1.10.2015

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Käräjäoikeus oli tuominnut pakoilevalle tai tietymättömissä olevalle velallisen edustajalle asetetun uhkasakon maksettavaksi konkurssilain mukaisen myötävaikutus- ja tietojenantovelvollisuuden laiminlyönnin johdosta. Uhkasakon asettamispäätöstä ei ollut saatu annettua velallisen edustajalle tiedoksi.

Hovioikeus katsoi, että konkurssilain 4 luvun 11 §:n nojalla ei voida tuomita pakoilevalle tai tietymättömissä olevalle velalliselle asetettua uhkasakkoa maksettavaksi antamatta uhkasakon asettamispäätöstä tälle ensin tiedoksi.

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 1.10.2015

Vaatimukset hovioikeudessa

A on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös kumotaan. Toisin kuin päätöksessä todetaan, A oli 7.8.2015 sähköpostitse antanut käräjäoikeudelle lausuman pesänhoitajan vaatimusten johdosta. A ei ollut pakoillut. A oli ilmoittanut haastemiehelle olevansa 8.8. ja 22.8.2015 välisenä aikana ulkomailla ja tämän jälkeenkin vaikeasti tavoitettavissa.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Konkurssilain 4 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan velallisen on myötävaikutettava siihen, että pesänhoitaja voi suorittaa hänelle kuuluvat tehtävät ja konkurssimenettely voidaan saattaa asianmukaisesti päätökseen. Pykälän 2 momentin mukaan velallisen tulee erityisesti 1) huolehtia siitä, että pesänhoitaja saa pesään kuuluvan omaisuuden ja velallisen käyttämät toimitilat hallintaansa sekä pääsyn velallisen tietojärjestelmiin; 2) antaa pesänhoitajalle pesäluettelon laatimista varten tarpeelliset tiedot konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta ja konkurssisaatavista; sekä 3) antaa pesänhoitajalle muut tämän tehtävän hoitamiseksi tarpeelliset tiedot. Pykälän 3 momentin mukaan velallisen on ilmoitettava pesänhoitajalle yhteystietonsa ja oltava tarvittaessa pesänhoitajan tavoitettavissa. Pesänhoitajan pyynnöstä velallisen on saavuttava pesänhoitajan tai velallisen toimitiloihin 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa täyttämiseksi.

Konkurssilain 4 luvun 11 §:ssä on säädetty niskoittelevaan velalliseen kohdistettavista pakkokeinoista, joita ovat uhkasakko ja vankeus. Uhkasakon osalta mainitun pykälän 1 momentissa säädetään, että jos velallinen laiminlyö 5 §:ssä säädetyn myötävaikutus- tai tietojenantovelvollisuutensa niin, että pesänhoitaja ei kykene hoitamaan tehtäväänsä asianmukaisesti, tuomioistuimen on pesänhoitajan vaatimuksesta määrättävä velallinen sakon uhalla täyttämään velvollisuutensa. Jollei velallinen viivytyksettä täytä velvollisuuttaan, hänet on tuomittava uhkasakkoon. Pykälän 3 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetusta pesänhoitajan vaatimuksesta on varattava velalliselle tilaisuus tulla kuulluksi. Jos velallinen pakoilee tai on tietymättömissä, uhkasakko voidaan määrätä, vaikka velalliselle ei ole varattu tilaisuutta tulla kuulluksi. Tuomioistuimen tulee huolehtia siitä, että velalliselle ilmoitetaan heti uhkasakosta tarkoitukseen soveltuvalla tavalla.

Kantelun kohteena olevalla päätöksellä käräjäoikeus on tuominnut 1.7.2015 konkurssiin asetetun B Oy:n edustajan A:n 19.8.2015 asetettuun 3.000 euron uhkasakkoon ja velvoittanut tämän ottamaan pesänhoitajaan yhteyttä ja menettelemään muutoin pesänhoitajan vaatimalla tavalla. Uhkasakon asettamispäätöstä ei ole saatu annettua A:lle tiedoksi.

Toisin kuin käräjäoikeuden päätöksessä todetaan, asiakirjoista ilmenee, että A on 7.8.2015 antanut käräjäoikeudelle lausuman pesänhoitajan 5.8.2015 tekemän hakemuksen johdosta.

Pesänhoitajan hakemuksesta käy ilmi, että A on laiminlyönyt konkurssilain 4 luvun 5 §:ssä säädetyn myötävaikutus- ja tietojenantovelvollisuutensa. Kantelukirjoituksestakin ilmenee, että A ei ole menetellyt konkurssivelallisen edustajalta edellytettävällä tavalla. Ulkomailla oleskelu tai muunlainen vaikea tavoitettavuus ei sinänsä ole hyväksyttävä syy jättää myötävaikuttamatta siihen, että konkurssimenettely voidaan saattaa asianmukaisesti päätökseen.

Konkurssilain 4 luvun 11 §:n säännös mahdollistaa uhkasakon asettamisen velallista kuulematta siinä tapauksessa, että velallinen pakoilee tai on tietymättömissä. Säännöstä ei kuitenkaan voida tulkita niin, että asetettu uhkasakko voitaisiin mainituissa olosuhteissa tuomita antamatta uhkasakon asettamispäätöstä velalliselle tiedoksi.

Koska 19.8.2015 asetettua uhkasakkoa ei ole annettu A:lle tiedoksi, hänellä ei ole ollut mahdollisuutta menetellä uhkasakon asettamispäätöksessä edellytetyllä tavalla. Tämän vuoksi maksettavaksi tuomitun uhkasakon maksuvelvollisuus on poistettava.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätös kumotaan. Maksettavaksi tuomitun uhkasakon maksuvelvollisuus poistetaan.

- - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenlaamanni Pekka Pärnänen
hovioikeudenneuvos Merja Lahti
hovioikeudenneuvos Tuulikki Räsänen

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen