14.2.2017

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta törkeästä vammantuottamuksesta sillä perusteella, että A oli lyönyt terävällä veitsellä suojaliiviin pukeutunutta B:tä liivin saumakohtaan ja aiheuttanut näin B:lle vähäistä vakavamman ruumiinvamman. B:n katsottiin suostuneen tekoon. Kysymys siitä, oliko A menetellyt törkeän huolimattomasti.

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 1.9.2016

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syyttäjän rangaistusvaatimus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17. TÖRKEÄ VAMMANTUOTTAMUS

24.9.2015 AKAA

A on törkeällä huolimattomuudella aiheuttanut B:lle veitsellä vatsaan pistäen vähäistä vakavamman ruumiinvamman eli noin kuuden senttimetrin syvyisen ja 1,5-2 senttimetriä leveän haavan vatsan alueelle maksan oikeaan lohkoon, lähelle sappirakkoa, haavan jatkuen haiman pään sekä vatsalaukun portin tasolle.

Rikosta on pidettävä myöskin kokonaisuutena arvostellen törkeänä ottaen huomioon, että vammantuottamuksessa on käytetty teräasetta, verenvuodon vuoksi tilanne on ollut potentiaalisesti hengenvaarallinen ja vamma on aiheutettu lähelle suuria suonia ja elimiä, jotka vaurioituessaan olisivat voineet aiheuttaa vielä suuremman hengenvaaran.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

A on tunnustanut menetelleensä syytteen teonkuvauksen mukaisesti. A on kuitenkin kiistänyt syyllistyneensä törkeään vammantuottamukseen, mutta myöntänyt perusmuotoisen vammantuottamuksen.

Tekoa ei voida pitää kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A:lla on ollut B:n suostumus menettelylle tai ainakin A:lla on ollut perusteltu syy olettaa suostumuksen olemassaolo. Ottaen huomioon liivin rakenne ja käyttötarkoitus, ei puukon olisi tullut yleisen elämänkokemuksen mukaan lävistää liiviä. Huolimattomuutta ei voida pitää törkeänä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Syyksilukeminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

A on syyllistynyt vammantuottamukseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syyksilukemisen perusteet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asiassa on tutkittavana, täyttääkö A:n menettely törkeän vammantuottamuksen tunnusmerkistön. Riitaa on yhtäältä siitä, onko A aiheuttanut B:n vammat törkeällä huolimattomuudella, ja toisaalta siitä, onko tekoa kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

B:lle aiheutuneet vammat olivat olleet varsin vakavat lääkärinlausunnon tietojen perusteella. Sisäelimissä oli ollut vaurioita ja B oli joutunut olemaan sairaalahoidossa useamman vuorokauden. Kysymyksessä oli ollut potentiaalisesti hengenvaarallinen tapaturma. Menettelyn vaarallisuus puhuu törkeän huolimattomuuden puolesta.

Käräjäoikeus katsoo, että B:n kertomuksen perusteella veitsellä iskemiselle oli ollut B:n suostumus. Lisäksi asianosaiset olivat olleet siinä uskossa, että liivi olisi kestänyt veitsen iskun, joka epäonneksi olikin osunut liivin saumakohtaan. Käräjäoikeus katsoo edellä lausutuilla perusteilla, että tapahtuneessa on pikemminkin kysymys päihtyneiden henkilöiden epäonnistuneesta stunt-kokeesta eikä A ole aiheuttanut törkeällä huolimattomuudella B:lle vammoja. Siten A on syyllistynyt törkeän vammantuottamuksen sijasta perusmuotoiseen tekomuotoon.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TUOMIOLAUSELMA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syyksi luetut rikokset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17. Vammantuottamus

24.9.2015

Rikoslaki 21 luku 10 §

Rangaistusseuraamukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yhteinen rangaistus

Syyksi luetut rikokset 4.2, 5-6, 8-17

ja aikaisemmassa tuomiossa tuomittu, nyt täytäntöönpantavaksi määrätty rangaistus

7 kuukautta 20 päivää vankeutta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

käräjätuomari Olli Kankkunen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TURUN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 14.2.2017

