26.2.1981

KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUS

KA on vaatinut, että yhtiöitä kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 1 ja 2 §:n sekä 3 luvun 1 ja 2 §:n nojalla kielletään sakon uhalla.

I MARKKINOINTIMENETTELY

Yhtiöiden luottokampanjassa painotetaan tililuottojen markkinointia ja luotonsaannin helppoutta. Luoton ehdot esitellään tavalla, joka tavallisen kuluttajan käsityksen mukaan on tyhjentävä luettelo siitä, mitä tililuotto sisältää. Siihen sisältyvistä velvoitteista ei mainita mitään.

Kuluttajan kannalta keskeiset kulutusluottoihin liittyvät ongelmat ovat ylivelkaantumisen vaara sekä vaikeudet saada tietoja luottokustannuksista, eri luottomuotojen keskinäisestä edullisuudesta sekä hyödykkeiden käteis- ja luottohintojen eroavuuksista.

Yhtiön tarjoamat tililuotot ovat kulutusluottoina rinnastettavissa osamaksukauppaan tai pankkien kulutustarjouksiin myöntämiin lainoihin. Tutkimusten mukaan kulutusluotot ovat vallanneet vähitellen lisää alaa kulutushyödykkeiden hankinnan rahoituksessa, mutta selvästi suurin osa kestokulutushyödykkeiden hankinnoista rahoitetaan kuitenkin yhä etukäteissäästämisellä.

Osamaksukauppalakiin sisältyy useita ostajan asemaa turvaavia järjestelyjä. Kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut osamaksukaupan lomakkeita ja hintailmoittelua koskevan päätöksen (513/1973), jonka mukaan tarjottaessa tavaroita osamaksuehdoin on ilmoitettava käteishinta, osamaksuhinta, maksuerien lukumäärä ja maksuerien pituus. Päätöksessä painotetaan lisäksi, ettei osamaksukaupan hintailmoittelussa saa antaa harhaanjohtavia tietoja. Television osamaksukaupassa ostajan on suoritettava vähintään 20 prosentin käteismaksuosa. Tämäkin suojaa ostajaa ehkäisemällä ylivelkaantumista.

Tililuottojenkin markkinoinnilta on edellytettävä, että kuluttajan aseman kannalta ostopäätokseen vaikuttavat seikat tulevat selvitetyiksi. Hallituksen esityksessä kuluttajansuojalainsäädännöksi (1977:8 s. 23) lausutaan: "KSL:n markkinointikeinoja koskevilla säännöksillä pyritään myäs turvaamaan kuluttajille riittävät tiedot heidän suunnitellessaan ja päättäessään kulutushyödykkeiden hankkimisesta ja käytöstä. Kuluttajien on vaikea toimia etujaan vastaavalla tavalla, jollei heillä ole tarpeellisia tietoja ratkaisunsa kannalta keskeisistä seikoista. Kuluttajien järkiperäistä kulutusratkaisua varten tarvittavien tietojen saanti on ehdotuksessa pyritty turvaamaan mm. 1 §:n 2 mom:n säännöksellä, jonka mukaan markkinointia, joka ei sisällä kuluttajien terveyden tai taloudellisen turvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja, on aina pidettävä sopimattomana."

Mainonnan kansainvälisten perussääntöjen eräitä myyntitapoja sekä tiettyjen tuotteiden ja palvelujen mainontaa koskevien erityismääräysten mukaan osamaksu- ja luottokauppaehtoja tai muita kuluttajille tarjottavia luottoehtoja sisältävän mainoksen on oltava sellainen, ettei se ole omiaan saamaan aikaan väärinkäsitystä mainostetun tuotteen käteishinnasta, käsirahasta, korosta, kokonaishinnasta eikä myyntiehdoista.

Yhtiöiden yhteiset tililuottomainokset rakentuvat tililuottojen ehtojen esittelyn varaan. Mainoksissa pyritään luomaan sellainen vaikutelma, että niissä tulevat kaikki luoton ehdot esitellyiksi ja että tililuoton saa "ilman pitkiä puheita ja selityksiä" sekä että kysymyksessä on poikkeuksellinen tilaisuus hankkia väritelevisio sadalla markalla nopeasti ja vaivatta.

Ehtoluettelon ensimmäisen ehdon mukaan tililuotto koskee vain väritelevision hankintaa. Ehdon muotoilulla pyritään antamaan sellainen kuva, että kysymyksessä olisi poikkeuksellinen menettely ja rajoitettu tarjous kuluttajille. Tosiasiassa kuluttajilla on mahdollisuus ostaa kampanjan ulkopuolellakin olevia laitteita tililuotolla.

Toisen ehdon mukaan väritelevision saa 100 markan tilinavausmaksulla heti omaksi, kotiin ja käyttöön. Ilmaisu "satasella kotiin ja käyttöön" hallitsee yhtiöiden yhteismainoksia. Ilmaisu on kuluttajan kannalta pikaisesti tarkasteltuna erityisen houkutteleva, varsinkin kun kampanja on ajoitettu alkavaksi juuri ennen talviolympialaisia. Tosiasiassa kuluttaja ei suinkaan saa käyttöönsä väritelevisiota 100 markalla, sillä laitteen käyttöön ottamisen edellytyksenä on myös lupamaksun suorittaminen. Yhtiöt ovat myös perineet eri maksua laitteen kotiin kuljettamisesta.

Kolmannen ehdon mukaan tililuoton pisin maksuaika on 18 kuukautta. Keskimääräinen luottoaika käytännössä on noin yksi vuosi. Tililuoton kokonaisarvioinnissa olisi kuluttajan kannalta tärkeätä, että muutkin maksuaikaan liittyvät seikat kuin pisin myönnettävä maksuaika kävisivät ilmi tililuoton ehdoista.

Neljännen ehdon mukaan tililuoton takaisinmaksu tapahtuu sovitun maksuohjelman mukaisesti ja maksuihin sisältyy tilinhoitomaksu. Yhtiöt ovat ilmoittaneet, että takaisinmaksueriin on tavalliseen tapaan sisällytetty lyhennys, korko ja tilinhoitomaksu. Sopimuslomakkeissaan yhtiöt edellyttävät, että ostaja hyväksyy hintoihin sisältyviksi myös luottolisän ja tilinhoitomaksun. Luotto- ja tilikaupassa peritään yleensä eri nimisiä luottomaksuja, esim. laskutuslisä ja tilinhoitomaksu. Vaikka nämä nimitykset ovat käsitteinä epämääräisiä, niillä tarkoitetaan kuitenkin maksutavasta johtuvien, ostokohtaisten ja kauppahinnasta riippumattomien, kiinteästi määriteltyjen kustannusten perimistä. Koron ei luonnollisestikaan voida katsoa sisisältyvän tilinhoitomaksun käsitteeseen. Yhtiöt itsekin ilmoittavat perivänsä tilinhoitomaksun ohellä korkoa, jota nimitetään sopimuslomakkeissa luottolisäksi. Jättämällä mainostamissaan tililuottoehdoissa kertomatta hintoihin sisältyvästä korosta yhtiät johtavat kuluttajia harhaan ostopäätöksen kannalta oleellisen tärkeän seikan suhteen.

Viidennen ehdon mukaan tililuottoja on käytettävissä 1 000 halukasta varten ja sen voi avata yhtiöiden missä tahansa myymälässä. Tosiasiassa yhtiöt eivät suinkaan ole jakaneet tililuottoja ilman selvityksiä 1 000 ensimmäiselle halukkaalle. Luoton saamisen edellytyksenä on, että kuluttajan luottokelpoisuus on voitu varmistaa.

Mainosilmoitusten näennäinen tarkoitus on tarjottavien tililuottojen ehtojen kokonaisesittely. Tosiasiassa yhtiöt vain esittelevät houkuttelevimmat myyntiargumenttinsa ehtoluettelon muodossa. Kuluttajia velvoittavat ja ostopäätösten ja vertailumahdollisuuksien kannalta oleelliset ehdot jätetään mainoksissa selvittämättä. Itse asiassa mainosten ainoa kauppaan liittyvistä kustannuseristä antama täsmällinen tieto on väite "satasella kotiin ja käyttöön".

Mainokset ovat useissa yksityiskohdissaan harhaanjohtavia. Kokonaisuutena tarkastellen ne eivät anna tililuottojen ehdoista kuluttajien taloudellisen turvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja. Ne eivät myöskään täytä mainonnan kansainvälisten perussääntöjen sisältämiä, luottokaupan ehtojen esittelyä koskevia vaatimuksia.

Mainoksen lukija saa sen vaikutelman, että tililuoton avatessaan hän saa sadan markan käsirahalla jonkin mainoksessa esitellyistä väritelevisioista, ja että luotto-osuudeksi jää käsirahan ja mainoksessa esitetyn television hinnan erotus. Mainoksissa ilmoitetut hinnat ovat kuitenkin käteishintoja. Yhtiöiden tililuottokampanjan hintailmoitukset ovat totuuden vastaisia ja harhaanjohtavia, sillä niissä annetaan väritelevisioiden tililuottohinnoista virheellinen kuva kuluttajille. Käteishintojen esittely tililuoton ja siihen liittyvän käsirahan markkinoinnin yhteydessä ei tarjoa kuluttajille riittäviä perusteita tarjouksen arvioimiseksi.

