21.12.2005

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Rantsilan kunta on pyytänyt 10.12.2004 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia ATK-tukipalveluista vuodelle 2005. Tarjouspyynnössä on lisäksi mainittu mahdollisuudesta jatkaa sopimusta vuosi kerrallaan. Tarjouksia on saatu kolme.

Rantsilan kunnanhallitus on päätöksellään 11.1.2005 § 32 valinnut
ATK-tukipalvelujen toimittajaksi Softeri Oy:n. Tietolatva Oy on tehnyt
Rantsilan kunnalle sanottua hankintapäätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen, jonka Rantsilan kunnanhallitus on hylännyt päätöksellään 22.2.2005 § 78.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 37.000 euroa.

Rantsilan kunta on ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei se tee hankintasopimusta ATK-palveluiden tuottamisesta, ennen kuin markkinaoikeus on ratkaissut asian.

HAKEMUS

Hakija on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön 11.1.2005 ja 22.2.2005 tekemät päätökset ja kieltää hankintayksikköä panemasta päätöksiä täytäntöön, ja toissijaisesti, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan sille hyvitysmaksuna
25.490,40 euroa tai ainakin 521,52 euroa. Hakija on vaatinut lisäksi, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.061,80 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintamenettely on ollut virheellistä, koska tarjouskilpailun ratkaisu on perustunut jäljempänä kuvatuin tavoin virheelliseen tarjousten vertailuun.

Hankintayksikkö on edellyttänyt tarjouspyynnössään tarjoajilta tietoa muun ohella palvelun kokonaishinnasta ja tuntiveloitushinnasta sekä arviota kokonaistyötuntimäärästä kuukaudessa ilman laite- ja ohjelmahankintaa ja asennusta. Hakijan tarjous on ollut hankintapäätöksenkin mukaan halvin kiinteän kuukausihinnan perusteella arvioituna. Hankintayksikkö on kuitenkin kyseenalaistanut hakijan kiinteän veloituksensa perusteeksi esittämän työtuntimäärän pitäen tässä suhteessa luotettavampana voittaneen tarjoajan arviota perusylläpidon edellyttämästä työmäärästä, vaikka hakijan ilmoittama arvio on perustunut yhtiön pitkään kokemukseen muun muassa kunta-asiakkaista.

Hankintayksikkö on tämän jälkeen ottanut tarjousten hintoja vertaillessaan huomioon kustannukset paitsi mainitusta perusylläpidosta, myös lisätyötunneista, joiden kuukausittaisena määränä on vertailussa käytetty voittaneen tarjoajan vuoden 2004 toimituksista saamansa kokemuksen perusteella arvioimaa 40 tuntia. Kun voittanut tarjoaja on ollut tässä vertailussa edullisin, edullisemmuus hakijaan nähden on toisin sanoen perustunut erikseen velottavien lisätyötuntien arvioituun määrään ja näiden työtuntien hinnoitteluun. Mainittujen seikkojen ratkaiseva asema ei ole kuitenkaan ilmennyt tarjouspyynnöstä, jossa ei ole liioin edellytetty tarjoajilta arviota mahdollisten lisätyötuntien määrästä. Tarjouspyyntö ei ole näin ollen sisältänyt kaikkia tarjouksen tekemisen kannalta tarpeellisia tietoja.

Voittaneella tarjoajalla on edellä kerrotuista syistä ollut etulyöntiasema muihin tarjoajiin nähden, koska se on tuottanut hankintayksikölle hankinnan kohteena olevat palvelut vuonna 2004 ja ollut siten tietoinen hankintayksikön käytännöistä ja koska se on ainoana tarjoajana pystynyt esittämään lisätyötuntien määrää koskevan arvion, jota hankintayksikkö on sittemmin käyttänyt perusteena tarjouskilpailua ratkaistessaan.
Hankintamenettely ei ole ollut tasapuolista ja syrjimätöntä. Voittaneelle tarjoajalle on lisäksi annettu tarjousten jättämisen jälkeen mahdollisuus täsmentää tarjoustaan suullisesti yksilöimällä perusylläpitoon ja siitä velottavaan kiinteään kuukausimaksuun sisältyvien työtuntien määrän.

Tarjousten vertailu on ollut epätasapuolista myös laatutekijöiden kohdalla. Voittanut tarjoaja on saanut referenssien osalta yhtä paljon pisteitä kuin hakija, vaikka se on toiminut vasta vähän aikaa ja vaikka sillä on vähemmän asiakkaita kuin hakijalla. Vaikka sen palveluksessa olevat henkilöt olisivatkin aikaisemmin toteuttaneet kyseessä olevia palveluja hankintayksikölle erään toisen tahon palveluksessa, tätä ei ole voitu ottaa huomioon voittaneen tarjoajan ansiona palveluntuottajaa valittaessa.
Voittanut tarjoaja on saanut liian paljon pisteitä myös vakavaraisuuden, kapasiteetin, laadun varmistuksen, teknisten valmiuksien ja erityisosaamisen osalta.

Hankintayksikkö on lisäksi käyttänyt neljäntenä laatukriteerinä omien käyttäjiensä kokemuksia tarjoajista. Näin se ei olisi saanut tehdä, koska mainittua kriteeriä ei ollut ilmoitettu tarjouspyynnössä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteeksi. Tällainen kriteeri ei ole myöskään objektiivinen ottaen huomioon, että voittanut tarjoaja on ainoa tarjoaja, josta hankintayksiköllä on ollut aikaisempaa kokemusta.

Hakijan tarjous on ollut tarjouspyynnössä ilmoitettujen kriteerien perusteella arvioituna kokonaistaloudellisesti edullisin.

VASTINE

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.488,40 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hakijan tarjous on ollut poikkeuksellisen edullinen kahteen muuhun tarjoukseen verrattuna. Hankintayksikkö olisi voinut jättää hakijan tarjouksen tarjousvertailun ulkopuolelle, koska sillä on ollut perusteltu syy uskoa, ettei sen ATK-tukipalveluja kyetä tuottamaan kunnollisesti hakijan perusylläpitoon sisältyväksi ilmoittamalla tuntimäärällä ja siitä perittävällä palkkiolla. Hankintayksikkö tuntee järjestelmänsä, laitteensa ja käyttäjänsä, joten se on ollut selvillä palvelujen järjestämisen edellyttämästä kokonaistyötuntimäärästä. Se on pyrkinyt asianmukaisesti selvittämään syitä hakijan tarjouksessa esitettyyn poikkeuksellisen alhaiseen työtuntimäärään. Käydyissä keskusteluissa on tullut esille, että hakijan tarjous on edellyttänyt hankintayksikön ATK-järjestelmän uusimista.

Hankintapäätös on tehty tarjouspyynnössä ilmoitettuja arviointiperusteita soveltaen. Hankintayksikkö on monipuolisessa tarjousvertailussaan pyrkinyt selvittämään hankittavan palvelun kokonaishinnan. Tasapuolinen kohtelu on toteutettu käyttämällä vertailulaskelmassa kokemukseen perustuvaa 40 lisätyötunnin määrää, koska hankintayksikkö on pitänyt täysin selvänä, ettei palvelua voida toteuttaa ilman lisätöitä.

Voittaneen tarjouksen kokonaishinnasta, perusylläpidon osuudesta ja lisätöiden tuntihinnasta on ollut pääteltävissä voittaneen tarjoajan arvio perusylläpidon edellyttämästä tuntimäärästä, joka on suullisesti vielä tarkennettu noin 30 tunniksi. Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole muuttunut laadultaan eikä hinnaltaan, vaan kysymys on ollut sellaisesta tarjouksen selventämisestä, joka ei ole loukannut tasapuolisuuden periaatetta. Myös hakijalta on pyydetty edellä kerrotuin tavoin selvitystä työtuntimäärästä tarjouksen tarkentamiseksi, ja mikäli hakija olisi antanut suullisesti asiaan vaikuttavaa lisäselvitystä, se olisi otettu tarjousvertailussa huomioon. Tarjoajien kohtelu on ollut tältäkin osin tasapuolista ja syrjimätöntä.

Hakijayhtiö on perustettu vuoden 2000 lopulla, joten sille ei ole ehtinyt kertyä kovin pitkää kunta-alan kokemusta. Hankintayksikkö on pisteyttänyt vertailussa käyttämänsä laatutekijät oikein. Hakija olisi itse asiassa ansainnut saada tasetietojensa perusteella vakavaraisuutta ym.
koskevien laatutekijöiden kohdalla toteutunutta vähemmän pisteitä.

LAUSUNTO JA SEN TÄYDENNYS

Softeri Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut
3.135,40 eurolla korkoineen.

Hakijan tarjous olisi tullut hylätä, koska työtä ei voida suorittaa siinä ilmoitetun perustuntimäärän ja hinnoittelun mukaisesti. Tarjous onkin mitä ilmeisimmin annettu ajatellen tilannetta, jossa hankintayksikön
ATK-järjestelmät olisi uusittu.

Hakijan tarjous on ollut joka tapauksessa tarjouspyynnön vastainen, koska siitä on puuttunut selvitys yhden työhön tarjotun henkilön koulutuksesta, vaikka sellaista selvitystä on tarjouspyynnössä edellytetty laatutekijöiden arviointia varten.

Tarjousten vertailu on suoritettu oikein, ja hankintayksikkö on valinnut kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen.

Voittanut tarjoaja on yksilöinyt tarjouksessaan lisätyötuntien arvioidun määrän, koska tarjouspyynnössä on edellytetty kokonaistuntimääräarviota kuukautta kohti. Lisätyötunteja on samasta syystä voitu käyttää tarjousten vertailussa. Hintavertailu on suoritettu tasapuolisesti ottamalla kaikkien tarjousten osalta huomioon 40 lisätyötuntia, koska palvelua ei ole selvästikään voitu tuottaa lisätunneitta ja koska vertailun on tullut perustua todellisiin kokonaiskustannuksiin.

Se, että voittaneelta tarjoajalta on tiedusteltu jälkikäteen suullisesti sen
1.500 euron hintaisena tarjoaman perusylläpidon sisältämien työtuntien määrää, ei ole rikkonut tasapuolisen kohtelun periaatetta. Kysymys on ollut tarjouksen sallittavana pidettävästä tarkentamisesta, joka ei ole johtanut enempää tarjouksen laadun parantamiseen kuin hinnan alentamiseen.

Hankintayksikkö on pisteyttänyt myös laatutekijät oikein. Voittaneen tarjoajan ja vuoden 2000 lopussa perustetun hakijayhtiön toimintavuosissa ja muissa vastaavissa tietojärjestelmän ylläpitoa koskevissa sopimussuhteissa ei ole merkittävää eroa. Voittaneen tarjoajan tiedossa ei ole, että ainakaan kaikilla hakijan työntekijöillä olisi ATK-alan tutkintoa. Voittaneen tarjoajan henkilöstön koulutustaso on korkeampi kuin hakijan työntekijöiden koulutustaso. Voittaneen tarjoajan henkilökunnan kokemus muun ohella hankintayksikölle aikaisemmin tehdystä työstä on voitu ottaa huomioon, koska henkilöstön työkokemus on ollut yksi tarjouspyynnössä mainituista laatukriteereistä. Voittaneella tarjoajalla on myös kapasiteetin, teknisten valmiuksien ja erityisosaamisen osalta vähintään yhtä hyvät valmiudet kuin hakijalla. Hakija on saanut vakavaraisuuden osalta perusteettoman paljon pisteitä ottaen huomioon, että yhtiön oma pääoma on osakeyhtiölain edellyttämällä tasolla vain oman pääoman ehtoisen lainan turvin.

Käyttäjien kokemusten tarjoajista voidaan perustellusti katsoa olevan osa tarjoajien referenssejä ja henkilöstön työkokemusta. Mikäli käyttäjien kokemuksia ei voitaisi ottaa tosiasioina huomioon tarjousten arviointiperusteena, hankintamenettely ei olisi palvelua aikaisemmin tuottaneen tarjoajan näkökulmasta objektiivista.

VASTASELITYS

Hakija on kiistänyt velvollisuutensa korvata hankintayksikön tai Softeri Oy:n oikeudenkäyntikuluja, paljoksunut Softeri Oy:n korvausvaatimuksen määrää ja lausunut antamassaan vastaselityksessä muun ohella seuraavaa.

Hakija ei ole tarjousta laatiessaan edellyttänyt hankintayksikön ATK-
järjestelmän uusimista. Hakija on sitä vastoin tuonut esille, että järjestelmää voidaan sopimuskaudella kehittää entistä toimivammaksi niin, että aikaisempaa vähempi tuntimäärä riittäisi palvelujen tuottamiseen.

Hankintayksikkö on korostanut asiassa olleen itsestään selvää, että palveluja ei voida tuottaa ilman lisätöitä. Tämä itsestäänselvyys ei ole kuitenkaan ilmennyt tarjouspyynnöstä, vaikka siinä olisi tullut mainita kaikki tarjousten arviointiin vaikuttavat seikat.

Hakijan pääomalaina on lainmukainen, hyväksyttävä ja yleisesti käytetty rahoitusinstrumentti, eikä sanotulla seikalla ole asiassa mitään merkitystä.

Hankintamenettely on ollut tarjouspyynnön, tarjousten käsittelyn ja hankintapäätöksen perustelujen osalta niin epäselvä, että hakijalla on ollut oikeudenkäyntiin perusteltu syy. Voittaneen tarjoajan kulukorvausvaatimus on joka tapauksessa huomattavan ylimitoitettu siihen nähden, että kysymys on sen osalta ollut vain tilaisuudesta lausua näkemyksensä hakemuksen johdosta.

LISÄLAUSUNTO

Softeri Oy on antanut asiassa lisälausunnon.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouspyyntö

Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksikkö on pyytänyt 10.12.2004 tarjousta ATK-tukipalveluista. Tarjouspyyntö on koskenut 1 kohdan mukaan verkon ja siihen liitettyjen laitteiden ja ohjelmistojen ylläpitoa, johon kuuluu "päivitykset
(käyttöjärjestelmät, ohjelmistot, ajurit, bios, rekisterien puhdistus, virus)
ja olemassa olevan verkon ja laitteiden sekä ohjelmien ongelmatilanteiden hoito" sekä 2 kohdan mukaan uusien laitteiden ja ohjelmien hankintaa, asennusta ja käytön opastusta, johon kuuluu koulutoimen
Microsoft-tuotteita lukuun ottamatta kaikkien tietotekniikkaan liittyvien laitteiden ja ohjelmien kilpailuttaminen ja hankinta sekä hankittujen uusien ohjelmien ja laitteiden asennus. Sopimuksen piiriin tarjouspyyntöä laadittaessa kuuluneet laitteet on tarjouspyynnön 3 kohdan mukaan lueteltu tarjouspyynnön liitteessä.

Hankinnan kohteena on edellä todetun perusteella yhtäältä olemassa olleen kaluston ylläpidosta muodostuva palvelukokonaisuus ja toisaalta hankintayksikön avustaminen uusien laitteiden ja ohjelmistojen hankkimisessa ja käyttöönottamisessa.

Tarjouspyynnön 4 kohdan mukaan palvelun hinta on tullut esittää tarjouksessa ilmoittamalla "

Kokonaishinta euroa/kk

Tuntiveloitushinnat erikseen

Matkakorvaukset erikseen

Muut mahdolliset korvaukset

Hinnat tulee ilmoittaa ilman arvonlisäveroa (ALV 0 %)

Tarjouksessa tulee ilmoittaa kokonaistyötuntimäärä arvio/kk ilman kohdan 2. laite- ja ohjelmahankintaa ja asennusta

Ohjelmien ja laitteiden hankinta- ja asennushinnat ilmoitettava erikseen"

Hankintayksikkö on siten pyytänyt tarjoajilta muun ohella arviota tarjouspyynnön 1 kohdassa määritellyn ylläpitopalveluiden kokonaisuuden edellyttämästä kuukausittaisesta kokonaistyömäärästä sekä ilmoitusta kaikkien tarjottavien palveluiden kuukausittaisesta kokonaishinnasta.
Ensiksi mainittu työmäärä onkin mitä ilmeisimmin ollut tarjoajien arvioitavissa ja otettavissa huomioon kokonaishinnan osaperusteena, koska tarjouspyyntö on edellä todetuin tavoin sisältänyt liitteen olemassa olleista ja sopimuksen piiriin kuuluvista laitteista.

Tarjouspyyntö ei ole sitä vastoin sisältänyt tietoa enempää 2 kohdassa määriteltyjen palveluiden tuottamisen aikaisemmin edellyttämästä työmäärästä kuin arviota tai ennustetta työmäärästä uudella hankintakaudella, vaikka tällaista tietoa olisi hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan esillä olevassa asiassa lausuman perusteella ollut annettavissa. Vaikka tarjoajia onkin pyydetty ilmoittamaan erikseen tarjouspyynnön 2 kohdassa määritellystä palvelukokonaisuudesta velottavat hinnat, minkä hintojen on juuri mainitusta syystä voitu ymmärtää tarkoittavan yksikköhintoja, ja vaikka tarjouspyynnössä edellytetyn kokonaishinnan katsottaisiin näissä oloissa tarkoittaneen tarjouspyynnön 1 kohdassa määriteltyjen palveluiden kokonaishintaa, 2 kohdassa tarkoitettujen töiden todennäköisen määrän ilmoittamatta jättäminen ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Tarjouspyynnön perusteella on joka tapauksessa jäänyt epäselväksi, mitä töitä hankintayksikkö on tarkoittanut pyytäessään tarjoajia ilmoittamaan erikseen "tuntiveloitushinnat". Koska kysymys ei ole voinut olla tarjouspyynnön 2 kohdassa kuvatuista töistä, joiden hintoja on pyydetty omassa kohdassaan, tuntiveloituksella tehtävien töiden on mitä ilmeisimmin ajateltu liittyvän 1 kohdan ylläpitopalveluihin. Tarjouspyynnöstä ei ole kuitenkaan käynyt muutoin ilmi, että sanotuista ylläpitopalveluista osa olisi ollut tarkoitus tehdä kiinteää kuukausikorvausta vastaan ja osa puolestaan yksikköhintaisella aikaveloitusperusteella.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintalain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti laadittuaan tarjouspyyntönsä 2 kohdassa tarkoitettujen palveluiden edellyttämän työmäärän ja mahdollisten lisätöiden määrittelemisen osalta puutteellisesti sekä erilaisten hintatietojen ilmoittamisvelvollisuuden osalta epäselvästi.

Hankintamenettely on kaksijakoinen siten, että hankintalain 6 §:n 1 momentin nojalla tutkitaan tarjoajien kelpoisuus osallistua tarjouskilpailuun ja 7 §:n 1 momentin nojalla suoritetaan vertailu tarjouspyynnön mukaisten tarjousten kesken. Hankintayksikkö arvioi näin ollen ensi vaiheessa, onko tarjoajilla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Jos tällaisia edellytyksiä ei ole, hankintayksikkö voi sulkea tarjoajan pois tarjouskilpailusta. Tämän jälkeen suoritetaan tarjousten vertailu niiden tarjoajien tarjousten kesken, joita ei ole suljettu pois tarjouskilpailusta.

Tarjouksen valinnan perusteeksi on tarjouspyynnön 6 kohdassa ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus, joka "arvioidaan hinnan ja laatutekijöiden perusteella. Hinnan merkitys on 50 % ja laadun 50 %."
Tarjouspyynnön 4 kohdan mukaan tarjouksessa on tullut esittää laatutekijöiden arviointia varten työhön osallistuvien henkilöiden koulutus ja työkokemus, referenssiluettelo sekä tarjoajan organisaatio ja sen toiminta yhdessä, vakavaraisuus, kapasiteetti, laadun varmistus, tekniset valmiudet ja erityisosaaminen. Markkinaoikeus toteaa, että juuri mainituista laatua arvioitaessa huomioon otettavista kriteereistä ainakin vakavaraisuus mutta suuressa määrin myös kapasiteetti ja tekniset valmiudet liittyvät tarjoajan kelpoisuutta koskevien seikkojen arviointiin. Tästä syystä markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti myös, kun se ei ole tehnyt tarjouspyynnössä riittävästi eroa tarjoajan kelpoisuutta koskevien arviointiperusteiden ja tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden välillä.

Tarjousten hinnoittelu ja tarjouspyynnön mukaisuus

Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina, kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus vaan että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen.

Hakija on laatinut ja hinnoitellut tarjouksensa siten, että siitä on ilmennyt tarjouspyynnön 1 kohdassa määritellyn palvelukokonaisuuden yksityiskohtainen sisältö, arvioitu kuukausittainen työmäärä ja hinta sekä lisäksi yksikköhinta (€/h) kaikille muille töille koskien markkinaoikeuden käsityksen mukaan siten sekä tarjouspyynnön 2 kohdassa tarkoitettuja palveluja että muita mahdollisia joskin tarjouspyynnössä edellä todetuin tavoin määrittelemättä jääneitä lisätöitä. Myös eräs kolmas tarjoaja on laatinut ja hinnoitellut tarjouksensa olennaisessa määrin samalla tavalla, vaikka tämä tarjoaja onkin ilmoittanut laitteiden hankintaan ja asennukseen osallistumisen sisältyvän ylläpitopalveluiden kiinteään kuukausihintaan mahtuessaan ylläpitopalveluiden arvioituun kuukausittaiseen työaikaan. Tarjousten on katsottava vastanneen tarjouspyyntöä tarjottavien palvelujen ja niiden hinnoittelun osalta siinä määrin, kuin se on ollut tarjouspyynnön edellä kuvatut puutteet huomioon ottaen mahdollista.

Tarjouspyynnössä on edellä selostetuin tavoin pyydetty laatutekijöiden arviointia varten selvitystä muun ohella työhön osallistuvien henkilöiden koulutuksesta ja työkokemuksesta. Pitää sinänsä paikkansa, että hakijan tarjouksessa ei ole esitetty selvitystä yhden palvelujen tuottamiseen nimetyn henkilön koulutuksesta, vaikka neljän muun nimetyn henkilön osalta tällainen selvitys on esitetty. Koulutustietojen osittainen puuttuminen ei ole kuitenkaan tehnyt hakijan tarjouksesta sillä tavoin tarjouspyynnön vastaista, että se olisi tullut heti hylätä, vaan hankintayksikkö on voinut ottaa selvityksen puuttumisen huomioon tarjousten laatua vertaillessaan ja pisteyttäessään.

Siltä osin, kuin hankintayksikkö ja voittanut tarjoaja ovat vedonneet vastineessaan ja lausunnossaan hakijan tarjouksen halpaan hintaan, markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Hankintalaissa ei ole säännöksiä hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisista tarjouksista. Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) 43 §:n 1 momentissa on sitä vastoin säädetty, että hankintayksikön on tutkittava tarjous yksityiskohtaisesti ennen hankintapäätöksen tekemistä ja pyydettävä kirjallisesti tarjoajalta selvitystä tarjouksen perusteista, jos tarjoushinta vaikuttaa hankinnan laatuun nähden poikkeuksellisen alhaiselta ja hankintayksikkö sen vuoksi harkitsee tarjouksen hylkäämistä. Vaikka asiassa ei ole sinänsä hankinnan arvon vuoksi sovellettava hankinta-asetusta, juuri selostetusta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaista tarjousta koskevasta säännöksestä ilmeneviä periaatteita voidaan kuitenkin noudattaa myös esillä olevan kaltaisissa tapauksissa. Hankintayksikkö on joka tapauksessa maininnut tarjouspyyntönsä 6 kohdassa, että sillä "on oikeus hylätä tarjous, jos kustannukset ja/tai kokonaistyötuntimääräarvio ovat niin alhaisia, että on ilmeistä, ettei tarjouspyynnön edellyttämää työtä pystytä kunnollisesti suorittamaan tarjouksen mukaisella kustannus- ja työtuntimäärätasolla".

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen alhaisen hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle ja katsooko se tarjouksen hinnan sen vuoksi edellyttävän tarjouksen perusteiden tarkempaa selvittämistä. Tarjouksen perusteiden tarkemmassa selvittämisessä ja tarjouksen hylkäämisessä on kysymys hankintayksikön oikeudesta, jota sen on halutessaan käytettävä viimeistään tarjouskilpailua ratkaistessaan.

Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, ettei hankintayksikkö ole esittänyt selvitystä hakijan tarjouksen perusteiden selvittämistä koskevien väitteidensä tueksi. Asiassa on joka tapauksessa selvää, että hankintayksikkö ei ole mahdollisen selvitystyönsä jälkeenkään hylännyt hakijan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena vaan että se on hyväksynyt sanotun tarjouksen tarjousvertailuun pidettyään sitä hankintapäätöksensä mukaan tarjouspyynnön mukaisena. Hakijan tarjouksessa ilmoitetun kiinteän hinnan halpuuteen liittyvät väitteet ovat näin ollen vailla merkitystä asian ratkaisemisen kannalta.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on todettu, että tarjous on tehty "tarjouspyynnön ja omien työkokemusten ja tietojen perusteella Rantsilan kunnan tietojärjestelmästä". Tarjouksen on sinänsä ilmoitettu kattavan kunnan tietojärjestelmän kokonaisvaltaisen ylläpidon tarjouspyynnössä mainituilta osin, mutta siinä on kuitenkin ilmoitettu 3 kohdassa ylläpidon käsittävän "tietojärjestelmän toimivuuden valvonnan, automaattisten päivitysten onnistumisen valvonnan, verkon valvonnan sekä tietokoneiden valvonnan ja kuukausiraportin tehdyistä töistä Q-Page hallinta ja raportointi ohjelmistolla, jonka käyttö toimittajan ja asiakkaan välillä sisältyy sopimukseen", ja 5 kohdassa, että "perusylläpidon lisäksi arvioidaan kuukausittain tulevan keskimäärin n. 40 h muita tietojärjestelmään tehtäviä töitä".

Voittanut tarjous on hinnoiteltu 6 kohdassa keskeisiltä osin siten, että tietojärjestelmän ylläpidon (tarjouksen kohta 3) kuukausihinnaksi on ilmoitettu 1.500 euroa, tietojärjestelmään tehtävien töiden tuntihinnaksi
40 euroa, hankintojen kirjallisen kilpailuttamisen ja hankinnan hinnaksi raportteineen 40 euroa tunnilta ja työmääräksi 2 - 10 tuntia / hankinta tapauksesta riippuen, arvioiduksi keskimääräiseksi kuukausihinnaksi
3.100 euroa ilman uusien laitteiden ja ohjelmien asennusta sekä uusien laitteiden ja ohjelmien asennuksen sekä käytön opastuksen hinnaksi 40 euroa tunnilta. Voittanut tarjoaja on siten "irtautunut" siitä kahdesta muusta tarjouksestakin edellä kuvatuin tavoin ilmenevästä tarjouspyynnön tulkinnasta, jonka mukaan tarjouksesta on tullut käydä ilmi ainakin tarjouspyynnön 1 kohdassa tarkoitettujen ylläpitopalveluiden arvioitu kokonaistyömäärä ja hinta. Voittaneessa tarjouksessa on sitä vastoin ilmoitettu toisaalta kiinteä hinta tarjouksen 3 kohdassa määritellylle "perusylläpidolle", jota käsitettä sekä voittanut tarjoaja että hankintayksikkö ovat sittemmin tässä oikeudenkäynnissä käyttäneet ilmeisin tarkoituksin kuvata jotakin tarjouspyynnössä määrittelemättä jäänyttä ylläpitopalveluiden ydinaluetta, sekä toisaalta arvio kokonaiskuukausihinnasta kaikille muille palveluille paitsi uusien laitteiden ja ohjelmien asennuksille.

Kuten edellä kerrotusta ilmenee, voittaneessa tarjouksessa ei ole esitetty tarjouspyynnössä edellytettyä arviota kokonaistyötuntimäärästä kuukaudessa ilman uusien laitteiden ja ohjelmien hankintaa ja asennusta. Päinvastoin kuin hankintayksikkö on väittänyt vastineessaan, tämä seikka ei ole ollut pääteltävissä voittaneen tarjouksen muistakaan tiedoista ottaen muun ohella huomioon, että voittaneen tarjoajan tarjouksensa 3 kohdassa määrittämä "perusylläpito" näyttää pitäneen sisällään vain osan tarjouspyynnön 1 kohdassa edellytetystä ylläpidosta ja että arvioituun keskimääräiseen kuukausihintaan sanotun perusylläpidon ohella lasketut tuntihintaiset lisätyöt ovat toisaalta sisältäneet myös uuden kaluston hankintaan liittyviä töitä eli töitä tarkemmin yksilöimättömin osuuksin sekä tarjouspyynnön 1 että 2 kohdassa määritellyistä palvelukokonaisuuksista.

Tarjoaja kantaa osaltaan vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön mukainen. Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön tältä osin yksiselitteisenä pidettävän vaatimuksen mukainen tarjouspyynnön 1 kohdassa tarkoitettujen ylläpitopalvelujen arvioidun kokonaistyömäärän ilmoittamisen osalta. Kysymys on ollut tarjousten sisältöön ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavasta seikasta. Hankintayksikön olisi siten tullut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hylätä voittaneen tarjoajan tarjous tarjouspyynnön vastaisena varaamatta voittaneelle tarjoajalle tarjousten jättämisen jälkeen tilaisuutta täydentää tarjoustaan puheena olevilta osin. Hankintayksikkö on näin ollen myös ottaessaan voittaneen tarjouksen mukaan tarjousten vertailuun menetellyt hankintalain 9 §:ssä tarkoitetuin tavoin julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Tarjousten vertailu

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikkö soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen on perustuttava kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä on perusteltava se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Kuten edellä jo on todettu, tarjouksen valinnan perusteeksi on tarjouspyynnön 6 kohdassa ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus, jota on ilmoitettu arvioitavan hinnan ja laatutekijöiden perusteella näiden painoarvojen ollessa yhtä suuret. Hankintayksikkö on esittänyt tarjouspyynnön 6 kohdassa myös menetelmän, jolla tarjoukset on ollut tarkoitus pisteyttää toisaalta hinnan ja toisaalta laadun osalta. Tarjouspyynnöstä ilmenee tältä osin muun ohella, että tarjousten hintoja on ollut tarkoitus vertailla hankittavien palveluiden kokonaiskustannusarvion perusteella.

Hankintayksikkö on laatinut tarjousten vertailusta ja pisteytyksestä erillisen asiakirjan, johon se on viitannut hankintapäätöksessään 11.1.2005.
Hankintapäätöksestä ja vertailuasiakirjasta ilmenee yhdenmukaisesti, että hakijan tarjous on ollut hinnaltaan edullisin pelkän ylläpitopalveluista esitetyn kiinteän hinnan perusteella arvioituna. Asiakirjoista ilmenee toisaalta, että hankintayksikkö on kokenut tarpeelliseksi verrata tarjousten hintoja ottamalla sanotun kiinteän hinnan ohella huomioon myös tuntiveloituksella tehtäviä lisätöitä ja että tällaisten lisätöiden realistisena määränä on pidetty voittaneen tarjoajan kokemuksensa perusteella arvioimaa 40 tuntia. Markkinaoikeus toteaa, että hintavertailun kuvatunlaista toteuttamista voidaan pitää hankintasäännösten kuten myös tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisena. Menettely on ollut myös omiaan kaventamaan tarjousten välisiä eroja, jotka ovat aiheutuneet ainakin osaksi tarjouspyynnössä ilmenneistä puutteista, ja saattamaan tarjoukset kokonaiskustannustensa osalta keskenään vertailukelpoisiksi.
Asiakirjoista ilmenee, että voittanut tarjoaja on osoittautunut "kokonaiskustannusvertailussa" hinnaltaan edullisimmaksi, ja se on saanut tältä osin hakijaa niukasti paremmat pisteet.

Hankintapäätöksessä on todettu, että "laatutekijäarvioinnissa yritysten kesken ei ole kovin suuria eroja". Voittaneen tarjoajan mahdollisiksi heikkouksiksi on todettu lähinnä toiminnan lyhytaikaisuus ja siten referenssien vähäisempi määrä muihin tarjoajiin nähden, mutta näitä on hankintapäätöksessä katsottu korvaavan "asiakaskokemukset (Rantsilan kunnan palveluiden käyttäjien arvioinnit, jotka puoltavat Softerin käyttöä myös jatkossa) ja henkilöiden nimenomaan tietotekniset ammattikorkeakoululoppututkinnot".

Tarjousten vertailuasiakirjasta puolestaan ilmenee ensinnäkin, että hankintayksikkö on vertaillut ja pisteyttänyt tarjouksia kaikkien tarjouspyynnössä laatutekijöiksi nimeämiensä kriteerien osalta. Pisteytyksen sanalliset perustelut ovat sinänsä suppeat, mutta niistä voidaan katsoa ilmenevän ainakin ne keskeiset seikat, joiden perusteella pisteitä on annettu. Asiakirjoista ei ilmene, että hankintayksikkö olisi kohdellut tarjoajia epätasapuolisesti tarjouksia näiden laatutekijöiden osalta vertaillessaan. Tarjousvertailua on kuitenkin pidettävä edellä tarjouspyynnön kohdalla lausutuista syistä hankintasäännösten vastaisena siltä osin, kuin tarjousten laatua on vertailtu tarjoajien kelpoisuuteen liittyvien tekijöiden kuten tarjoajien vakavaraisuuden perusteella.

Hankintayksikkö on vertaillut ja pisteyttänyt tarjousten laatua myös käyttäjien tarjoajista saamien kokemusten perusteella. Sen lisäksi, että tällaisen arviointiperusteen käyttämistä on pidettävä jo lähtökohtaisesti varsin kyseenalaisena perusteen avatessa mahdollisuuden aikaisemman tarjoajan suosimiselle ja tarjoajien epätasapuoliselle kohtelulle, hankintayksikön menettelyä on joka tapauksessa pidettävä tältäkin osin hankintalain 9 §:ssä tarkoitetuin tavoin hankintasäännösten vastaisena, koska hankintayksikkö ei ollut ilmoittanut mainitun arviointiperusteen soveltamisesta tarjouspyynnössään.

Hankintayksikön omien kokemusten merkitys tarjouskilpailun ratkaisemisen kannalta on tässä tapauksessa korostunut, mikä ilmenee paitsi hankintapäätöksestä edellä esitetystä sitaatista, myös tarjousten pisteytyksestä. Voittanut tarjoaja on saanut tältä osin täydet seitsemän pistettä seuraavin perustein: "Softeri, käyttäjä lausunnoista 100 % asettaa ykköseksi". Hakija on puolestaan saanut keskiarvopisteet viisi perusteluin "Tietolatva, ei positiivisia eikä negatiivisia kokemuksia". Tarjousvertailuasiakirjan perusteella on laskettavissa, että mikäli viimeksi mainittu "laatutekijä" jätetään vertailussa kokonaan huomiotta, laatutekijöiden kokonaispisteet muuttuvat niin, että hakija kohoaa laatuvertailussa voittaneen tarjoajan edelle.

Johtopäätös hankintamenettelystä

Markkinaoikeus toteaa edellä lausuttuun viitaten hankintayksikön menetelleen esillä olevassa hankinnassa usealla eri tavalla hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee tämän vuoksi harkittavaksi kysymys hankintalain 9 §:ssä säädetyn seuraamuksen määräämisestä.

Seuraamukset

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia ATK-tukipalveluista vuodelle
2005 mainiten samalla mahdollisuudesta jatkaa sopimusta vuoden 2005
jälkeen vuosi kerrallaan.

Hankintakausi on kulunut varsinaisen hankintakauden eli vuoden 2005
osalta käytännössä kokonaan. Hankintalain 9 §:n 1 momentin 1 - 3 kohtien mukaiset seuraamukset eivät sen vuoksi ole enää tältä osin määrättävissä, vaan hankintalain 9 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi jo kuluneen hankintakauden osalta tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.
Siltä osin, kuin hankintayksikkö voisi tarjouspyynnössä mainitsemansa option vuoksi mahdollisesti hankkia ATK-tukipalveluja tarjouspyynnöllä 10.12.2004 aloitetun hankintamenettelyn ja 11.1.2005 tehdyn hankintapäätöksen perusteella vielä vuoden 2005 jälkeenkin, hankintapäätöksen täytäntöönpano voidaan sitä vastoin kieltää.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Säännöksen esitöiden (HE 69/1997) mukaan hyvitysmaksun edellytyksenä on, että hakija pystyy osoittamaan, että tämä olisi jokseenkin varmasti voittanut tarjouskilpailun.

Kuten edellä on todettu, hankintamenettely on ollut monin tavoin virheellistä, ja kun virheellisyys on osaltaan aiheutunut jo tarjouspyynnön laatimisesta, näin jälkikäteen on mahdotonta arvioida tarkasti, millaiseksi tarjouskilpailu olisi muodostunut täysin virheettömässä menettelyssä.

Kuten edellä kuitenkin on niin ikään jo todettu, hankintayksikön olisi tullut virheettömässä menettelyssä hylätä voittaneen tarjoajan tarjous tarjouspyynnön vastaisena. Tarjousten vertailuun olisi siten tullut hyväksyä vain hakijan ja erään kolmannen tarjoajan keskenään vertailukelpoiset tarjoukset, joista hankintayksikkö on vertailunsa perusteella arvioinut hakijan tarjouksen kokonaistaloudellisesti selvästi toista edullisemmaksi. Johtopäätös hakijan tarjouksen edullisemmuudesta ei tällaisessa kahden tarjouksen välisessä vertailussa muutu toiseksi, vaikka hankintayksikön suorittamasta vertailusta pyritään laskennallisesti eliminoimaan edellä virheellisiksi arvioitujen laatutekijöiden vaikutus.
Toisaalta, vaikka voittanutta tarjousta ei olisikaan pidettävä tarjouspyynnön vastaisena, pelkkä hankintayksikön omien kokemusten eliminointi tarjousten laatuvertailusta muuttaa laatuvertailun yhteispisteiden ohella myös tarjousten kokonaispisteitä sillä tavoin merkittävästi, että hakijan tarjousta olisi pisteytyksen pysyessä muutoin muuttumattomana pidettävä tarjouksista kokonaistaloudellisesti edullisimpana.

Edellä mainituista syistä markkinaoikeus katsoo asiassa selvitetyksi, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintayksikkö on näin ollen määrättävä maksamaan hakijalle vuoden 2005 osalta hyvitysmaksua.

Hyvitysmaksua määrättäessä on hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaan otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus harkitsee hyvitysmaksun määräksi 3.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Asian käsittely markkinaoikeudessa on aiheutunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä.
Tästä syystä ja asian lopputuloksen vuoksi olisi säännöksen 1 momentissa tarkoitetuin tavoin kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on tämän vuoksi velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut vaadittuine korkoineen, ja hankintayksikkö saa vastaavasti pitää omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että myös asiassa lausunnon antanut Softeri Oy pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tietolatva Oy on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen, ja sillä on siten oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Korvattaviksi vaadituista kuluista on sen vuoksi vähennettävä niihin sisältyvä arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kieltää Rantsilan kuntaa panemasta täytäntöön kunnanhallituksensa ATK-tukipalvelujen hankinnasta tekemää päätöstä 11.1.2005 § 32 siltä osin, kuin se koskee tarjouspyynnössä varatun option perusteella vuoden 2005 jälkeistä aikaa. Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 30.000 euron suuruisen sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Rantsilan kunnan suorittamaan Tietolatva Oy:lle hyvitysmaksuna 3.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Rantsilan kunnan korvaamaan Tietolatva Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.690 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää asiassa esitetyt vaatimukset juuri lausuttua enemmälti.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Pertti Virtanen ja Tommi Vuorialho.