30.1.2015

ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

Syyttäjä vaati A:lle liikennevalvontaa vaikeuttavien laitteiden kieltämisestä annetun lain 3 §:n nojalla rangaistusta paljastinlaiterikkomuksesta, koska tämä oli Vantaalla 31.8.2011 mainitun lain vastaisesti pitänyt hallussaan kuorma-autossa ZSY-383 paljastinlaitetta eli magneettia, jolla on estetty oikean tiedon tallentuminen ajopiirturiin.

Vastaus

Vastaaja A kiisti syytteen. Magneetti on Scanian vakiovaruste, joka on hansikaslokeron lukon osa. Magneetti ei ole paljastinlaite laissa tarkoitetulla tavalla eikä vastaaja ole estänyt oikean tiedon tallentumista ajopiirturiin.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU 31.10.2013

Perustelut

Vastaaja A on kertonut käräjäoikeudessa, että ajoneuvoa ajavat myös muut kuljettajat. Vastaaja on kertonut, että hän on ollut saman työnantajan palveluksessa 12 vuotta ja toiminut kuorma-auton kuljettajana 36 vuotta. Hän tekee työtä kokoaikaisena kuljettajana ja hänen lisäkseen yrityksessä toimii neljä muuta kuljettajaa ja apukuljettaja. Ajoneuvoja yrityksessä on kolme ja kuljettajat vaihtelevat niiden välillä. Kuljettajien määrän takia lepoaikoja ei tarvitse ylittää. Tarkastuksessa magneetti otettiin hansikaslokerosta, joka piti ensin tyhjentää ja ottaa sen pohjakumi pois. Vikakoodin tarkastamisen jälkeen tarkastaja siirtyi ajoneuvon alle tutkimaan. A:n käsityksen mukaan magneettia ei ole aiemmin poistettu hansikaslokerosta.

Todistaja B on käräjäoikeudessa kertonut, että tapahtumapäivänä he suorittivat ajoneuvojen lepoaikaseurantaa ja pysäyttivät nyt kyseessä olevan ajoneuvon tarkastukseen. Tarkastuksessa havaittiin, että ajoneuvon diagnostiikasta oli havaittavissa, että ajoimpulssi oli katkennut ajopiirturiin. Ajoneuvon vikakoodi on tehty sitä varten, että toiminnoista voidaan seurata, onko ajopiirturissa käytetty sellaista laitetta, joka on muun muassa este maahantuojan takuulle. Tämän jälkeen ajopiirturiin tehdyssä tarkastuksessa havaittiin, että anturissa oli selvät jäljet siitä, että siinä oli käytetty magneettia. Ajopiirturin rasvajäljistä näkyi, että siinä on käytetty paljastinlaitetta ja B suoritti etsinnän laitteen löytämiseksi. Ajoneuvon vetolaatikosta löytyi magneetti, joka oli rikkoutunut ja siinä olevista jäljistä oli nähtävissä, että sitä oli käytetty. Ajopiirturin häirintään tarkoitetun laitteen pelkkä hallussapito on tavanomaista näissä tapauksissa eikä sen käyttöä tekohetkellä edes edellytetä. Laitteen käytöllä ajo- ja lepoajat yritetään saada ajopiirturiin lakien ja asetusten mukaisiksi. Sama vikakoodi ilmoittaa myös muita asioita, mutta sen ilmeneminen edellyttää fyysisen tarkastelun anturiin. Jos mitään laitetta ei ole piirturissa käytetty on anturi aivan likainen. Yleensä paljastinlaitteena käytetään nimenomaan magneettia. Autojen vakiovarusteisiin kuuluu magneetteja, jos magneetti on oikealla paikallaan ja käyttämätön, ei se ole kielletty.

Todistaja C on kertonut työskentelevänsä Scania Suomi Oyj:n Oulun toimipisteessä. Syyttäjän kirjallisen todisteen kuvasta kojelaudasta C kertoi ilmenevän, että BMS järjestelmässä on esiintynyt vikakoodi 2789, joka on passiivinen, eli kyseinen vika on ollut jossain vaiheessa, mutta ei ole aktiivinen kuvanottohetkellä. Tällainen vika voi olla epäuskottava nopeussignaali, ajoneuvon nopeussignaali, jonka EBS-ohjausyksikkö saa ajopiirturilta, ei vastaa pyörän nopeusanturien signaalia. Tällainen voi ilmetä, jos ajopiirturia ei ole kalibroitu, pyörän vientikehä on väärä, pyörän anturi on vaurioitunut tai pulssianturi, joka syöttää ajopiirturiin nopeussignaalin, on vaurioitunut tai sitä on sormeiltu. C on käräjäoikeudessa kertonut, että vikakoodi voi tulla myös silloin, jos asiakas vaihtaa renkaat ja niiden ero aiempiin on tarpeeksi suuri. Nyt kyseessä olevan ajoneuvon huoltohistoriasta käy ilmi, että ajoneuvo on ollut korjaamolla 29.6.2010. Huoltohistoriassa ei ole tietoja vikakoodien poistoista eikä kaikkia huoltojakaan ole tehty Scanialla. Huoltohistorian mukaan ajopiirturi on kalibroitu rengaskoon vaihdon jälkeen. C:n mukaan tässä yhteydessä vikakoodi olisi pitänyt nollata. Vikakooditus liittyy takuun voimassaoloon, kun yhtiölle alkoi tulla vahingonkorvausvaateita vaihteistovaurioista, kun nopeusantureita oli manipuloitu ajoneuvotietojen vääristämiseksi. Yleensä magneetit eivät ole huoltoon tullessa olleet kiinni anturissa vaan ne ovat löytyneet tuolin vierestä tai jostain muualta.

Syyttäjän nimeämästä kirjallisesta todisteesta, esitutkintapöytäkirjan valokuvaliitteestä ilmenee ajoneuvon kojelaudan näytössä näkyvä vikakoodi BMS 2789, valokuva rikkoontuneesta magneetista sekä ajopiirturissa olevat jäljet. Ajopiirturi on kauttaaltaan lian peitossa, pois lukien metalliosassa olevat melko laajat alueet, joissa metalli näkyy puhtaana. Metalli on paljastunut vain paikoitellen kun muutoin metalliosa on tasaisen lian peitossa.

Käräjäoikeudessa on lisäksi suoritettu katselmus valokuvassa ilmenneelle magneetille. Magneetti on haljennut kahteen osaan ja magneetissa näkyy naarmujälkiä.

Vastaajan nimeämästä kirjallisesta todisteesta, esitutkintapöytäkirjan liitteestä, Scanian piirroksesta säilytyslaatikosta ja sen osaluettelosta ilmenee magneetin kuuluvan ajoneuvoon ja sen numero kuvassa on 13. Kuvassa magneetti näkyy kuitenkin yhtenä suorana kappaleena eikä kaksiosaisena, kuten se ajoneuvosta löydettäessä on ollut.

Johtopäätöksenään käräjäoikeus totesi vastaajan lähteneen siitä, että auton rakenteisiin kuuluva Scanian asentama magneetti ei laillisena objektina sellaisenaan voisi olla laissa tarkoitettu paljastinlaite. Kuitenkin hallituksen esityksessä 242/1997 vp. on nimenomaan todettu, että sinänsä laillinen laite täyttää tunnusmerkistön, milloin sitä käytetään tällaiseen tarkoitukseen. Vastaaja ei ole esittänyt mitään selvitystä siitä, miksi ajoneuvossa olisi ollut hansikaslokerossa rikkinäinen magneetti eikä miten magneetti olisi muutoin voinut mennä rikki kuin käytettäessä sitä nimenomaisesti ajopiirturin tietojen häiritsemiseen. Näin ollen käräjäoikeus katsoi tulleen näytetyksi, että magneettia on käytetty nimenomaan häiritsemään ajopiirturin toimintaa, ja se täyttää laissa säädetyn paljastinlaitteen edellytykset. Tämän lisäksi kirjallinen todistelu tukee todistaja B:n kertomusta sekä syytettä.