II SOPIMUSEHDOT

Hallituksen esityksessä kuluttajansuojalainsäädännöksi (1977:8 s. 35) todetaan KSL 3 luvun säännösten osalta mm. seuraavaa:

"Käsiteltävänä olevat säännökset koskevat myös sopimuksia, joilla elinkeinonharjoittaja myöntää kuluttajalle luottoa kulutushyödykkeen hankkimiseksi häneltä. Säännöksen mukaan voidaan siis kieltää sellaisen kohtuuttoman luottoehdon käyttö, joka sisältyy pääsopimukseen tai erilliseen myyjän ja ostajan väliseen luottosopimukseen. Esimerkkeinä ensin mainituista sopimuksista voidaan mainita osamaksusopimukset sekä erämaksusopimukset. Viimeksi mainituissa sopimuksissa kauppahinta suoritetaan erinä eikä myyjällä ole omistus- tai takaisinotto-oikeuttaa esineeseen. Jälkimmäisistä voidaan esimerkkinä mainita luottokortti- ja valintatilisopimukset.

Sopimusehtosäännösten ulottamisella kulutusluottosopimuksiin pyritään ehkäisemään lain kiertämistä sekä myös antamaan kuluttajansuojaviranomaisille mahdollisuudet tarvittaessa puuttua luottoehdoissa ilmeneviin vinoutumiin. Kulutusluototuksen ongelmat ovat selvitettävinä erikseen. Mikäli tässä suhteessa aikaansaadaan yleinen oikeussuojajärjestelmä, joudutaan nyt puheena olevaa säännöstä arvioimaan uudelleen."

Yhtiöiden tililuottosopimukset muistuttavat läheisesti osamaksusopimuksia. Tililuottosopimuksesta puuttuvat kuitenkin osamaksukauppaan liittyvät, ostajaa suojaavat ehdot. Tililuoton saamiseksi vaadittu käsiraha on varsin pieni ja siten erityisen houkutteleva. Osamaksukaupasta poiketen omistusoikeus väritelevisioon siirtyy ostajalle heti kaupanteon yhteydessä. Myyjän kannalta tämä merkitsee kuitenkin myös sitä, ettei hän ole ostajan laiminlyödessä maksunsa sidottu hakemaan maksua osamaksukauppalain mukaisesti ensisijaisesti myymästään laitteesta, vaan voi kohdistaa vaatimuksensa suoraan ostajan muuhun varallisuuteen. Vaikka myyjä hyväksyisikin television hyvityksenä laiminlyödyistä maksuista, voinee hän tililuottosopimuksen perusteella käytännössä määrätä myymänsä television hyvitysarvon vapaasti.

Televisioiden osamaksukaupassa on käsirahan oltava vähintään 20 prosenttia osamaksuhinnasta. Osamaksukaupassa myyty esine on vakuutena ostajan sopimusvelvoitteiden täyttämisestä. Osamaksukauppalaissa on rajoitettu myyjän oikeuksia ostajan maksun viivästyessä silloin, kun viivästys on aiheutunut pääasiallisesti ostajasta itsestään riippumattomista syistä, kuten sairaudesta tai työttömyydestä. Myyjän oikeuksia on niin ikään rajoitettu, kun ostajan maksu viivästyy vähemman kuin neljätoista päivää tai ei ylitä määräosaa osamaksuhinnasta. Osamaksukauppalain mukaiseen esineen takaisinottoon kuuluva tilitysmenettely turvaa merkittävällä tavalla ostajan edut.

Kulutushyödykkeiden kaupassa esiintyy erilaisia tilikaupan muotoja. Tällaisille tilijärjestelyille on ominaista, että tilihinnat ovat samansuuruiset kuin käteishinnat. Tiliehtojen mukaan ostaja maksaa kuukausittain määräosan luotolla hankkimiensa hyödykkeiden hinnasta. Maksamattomasta osuudesta asiakas maksaa korkoa ja tilinhoitomaksun, yleensä yhteensä noin 1,2-1,3 prosenttia tilivelan määrästä kuukaudessa. Käytännössä kuluttaja voi näin saada tietyille kulutushyödykehinnoille maksuaikaa puolikin vuotta siten, että hän maksaa ostamansa tuotteen maksamattomalle kauppahinnalle korkoa ja muita luottomaksuja yhteensä 15-16 prosenttia kauppahinnasta. Maksun viivästyessä tai ostajan laiminlyödessä tilisopimuksen mukaiset velvoitteensa myyjä voi irtisanoa tilisopimuksen. Tällöin ostaja on velvollinen maksamaan irtisanomisesta lukien viivästyskorkoa erääntyneelle tilivelalle.

Yhtiöiden tarjoamat tililuotot ovat kulutusluottoina lähempänä osamaksukauppaa kuin tilisopimuksia. Tilisopimusten ja osamaksukaupan ehdoissa on oleellista, että ostaja maksaa maksuhäiriötilanteessa tilisopimusten mukaan korkoa erääntyneelle tilisaatavalle ja osamaksukaupassa osamaksulisää vain siltä osin kuin saatava on ennättänyt erääntyä ennen ostajan laiminlyöntiä. Yhtiöiden tililuottojen ehdot poikkeavat tältä osin kummastakin järjestelmästä.

Yhtiöiden tililuottosopimusten 2. kohta kuuluu: "Jos lyhennyserän suorittaminen viivästyy, lankeaa koko asiakakasluottoni heti maksettavaksi, ja sitoudun lankeamispäivästä lukien suorittamaan yliaikakorkoa 16 prosenttia koko asiakasluottoni jäljellä olevalle määrälle."

Ehto poikkeaa luottokaupassa sovellettavista yleisistä periaatteista, koska kuluttajan maksettavaksi lankeaa "luottolisän" erääntymätönkin osuus, jolle vielä peritään viivästyskorkoa. Ehdon soveltamisen kannalta ei viivästyksen syyllä ole mitään merkitystä, eikä kuluttajalle ole varattu mahdollisuutta korjata viivästystään. Kuluttajan asema tililuotto-ostajana on maksun viivästyessä joka suhteessa osamaksuostajan asemaa heikompi, vaikka yhtiäiden väritelevisioista perimät tililuottohinnat eivät ole osamaksuhintoja alhaisemmat, vaan samansuuruiset.

Yhtiöiden maksun viivästymistä koskevan sopimusehdon arvioinnin lähtökohtana on pidettävä tililuottojen ehtojen kokonaisuutta. Väritelevisioiden tililuottohinnat sisältävät luottoajan pituuden ja luoton suuruuden mukaan määräytyvän, koron ja tilinhoitomaksun sisältävän "luottolisän", joka on väritelevisioiden osamaksukaupassa perittävän osamaksulisän suuruinen. Yhtiöt varmistavat kuluttajan luottokelpoisuuden hankkimalla hänestä luottotiedot ennen tililuoton myöntämistä. Yhtiöiden luottoriski sisältyy siis tililuottohintoihin.

Sopimusehdon mukaan lankeaa koko maksamaton, siis myös erääntymätön luotto "lisineen" maksettavaksi välittömästi maksun viivästyessä. Ostajan tilapäinen, lyhytaikainen este ei ehdon mukaan voi estää koko jäljellä olevan luoton lankeamista maksettavaksi eräpäivänä, puhumattakaan siitä, että sairauden tai työttömyyden kaltaiset ostajasta riippumattomat sosiaaliset syyt voisivat lykätä tätä seuraamusta. Ehdon mukaan ostajalla ei ole oikeutta korjata viivästystään joutumatta ehdon mukaisten ankarien taloudellisten seuraamusten kohteeksi.

Ehdon mukaan ei sillä seikalla, kuinka paljon luottoa on jo ennen viivästystä lyhennetty tai miten suuri viivästynyt maksu tahi maksamatta jätetty osuus on kokonaisluoton määrään nähden, ole seuraamusten kannalta merkitystä. Tapahtuipa maksun viivästyminen missä vaiheessa tahansa luottoaikana, ostaja on ehdon mukaan velvollinen kulutusluottojen yleisistä periaatteista poiketen maksamaan luoton erääntymättömiinkin eriin sisältyvät, koko alkuperäiselle luottoajalle kohdistetut koron ja tilinhoitomaksun, sekä näillekin viivästyskorkoa 16 prosenttia erääntymispäivästä lukien.

Yhtiöiden tililuottoihin soveltamien taulukkojen perusteella kuluttaja maksaa "luottolisää" yli 15 prosenttia koko alkuperäiselle luottopääomalle. Kun kuluttaja kuitenkin lyhentää ehtojen edellyttämällä tavalla luottoa kuukausittain, muodostuu luottohintaan sisältyvä efektiivinen korko huomattavasti korkeammaksi. Yhtiöiden keskimääräiseksi ilmoittamalla vuoden takaisinmaksuajalla on tililuottojen efektiivinen korko noin 30 prosenttia.

Yhtiöiden yhtenäisten tililuottojen sopimusehtojen kolmas ehto kuuluu: "Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat riitaisuudet on käsiteltävä Helsingin raastuvanoikeudessa." KSL 7 luvun 1 §:n mukaan kuluttaja voi nostaa kuluttajansuojalain säännösten perusteella ajettavassa kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisessä riita-asiassa kanteen myös sen paikkakunnan yleisessä alioikeudessa, jonka tuomiopiirissä hänellä on väestokirjalain mukainen kotipaikka. Yhtiöiden oikeuspaikkaehdon mukaan ei kuluttaja kuitenkaan voi tätä lain säätämää mahdollisuutta käyttää. Ehto on tehoton siltä osin kuin se on KSL:iin sisältyvän oikeuspaikkasäännöksen vastainen. Se ohjaa kuluttajia menettelyyn, joka poikkeaa heille lailla turvatuista oikeuksista.

YHTIÖIDEN VASTINE

Yhtiöt ovat kiistäneet syyllistyneensä KSL:n vastaiseen markkinointiin. Yhtiöt ovat myös kiistäneet käyttäneensä kohtuuttomia sopimusehtoja kuluttajiin kohdistuvassa markkinoinnissaan. Yhtiöt ovat kuitenkin myöntäneet, että sopimuskaavakkeissa on ollut joitakin esim. efektiivistä korkoa ja viivästyskorkoa koskevia vanhentuneita sopimusehtoja, joiden sopivuus voidaan asettaa kysymyksenalaiseksi.

I MARKKINOINTIMENETTELY

Asian ydinkysymys on, mikä informaatiovelvollisuus mainostajalla on esillä olevan tarjouksen tapaisissa tarjouksissa. KA:n näkemys, että mainoksessa näennäisesti esiteltäisiin kaikki tililuoton ehdot, ei voi olla oikea. Tällaista käsitystä mainoksesta ei voi saada. Kaikissa vastaavanlaisissa tarjouksissa on aina nimenomaan ilmoitettujen lisäksi jonkin verran lisäehtoja. Esimerkiksi pankkitoiminnassa on ehtoja siitä, millä tavalla luottoa annetaan, eikä kaikkia tällaisia ehtoja mainita kuluttajille esitetyissä ilmoituksissa. Tililuottoja ei ole yhtiöiden mainoksissa korostettu epätavallisella tai sopimattomalla tavalla.

Kulutusluottotoimikunnan mietinnössä esitetään eräitä näkemyksiä siitä, miten kulutusluotot olisi tulevaisuudessa lainsäädännöllä järjestettävä. Yhtiöiden on kuitenkin kulutusluottojen osalta toimittava voimassa olevaa lakia noudattaen. Markkinatuomioistuimella ei ole valtaa asettaa yhtiöille lainsäädännössä tuntemattomia kulutusluottoja koskevia ehtoja. Korkokanta ja luottolisän suuruus eivät ole KSL:n alaisia. KSL:n säännöksillä voidaan puuttua vain siihen, miten luottoehdot tulee esittää.

Myyntikampanja "satasella kotiin ja käyttöön" on ollut sikäli poikkeuksellinen, että aikaisemmin yhtiöt eivät ole luottokauppaansa liiemmälti mainostaneet. Tämän vuoksi pitää paikkansa, että esillä oleva tarjous oli "poikkeuksellinen menettely ja rajoitettu tarjous kuluttajille". Siinä ei ollut mitään näennäistä. Asiaan ei vaikuta se, että kuluttaja voi ostaa muitakin laitteita tililuotolla.

Yhtiöiden ei tarvitse olla vastuussa siitä, että asiakkaalla on voimassa oleva tv-lupa ennen kuin hän vie ostamansa television kotiin ja käyttöön. "Satasella kotiin ja käyttöön" on siten aivan oikea ja laillinen sanonta. Tililuoton maksuaika on ollut kuluttajan vapaasti valittavissa. Yhtiöt ovat toki yrittäneet ohjata ostajia sekä ostajan että yhtiön eduksi mahdollisimman lyhyisiin velkasuhteisiin.

Yhtiöllä on sama oikeus kuin jokaisella muulla luotonantajalla joko myöntää luottoa tai olla myöntämättä. Yhtiöitä ei voida kieltää perimästä korkoa ja lainojen lyhennyksiä. Yhtiöt voivat myös periä lainoistaan tilinhoitomaksuja, kuten pankit ja luottokorttiyhtiötkin tekevät. Yhtiöillä on oikeus käyttää luottosuhteita varten laadittuja taulukoita, joita myös muut radio- ja tv-kauppiaat, huonekalukauppiaat, autokauppiaat ym. käyttävät.

Yhtiöt eivät ole harjoittaneet karsintaa luottokelpoisuuden osalta. Tavanomaiseen tapaan yhtiöt ovat tarkistaneet, että ostajalla on asunto ja työpaikka, siis että ostaja ylipäänsä voi olla luoton saajana. Luotto on yleensä myönnetty lähes automaattisesti. Yhtiöiden ei tarvitse luopua oikeudesta valita asiakkaansa tai tarkistaa asiakkaaksi tarjoutuvan luottokelpoisuus. Tätä ei voida vaatia mainoksissa ilmoitettavaksi. Asiakkaan luottokelpoisuuden tarkistus tapahtuu "ilman pitkiä puheita ja selityksiä", menettely on tältä osin mutkatonta. Yhtiöitä ei voida kieltää käyttämästä tuota sanontaa.

KA tuntuu olevan sitä mieltä, että kulutusluotoissa kuluttajan pitäisi aina maksaa 20 prosentin käsiraha. Vaatimus ei vastaa käytännön elämän tarpeita. Ostokortit saa ja niitä pitääkin saada ilman käteismaksua, samoin pankkien pääasiassa vekseleinä myötämät pikalainat, jos asiakkaalla on riittävän hyvä pankkisuhde. Huonekalujakin myydään velaksi ilman mitään käsirahaa.

Luottokaupan erilaisten maksulisien nimitykset eivät ole käytännössä vakiintuneet. Kunnes nämä nimitykset yhtenäistetään joko lainsäädännöllä tai sopimuksin, elinkeinonharjoittajalla on oltava oikeus käyttää kulloinkin sopivinta nimitystä tai nimityksiä. Yhtiöt voivat yhtä hyvin käyttää nimitystä korko kuin luottolisä. Viimeksi mainitun termin käyttäminen on kuitenkin tähänastisissa järjestelmissä ollut reilumpaa ja kuluttajan kannalta katsoen oikeampaa kuin nimityksen korko käyttäminen, koska kysymyksessä ei ole "korko" sanan tavallisessa merkityksessä.

Yhtiöiden soveltamat käteishinnat ovat, kuten kaupassa nykyään on tavallista, vaihdelleet jopa päivästä toiseen. Kiinteän hintatason ylläpitäminen ja jokaisen mahdollisen luotollisen hinnan ilmoittaminen on käytännössä mahdotonta.

II SOPIMUSEHDOT

Kysymys on lähinnä siitä, että yhtiöt eivät ole huomanneet nykyaikaistaa sopimuslomakkeissa olevia ehtoja. Käytännössä noilla ehdoilla ei ole paljonkaan merkitystä, sillä suuri enemmistö ostajista suorittaa laskunsa sopimuksen mukaisesti. Samanlaisia ehtoja esiintyy kuitenkin muillakin alan yrittäjillä. Sopimusehdoissa on mm. määräys viivästyskorosta ja ns. efektiivisestä korosta, joka voi tulla kysymykseen laina-ajan katketessa määrätyssä pisteessä. Yhtiöt ovat valmiit muuttamaan sopimuslomakkeitaan mainittujen ehtojen osalta.

Efektiivistä korkoa ja viivästyskorkoa koskevia ehtoja ei ole tarvinnut käytännössä soveltaa. Epäolennainen viivästyminen ei aiheuta mitään seuraamuksia ostajalle. Tällaisessa tapauksessa neuvotellaan asiakkaan kanssa ja neuvottelun tuloksena asiakas saa usein jopa kuukauden pituisen ylimääräisen maksuajan. Luottolisää asiakas maksaa käytännössä vain todella käytetyltä luottoajalta, vaikka sopimus koskisi 18 kuukautta.

Yhtiöille ei voida määrätä noudatettavaksi mitään käsirahan ja etumaksun vähimmäismäärää koskevia rajoituksia. Tällainen rajoitus voidaan asettaa vain lailla.

Luottoehtoihin ei voida kajota myöskään sellaisin määräyksin, jotka velvoittaisivat yhtiöitä ottaman huomioon tilivelallisen sosiaaliset olosuhteet. Käytännössä yhtiöt joka tapauksessa kuitenkin ottavat tällaisiakin seikkoja huomioon.

Myydyn esineen omistusoikeuden siirtyminen heti ostajalle on etu sekä ostajalle että hänen mahdollisille velkojilleen. Yhtiöitä ei voida ilman lakiin otettavaa määräystä kieltää tällaista etua tarjoamasta.

Yhtiöt eivät ymmärrä, mitä niiden pitäisi mainoksissa ilmoittaa ostajiin maksun viivästyessä kohdistuvista seuraamuksista. Seuraamuksethan ovat oikeudenkäynti ja ulosotto. Mahdollisessa pakkotäytäntöönpanossa tulevat ulosottolain säännökset sovellettaviksi.

Oikeuspaikkaa koskeva ehto on yhtiöiden mielestä paikallaan.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT:

I MARKKINOINTIMENETTELY

Hirvox Oy ja Radio-Lahti Oy ovat väritelevisioiden markkinoinnissa tarjonneet kuluttajille tililuottoja ja esittäneet KA:n hakemuksesta ilmenevän ehtoluettelon maininnoin "Ehdot ovat tässä" ja "Satasella väritelevisio kotiin ja käyttöön". Markkinoinnissa on esitetty KA:n hakemuksesta ilmenevää hintavertailua.

Markkinatuomioistuin toteaa, että ns. kulutusluottoja koskevaa erityislainsäädäntöä ei ole ja että tililuottoja tarjotaan sekä korollisina että korottomina. Arvioidessaan tililuottojen markkinointia KSL:n säännösten nojalla markkinatuomioistuin katsoo, että mainonta ei saa olla sellaista, että kuluttajalle voi syntyä väärinkäsitys tililuotolla hankittavan hyödykkeen kokonaishinnasta ja mainitun kokonaishinnan suhteesta hyödykkeen käteishintaan.

Yhtiöiden tarjouksissa on annettu kuva, että mainoksessa on esitetty kuluttajan kannalta olennaiset sopimusehdot. Mainoksissa on kerrottu, että tililuoton takaisinmaksu tapahtuu sovitun maksuohjelman mukaisesti kuukausittain ja maksuihin sisältyy "tilinhoitomaksu". Tililuottosopimuksen mukaisiin takaisinmaksueriin on sisällytetty tilinhoitomaksu sekä lyhennys ja korko. Tililuottosopimuksella hankitun väritelevision hinta muodostuu olennaisesti korkeammaksi kuin käteishinnalla ostetun väritelevision hinta. Jättämällä kertomatta tarjouksissa tarkoitetun "tilinhoitomaksun" sisällöstä ja suuruudesta sekä ilmoittamalla vertailevana hintatietona käteishinnan osittain jopa ilman mainintaa "käteishinta" ovat yhtiöt tarjouksissaan antaneet harhaanjohtavan edullisen kuvan kokonaishinnasta, joka kuluttajan on suoritettava ostaessaan väritelevision tarjottua tililuottoa käyttäen.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että yhtiöiden sanottu markkinointi on hintatietojen osalta kuluttajan kannalta sopimatonta.

Sen sijaan on jäänyt näyttämättä, että tarjotun tililuoton saannin edellyttämässä kuluttajan luottokelpoisuuden tarkistuksessa olisi menetelty tavanmukaisesta poikkeavalla tavalla. Markkinatuomioistuin katsoo, ettei mainonnassa ole tarpeen ilmoittaa tavanmukaisesta luottokelpoisuuden tarkistuksesta taikka maksun viivästymisen yleisistä seuraamuksista.

II SOPIMUSEHDOT

Tililuottosopimuksessa on ollut sopimusehto, jonka mukaan lyhennyserän viivästyminen johtaa koko jäljellä olevan tililuoton erääntymiseen heti ja erääntymispäivästä laskettavaan 16 prosentin viivästyskorkovelvoitteeseen. Edelleen tililuottosopimukseen on sisältynyt ehto, jonka mukaan sopimusta koskevat riidat on ratkaistava Helsingin raastuvanoikeudessa.

Markkinatuomioistuin toteaa, että tililuottosopimuksen maksuerän viivästyksen seuraamuksia tai ennenaikaisesti kokonaan maksettavaksi langenneen tililuoton erääntymattömiin takaisinmaksueriin sisältyvää korkoa koskevien sopimusehtojen kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan johtoa saada lähinnä osamaksukaupasta annetun lain vastaavista säännöksistä.

Yhtiöiden käyttämän vakiosopimuksen ehdon mukaan kuluttajan jäljellä oleva tililuotto erääntyy takaisinmsksuerän viivästyessä heti kokonaan maksettavaksi.

Takaisinmaksuerän viivästymisestä johtuen ehto koko tililuoton erääntymisestä ei sinänsä ole kohtuuton. Viivästystä koskevien yleisten periaatteiden mukaan vähäinen viivästys ei kuitenkaan yleensä voi johtaa sopimuksen purkautumiseen. Markkinatuomioistuin katsoo, että tililuottosopimuksen sopimusehdoissa on sallittava takaisinmaksuerälle tietty viivästysaika, ennen kuin viivästys johtaa koko jäljellä olevan tililuoton erääntymiseen.

Jäljellä olevan tililuoton erääntyessä viivästyksen perusteella maksettavaksi kokonaan kuluttaja on sopimuksen mukaan velvollinen suorittamaan koko jäljellä olevan tililuoton määrän, johon lyhennysten ohella sisältyy koko luottoajalle kohdistuvaa korkoa ja tilinhoitomaksua sisältävä "luottolisä". Sen lisäksi kuluttaja sitoutuu suorittamaan 16 prosentin viivästyskoron koko jäljellä olevalle tililuotolle erääntymispäivästä lukien. Toisaalta kuitenkin elinkeinonharjoittajan luottokustannukset pienenevät eikä kuluttaja saa kohtuullisena pidettävää vastaavaa hyvitystä luottoajan lyhenemisestä.

Sopimus, joka johtaa velvollisuuteen suorittaa korkoa korolle on yleensä kohtuuton. Puheena oleva sopimusehto, jonka mukaan kuluttajan on tililuoton jäljellä olevan osan erääntyessä ennenaikaisesti kokonaan maksettavaksi suoritettava erääntymättömiin takaisinmaksueriin sisältyvää "luottolisää" sekä viivästyskorkoa erääntymättömille takaisinmaksuerille, johtaa tällaiseen tilanteeseen, Sillä seikalla, peritäänkö viivästyskorko käytännössä, ei ole merkitystä harkittaessa sopimusehdon kohtuullisuutta.

KSL 7 luvun 1 §:n mukaan kuluttaja voi nostaa KSL:n säännösten perusteella ajettavassa kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisessä riita-asiassa kanteen myös kotipaikkansa yleisessä alioikeudessa. Yhtiöiden käyttämä oikeuspaikkaehto antaa väärän kuvan kuluttajalle KSL:ssä säännellystä oikeuspaikkaedusta.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että yhtiöiden käyttämät puheena olevat takaisinmaksuerän viivästystä ja oikeuspaikkaa koskevat sopimusehdot ovat kuluttajan kannalta kohtuuttomat.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi KSL 2 luvun 1 §:n ja 7 §:n 1 momentin nojalla kieltää Hirvox Oy:tä ja Radio-Lahti Oy:tä markkinoinnissaan kuluttajille tekemästä tililuottoa koskevaa perustelujen I kohdasta ilmenevää tai muuta siihen rinnastettavaa tarjousta, joka on omiaan antamaan harhaanjohtavan edullisen kuvan tililuotolla hankitun hyödykkeen hinnasta verrattuna käteishinnalla ostetun hyödykkeen hintaan.

Edelleen markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi KSL 3 luvun 1 ja 2 §:n nojalla kieltää Hirvox Oy:tä ja Radio-Lahti Oy:tä käyttämästä kuluttajien kanssa tehtävissä tililuottosopimuksissa ehtoa, jonka mukaan kuluttaja tililuoton takaisinmaksuerän viivästyessä, välittömästi tai kohtuuttoman lyhyen viivästyksen perusteella velvoitetaan suorittamaan koko jäljellä oleva tililuoton määrä sekä ehtoa, jonka mukaan kuluttajan on tililuoton erääntyessä ennenaikaisesti maksettavaksi suoritettava myös erääntymättömiin takaisinmaksueriin sisältyvät korot ja tilinhoitomaksut. Lisäksi markkinatuomioistuin kieltää Hirvox Oy:tä ja Radio-Lahti Oy:tä käyttämästä KSL 7 luvun 1 §:n vastaista oikeudenkäyntipaikkaa koskevaa sopimusehtoa.

Annettujen kieltojen tehosteeksi markkinatuomioistuin asettaa 100 000 markan uhkasakon.

Kieltoja on noudatettava heti.

KA:n vaatimus kiellon ulottamisesta laajemmalti hylätään.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Valkonen, varapuheenjohtaja, Wilhelmssn, Aaltonen, Heiniö, Henriksson, Mustonen, Ollikainen ja Tammilehto.

Asiassa äänestys.

Jäsen Heiniö, jonka lausuntoon jäsenet Henriksson ja Tammilehto yhtyivät, lausui:

Markkinatuomioistuimen ratkaisun perustelujen markkinointimenettelyä koskevan kohdan osalta lausun enemmistön kannasta poiketen seuraavaa:

Yhtiöiden mainonnassaan esittämä ehto, jonka mukaan tililuoton takaisinmaksu tapahtuu sovitun maksuohjelman mukaisesti kuukausittain ja maksuihin sisältyy tilinhoitomaksu, ilmaisee kuluttajalle riittävän selvästi, että hinta, joka kuluttajan on maksettava ostaessaan väritelevision tarjottua tililuottoa käyttäen, muodostuu tuotteen käteishintaa kalliimmaksi. Ei myöskään ole näytetty, että ilmaisu olisi ollut tässä suhteessa muutoinkaan omiaan aiheuttamaan väärinkäsitystä tai muulla tavalla antamaan kuluttajalle harhaanjohtavan edullista kuvaa tililuotolla hankitun television kokonaishinnasta tai sen suhteesta television käteishintaan, taikka että markkinoinnissa käytetty ilmaisu olisi muutoinkaan ollut kuluttajan kannalta sopimaton.

Lisäksi katson, ettei yhtiöllä ole lakiin perustuvaa velvollisuutta markkinodessaan po. tililuottoa mainonnassaan esittää vertailuja tai esimerkkejä käteishinnan ja erilaisten erikseen sovittavien maksuohjelmien mukaan määräytyvien luottohintojen erosta. Edellä mainitun johdosta hylkään KA:n vaatimuksen tältä osin.

Sopimusehtoja koskevien perustelujen osalta lausun enemmistön kannasta poiketen seuraavaa:

Asiassa on jäänyt näyttämättä, että yhtiöiden vakiosopimuksiin sisältyvää ehtoa, jonka mukaan jäljellä oleva tililuotto erääntyy viivästystapauksessa heti maksettavaksi, olisi sellaisenaan, sopimuksen hyväksyneen kuluttajan kannalta pidettävä kohtuuttomana.

Tämän vuoksi ja kun yhtiöillä ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta sisällyttää sopimusehtoihinsa määräystä, joka sallisi erityisen odotusajan ennen kuin viivästys johtaa koko tililuoton erääntymiseen, hylkään KA:n vaatimuksen tältä osin.

Annettujen kieltojen tehosteeksi asetan 50 000 markan sakon.

Muilta osin yhdyn enemmistön kantaan.