9.12.2024

Syyttäjä

Aluesyyttäjä C

Vastaaja

A

Asianomistaja

B

Asia

Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen

Syyttäjän rangaistusvaatimus

Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen

5680/R/0042091/22

Rikoslaki 17 luku 6 §

29.09.2022 Jyväskylä

A on käyttämällä väkivaltaa estänyt tai yrittänyt estää järjestystä ylläpitävää henkilöä suorittamasta hänelle lain tai asetuksen nojalla kuuluvaa tehtävää tai ainakin muuten vaikeuttanut sanotun tehtävän suorittamista.

Järjestyksenvartijana toiminut B on ollut ottamassa A:ta kiinni häiriökäyttäytymisen johdosta, jolloin A on fyysisesti vastustanut kiinniottoa siten, että tilanne on edennyt painiksi A:n ja B:n välillä. Vastustelun aikana A on huitonut B:tä siten, että B:lle on menettelyn seurauksena aiheutunut ruhjeita kasvoihin ja käteen. B on joutunut kaatamaan A:n maahan ja raudoittamaan tämän tilanteen rauhoittamiseksi.

- - -

Vastaus

Vastaaja on tunnustanut syytteessä kuvatun menettelyn ja antanut 18.8.2023 suostumuksensa kirjalliseen menettelyyn.

- - -

Tuomion perustelut

Syyksilukeminen

Vastaaja A on syyllistynyt siihen rikokseen, josta syyttäjä on vaatinut hänelle rangaistusta.

Syyksilukemisen perustelut

Vastaaja on käräjäoikeudelle antamassaan kirjallisessa suostumuksessaan tunnustanut menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella tunnustamisen oikeellisuutta olisi aihetta epäillä.

Kirjalliset todisteet tukevat syytettä.

Vastaajan menettely täyttää järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisen tunnusmerkistön.

- - -

Sovinnon vahvistaminen

Asianomistaja B on 15.6.2023 pyytänyt, että käräjäoikeus vahvistaa osapuolten väliseksi sovinnoksi sen, että A suorittaa hänelle sovintosopimuksessa ilmenevin tavoin 150 euroa laillisine viivästyskorkoineen sovinnon vahvistamispäivästä lukien. Käräjäoikeus on haasteen tiedoksiannon yhteydessä pyytänyt vastaajaa lausumaan 15.6.2023 päivätystä asianomistajan sovintoesityksestä. Vastaaja ei ole toimittanut käräjäoikeudelle lausumaa eikä kommentoinut sovintoesitystä.

Oikeudenkäymiskaaren 20 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan sovinto vahvistetaan asianosaisten pyynnöstä. Sovintoa ei saa vahvistaa, jos se on lain vastainen tai selvästi kohtuuton taikka jos se loukkaa sivullisen oikeutta. Lain esitöissä (HE 114/2004) todetaan, että sovinnon vahvistamisen edellytyksenä on, että molemmat tai kaikki asianosaiset, joita sovinto koskee, sitä pyytävät. Ainoastaan toisen puolen pyynnöstä sovintoa ei voida vahvistaa.

Tässä tapauksessa ainoastaan asianomistaja on pyytänyt käräjäoikeudelta sovinnon vahvistamista ja näin ollen pyyntö sovinnon vahvistamisesta hylätään.

- - -

Tuomiolauselma

Vastaaja

A

Syyksi luettu rikos

Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen

29.09.2022

Rikoslaki 17 luku 6 §

Rangaistusseuraamukset

Sakko

Syyksi luetut rikokset 1

16 päiväsakkoa à 6,00 euroa = 96,00 euroa

- - -

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjänotaari Inkeri Tölli.

Valitus

Vaatimus

B on vaatinut, että hovioikeus vahvistaa tuomiolla liitteenä olevan sovinnon osapuolten väliseksi sovinnoksi.

Perusteet

Käräjäoikeus on ratkaissut asian virheellisesti katsoessaan, että sovinto voidaan vahvistaa vain, jos molemmat asianosaiset pyytävät vahvistamista.

B ja A ovat sovittelusopimuksesta ilmenevällä tavalla sopineet 150 euron korvauksesta. Sovittelusopimus on tehty Keski-Suomen sovittelutoimistossa. Osapuolet ovat sopimuksessa suostuneet siihen, että käräjäoikeus vahvistaa sopimuksen, ja vahvistaneet allekirjoituksillaan sopimuksen. Sopimuksessa ei ole yhteisesti esitetty sovinnon vahvistamista koskevaa pyyntöä, mutta asiallisesti siinä on esitetty molempien osapuolten hyväksyvä tahdonilmaisu sovinnon vahvistamisen puolesta.

Kysymyksessä on sovittelutoimistoissa valtakunnallisesti käytössä oleva sovintosopimuslomake, ja vakiintuneen käytännön mukaan käräjäoikeus on aina vahvistanut sovinnon kumman tahansa osapuolen toimittaessa lomakkeen käräjäoikeuteen. Ei ole tarkoituksenmukaista, että B tulisi nostaa erillinen kanne rikosvahinkokorvauksen saamiseksi.

Vastaus

A ei ole vastannut valitukseen.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

B on valituksen kohteena olevassa asiassa pyytänyt, että käräjäoikeus vahvistaa osapuolten väliseksi sovinnoksi sen, että A suorittaa B:lle sovintosopimuksesta ilmenevin tavoin 150 euroa laillisine

viivästyskorkoineen sovinnon vahvistamispäivästä lukien.