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

Syyttäjä on toistaen käräjäoikeudessa esittämänsä perusteet vaatinut, että A tuomitaan - - - törkeästä vammantuottamuksesta kohdassa 17. Lisäksi syyttäjä on vaatinut, että rangaistusta korotetaan syyksilukemisen muuttamisen vuoksi. Toissijaisesti syyttäjä on vaatinut, että syyte vammantuottamuksesta kohdassa 17 hylätään. - - -

Perusteinaan syyttäjä on muun ohella lausunut, että - - - A on kohdassa 17 menetellyt törkeän huolimattomasti ottaen huomioon lyönnin voimakkuus ja B:lle aiheutuneet vakavat, potentiaalisesti hengenvaaralliset vammat. A:n on täytynyt ymmärtää lyönnin mahdolliset seuraukset. B ei ole voinut antaa pätevää suostumusta A:n menettelyyn. Teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon teräaseen käyttäminen, iskun kohdistuminen lähelle suuria suonia ja tärkeitä elimiä sekä vammojen potentiaalisesti aiheuttama hengenvaara.

Toissijaisen vaatimuksensa perusteluina syyttäjä on lausunut, että syyttäjällä ei ole syyteoikeutta perusmuotoisesta vammantuottamuksesta, koska B ei ole vaatinut rangaistusta.

Vastaus

A on vaatinut, että syyttäjän ensisijainen vaatimus syyksilukemisen muuttamisesta hylätään ja toissijainen vaatimus hyväksytään.

Perusteinaan A on lausunut, että - - - kohdassa 17 vahingon todennäköisyys oli ollut pieni ja suojavarusteet olivat olleet asianmukaiset. Hän oli aiemmin kokeillut liivin kestävyyttä. Liivin pettäminen oli ollut yllätys. Lyöntiin oli ollut asianomistajan suostumus. Teko ei ole kokonaisuutena arvostellen törkeä, koska kyse oli lähinnä tapaturmasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

A:n teosta kohdassa 17 on aiheutunut asianomistajalle kirjallisena todisteena esitetystä lääkärinlausunnosta ilmenevät, teonkuvauksessa mainitut ruumiinvammat, jotka eivät ole rikoslain 21 luvun 10 §:n tarkoittamalla tavalla vähäisiä. Asiassa on sen vuoksi kysymys siitä, onko A:n menettely ollut törkeän huolimatonta. Toiseksi asiassa on kysymys siitä, onko teko kokonaisuutena arvostellen törkeä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Näytöstä kohdassa 17

Hovioikeus on katselmoinut A:n käyttämän veitsen ja B:n käyttämän suojaliivin. Veitsi on erittäin terävä. Liivissä on nähtävillä yli kymmenen pistojälkeä, jotka vaihtelevat syvyydeltään muutamasta millimetristä noin puoleentoista senttimetriin. Liivin suojalevyjä ympäröivät saumakohdat ovat selvästi näkyvissä.

B on hovioikeudessa todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut tapahtumista pääosin samalla tavoin kuin käräjäoikeuden tuomioon on kirjattu.

Lisäksi B on hovioikeudessa kertonut nähneensä tekopäivänä liiviä kokeiltavan niin, että liiviin pukeutunutta A:ta oli lyöty voimakkaasti vaarallisella veitsellä. Hän oli myös nähnyt, miten A oli lyönyt kolmatta liiviin pukeutunutta miestä voimakkaasti. Liivi oli molemmilla kerroilla pysäyttänyt iskun. Hän oli ennen liivin pukemista keskustellut A:n kanssa liivin ominaisuuksista ja A oli kertonut sen kestävän puukon osuman.

A on todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että hän oli seissyt B:stä katsottuna vinosti oikealla. Hän oli B:n kehotuksesta lyönyt tätä veitsellä kevyesti keskivartaloon siten, että hän oli samanaikaisesti pitänyt B:n oikeasta olkapäästä kiinni vasemmalla kädellään. Hän vertasi lyönnin voimaa tikan heittämiseen. Lyönti oli mennyt liivin saumakohdasta sisään. Hän oli havainnut välittömästi tapahtuneen vakavuuden ja soittanut ambulanssin, pitänyt B:n rauhallisena ja painanut tälle tullutta haavaa. Liivi on vartijoille tarkoitettu käytöstä poistettu pisto- ja viiltoliivi, jonka hän oli ostanut käytettynä. Liivissä oli jo sitä ostaessa ollut pistojälkiä. Kevlarista valmistettu liivi on kotimaisen valmistajan korkealaatuinen tuote, jollaisia tehdään poliiseille ja sotilaille. Kevlarin lisäksi liivissä on suojauksena ristikkoverkko. Hän oli aiemmin kokeillut liiviä viidesti tai kuudesti sekä pitäen itse liiviä päällään toisen lyödessä siihen veitsellä että lyömällä itse veitsellä toisen henkilön päällä olleeseen liiviin. Liivi oli kestänyt kokeilut, vaikka osa iskuista oli ollut huomattavasti voimakkaampia kuin hänen B:hen kohdistamansa lyönti. Veitsi oli uusi.

B:n ja A:n kertomusten perusteella on selvitetty, että he ovat molemmat olleet tilanteen tasalla sen suhteen, mitä oli tapahtumassa. Asiassa ei ole ilmennyt syytä epäillä asianosaisten yhdenmukaisten kertomusten todenperäisyyttä lukuun ottamatta sitä, että A:n lyönnin on täytynyt olla asianosaisten kuvailemaa voimakkaampi ottaen huomioon veitsen uppoaminen liivin sauman läpi kuuden senttimetrin syvyyteen ihonalaiskudokseen.

Sovellettavat säännökset ja oikeuslähteet

Rikoslain 21 luvun 10 §:n mukaan se, joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toiselle ruumiinvamman tai sairauden, joka ei ole vähäinen, on tuomittava vammantuottamuksesta. Jos vammantuottamuksessa ruumiinvamma tai sairaus aiheutetaan törkeällä huolimattomuudella ja rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on saman luvun 11 §:n mukaan tuomittava törkeästä vammantuottamuksesta.

Rikoslain 3 luvun 7 §:n mukaan tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan.

Se, pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä, ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella. Arvostelussa otetaan huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet. Pikemmin tapaturmaan kuin tuottamukseen perustuvasta teosta ei rangaista.

Huolimattomuudesta erotetaan lainkohdan säätämiseen johtaneiden esitöiden mukaan vakiintuneesti kaksi puolta, joista toinen koskee teon kiellettyä tai sallittua luonnetta (objektiivinen puoli) ja toinen tekijän syyllisyysmoitetta (subjektiivinen puoli). Sekä teon objektiivisen että tekijän subjektiivisen huolimattomuuden aste on otettava huomioon ratkaistaessa huolimattomuuden törkeysastetta. Mitä vakavampi mahdollinen tai toteutunut vahinkoseuraus on, sitä lähempänä ollaan törkeää huolimattomuutta. Mitä todennäköisempi vahinkoseuraus oli teon hetkellä, sitä useammin huolimattomuus on törkeää. Jos tekijän toiminta lähestyy tahallista, ei teon objektiivisen huolimattomuuden törkeydelle jouduta antamaan kovin paljon merkitystä (HE 44/2002 vp, s. 89, 97-98).

Korkein oikeus on ratkaisussa KKO 2014:41 katsonut, että vastaaja ei ollut luovuttaessaan uhrille tämän pyynnöstä huumausainetta rikkonut huolellisuusvelvollisuuttaan sillä tavoin, että hän olisi uhrin kuoltua aineen käyttämisen vuoksi syyllistynyt kuolemantuottamukseen, kun asianosaisilla oli ollut lähes yhtä hyvät tiedot vastaajan uhrille luovuttaman huumausaineen haittavaikutuksista ja vaarallisuudesta.

Oikeuskirjallisuudessa on esitetty erilaisia käsityksiä yhteisen riskinoton rikosoikeudellisesta merkityksestä. Itsensä vaarantajalla ei ole katsottu olevan suojelun tarvetta (Ari-Matti Nuutila: Rikosoikeudellinen huolimattomuus, 1996, s. 462). Toisaalta yhteisen riskinoton on katsottu olevan normaalilla tavalla rangaistavaa silloin, kun kielletyn riskinoton raja on ylitetty, vaikka uhrin riskinottopäätöksen on todettu nostavan hyväksyttävän riskinoton rajaa jossain määrin (Vilja Hahto: Uhrin myötävaikutus ja rikoksentekijän vastuu, 2004, s. 302). Ratkaisun KKO 2014:41 on katsottu olevan myötävaikutusta koskevan oikeustilan kannalta merkittävä, koska myötävaikutukselle eli tietoiselle itsensä vaarantamiselle on annettu ratkaisussa merkittävä painoarvo (Matti Tolvanen: Tuottamus ja uhrin myötävaikutus, Defensor Legis 4/2015, s. 634).

