18.12.2003

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Paimion kaupunki on 19.3.2003 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt seitsemältä tarjoajalta tarjouksia Paimion koulukeskuksen Vistan ala-asteen ns. puukoulun julkisivujen korjaustyöstä.

Tilaaja on pidättänyt itsellään oikeuden valita kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi katsomansa tarjouksen, jonka tilaaja katsoo johtavan itselleen laadullisesti ja taloudellisesti parhaimpaan lopputulokseen, tai hylätä kaikki tarjoukset.

Määräaikaan mennessä on saatu yksi, Rakennustoimisto Salamatti Oy:n tarjous, jonka Paimion kaupungin tekninen lautakunta on 10.4.2003 § 32 hylännyt liian kalliin hinnan vuoksi.

Paimion kaupungin tekninen lautakunta on päätöksellään 13.5.2003 § 53 antanut kysymyksessä olevan kunnostustyöurakan Rakennusliike Jalo & Fagerström Oy:lle 49.200 euron arvonlisäverottomasta kokonaishinnasta. Kyseisessä kokouspöytäkirjassa on todettu, että Paimion kaupungin tekninen ja ympäristöpalvelut toimiala on uudistanut tarjouskyselyn Vistan ala-asteen puukoulun julkisivujen kunnostustyöurakasta ja että aikaisemmin hylätyn tarjouksen urakkahinta on ollut 65.000 euroa (alv 0 %).

Paimion kaupunki ja Rakennusliike Jalo & Fagerström Oy ovat 21.5.2003 allekirjoittaneet pienurakkasopimuksen kysymyksessä olevan hankinnan osalta. Urakka on kaupungin mukaan valmistunut aikataulun mukaisesti 21.7.2003.

HAKEMUS

Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Paimion kaupungin Vistan ala-asteen kunnostustyöurakasta 13.5.2003 tekemän päätöksen, jolla urakka on annettu Rakennusliike Jalo & Fagerström Oy:n suoritettavaksi.

Toissijaisesti hakija on vaatinut, että Paimion kaupunki velvoitettaisiin maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna saamatta jääneestä katteesta 9.750 euroa ja laskentakuluina 1.600 euroa.

Lisäksi hakija on vaatinut Paimion kaupungin velvoittamista korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 2.040 eurolla.

Perusteluinaan hakija on esittänyt muun ohella seuraavaa.

Hankintamenettely on ollut syrjivää. Paimion kaupunki on lähettänyt samasta työstä uuden tarjouskyselyn paimiolaiselle urakoitsijalle. Kaupunki ei ole missään vaiheessa neuvotellut alkuperäisen tarjouskilpailun voittaneen hakijan kanssa, vaan on lähettänyt sille ilmoituksen tarjouksen hylkäämisestä.

Paimion kaupunki on halunnut menettelyllään suosia valituksi tullutta yritystä, joka ei edes ollut jättänyt tarjousta ensimmäisellä tarjouskierroksella. Voittaneen tarjoajan on ollut helppo antaa 13.5.2003 tarjouksensa, koska hakijan 7.4.2003 antama tarjoushinta on ollut jo yleisesti tiedossa.

Paimion kaupunki on hylännyt hakijan tarjouksen liian kalliina, mutta jatkanut vähin äänin urakkakilpailua yhden urakoitsijan kanssa ilman, että hankintamenettelyn jatkamisesta on lainkaan tiedotettu. Hakija on saanut tiedon 13.5.2003 tehdystä hankintapäätöksestä internetistä.

VASTINE

Paimion kaupunki on vaatinut hakemuksen hylkäämistä ja lausunut vastineenaan muun ohella seuraavaa.

Sen jälkeen kun tekninen lautakunta on 10.4.2003 § 32 hylännyt hakijan tarjouksen liian korkean hinnan vuoksi, tekninen virasto on ryhtynyt etsimään uudelleen urakoitsijaa, koska työ on ollut saatava tehdyksi kesän aikana. Tarjouksia on ollut vaikeata saada, koska useiden urakoitsijoiden resurssit ovat olleet käytössä. Kolmelta kirjallisen tarjouspyynnön saaneelta urakoitsijalta, jotka eivät olleet tehneet tarjousta ensimmäisellä kierroksella, on suullisesti pyydetty tarjouksia 13.5.2003 mennessä. Tarjoukset on pyydetty ensimmäisellä kierroksella toimitettujen asiapapereiden pohjalta. 13.5.2003 §:n 53 kohdalla tehdystä hankintapäätöksestä on informoitu ainoastaan niitä, jotka ovat vastanneet tarjouspyyntöön.

Niistä yrityksistä, joille suullinen tarjouspyyntö on esitetty, ainoastaan Rakennusliike Jalo & Fagerström Oy on jättänyt tarjouksen. Kyseisen tarjoukseen ei ole sisältynyt ikkunoiden vuorilautojen päällä olevien koristeiden uusimista.

Hakijan tarjous on ollut arvonlisäverottomalta hinnaltaan 15.800 euroa kalliimpi kuin valituksi tullut ja samoihin tarjousasiakirjoihin perustunut Rakennusliike Jalo & Fagerström Oy:n tarjous.

Paimion kaupunki ei ole suosinut hankintamenettelyssään ketään tarjoajaa. Väite siitä, että voittaneen tarjoajan olisi ollut helppo antaa tarjouksensa, koska hakijan tarjoushinta on ollut yleisesti tiedossa, on tarjousten suuri hintaero huomioon ottaen outo.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö on menetellyt hakijaa syrjivästi hylätessään hakijan tarjouksen liian kalliina ja jatkaessaan hankintamenettelyä paikkakunnan omien urakoitsijoiden kanssa neuvottelematta lainkaan hakijan kanssa.

Teknisen lautakunnan kokouspöytäkirjassa 13.5.2003 § 53 on todettu, että "tarjousta on pyydetty paimiolaiselta Rakennusliike Jalo & Fagerström Oy:ltä." Suullisesta tarjouspyynnöstä ei ole kuitenkaan ollut olemassa mitään dokumenttia ennen hakijan markkinaoikeudelle tekemää hakemusta. Suullisen tarjouspyynnön tekeminen taloudellisesti merkittävissä hankkeissa on myös hankintalain vastaista.

Paimion kaupunki ei ole vertaillessaan hakijan ja voittaneen tarjouksen hintoja ottanut huomioon voittaneeseen tarjoukseen sisältynyttä ehtoa, jonka mukaan siihen ei ole sisällytetty ikkunalautojen päällä olevaa koristetta. Kyseisiä hakijan tarjoukseen sisältyneitä, käsityönä tehtäviä koristeita on 45 kappaletta. Yksinomaan mainittujen koristeiden poisjättäminen on vaikuttanut huomattavasti voittaneen tarjoukseen hintaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 9 a §:n mukaan asian voi saattaa markkinaoikeudessa käsiteltäväksi ja käyttää siinä puhevaltaa se, jota asia koskee. Tämä tarkoittaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. 1.3.1998 voimaan tulleen lainmuutoksen yhteydessä lisätty säännös vastaa aikaisemmin voimassa ollutta 9 §:n vireillepanosäännöstä. Lain esitöiden mukaan hakijana voisi käytännössä olla lähinnä alalla toimiva kilpaileva yrittäjä, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä (HE 154/1992).

Rakennustoimisto Salamatti Oy on alalla toimiva yritys, joka on ainoana tarjoajana antanut tarjouksen 19.3.2003 päivätyn tarjouspyynnön perusteella ja jonka tarjous on hylätty liian kalliina 10.4.2003 § 32. Hankintayksikkö on tämän jälkeen pyytänyt suullisesti uutta tarjousta kolmelta tarjoajalta, jotka eivät olleet tehneet tarjousta 19.3.2003 päivätyn tarjouspyynnön perusteella. Asia koskee näin ollen Rakennustoimisto Salamatti Oy:tä hankintalain 9 a §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Hankintalain 9 b §:n 1 momentin mukaan hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä kirjallisesti. Pykälän 2 momentissa todetaan, että hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Hakemusosoitukseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä hallintolainkäyttölain 3 luvussa valitusosoituksesta säädetään.

Paimion kaupunki ei ole antanut hakijalle tiedoksi hankintapäätöstä 13.5.2003 § 53, joten hankintalaissa säädetty määräaika hakemuksen tekemiselle markkinaoikeuteen ei ole alkanut kulua. Hakemus on näin ollen tutkittava.

Hankintamenettely

Kysymyksessä olevan hankinnan arvo ei ylitä kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetussa asetuksessa tarkoitettua rakennusurakoiden kynnysarvoa. Hankintaan sovelletaan siten hankintalain säännöksiä.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin ja 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Hankintalain pääperiaatteena on hankintojen kilpailuttaminen sekä tarjouksen tekijöiden syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu. Kilpailuttamisen päämuotona on tarjousmenettely, jossa tarjouksen tekijät toisistaan tietämättä esittävät tarjouksensa, joiden perusteella hankintayksikkö tekee ratkaisun.

Aloitetun hankintamenettelyn keskeyttämisestä hankintaa tekemättä ja uuden hankintamenettelyn aloittamisesta ei ole kynnysarvon alittavien hankintojen osalta nimenomaisia säännöksiä.

Hankintayksikkö on hylännyt hakijan tarjouksen päätöksellään 10.4.2003 § 32 ja siten keskeyttänyt 19.3.2003 päivätyllä tarjouspyynnöllä aloitetun hankintamenettelyn. Hankintayksikkö on ilmoittanut tämän jälkeen pyytäneensä suullisesti kolmea, aikaisemmin kirjallisen 19.3.2003 päivätyn tarjouspyynnön saanutta urakoitsijaa, jotka eivät olleet jättäneet tarjousta, jättämään tarjouksensa aikaisemmin toimitettujen tarjouspyyntöasiakirjojen pohjalta. Rakennusliike Jalo & Fagerström Oy:n hyväksytty tarjous on siten perustunut samoihin tarjouspyyntöasiakirjoihin kuin hakijan aikaisempi, hylätty tarjous. Hakijalta ei ole pyydetty uutta tarjousta.

Hankintalain 1 §:n 1 momentissa ja 6 §:n 3 momentissa ilmaistusta tasapuolisuusvaatimuksesta seuraa muun ohella se, että hankintamenettelyn on oltava tasapuolista ja syrjimätöntä myös jatkettaessa hankintaa keskeyttämispäätöksen jälkeen. Hakija on ollut yksi niistä seitsemästä yrityksestä, joilta on 19.3.2003 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyydetty tarjouksia. Hakija on ainoana tarjoajana jättänyt tarjouksen tämän tarjouspyynnön perusteella. Kun hankintayksikkö on hankinnan jo keskeytettyään pyytänyt vain vajaa kuukausi myöhemmin samojen tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella uusia tarjouksia vain kolmelta yritykseltä pyytämättä uutta tarjousta kaikilta alun perin tarjouspyynnön saaneilta, menettely on ollut tarjoajia syrjivää.

Uusi suullinen tarjouspyyntö on ollut asiallisesti saman sisältöinen kuin 19.3.2003 päivätty tarjouspyyntö. Hankinnan kohdetta ei ole mitenkään muutettu uusia tarjouksia pyydettäessä. Markkinaoikeus katsoo, että menettely on ollut erityisesti hakijaa syrjivää sekä omiaan johtamaan hankintalainsäädännön vastaiseen tinkimiseen, kun hankintayksikkö on hylättyään hakijan tarjouksen liian kalliina jatkanut hankintaa kolmen sellaisen urakoitsijan kanssa, jotka olivat aiemmin pidättäytyneet tarjouksen antamisesta.

Koska hankinnassa on menetelty hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, markkinaoikeuden on määrättävä lainkohdassa tarkoitettu seuraamus.

Hyvitysmaksu

Hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksessä tarkoitetun hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa 21.5.2003, joten hankintalain 9 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön väitetystä virheellisestä menettelystä voi tulla kyseeseen hyvitysmaksun määrääminen. Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Säännöksen esitöiden (HE 69/1997) mukaan hyvitysmaksun edellytyksenä on, että hakija pystyy osoittamaan, että tämä olisi jokseenkin varmasti voittanut tarjouskilpailun.

Paimion kaupunki on ilmoittanut kirjallisessa tarjouspyynnössä pidättävänsä itsellään oikeuden valita kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi katsomansa tarjouksen, jonka tilaaja katsoo johtavan itselleen laadullisesti ja taloudellisesti parhaimpaan lopputulokseen tai hylätä kaikki tarjoukset. Hankintayksikkö on menetellyt hakijaa syrjivästi jätettyään hakijan kokonaan uuden tarjouskilpailun ulkopuolelle ja pyydettyään uusia tarjouksia samojen tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella. Ainoastaan hakija on jättänyt tarjouksensa kirjallisen tarjouspyynnön perusteella. Lisäksi hankintamenettelyn virheet ovat voineet vaikuttaa uuden tarjouskilpailun hintatasoon, mistä syystä pelkästään tarjousten hintaerolle ei ole tässä yhteydessä annettava ratkaisevaa merkitystä. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Asiassa tulee näin ollen määrätä hyvitysmaksu.

Hyvitysmaksua määrättäessä on hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaan otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Mainitut seikat huomioon ottaen oikeaksi hyvitysmaksun määräksi on katsottava 5.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan. Tämän vuoksi Paimion kaupunki velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Rakennustoimisto Salamatti Oy on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus velvoittaa Paimion kaupungin maksamaan Rakennustoimisto Salamatti Oy:lle hyvitysmaksuna 5.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Paimion kaupungin korvaamaan Rakennustoimisto Salamatti Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Maarit Lindroos ja Pertti Virtanen.