B on esittänyt kirjallisena todisteena rikosasiassa tehdyn sovittelusopimuksen, josta ilmenee, että sovittelusopimus on tehty Keski-Suomen sovittelutoimistossa. A on sovittelusopimuksella sitoutunut suorittamaan B:lle korvaukseksi 150 euroa, mikä maksetaan kolmessa erässä, alkaen 5.1.2023 ja päättyen 5.3.2023. A on allekirjoittanut sovittelusopimuksen, joka on päivätty 14.2.2022. Myös sovittelijat ovat varmentaneet sovittelusopimuksen allekirjoituksillaan.

Asiassa ei ole ilmennyt aihetta epäillä sitä, että kyseinen sovittelusopimus on tehty rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (rikossovittelulaki) mukaisessa rikosasioiden sovittelumenettelyssä.

Toisin kuin käräjäoikeus on katsonut, tuomioistuimen ulkopuolisessa rikosasioiden sovittelussa tehdyn sovinnon vahvistamiseen ei sovelleta oikeudenkäymiskaaren 20 luvun määräyksiä, vaan sen osalta noudatettaviksi tulevat riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain (sovittelulaki) 3 luvun säännökset.

Tämä ilmenee sovittelulain 1 §:n 2 momentista, jonka mukaan kyseisessä laissa säädetään tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa tehdyn sovinnon vahvistamisesta täytäntöönpanokelpoiseksi, ja sovittelulain 18 §:n 1 momentin määritelmäsäännöksestä. Viimeksi mainitun lainkohdan mukaan tuomioistuimen ulkopuolisella sovittelulla tarkoitetaan sovittelulaissa sopimuksen, sääntöjen tai muun vastaavan järjestelyn perusteella toimitettua jäsenneltyä menettelyä, jossa riita-asian osapuolet pyrkivät itse vapaaehtoisesti ratkaisemaan riitansa sovinnollisesti sovittelijan avustuksella.

Jos rikosasioiden sovittelussa tehdyn, riita-asiaa koskevan sovinnon osapuolet haluavat vahvistuttaa sovintonsa täytäntöönpanokelpoiseksi, tämä voitaisiin sovittelulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 284/2010 vp) mukaan tehdä sovittelulain 3 luvun mukaisessa menettelyssä (s. 23). Myös

sovittelulain 18 §:n perusteluista ilmenee, että rikosasioiden sovittelu on kyseisen pykälän 1 momentissa tarkoitettu jäsennelty menettely (s. 25).

Sovinnosta, jota pyydetään vahvistettavaksi täytäntöönpanokelpoiseksi, käyvät ilmi sovinnon osapuolet, sovinnon kohteena oleva asia, sovinnon sisältö ja sovittelija. Sovinto täyttää siten sovittelulain 19 §:n vaatimukset.

Hakemuksen sovinnon vahvistamiseksi voivat sovittelulain 20 §:n 2 momentin mukaan tehdä sovinnon osapuolet yhdessä taikka yksi tai useampi osapuoli muiden osapuolten nimenomaisella suostumuksella. Sovittelulain säätämiseen johtaneesta hallituksen esityksestä ilmenee, että jos hakemus ei ole kaikkien osapuolten yhteisesti tekemä, olisi siihen liitettävä muiden osapuolten kirjallinen suostumus sen tekemiseen (s. 27).

Sovittelusopimuksessa todetaan, että ”ellei sopimusta noudateta ja korvausta joudutaan hakemaan oikeusteitse, sitoutuu korvausvelvollinen/-velvolliset korvaamaan siitä asianomistajalle aiheutuvat kulut. Osapuolet suostuvat siihen, että käräjäoikeus voi vahvistaa sopimuksen”. Näin ollen myös sovittelulain 20 §:n 2 momentin mukaiset edellytykset vahvistamiselle täyttyvät.

Tässä tapauksessa pyyntö sovinnon vahvistamisesta täytäntöönpanokelpoiseksi on esitetty syyteasian yhteydessä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 1 §:n mukaisena yksityisoikeudellisena vaatimuksena.

Sovittelulain 26 §:n mukaan sovinnon täytäntöönpanokelpoiseksi vahvistamista koskevan asian käsittelyyn sovelletaan muutoin mitä hakemusasioiden käsittelystä oikeudenkäymiskaaren 8 luvussa säädetään. Oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 9 §:n 2 momentin mukaan hakemusasia voidaan käsitellä rikosasian yhteydessä, jos asioilla on yhteyttä keskenään ja niiden käsitteleminen yhdessä käy haitatta päinsä.

Tässä tapauksessa sovittelusopimus, jonka täytäntöönpanokelpoiseksi vahvistamista B on pyytänyt, koskee asiassa esitetyn selvityksen perusteella sen vahingon korvaamista, joka B:lle on A:n syyksi luetusta rikoksesta aiheutunut. Näin ollen sovintoa on voitu pyytää vahvistettavaksi rikosasian yhteydessä, ja se on ollut myös perusteltua.

Kun hakemus ja B:n esittämä selvitys täyttävät myös muut sovittelulain 20 §:n mukaiset sovinnon vahvistamisen edellytykset eikä asiassa ole ilmennyt sovittelulaista johtuvaa tai muuta estettä sovinnon vahvistamiselle, sovinto on B:n pyynnöstä vahvistettava täytäntöönpanokelpoiseksi.

Päätöslauselma

Hovioikeus vahvistaa B:n ja A:n välisen sovittelusopimuksen täytäntöönpanokelpoiseksi - - -.

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet

hovioikeudenneuvokset Petteri Korhonen ja Anne Saranpää sekä ma. hovioikeudenneuvos Elina Laakso.

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.