22.3.2004

ASIAN TAUSTAA

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (HOAS) on 3.5.2002 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt urakkatarjouksia Helsingin kaupunkiin, Viikin kaupunginosaan rakennettavasta opiskelija-asuintalohankkeesta.

Tarjoukset on saatu kolmelta urakoitsijalta. HOAS on 24.3.2003 tekemällään päätöksellä valinnut kohteen urakoitsijaksi SRV Westerlund Oy:n.

Urakkasopimus HOAS:n ja SRV Westerlund Oy:n välillä on allekirjoitettu 4.4.2003.

HAKEMUS

Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa hankintapäätöksen ja valitsee alkuperäisen tarjouskilpailun perusteella urakoitsijaksi halvimman tarjouksen tehneen urakoitsijan. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että HOAS velvoitetaan korvaamaan halvimman tarjouksen tehneelle hakijalle menetetty yleiskulu ja kate 900.000 eurolla sekä laskentapalkkio 15.000 eurolla. Lisäksi hakija on vaatinut, että HOAS velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 15.144,90 eurolla.

Vaatimuksiaan hakija on perustellut muun ohella seuraavasti.

Tarjousten julkisen avaustilaisuuden tietojen perusteella hakija on voittanut kohteesta järjestetyn urakkakilpailun. Rakennuttaja ei kuitenkaan ole tällöin tehnyt tarjouskilpailun perusteella urakkasopimusta, vaan on palkannut konsultin valmistelemaan hankkeen käynnistämistä. Urakoitsijoita on hankintaneuvottelun perusteella pyydetty jaottelemaan kokonaisurakkatarjouksensa siltä varalta, että sopimus tehtäisiin jaettuna urakkana. Pyydetyn erittelyn toimitettuaan hakija on saanut ilmoituksen, jonka mukaan tilaaja on alkuperäisiin suunnitelmiin perustuneiden tarjoushintojen perusteella valinnut urakoitsijaksi SRV Westerlund Oy:n. Avaustilaisuus ei ole ollut julkinen, ja valintamenettely on tinkimiskierroksineen ollut hankintalain vastainen.

VASTINE

HOAS on pyytänyt, että hakemus jätetään tutkimatta ja että hakija velvoitetaan korvaamaan HOAS:n oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 14.979,72 eurolla korkoineen.

Vastineenaan HOAS on lausunut muun ohella seuraavaa.

HOAS ei ole hankintalain tarkoittama hankintayksikkö. Kohteen rakentamista varten myönnettyjen julkisten tukien määrä ei ylitä hankintalaissa tarkoitetulla tavalla puolta hankinnan arvosta, eikä HOAS näin ollen kuulu hankintalain soveltamisalan piiriin.

HOAS:n sääntöjen 2 §:n mukaan:

"Säätiön tarkoituksena on Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten alueella toimivien peruskoulun jälkeisten oppilaitosten opiskelijoiden asuntotilanteen helpottaminen rakennuttamalla tai hankkimalla ja ylläpitämällä vuokra-asuntoja tarpeellisine lisätiloineen. Säätiö voi muullakin tavalla osallistua opiskelu- ja asunto-olojen parantamiseen.

Säätiö voi harjoittaa ja myös tukea kansainvälistä opiskelija-, tutkija- ja nuorisovaihtoa edistävää asuntotuotantoa."

HOAS on edellä mainitun tarkoituksensa vuoksi katsottava perustetun huolehtimaan tehtävistään yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta.

HOAS rahoittaa toimintansa rakennuttamiensa ja omistamiensa asuntojen vuokratuloilla, eikä se saa hankintalain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuilta yksiköiltä rahoitusta siten kuin laki määrittää.

HOAS hankkii ja rakentaa omistamansa kohteet luotoin, joita se saa rahalaitoksilta ja pääosin Valtion asuntorahastolta. HOAS maksaa saamansa lainat korkoineen takaisin rahalaitoksille ja Valtion asuntorahastolle vuokratuotoistaan saamistaan varoista. HOAS on rahoittanut kysymyksessä olevan kohteen Valtion asuntorahaston myöntämällä luotolla.

Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain ollut ns. omapääoma-avustusta opiskelija-asuntohankkeiden rahoitukseen. Tämä on valtion suoranaista avustusta, josta ei peritä korkoa ja jota ei tarvitse lyhentää. Tarkoituksena on pitää opiskelija-asuntojen vuokrat kohtuullisina. Avustuksen osuus on ollut 2-3 prosentin luokkaa. Valtion asuntorahaston 19.5.2003 antaman lausunnon mukaan asuntorahasto on 20.11.2001 tekemällään päätöksellä myöntänyt kysymyksessä olevan kohteen rakentamiseen opiskelija-asuntojen omapääomaosuuteen annettavaa avustusta 260.943,57 euroa.

Kysymyksessä olevan hankkeen saamat julkiset tuet eivät ylitä laissa tarkoitettua rahoitusosuutta siinäkään tapauksessa, että hankkeen laskennalliseen kokonaisarvoon laskettaisiin vain kohteessa solmitun urakkasopimuksen määrä, joka on noin 7,4 miljoonaa euroa ja joka ei pidä sisällään hankkeen suunnittelu ym. kuluja.

HOAS:n toimintaa, kuten kaikkia rekisteröityjä säätiöitä, valvoo Patentti- ja rekisterihallituksen alainen säätiörekisteri. Tämä valvonta ei ole hankintalaissa tarkoitettua valvontaa, sillä säätiörekisteri valvoo säätiön peruskirjan toteuttamista.

HOAS:n hallintoelimiä ovat säätiön sääntöjen 7-14 §:issä tarkoitetulla tavalla valtuuskunta ja hallitus. Säätiön valtuuskunnan jäsenten enemmistön nimittää Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnat. Säätiön hallituksen jäsenistä enemmistön tulee edustaa Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskuntia ja muiden oppilaitosten oppilasyhdistyksiä. Ylioppilaskunnat ovat yliopistolain ja ylioppilaskunta-asetuksen määräämiä itsenäisiä yhteisöjä, jotka saavat varansa jäsenistöltään keräämillään jäsenmaksuilla. HOAS:tä ei siten valvota hankintalain 2 §:n 2 momentin toisen kohdan tarkoittamien yksiköiden toimesta, eikä yli puolet sen hallinto-, johto- tai valvontaelimien jäsenistä ole edellä mainitun kaltaisen yksikön nimittämiä.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksenään muun ohella seuraavaa.

HOAS:n kohdalla merkityksellinen on nimenomaan hankintalain 2 § 1 momentin 2 kohta, jonka mukaan laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat oikeushenkilöt, joiden katsotaan kuuluvan julkishallintoon. Hankintalain 2 § 2 momentissa säädetään, että oikeushenkilön katsotaan kuuluvan julkishallintoon silloin, kun se on perustettu huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista ja kaupallista luonnetta ja jos yksikin mainituista rahoitusta, valvontaa tai hallintoa koskevista edellytyksistä täyttyy.

HOAS on säätiö, joka on sääntöjensä 2 §:ssä mainitun tarkoituksensa vuoksi katsottava perustetun huolehtimaan säännöissä tarkemmin kuvatusta opiskelija-asuntojen rakentamis-, korjaus- ja ylläpitotoiminnoista yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta. HOAS:n kohdalla täyttyy siten riidattomasti oikeushenkilön julkishallintoon kuulumisen edellytys tarkoituskriteerin osalta hankintalain edellyttämällä tavalla.

HOAS ei ilmoituksensa mukaan saa rahoitusta hankintalaissa tarkoitetuilta julkishallinnon yksiköiltä siinä määrin kuin laki määrittää. Kuitenkin HOAS saa julkista rahoitusta Valtion asuntorahastolta ns. alikorkoisena lainoituksena ja korkotukena sekä myös suoraan valtiolta ns. omapääoma-avustuksena. HOAS ei kuitenkaan ole esittänyt edellä mainitun väitteensä tueksi mitään tarkempaa todistelua.

HOAS:in taholta esitetty väite siitä, että ylioppilaskunnat ovat yliopistolain ja ylioppilaskunta-asetuksen määräämiä itsenäisiä yhteisöjä, jotka saavat varansa jäsenistöltään keräämillään jäsenmaksuilla, ja että HOAS:tä ei tästä syystä valvota hankintalain tarkoittamien julkisyhteisöjen toimesta, eikä sen hallinto-, johto- tai valvontaelimien jäsenistä yli puolet ole edellä mainitun kaltaisen yksikön nimittämiä, on kestämätön ja virheellinen. Ylioppilaskunnista on säädetty yliopistolaissa ja ylioppilaskunta-asetuksessa. Kysymys on lainsäädäntöteitse julkista tehtävää varten perustetuista julkisoikeudellisista yhdistyksistä (HE 263/1996). Ylioppilaskunnat ovat osa yliopistoinstituutiota ja korkeakoulujen sisäistä hallintoa ja ne osallistuvat monien opiskelijoiden kannalta tärkeiden, luonteeltaan juuri julkisoikeudellisten toimintojen ylläpitämiseen. Ylioppilaskuntien on myös nimenomaisesti todettu olevan mukana opiskelija-asuntojen rakentamis-, korjaus- ja ylläpitotoiminnasta vastaavissa yhteisöissä. Lisäksi ylioppilaskunnat nimeävät opiskelijoita edustavat jäsenet korkeakoulujen hallintoelimiin.

Ylioppilaskuntien itsehallinnosta huolimatta ne eivät ole yliopistosta riippumattomia itsenäisiä yhteisöjä. Ylioppilaskunnan toimintaa ja hallintoa koskevat säännöt vahvistaa yliopiston rehtori. Ylioppilaskuntien talouden osalta on yliopistoasetuksen 4 §:ssä säädetty, että ylioppilaskunnan tarkoituksen toteuttamiseen soveltuvasta toiminnasta aiheutuvat menot suoritetaan ylioppilaskunnan omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita edustajistolla on oikeus määrätä ylioppilaskunnan jäsenten suoritettavaksi. Jäsenmaksun vahvistaa kuitenkin yliopiston rehtori ja jäsenmaksun kantamista valvoo yliopisto. Ylioppilaskunnat eivät näin ollen voi vapaasti kerätä ja hankkia rahoitustaan, vaan niiden rahoitus perustuu laissa säädettyyn pakkojäsenyyteen. Rahoituksen tason vahvistaa yliopisto, joka huolehtii rahoituksen teknisestä toteuttamista ja valvoo sitä. Ylioppilaskuntien rajallinen oikeus itsehallintoon tai niillä lain nojalla oleva oikeus hankkia omaa rahoitusta ei tee niistä julkishallintoon kuulumattomia oikeushenkilöitä.

Koska HOAS:n toimintaa valvotaan edellä mainittujen julkisoikeudellisten ylioppilaskuntien toimesta ja sen molempien hallintoelinten, valtuuskunnan ja hallituksen jäsenistä, yli puolet on näiden ylioppilaskuntien nimittämiä, HOAS on hankintalaissa tarkoitettu julkishallintoon kuuluva oikeushenkilö, jonka on kilpailun aikaansaamiseksi sekä tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi noudatettava hankinnoissaan hankintalakia.

HOAS saa merkittävän osan rahoituksestaan Valtion asuntorahaston kautta, jonka säännöt edellyttävät sen antaman julkisen tuen piiriin kuuluvan rakentamisen ja perusparantamisen perustumista kilpailumenettelyyn. HOAS on myös mainituissa Valtion asuntorahaston rahoitussäännöissä sitoutunut noudattamaan hankintalakia ja sen määräyksiä.

HOAS on menetellyt kysymyksessä olevassa asiassa hankintalain vastaisesti. HOAS ei ole kohdellut hankinnan kilpailuttamiseen osallistuneita urakoitsijoita tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa. HOAS on tarjouskilpailussa, joka on tullut ratkaista halvimman hinnan perusteella, antanut alun perin hinnaltaan kalliimman tarjouksen tehneen tarjoajan alentaa tarjouksensa hintaa ilman hyväksyttävää perustetta. Menettelyllään HOAS on tähdännyt yhden tarjoajan suosimiseen hankintalain kilpailuperiaatteiden vastaisesti ja pyrkinyt samalla tarjouskilpailussa annettujen aikaisempien sitovien tarjousten tinkimiseen ilman, että hintamuutokset olisivat perustuneet ennalta ilmoitettujen valintaperusteiden tai alkuperäisten suunnitelmien muutoksiin hankintamenettelyn aikana.

LISÄKIRJELMÄT

HOAS on 31.10.2003 ja 13.2.2004 markkinaoikeudelle toimittamissaan lisäkirjelmissä lausunut muun ohella seuraavaa.

HOAS:n saaman julkisen tuen määrää arvioitaessa otetaan huomioon vain Valtion asuntorahaston myöntämän lainan koron ja laskennallisen yleisiltä markkinoilta saadun lainan koron ero sekä opiskelija-asuntojen oman pääoman osuuteen annettava avustus. Laissa tarkoitettuun tukeen ei lueta rahalaitoksille takaisin maksettavaa korkoa eikä lainan pääomaa. Edellä mainitut kriteerit huomioiden on selvää, että HOAS ei saa julkista tukea hankkeelleen laissa määritettyä puolta hankkeen arvosta tai säätiön kokonaisrahoituksesta.

Hakija ei ole lainkaan perustellut väitettään HOAS:n julkisen rahoituksen määrästä. Hakijan väite perustunee siihen väärään lähtökohtaan, että julkiseksi tueksi laskettaisiin koko Valtion asuntorahaston lainan määrä eikä vain korkotuen määrää.

Valtion asuntorahasto on 11.12.2002 antamallaan aravalainapäätöksellä 26322/360/01 myöntänyt kohteelle vuokratalon uudisrakentamista varten vuokratalolainaa 8.326.700 euroa. Lainansaajan omarahoitusosuudeksi on hyväksytty yhteensä 438.300 euroa. Omarahoitusosuudesta 260.943,57 euroa on saatu valtion omapääoma-avustuksena.

Valtion asuntorahaston luoton perusteena olleisiin kustannuksiin on kuulunut kulueriä, joita rakennusurakka ei sisällä, mistä syystä urakan tavoitehinta ja rahoituspäätöksen hankinta-arvoerittelyn kokonaismäärät ovat eri suuruiset. Koska kohdetta rakennetaan tavoitehintaurakkana ja kohde ei ole vielä valmistunut, hankkeen lopullista kokonaiskustannusta ei tiedetä. Muutokset tavoitehinnan ylittäviltä osin katetaan HOAS:n omista varoista. Tavoitehinnan alitus vaikuttaa HOAS:n osuuden lisäksi myös lainan lopulliseen määrään.

Hakija on 12.3.2004 toimittanut markkinaoikeudelle lisäkirjelmän.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n mukaan hankintalakia sovelletaan laissa tarkoitettujen hankintayksikköjen menettelyyn.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksiköitä ovat:

1) valtion, kuntien ja kuntainliittojen viranomaiset sekä evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta ja niiden seurakunnat;
2) oikeushenkilöt, joiden katsotaan kuuluvan julkishallintoon;
3) yksiköt, joiden toimialaan kuuluu vesihuolto, energiahuolto, liikenteen harjoittaminen tai teletoiminta, siinä laajuudessa kuin asetuksella säädetään;
4) valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87) mukaiset liikelaitokset, jollei asetuksella toisin säädetä; sekä
5) mikä tahansa hankinnan tekijä, silloin kun 1, 2 tai 4 kohdassa mainittujen yksikköjen hankinnan tekemistä varten myöntämän tuen määrä on yli puolet hankinnan arvosta.

Hankintalain 2 §:n 2 momentin mukaan oikeushenkilön katsotaan kuuluvan julkishallintoon 1 momentin 2 kohdan mukaan silloin, kun se on perustettu huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista ja kaupallista luonnetta ja jos:

1) se saa pääasiallisen rahoituksensa 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetulta yksiköltä;
2) se on 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön valvonnassa; tai
3) sillä on hallinto-, johto- tai valvontaelin, jonka jäsenistä yli puolet on 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön nimittämiä.

HOAS:tä ei ole pidettävä sen paremmin hankintalain 2 §:n 1 momentin 1, 3 kuin 4 kohdassakaan tarkoitettuna hankintayksikkönä.

HOAS:n voidaan katsoa perustetun hankintalain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulla huolehtimaan tehtävistään yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta. Sen osalta, onko HOAS:tä pidettävä hankintalain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna oikeushenkilönä, jonka katsotaan kuuluvan julkishallintoon, ratkaisevaa on siten, täyttyykö HOAS:n kohdalla jokin edellä mainituista hankintalain 2 §:n 2 momentin 1, 2 tai 3 kohdan edellytyksistä.

Asiassa saadun selvityksen mukaan HOAS saa pääasiallisen rahoituksensa rakennuttamiensa ja omistamiensa asuntojen vuokratuloista. HOAS ei siten saa pääasiallista rahoitustaan hankintalain 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetulta yksiköltä.

HOAS:n sääntöjen mukaan sen hallintoelimiä ovat valtuuskunta ja hallitus. Valtuuskuntaan kuuluu vähintään 37 ja enintään 40 jäsentä. Valtuuskunnan edustuksesta Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnat nimeävät yhteensä 25 jäsentä. HOAS:n hallitukseen puolestaan kuuluu 7-10 jäsentä, joista 5 jäsenen tulee edustaa Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskuntia ja yhden muiden oppilaitosten oppilasyhdistyksiä. Mainituilla ylioppilaskunnilla ja oppilasyhdistyksillä on näin ollen HOAS:n hallintoelimissä määräävä asema.

Ylioppilaskunta-asetuksen 2 §:n 1 momentin mukaan ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttävät ylioppilaskunnan edustajisto ja hallitus. Asetuksen 4 §:n 1 momentin mukaan ylioppilaskunnan tarkoituksen toteuttamiseen soveltuvasta toiminnasta aiheutuvat menot suoritetaan ylioppilaskunnan omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita edustajistolla on oikeus määrätä ylioppilaskunnan jäsenten suoritettavaksi.

Ylioppilaskunta-asetuksen säännösten, markkinaoikeudelle toimitettujen, edellä mainittuja ylioppilaskuntia koskevien sääntöjen sekä ylioppilaskuntien rahoituksesta esitetyn valossa mainittuja Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskuntia ei ole pidettävä hankintalain 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitettuina hankintayksikköinä. Sillä seikalla, että ylioppilaskunnat ovat luonteeltaan julkisoikeudellisia yhdistyksiä, ei ole merkitystä arvioitaessa, onko niitä pidettävä hankintayksikköinä hankintalain valossa.

Myöskään HOAS:n hallituksessa yhtä edustajanpaikkaa hallussaan pitäviä oppilaitoksen oppilasyhdistyksiä ei asiassa esitetyn mukaan ole pidettävä hankintalain 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitettuina hankintayksikköinä.

Edellä esitetyn perusteella minkään mainituista hankintalain 2 §:n 2 momentin 1, 2 tai 3 kohdan edellytyksistä ei voida katsoa täyttyvän HOAS:n osalta. Näin ollen HOAS:tä ei ole pidettävä myöskään hankintalain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla mikä tahansa hankinnan tekijä voi tulla yksittäisen hankinnan osalta hankintalain soveltamisen piiriin silloin kun kyseisen momentin 1, 2 tai 4 kohdassa mainittujen yksikköjen hankinnan tekemistä varten myöntämän tuen määrä on yli puolet hankinnan arvosta.

Hallituksen esityksen mukaan hankintalakia on sovellettava, mikäli hankinnan rahoitukseen saatu palautumaton tukiosuus nousee yli puoleen koko hankinnan arvosta. Mikäli julkinen tuki muodostuu korkotuetusta lainasta tai korkotuesta, lakia on sovellettava, mikäli korkotuki tai muu rahoitukseen saatu palautumaton tukiosuus nousee yli puoleen koko hankinnan arvosta (HE 69/1997). Koska HOAS:lle kysymyksessä olevan hankinnan tekemistä varten myönnetyn julkisen tuen nettomäärä ei saadun selvityksen perusteella ylitä puolta hankinnan arvosta, markkinaoikeus katsoo, että HOAS:tä ei ole pidettävä tämän asian osalta myöskään hankintalain 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä.

Edellä olevan perusteella HOAS ei ole hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö. Markkinaoikeudella ei näin ollen ole toimivaltaa tutkia hakemusta.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos HOAS joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hakija on näin ollen velvoitettava korvaamaan HOAS:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

HOAS on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta.

Seicon Oy velvoitetaan korvaamaan Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Pertti Virtanen ja Jussi Karttunen.