Johtopäätökset

A on lyödessään B:tä veitsellä keskivartaloon rikkonut merkittävää huolellisuusvelvollisuutta, mikä puoltaa huolimattomuuden katsomista törkeäksi. Ottaen huomioon veitsen terävyys, osumakohta ja lyönnin voimakkuus sekä siitä aiheutuneet vammat A on vaarantanut B:n hengen, minkä vuoksi myös vaarannettujen etujen tärkeys puoltaa huolimattomuuden katsomista törkeäksi. Loukkauksen eli vamman syntymisen todennäköisyys ei ole ollut poissuljettu siihen nähden, että liivin saumakohdat ja niiden suojauksen puutteellisuus ovat olleet selvästi erotettavissa.

A:n riskinottoa voidaan pitää jossain määrin tietoisena, koska hän oli käyttänyt uutta, erittäin terävää puukkoa. A oli myös pystynyt tekemään havaintoja liivin saumakohdista, jotka olivat olleet selvästi erotettavissa suojalevyistä. Toisaalta A oli liivin aikaisempien käyttökokemusten perusteella saattanut luottaa siihen, että liivi pysäyttää veitsen iskun osuessa suojalevyyn. A:n menettely iskun jälkeen osoittaa, että hän oli yllättynyt syntyneestä vahingosta. Kokonaisuutena arvostellen riskinoton tietoisuuteen liittyvät seikat puhuvat sitä vastaan, että huolimattomuus katsotaan törkeäksi.

A:n tavoin myös B oli saumakohtien vuoksi voinut havaita liivin suojaustasoon liittyvän epävarmuuden. B oli tästä huolimatta vapaaehtoisesti pukenut liivin päälleen ja suhtautunut hyväksyvästi siihen, että A löisi häntä veitsellä. Näin menetellessään B oli ottanut tietoisen riskin vahinkoseurauksen syntymisestä. Kyse on ollut yhteisestä riskinotosta, jossa asianosaisilla on ollut lähes yhtä hyvät tiedot vahinkoriskistä. Näissä olosuhteissa A ei ole rikkonut huolellisuusvelvollisuuttaan siten, että hänen menettelyään olisi pidettävä törkeän huolimattomana.

Syyteoikeus

Rikoslain 21 luvun 16 §:n 2 momentin mukaan syyttäjä saa nostaa syytteen vammantuottamuksesta vain, jos asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi. Syyttäjä on nostanut syytteen törkeästä vammantuottamuksesta. Koska B ei ole vaatinut rangaistusta, käräjäoikeuden ei olisi tullut tutkia, onko A syyllistynyt menettelyllään vammantuottamukseen. Syyte vammantuottamuksesta kohdassa 17 on sen vuoksi hovioikeudessa hylättävä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rangaistusseuraamus

Kun käräjäoikeuden syyksilukemista muutetaan, myös käräjäoikeuden tuomitsemaa sakkorangaistusta alennetaan. Oikeudenmukainen rangaistus A:n syyksi luetuista teoista ja täytäntöönpantavasta ehdollisesta vankeusrangaistuksesta on 7 kuukautta vankeutta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hovioikeuden ratkaisun lopputulos ilmenee tuomiolauselmasta.

TUOMIOLAUSELMA

Muutos käräjäoikeuden tuomiolauselmaan

Hylätty syyte

17. Vammantuottamus

24.9.2015

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rangaistusseuraamukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yhteinen rangaistus

Syyksi luetut rikokset 4.2, 5-16

ja aikaisemmassa tuomiossa tuomittu, nyt täytäntöönpantavaksi määrätty rangaistus

7 kuukautta vankeutta

Rangaistusta on alennettu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Hovioikeudenlaamanni Asko Nurmi

Hovioikeudenneuvos Sanna Niinistö

Hovioikeudenneuvos Pekka Varjus

Valmistelija: Hovioikeuden esittelijä Johannes Koskenniemi

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen