, mikä on yhtäältä henkilöstöjärjestelmää ja toisaalta eri osajärjestelmiä koskevien tarjousten osien merkitys vertailussa ja valinnassa.

Tarjouspyynnön kohdan 6.3 "Arviointikriteerit" viittaukset liitteisiin ovat olleet osin virheellisiä. Tarjouspyynnön liite 5. "Tarjouksen sisältörunko" on ollut keskeneräinen. Tarjouspyynnön hintavertailutaulukot ovat olleet epäselvät. Taulukoiden merkitys hintavertailussa on jäänyt epäselväksi.

VASTINE

Hansel Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa Personec Oy:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 500 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hansel Oy:n asema perustuu hankintalain 5 §:n 3 momenttiin. Hansel Oy on hankintalaissa tarkoitettu yhteishankintayksikkö. Toteuttaessaan puitejärjestelyä Hansel Oy noudattaa myös uutta hankintadirektiiviä
(2004/18/EY). Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy tekee päätöksen puitejärjestelyyn valittavasta toimittajasta ja on puitejärjestelyä koskevan sopimuksen osapuoli. Valtion virastot tekevät hankintasopimukset puitejärjestelyyn valitun yrityksen kanssa puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

Hakija ei ole täyttänyt liitteinä olleista henkilöstö- ja muista osajärjestelmistä neljän vuoden kustannustaulukoita eikä käyttöpalvelua koskevia taulukoita. ASP:n (sovellusvuokrauspalvelu) osalta kaikki tarjouspyynnön liitteinä olleet kustannustaulukot ovat puuttuneet. Hakija on tehnyt kaikkiin hintaliitteisiin merkinnän "sitomaton luonnos, täydennämme erikseen". Hakija on liittänyt tarjoukseen oman hinnastonsa, jonka se on puolestaan todennut olevan sitova. Hinnasto ja taulukot eivät ole kaikilta osin yhdenpitäviä, kuten esimerkiksi hinnasto verrattuna liitteeseen 10.

Hansel Oy on tarjouspyynnössä yksilöidysti tuonut esiin, miten hinnat on tullut ilmoittaa, mutta hakija ei ole tehnyt niin. Hakijan mukaan
Hansel Oy:n olisi tullut pyytää sitä täsmentämään ja täydentämään tarjoustaan ennen tarjouksen hylkäämistä. Hintojen täsmentäminen tarjousajan jälkeen ennen hankintapäätöksen tekemistä olisi kuitenkin voinut olla kiellettyä jälkitinkimistä.

Kaikki kolme tarjoajaa ovat saaneet yhtäläisen materiaalin, josta kaikilla on ollut mahdollisuus tehdä lisäkysymyksiä määräaikaan mennessä.
Saatuihin kysymyksiin on vastattu kirjallisesti ja samanaikaisesti kaikille tarjoajille. Hankintaa koskeva tiedotustilaisuus on pidetty 4.1.2005.
Vielä tämän tilaisuuden jälkeenkin tulleisiin kysymyksiin on vastattu.

Tässä hankinnassa on kysymys koko valtionhallinnon tarpeisiin tehtävästä hankinnasta, eikä kyse ole 12 hankinnan sisältöä määrittäneen viraston erillishankinnasta. Tämän on myös hakija todennut tarjouksessaan. Hakija on tarjousta tehdessään tiennyt, että osajärjestelmien osalta ei ole mahdollista tehdä täysin yksityiskohtaisia vaatimusten määrittelyjä. Henkilöstöjärjestelmän osalta tilanne on toisenlainen, koska sen toiminnallisuuteen vaikuttavat olennaisesti muun muassa valtion virka- ja työehtoja koskevat säädökset. Osajärjestelmien on oltava joustavia muun ohella siksi, että yhdessä virastossa saattaa olla erilaisia palkkausjärjestelmiä, joita on voitava hoitaa samalla teknisellä apuvälineellä.

Tarjouspyynnössä on kohdassa 6.3 ilmoitettu tarjouskilpailun arviointikriteerit, jotka ovat virastojen tarpeisiin sopivat. Tarjouspyynnössä on pyydetty jättämään kokonaistarjous, joten vertailu tullaan tekemään myös niin sanotusta kokonaispaketista tarjouspyynnön kohdan 3. mukaisella tavalla.

Hakija on hakemuksessaan ottanut esille kustannusvertailun tekemisen esimerkkiviraston avulla sekä hinnoitteluhyvityksen.

Tarjouspyynnössä sitoviksi ehdottomiksi edellytyksiksi on merkitty tarjouspyynnön kohdassa 7. tarkoitetut ehdot. Tarjouspyynnön kohdassa
7.6 on todettu lisäksi selkeästi, että "Sopimuspoikkeama on kirjallisesti perusteltava, mikäli tarjoaja haluaa poiketa muista kuin tässä kohdassa
7. olevista yksittäisistä sopimusehdoista. Hansel Oy varaa mahdollisuuden tehdä muutoksia ja lisäyksiä puitesopimuksiin sopimusneuvottelujen yhteydessä." Edellä mainitut ilmaisut eivät ole sisältäneet tulkinnanvaraisuutta.

Hintaa ei ole pyydetty ilmoittamaan siten, että valmisohjelmistohankintojen erityisehtojen (VVOE) mukainen hyvitys olisi siitä poistettu.
Edelleen tarjouspyynnössä ei ole edellytetty hyvitystä ehdottomana vaatimuksena, vaan hakijalla ja muilla tarjoajilla on ollut mahdollisuus poiketa ehdosta. Hakija onkin menetellyt näin, ja ehdottanut kyseiseen ehtoon poistoa tai täsmennystä tarjouksensa liitteessä. Hakijan oletukseen perustuu se, että tarjoajilla olisi yleisenä käytäntönä ilmoittaa hintansa tarjouksissaan siten, että hyvitys olisi laskettu hinnoista pois. Kyseessä oleva seikka on tarjouspyynnössä mainitulla tavalla jätetty neuvottelunvaraiseksi, ja sen käsittely kuuluu sopimuksentekovaiheeseen.

Tarjouspyynnön liitteinä olevat kustannustaulukot on valittu siten, että tarjousten vertailu olisi helppoa eikä kustannustaulukkomallin valinnasta muodostu ketään tarjoajaa syrjivää. Esimerkkiviraston valintaan on vaikuttanut sen käytössä olevat järjestelmät sekä viraston sijainti ja koko. Näin menettelemällä kustannukset on saatu mahdollisimman kattavasti tietoon. Kustannustaulukot ovat kaikkien virastojen osalta samat esimerkkivirasto mukaan luettuna. Hakijalla on ollut mahdollisuus ilmoittaa käyttöönottovaiheen kertakustannukset, eikä hakija ole ollut niiden osalta muista tarjoajista poikkeavassa asemassa. Hakijalla ei ole liittymien ja konversiotöiden osalta muihin tarjoajiin nähden sellaista erityistä lisälaskutettavaa, joka vaikuttaisi ratkaisevasti hakijan asemaan. Hakijan väite toimittajien työmääristä perustuu hakijan olettamaan.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksessään lausunut muun ohella seuraavaa.

Tarjouspyyntö on hankintailmoituksen vastainen, eikä se ole täyttänyt hankintamenettelylle asetettuja perusvaatimuksia. Euroopan yhteisöjen ja Suomen virallisessa lehdessä julkaistujen hankintailmoitusten mukaan kysymyksessä on ilmoituksessa nimettyjen 12 viraston yhteishankinta, jossa Hansel Oy toimii puitesopimuksen osapuolena ja yhteishankintayksikkönä. Tarjouspyynnössä hankinta on hankintailmoituksen vastaisesti laajennettu koskemaan kaikkia 117 valtion tilivirastoa. Lisäksi hankintailmoituksessa on todettu, että osajärjestelmien hankinnat ovat optioita, kun tarjouspyynnössä ne kuuluvat kokonaishankintaan.

Puitemenettelyä koskeva sääntely on tällä hetkellä puutteellista, ja siitä on niukalti oikeuskäytäntöä. Direktiivissä (2004/18/EY) puitemenettelystä on säädetty tämän asian kannalta hyvin merkityksellisellä tavalla.
Direktiivit ovat EY:n tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltioita kohtaan velvoittavia jo niiden hyväksymisestä lähtien. Näin etenkin nyt kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa kansalliset säännökset ovat epäselviä ja puutteellisia. Hansel Oy:n noudattama menettely ja tarjouspyyntö ovat selvästi direktiivin 32 artiklassa vahvistettujen vaatimusten vastaisia.

Näin laaja puitehankinta on sopimaton hankittavan tuotteen ja palvelun luonne sekä virastojen erilaiset tarpeet huomioon ottaen.

Toisin kuin tyypillisessä massahankinnassa, jossa valtion virastot voivat liittyä puitesopimukseen etukäteen vahvistettujen, selkeiden ja yksiselitteisten ehtojen mukaisella tavalla, tämän tyyppisessä tietojärjestelmähankinnassa ehdot voidaan vahvistaa vasta virastokohtaisesti niiden päättäessä liittyä räätälöidysti puitesopimukseen. Valittu tarjoaja voi vaikuttaa olennaisesti lopulta sovellettaviin ehtoihin itselleen edullisella tavalla.

Hansel Oy:n tarjouspyynnön kohdassa 7.6 varaama oikeus tehdä muutoksia ja lisäyksiä puitesopimuksiin sopimusneuvottelujen yhteydessä antaa sille hankintasäännösten vastaisesti mahdollisuuden muuttaa yksipuolisesti sopimusehtoja. Hintoja ei voi jättää Hansel Oy:n esittämällä tavalla neuvottelunvaraisiksi.

Hinnoittelu- ja kustannuslomakkeiden yksinkertaisuus ei takaa vertailukelpoisia hintoja ja tasapuolista hintavertailuasetelmaa. Kyseiset lomakkeet ovat riittämättömät tarjoajien ja hankintalainsäädännön edellyttämän hintavertailun kannalta. Valtion virastot ja niiden tarpeet poikkeavat huomattavasti toisistaan, minkä vuoksi ei ole ylipäätään olemassa yleisesti päteviä lähtötietoja hinnoittelun pohjaksi.

Tarjouspyynnön sisältämät hinta- ja kustannustietolomakkeet ovat olleet niin puutteelliset, ettei hakija ole katsonut mahdolliseksi esittää hintoja lomakkeilla.

Tarjousvertailuasetelma ei vastaa hankinnan sisältöä. Kokonaiskustannusten edullisuusarvioinnin perustana on oltava tieto siitä, mitä järjestelmiä tai moduuleita kukin virasto todellisuudessa tarvitsee ja aikoo hankkia. Esimerkkivirasto ei edusta millään tavalla keskimääräistä virastoa jo siitä syystä, ettei tällaista virastoa ole olemassa. Koska toimittajat ovat tienneet hintavertailun perustuvan esimerkkiviraston hintatietoihin, niillä on ollut mahdollisuus hinnoitella muut järjestelmät toimittajanvaihtokustannusten verran korkeammaksi kuin aidossa kilpailutilanteessa syntyneen hintatason mukaisesti.

Tarjouksen sitovuus on perustunut paperilla esitettyihin tietoihin. Koneellisessa muodossa pyydetyt tarjouksen liitteet ovat olleet vain tarjouspyynnön käsittelyn avuksi pyydettyä lisäaineistoa.

LISÄVASTINE

Hansel Oy on lisävastineessaan lausunut muun muassa seuraavaa.

Hansel Oy ei ole laajentanut hankinnan kohdetta hankintailmoituksessa mainitusta. Hankintailmoituksessa on mainittu osajärjestelmät optioina.
Näistä on pyydetty erilliset tarjoukset. Osajärjestelmien hankinta on virastojen optioina, koska osalla virastoja ei ole tarvetta tai valmiuksia hankkia kaikkia osasovelluksia samanaikaisesti.

Liittyessään puitesopimukseen virastot soveltavat Hansel Oy:n neuvotteleman puitesopimuksen sisältöä, jos ne päättävät tähän puitejärjestelyyn liittyä. Toimittaja ei voi vaikuttaa hakijan vastaselityksessä tarkoittamalla tavalla virastokohtaisiin ehtoihin, eikä esimerkiksi hintoihin, koska hinnat vahvistetaan puitesopimuksessa. Valittu tarjoaja voi vaikuttaa sovellettaviin ehtoihin neuvotellessaan Hansel Oy:n kanssa puitesopimuksen sisällöstä siltä osin, kuin ehtoja ei ole tarjouspyynnössä sidottu.

Virastoilla on yleensä joku järjestelmä käytössään, johon uusi järjestelmä integroidaan. Toimittajat saavat luonnollisesti aikaisemmissa projekteissaan tietoa ja kokemusta alalta, mutta eri asia on, vaikuttaako tämä tekijä toimittajan hinnoitteluun. Se koskee toimittajan hinnoittelustrategian valintaa.

Toimittaja valitaan tarjouspyynnössä mainittuja arviointikriteereitä soveltaen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamien hintojen perusteella. Toimittajan valitsemisen jälkeen voidaan sopimuksen tarkemmasta sisällöstä neuvotella siltä osin, kuin tarjouspyynnössä on mainittu, kuten siitä, sovelletaanko kaikkia VVOE-ehtoja, esimerkkinä käyttämättömiksi jäävien aiempien käyttöoikeuksien huomioon ottaminen hinnoittelussa.

Tarjouspyynnön liitteinä ovat olleet puitesopimusmallit, joita tarjoajat ovat voineet kommentoida. Vain tarjouspyynnön kohdassa 7. yksilöidyt ehdot ovat sitovia. Hansel Oy on varannut itselleen saman neuvottelumahdollisuuden kuin se on varannut tarjoajillekin.

Hakijan väittämistä tarjouspyynnön puutteellisuuksista huolimatta haki- ja on täyttänyt suurimman osan hintaliitteistä, mutta merkinnyt ne sitomattomiksi. Väitetty puutteellisuus ei ole estänyt muita tarjoajia täyttämästä asianmukaisesti pyydettyjä hintoja.

LISÄVASTASELITYS

Hakija on antanut lisävastaselityksen, jossa se on lausunut muun ohella seuraavaa.

Hansel Oy on perustellut hankintamenettelyn avoimuutta ja syrjimättömyyttä sillä, että kaikilla tarjoajilla on ollut mahdollisuus esittää lisäkysymyksiä tarjouspyyntömateriaalista määräaikaan mennessä ja että saatuihin kysymyksiin on vastattu kirjallisesti samanaikaisesti kaikille tarjoajille. Hansel Oy on myös tuonut esiin sen, että yhtiö on vastannut mainitun määräajan jälkeen esitettyihin lisäkysymyksiin. Tämä menettely on ollut hankintalainsäädännön vastaista ja hakijaa syrjivää.

Hansel Oy on esittänyt, että neuvotteluvaiheessa hinnoista ja muista hankinnan keskeisistä ehdoista voitaisiin sopia varsin vapaasti, kunhan vertailu on tapahtunut tarjoajien periaatteessa sitovasti ilmoittamien hintojen ja muiden ehtojen perusteella tasapuolisesti. Tällainen menettely ei ole hankintalainsäädännön mukaista.

LISÄSELVITYS

Hansel Oy on antanut lisäselvityksen, jossa se on lausunut muun ohella seuraavaa.

Tarjouspyynnön liitteenä 13 ovat olleet ASP-palvelun kustannusvertailutaulukkopohjat osajärjestelmistä.

Tarjousten kelpoisuustarkastuksen yhteydessä on todettu, että WM-data Oy:n tarjouksessa ei ole ollut ASP-kustannusvertailutaulukoita paperimuodossa muutoin kuin henkilöstöjärjestelmän osalta. ASP-palvelujen kustannusvertailutaulukko osajärjestelmien osalta on ollut tarjouksen sähköisessä versiossa.

LAUSUMA

Personec Oy on Hansel Oy:n lisäselvityksestä antamassaan lausumassa todennut muun ohella seuraavaa.

Tarjouspyynnön kohdan 15.3 mukaan tarjoukset on tullut antaa sekä kirjallisessa että tiedostomuodossa. Hansel Oy on menetellyt Personec Oy:tä syrjivästi, kun se on hyväksynyt WM-data Oy:n tarjouksen, josta ovat Hansel Oy:n ilmoituksen mukaan puuttuneet ASP-osajärjestelmien kustannusvertailutaulukot, ja hylännyt Personec Oy:n tarjouksen vastaavalla perusteella.

LAUSUNTO

WM-data Oy on Hansel Oy:n lisäselvityksestä antamassaan lausunnossa todennut muun ohella seuraavaa.

WM-data Oy on toimittanut tarjouksensa Hansel Oy:lle tarjouspyynnön mukaisesti cd-levykkeelle tallennettuna kirjallisessa muodossa sekä erillisenä paperiversiona. Myös WM-data Oy:n Hansel Oy:lle toimittama tarjouksen paperiversio on sisältänyt kaikki tarjouspyynnössä edellytetyt liitteet ja siten myös liitteen numero 13.

WM-data Oy:n omassa sisäisessä laaduntarkastuksessa ei ole käynyt ilmi, ettei Hansel Oy:lle toimitettu tarjouksen paperiversio olisi sisältänyt vaadittua liitettä numero 13. Muun muassa WM-data Oy:n omissa sähköisissä arkistoissa oleva kappale sisältää kyseisen liitteen. Mikäli näin on kuitenkin vastoin WM-data Oy:n parempaa tietämystä käynyt, asialla ei ole merkitystä WM-data Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta arvioitaessa.

Hansel Oy on valtion yhteishankintayksikkönä velvollinen toiminnassaan noudattamaan hallintomenettelylakia ja siten myös lakia sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. Kyseisen lain 9 §:n mukaan vireillepanossa ja asian muussa käsittelyssä vaatimuksen kirjallisesta muodosta täyttää myös viranomaiselle toimitettu sähköinen asiakirja.

Sähköisessä muodossa toimitettu asiakirja rinnastetaan siten täysin kirjallisessa muodossa toimitettuun asiakirjaan. WM-data Oy:n Hansel Oy:lle toimittama sähköinen versio tarjouksesta on siten täyttänyt tarjouspyynnössä edellytetyn kirjallisuusvaatimuksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) 1 §:n 1 momentin mukaan ennakoidulta arvonlisäverottomalta arvoltaan kynnysarvon ylittävään hankintaan sovelletaan julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) lisäksi kyseisen asetuksen säännöksiä. Kysymyksessä olevan, hankinta-asetuksen liitteen A ensisijaisten palvelujen pääluokkaan 7.
Tietokone- ja tietojenkäsittelypalvelut kuuluvan, hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo on ylittänyt saadun selvityksen mukaan tavara- ja palveluhankintojen osalta vuodelle 2004 vahvistetun kynnysarvon.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta (2004/18/EY) on annettu 31.3.2004.
Kysymyksessä oleva direktiivi on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 30.4.2004 (L 134/114), jolloin se on direktiivin 83 artiklan mukaan tullut voimaan. Direktiivin täytäntöönpanoa koskevan 80 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31.1.2006. Direktiivin täytäntöönpanolle säädetty määräaika ei siten ole vielä kulunut umpeen eikä direktiivin säännöksiä ole saatettu voimaan Suomessa. Direktiivin säännökset eivät näin ollen tule sovellettaviksi kyseessä olevaan hankintaan.

Hankintaan sovelletaan edellä olevan perusteella hankintalain lisäksi hankinta-asetuksen säännöksiä.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön arviointi

Hankinnan luonne

Kyseessä olevasta henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä koskevasta hankinnasta julkaistun hankintailmoituksen mukaan Hansel Oy valtion yhteishankintayksikkönä yhteistoiminnassa valtiokonttorin ja hankintailmoituksessa mainittujen virastojen kanssa hankkii yhteishankintana henkilöstöjärjestelmän. Yhteishankinta sisältää myös option osaamisenhallinta- ja työajanseurantajärjestelmän sekä palkkausjärjestelmän teknisen apuvälineen hankkimiseksi. Lisäksi hankintaan sisältyvät näiden käyttöönottoon liittyvät palvelut. Tarkemmat kuvaukset ilmenevät hankintailmoituksen mukaan tarjouspyynnöstä. Hankintailmoituksessa on mainittu, että kyseessä on puitesopimus.

Tarjouspyynnön kohdan 1.2 "Virastot" mukaan kysymyksessä olevat hankinnan määrittäneet virastot päättävät yhteisesti toimittajan valinnasta. Virastot tekevät kukin omalta osaltaan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien hankintapäätökset ja virastokohtaiset sopimukset hankinnoista sekä sopivat mahdollisista virastokohtaisista räätälöinneistä.
Hansel Oy toimii tarjouspyynnön kohdan 1.3 "Hansel Oy" mukaisesti hankinnassa valtion yhteishankintayksikkönä ja puitesopimusten osapuolena. Edelleen kohdan 1.3 mukaan hankinnoista tehtävät puitesopimukset mahdollistavat myös muiden kuin kohdassa 1.2 mainittujen virastojen järjestelmähankinnat ilman kilpailuttamista.

Hankintailmoituksessa on mainittu, että kyseessä on puitesopimus eikä siihen liittyviä tahoja ole rajattu hankintailmoituksessa mainittuihin
Hansel Oy:n kanssa yhteistoiminnassa olleisiin virastoihin. Tarjouspyynnössä olevaa mainintaa muidenkin virastojen mahdollisuudesta järjestelmähankintoihin kyseisten puitesopimusten nojalla ei siten ole pidettävä hankintailmoituksen kanssa ristiriitaisena.

Markkinaoikeus katsoo edellä olevan perusteella, että hankinnan luonne on riittävällä tavalla ilmennyt hankintailmoituksesta ja tarjouspyynnöstä.

Hankinnan kohde

Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankinnan kohde on yksilöity tarjouspyynnön kohdassa "5. Kaupan kohteiden yksilöinti" seuraavasti: "Hansel Oy pyytää Teiltä tarjousta henkilöstöjärjestelmästä (sis. henkilötieto- ja palkanlaskenta-osan, jotka virastot voivat niin halutessaan hankkia myös erillisinä) ja siihen liittyvistä oheispalveluista tämän asiakirjan ja sen liitteiden mukaisesti. Erillisiä tarjouksia pyydetään hankittavista osaamisenhallinta- ja työajanseurantajärjestelmistä, palkkausjärjestelmän teknisestä apuvälineestä
(UPJ). Lisäksi erillistä tarjousta pyydetään käyttö- ja ASP-palvelusta."

Tarjouspyynnön kohdassa 5. on lisäksi muun muassa mainittu, että henkilöstöjärjestelmän ja osajärjestelmien tulee olla avoimia ja joustavia, jotta ne pystyvät vastaamaan organisaation ja tietosisällön muuttuviin tarpeisiin.

Järjestelmien tarkemmat määrittelyt on esitetty tarjouspyynnön liitteissä. Kyseisissä liitteissä on muun ohella kuvattu kunkin järjestelmän osalta niiden toiminnallisille ominaisuuksille asetetut vaatimukset. Henkilöstöjärjestelmälle asetetut toiminnalliset vaatimukset on kuvattu yksityiskohtaisemmin kuin muiden järjestelmien.

Hankintayksikkö voi harkintavaltansa puitteissa määritellä hankinnan kohteen tarjouspyynnössä. Kyseessä olevassa hankinnassa osajärjestelmiltä on edellytetty joustavuutta virastojen erilaisten tarpeiden vuoksi.
Markkinaoikeus katsoo, että hankinnan kohde on hankinnan laajuus ja luonne huomioon ottaen määritelty riittävällä tavalla vertailukelpoisten ja yhteismitallisten tarjousten saamiseksi.

Hankintailmoituksen mukaan yhteishankinta sisältää option osaamisenhallinta- ja työajanseurantajärjestelmän sekä palkkausjärjestelmän teknisen apuvälineen hankkimiseksi. Lisäksi hankintailmoituksen mukaan hankintaan sisältyy näiden käyttöönottoon liittyvät palvelut. Tarjouspyynnössä näistä on pyydetty erillistä tarjousta. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön välillä tältä osin ole hakijan väittämää ristiriitaa.

Arviointiperusteet

Hankintalain 7 §:n 1 momentin ja hankinta-asetuksen 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Hankinta-asetuksen 41 §:n 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa on mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Arviointiperusteet on tällöin, jos mahdollista, esitettävä tärkeysjärjestyksessä.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina voidaan käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Arviointiperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Tarjouspyynnön kohdan 6.3 "Arviointikriteerit" mukaan tarjouskilpailun valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arviointiperusteita ovat tarjotun ratkaisun käyttökustannukset, tarjotun ratkaisun hinta ja sen muodostuminen, toiminnalliset ominaisuudet, tekniset ominaisuudet, tarjotun ratkaisun ylläpidon toteutus, käyttöönotto ja tietoturvallisuus. Arviointiperusteita ja niiden sisältöjä on tarkemmin kuvattu tarjouspyynnön liitteissä. Tarjouspyynnön liitteen 5. "Tarjouksen sisältörunko" kohdan 9 "Tarjotun ratkaisun hinta ja sen muodostuminen" mukaan tarjottujen järjestelmien ja palveluiden hinnat tullaan arvioimaan esimerkkiviraston avulla.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitut arviointiperusteet ovat olleet hankintasäännöksissä tarkoitetulla tavalla kyseessä olevan hankinnan kohteeseen liittyviä seikkoja, joiden perusteella voidaan osaltaan selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikölle taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteet ovat olleet myös siinä määrin yksilöityjä, että niiden perusteella tarjoajat ovat tarjouksia laatiessaan tienneet, millä seikoilla mainittujen arviointiperusteiden osalta tulee olemaan vaikutusta asian ratkaisuun.

Hankintalainsäädäntö ei edellytä arviointiperusteiden tärkeysjärjestyksen tai niiden painoarvojen ilmoittamista jo tarjouspyynnössä.

Hankintayksikkö voi harkintavaltansa puitteissa käyttää hankinnassa valitsemaansa hinnoitteluperustetta ottaen kuitenkin huomioon hankintalain mukaisen tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus.

Hankintayksikön mukaan esimerkkiviraston valintaan ovat vaikuttaneet virastossa käytössä olevat järjestelmät sekä viraston koko ja sijainti.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi arviointiperusteita asettaessaan menetellyt hakijaa syrjivästi tai muutoinkaan epätasapuolisesti.

Muut väitetyt virheellisyydet

Tarjouspyynnön kohdassa 7. "Tärkeimmät sopimusehdot" on mainittu, että kohdan 7. sopimusehdot ovat vähimmäisedellytyksiä. Kohdassa 7.2
"Hinnat, maksuehto ja hinnanmuutosperusteet" on todettu muun ohella, että hinnat ovat voimassa kiinteinä kaksi vuotta puitesopimuksen allekirjoituspäivästä. Tarjouspyynnön kohdan 7.6 "Sopimuspoikkeamat"
mukaan sopimuspoikkeama on kirjallisesti perusteltava, mikäli tarjoaja haluaa poiketa muista kuin kohdassa 7. olevista yksittäisistä sopimusehdoista. Lisäksi mainitussa kohdassa on mainittu, että Hansel Oy varaa mahdollisuuden tehdä muutoksia ja lisäyksiä puitesopimuksiin sopimusneuvottelujen yhteydessä.

Markkinaoikeus katsoo edellä olevan perusteella, ettei mainittu tarjouspyynnön kohta 7.6 ole merkinnyt hakijan väittämällä tavalla Hansel Oy:n oikeutta yksipuolisesti muuttaa sopimusehtoja eikä hintojen jättämistä neuvottelujen varaan.

Tarjouspyynnön kohdassa 6.3 on ollut osin virheellisiä liiteviittauksia.
Tarjouspyynnön liitteessä 5. on samoin ollut puutteellisuuksia esimerkiksi otsikoiden numeroinnissa. Markkinaoikeus katsoo, ettei näillä lähinnä kirjoitusvirheenomaisilla virheellisyyksillä ole ollut sellaista merkitystä, etteivät tarjoajat olisi tästä syystä voineet antaa tarjouspyynnön mukaista tarjousta.

Johtopäätös

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintamenettely hankintailmoituksen tai tarjouspyynnön osalta ole ollut hakijan väittämin tavoin virheellinen tai epäselvä.

Tarjouspyyntöä koskevat kysymykset

Hankintayksikkö on ilmoituksensa mukaan vastannut myös tarjouspyyntöä koskevien kysymyksien esittämiselle varatun määräajan päättymisen jälkeen esitettyihin kysymyksiin. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on ilmoittanut antamansa vastaukset kaikille tarjoajille kirjallisesti. Hankintayksikön ei näin ollen voida katsoa menetelleen tältä osin hakijaa syrjivästi tai epätasapuolisesti.

Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen.

Tarjouspyynnön kohdan 15.1 "Tarjousten tekeminen" mukaan tarjoukset on tullut tehdä tarjouspyynnön liitteenä olleen sisältörungon muodossa ja tarjousten liitteeksi on tullut laittaa sisältörungon lopussa mainitut liitteet.

Tarjouspyynnön liitteen 5. kohdan 9 henkilöstöjärjestelmää koskevan osion mukaan tarjoajan on tullut esittää tarjouksen hinnat liitteenä 10
olevaa lomaketta käyttäen ja siinä esitettyjä erittelyjä ja hinnoitteluperusteita noudattaen. Liitteen 5. kohdan 9 osajärjestelmiä koskevan osion mukaan tarjoajan on puolestaan tullut esittää tarjouksen hinnat vastaavasti liitteenä 11 olevaa lomaketta käyttäen. Edelleen kohdan 9 mukaan käyttö- ja sovellusvuokrauspalvelut (ASP-palvelu) on tullut hinnoitella erikseen eri lomakkeita käyttäen siten, että virastot voivat arvioida kustannuksia eri palvelutarpeiden lähtökohdista. ASP-palvelujen kustannustaulukot ovat olleet tarjouspyynnön liitteinä 12 - 13 ja käyttöpalvelua koskeva liitteenä 14.

Edellä mainitun tarjouspyynnön liitteen 5. kohdan 10 "Tarjotun ratkaisun käyttökustannukset" mukaan tarjotun ratkaisun käyttökustannukset on tullut ilmoittaa hankintavuotta seuraavien neljän vuoden ajalta eriteltynä. Kustannusten ilmoittamisessa on tullut käyttää liitteinä 10 - 14 olevien taulukoiden "Esimerkkivirasto kokonaiskustannukset" -taulukkoa.

Tarjouspyynnön liitteen 5. kohdan 13 "Liitteet" mukaan tarjoajan on tullut liittää tarjoukseensa vähintään muun ohella täytetyt kysymysluettelot (tarjouspyynnön liitteet 6 - 9) sekä täytetyt kustannusvertailutaulukot (tarjouspyynnön liitteet 10 - 14).

Hakijan tarjous

Hansel Oy on 31.1.2005 tekemällään päätöksellä hylännyt hakijan tarjouksen hintojen ja käyttökustannusten osalta tarjouspyyntöä vastaamattomana. Päätöksen perusteluissa on todettu, että hakijan tarjouksen hintatiedot ovat sen liitteisiin tehdyn lisämerkinnän mukaisesti olleet sitomattomia luonnoksia, joita tarjoaja on ilmoittanut olevansa valmis täydentämään/täsmentämään tarjouskäsittelyn yhteydessä. Hakijan tarjouksesta on lisäksi puuttunut käyttökustannusten (4 vuotta) liitteet kokonaisuudessaan.

Hakijan tarjouksessa on todettu, että se kattaa kaikki tarjouspyynnössä tarkoitetut henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät ja niihin liittyvät palvelut sekä nimetyille, hankinnan sisällön määrittäneille virastoille näiden valinnan mukaan että muille mahdollisille valtion virastoille tai valtionhallinnon sisäisille palvelukeskuksille.

Hakija on liittänyt tarjoukseensa tarjouspyynnössä edellytetyistä kustannusvertailutaulukoista taulukot 10 ja 10.1, 11 ja 11.1 sekä 14 ja 14.1
täytettyinä. Kyseisissä liitelomakkeissa on ollut merkintä "sitomaton luonnos, täydennämme erikseen" tai "sitomaton, täydennämme erikseen".

Hakijan tarjouksen "Tarjotun ratkaisun sopimusehdot" kohdassa 1.1
"Hinnat, alennukset, hinnastot ja hintatiedot" on mainittu, että yhtiön tarjouksen hintatiedot on esitetty tarjouksen liitteinä olevissa hinnastoissa. Edelleen samassa kohdassa on katsottu, että tarjouspyynnön liitteissä olleissa kustannusvertailutaulukoissa on ollut runsaasti tulkinnanvaraisuuksia, joten tarjouksen liitteinä olevat taulukot ovat epätäydellisiä ja sitomattomia asiakirjoja. Hakija on kyseisessä tarjouksensa kohdassa ilmoittanut olevansa valmis täsmentämään taulukoita pikaisesti tarjouskäsittelyn yhteydessä. Hakija on sanotussa kohdassa ilmoittanut soveltavansa palveluihin tarjouksensa liitteissä olevia hinnastojaan.

Hakijan tarjoukseen on liitetty neljä erilaista hinnastoa, joista "Järjestelmien käyttöoikeus- ja ylläpitomaksujen hinnasto 1/2005" sekä "Järjestelmien käyttöpalvelumaksujen hinnasto 1/2005" -nimisiin asiakirjoihin on tehty merkintä "Valtion yhteishankinnat Hansel Oy:n puitesopimuksen perusteella". Mainituissa neljässä hinnastossa esitetyt tiedot eivät ole kaikilta osin vastanneet kustannusvertailutaulukoissa esitettyjä tietoja.

Hakijan tarjouksesta on puuttunut seuraavat kustannusvertailutaulukot:
liite 10.2 (Esimerkkivirasto; Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, kokonaiskustannukset 2006-2009), liite 11.2 (Esimerkkivirasto;
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, kokonaiskustannukset
2006-2009), liite 12 (ASP-palvelu henkilöstöjärjestelmä; tarjotun ratkaisun hinta ja sen muodostuminen), liite 12.1 (Esimerkkivirasto; Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), liite 12.2 (Esimerkkivirasto;
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, kokonaiskustannukset
2006-2009), liite 13 (ASP-palvelu osajärjestelmät; tarjotun ratkaisun hinta ja sen muodostuminen), liite 13.1 (Esimerkkivirasto; Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), liite 13.2 (Esimerkkivirasto; Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, kokonaiskustannukset 2006-2009), ja liite 14.2 (Esimerkkivirasto; Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, kokonaiskustannukset 2006-2009).

Tarjoaja kantaa osaltaan vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyynnön määräykset hintojen ilmoittamisesta ovat olleet yksiselitteiset. Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyynnön liitteenä olleiden kustannusvertailutaulukoiden voida katsoa olevan siten puutteellisia tai epäselviä, että tarjousta ei tästä syystä olisi voitu antaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Hakijan tarjous ei edellä todetun mukaisesti ole ollut tarjouspyynnön mukainen hintojen ilmoittamisen osalta. Hankintayksikön on näin ollen tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tullutkin hylätä hakijan tarjous tarjouspyynnön vastaisena.

WM-data Oy:n tarjous

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain, jolla muun ohella on kumottu sähköisestä asioinnista hallinnossa annettu laki
(1318/1999), 4 §:n mukaan sähköisellä asiakirjalla tarkoitetaan sähköistä viestiä, joka liittyy asian vireillepanoon, käsittelyyn tai päätöksen tiedoksiantoon. Sähköisellä viestillä puolestaan tarkoitetaan sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä lähetettyä tarvittaessa kirjalliseen muotoon tallennettavissa olevaa informaatiota. Sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä tarkoitetaan telekopiota ja telepalvelua, kuten sähköistä lomaketta, sähköpostia tai käyttöoikeutta sähköiseen tietojärjestelmään, sekä muuta sähköiseen tekniikkaan perustuvaa menetelmää, jossa tieto välittyy langatonta siirtotietä tai kaapelia pitkin, ei kuitenkaan puhelua.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 17/2002 vp) on todettu, että määritelmä sähköisestä tiedonsiirtomenetelmästä vastaa lähes tulkoon sellaisenaan sähköisestä asioinnista hallinnossa annetun lain 3 §:n 1 kohdan mukaista määritelmää.

Sähköisestä asioinnista hallinnossa annettua lakia koskeneessa hallituksen esityksessä (HE 153/1999 vp) on muun ohella todettu, että sähköisten tiedonsiirtomenetelmien ulkopuolelle on rajattu erilaisten elektronisten tallenteiden, kuten tietokoneen levykkeiden, avulla tapahtuva asiointi, jos tällaiset tallenteet toimitetaan viranomaiselle esimerkiksi postin välityksellä.

Käsiteltävänä olevassa asiassa WM-data Oy on osallistunut julkisia hankintoja koskevissa säännöksissä tarkoitettuun tarjouskilpailuun antamalla tarjouksensa tarjouspyynnössä määritellystä hankinnan kohteesta
Hansel Oy:lle kirjekuoressa, joka on sisältänyt tarjouksen sekä kirjallisena että tallennettuna cd-levylle tiedostomuodossa.

WM-data Oy ei ole toimittanut tarjoustaan Hansel Oy:lle sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa tarkoitetulla sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä. WM-data Oy:n tarjous ei siten ole mainitussa laissa tarkoitettu sähköinen asiakirja, eikä kyse tältä osin ole siinä tarkoitetusta sähköisestä asioinnista. Kyseisen lain säännöksiä ei näin ollen sovelleta WM-data Oy:n tarjouksen antamiseen.

Hankintalaissa ei ole tarjouksen tekemisen muotoa koskevia säännöksiä. Sen sijaan hankinta-asetuksen 31 §:n 2 momentin mukaan tarjous on tehtävä kirjallisesti taikka hankintayksikön niin päättäessä sähköisin viestimin.

Tarjouspyynnön kohdassa 15.3 "Tarjousten jättöaika" on mainittu seuraavaa: "Sitovat tarjoukset tulee laatia suomen kielellä ja ne tulee toimittaa suljetussa kirjeessä kirjallisessa ja tiedostomuodossa - -
Tiedostomuotoina on käytettävä Microsoft Office -toimisto-ohjelmiston tiedostomuotoja ja tiedostot on tallennettava cd-levylle, joka suljetaan samaan kuoreen kirjallisen tarjouksen kanssa. Sähköpostia ei saa käyttää."

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön vaatimus tarjousten toimittamisesta kirjallisessa ja tiedostomuodossa on tarkoittanut, että tarjoukset on tullut toimittaa sekä paperimuodossa että tallennettuna cd-levylle
Microsoft Office -toimisto-ohjelmiston tiedostomuotoja käyttäen.

Hansel Oy:n ilmoituksen mukaan WM-data Oy:n sille kirjallisesti toimittamasta tarjouksesta on puuttunut tarjouspyynnön liiteluettelon liite
13 (ASP-palvelu osajärjestelmät; tarjotun ratkaisun hinta ja sen muodostuminen), jolla olisi tullut ilmoittaa ASP-palvelujen hinnoittelu osajärjestelmien osalta. Mainittu liite on puuttunut myös Hansel Oy:n markkinaoikeuteen toimittamasta WM-data Oy:n kirjallisen tarjouksen jäljennöksestä. Sanottu liite on Hansel Oy:n ilmoituksen mukaan sitä vastoin sisältynyt WM-data Oy:n sille cd-levyllä tiedostomuodossa toimittamaan tarjoukseen.

Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyynnön vaatimukset tarjousten toimittamisesta sekä kirjallisesti että tiedostomuodossa samoin kuin ASP-palvelujen hinnoittelun ilmoittamisesta ovat olleet yksiselitteiset.

Markkinaoikeus katsoo edellä olevan perusteella, että WM-data Oy:n tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen, koska sen Hansel Oy:lle toimittama kirjallinen tarjous ei ole edellä todetun mukaisesti sisältänyt
ASP-palvelujen osajärjestelmiä koskevia hintatietoja.

Johtopäätös ja seuraamus

Hankintalaissa ilmaistu tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että tarjousten vertailuun ei oteta mukaan tarjouksia, jotka eivät täytä tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia. Sanottu vaatimus edellyttää siten, että hankintayksikkö arvioi tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden ennen tarjousten vertailua ja lähtökohtaisesti samanaikaisesti kaikkien tarjousten osalta.

Hansel Oy on saanut kyseessä olevassa tarjouskilpailussa kolme tarjousta. Se on päätöksellään 31.1.2005 hylännyt Personec Oy:n ja kolmannen tarjoajan tarjoukset tarjouspyyntöä vastaamattomina. Hansel Oy ei kuitenkaan ole hylännyt WM-data Oy:n edellä selostetulla tavalla tarjouspyynnön vastaisena pidettävää tarjousta. Hansel Oy:n sanottu menettely ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Hansel Oy on siten edellä mainituin tavoin menetellyt kyseessä olevassa hankintamenettelyssä hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.
Asiassa on näin ollen määrättävä hankintalain 9 §:ssä säädetty seuraamus.

Hansel Oy on ilmoittanut markkinaoikeudelle, että se ei jatka hankintamenettelyä sinä aikana, kun asia on markkinaoikeudessa vireillä.

Hankintayksikön virheellinen menettely on tässä tapauksessa korjattavissa siten, että hankintayksikkö ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetut oikeusohjeet tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta joko korjaa edellä tässä päätöksessä todetun hankintamenettelyn virheellisyyden ja jatkaa sanottua hankintamenettelyä sen jälkeen, tai järjestää hankinnasta uuden tarjouskilpailun. Hankintamenettelyn edellä todettua virhettä korjattaessa tulee kyseessä olevan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus arvioida myös muilta kuin edellä todetuilta osin.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian lopputulos ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti huomioon ottaen Hansel Oy velvoitetaan korvaamaan Personec Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Asian lopputulos ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti huomioon ottaen Hansel Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylätään.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kieltää Hansel Oy:tä jatkamasta kysymyksessä olevaa 15.7.2004 julkaistulla hankintailmoituksella aloitettua henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä koskevaa hankintamenettelyä ilman, että edellä tässä päätöksessä todettu virheellisyys tulee korjatuksi. Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 150.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Hansel Oy:n korvaamaan Personec Oy:n oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää muut esitetyt vaatimukset.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Maarit Lindroos ja Jussi Karttunen.