Käräjäoikeus ei pitänyt uskottavana, että kuljettajat eivät olisi tietoisia toisten kuljettajien paljastinlaitteiden käytöstä. Kuitenkin jo pelkästään paljastinlaitteen hallussapito ajoneuvossa täyttää paljastinlaiterikkomuksen tunnusmerkistön.

A on menetellyt syytteessä kerrotulla tavalla. Käräjäoikeus katsoi A:n siten menettelyllään syyllistyneen siihen paljastinlaiterikkomukseen, josta hänelle on vaadittu rangaistusta

Syyttäjä vaati vastaajan tuomitsemista 20 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen. Käräjäoikeus katsoi, että vaadittu seuraamus on oikeuskäytännön mukainen ja kohtuullinen.

Käräjäoikeus tuomitsi A:n liikennevalvontaa vaikeuttavien laitteiden kieltämisestä annetun lain 3 §:n nojalla paljastinlaiterikkomuksesta 20:een 37 euron suuruiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa yhteensä 740 euroa.

ASIAN KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

Jatkokäsittelylupa on myönnetty 18.2.2014 ja pääkäsittely on toimitettu 2.12.2014.

Valitus

A on vaatinut, että syyte hylätään.

Kuorma-auton nopeutta taltioiva laite ei ollut liikennevalvontaa vaikeuttavien laitteiden kieltämisestä annetussa laissa tarkoitettu tieliikenteen valvontalaite. Myöskään kuorma-auton vakiovarusteisiin kuuluva magneetti ei ollut sanotussa laissa tarkoitettu paljastinlaite. A ei ollut käyttänyt kuorma-auton ohjaamon hansikaslokeroon tehtaalla asennettua magneettia ajo-, työ- ja lepoaikaa sekä ajoneuvon nopeutta taltioivan laitteen manipulointiin, eikä hänellä ollut myöskään ollut mitään tietoa siitä, että joku muu olisi näin toiminut. A:lla ei ollut ollut ennen ajoon lähtöä velvollisuutta käydä läpi kuorma-autoa tai sen tehdasasenteisia osia.

Vastaus

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään.

Käräjäoikeuden tuomio oli oikea. Ajopiirturi oli tieliikenteen valvontalaite ja koska magneettia oli käytetty häiritsemään ajopiirturin toimintaa, kysymys oli liikennevalvontaa vaikeuttavien laitteiden kieltämisestä annetussa laissa tarkoitetusta paljastinlaitteesta. Myös sinänsä luvallinen laite oli lain tarkoittama paljastinlaite mikäli sitä käytettiin tieliikenteen valvontalaitteen häiritsemiseen. Tällaisen laitteen hallussapito moottorikäyttöisessä ajoneuvossa oli kiellettyä.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Tieliikenteen valvontalaite ja paljastinlaite

Ajoneuvoissa käytettävistä valvontalaitteista on säädetty tieliikenteen valvontalaitteista annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3821/85. Asetuksen liitteen I määritelmäsäännöksen a) -kohdan mukaan valvontalaitteella tarkoitetaan tieajoneuvoihin asennettavaksi tarkoitettuja laitteita, jotka automaattisesti tai puoliautomaattisesti osoittavat ja tallentavat näiden ajoneuvojen liikkumista ja niiden kuljettajien tiettyjä työaikoja koskevia yksityiskohtaisia tietoja. Tällaista valvontalaitetta on asetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan käytettävä tietyin poikkeuksin, joista nyt ei ole kysymys, tieliikenteen henkilö- tai tavaraliikenteessä. Asetusta on muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston antamalla asetuksella (EY) N:o 561/2006. Muutoksista huolimatta velvollisuus valvontalaitteen pääsääntöiseen käyttöön on säilynyt ennallaan ja säädetyillä muutoksilla ei muutenkaan ole asian arvioinnissa merkitystä.

Liikennevalvontaa vaikeuttavien laitteiden kieltämisestä annetun lain 1 §:n mukaan paljastinlaitteella tarkoitetaan puolestaan laitetta, joka on tarkoitettu tai jota käytetään tieliikenteen valvontalaitteen paljastamiseen tai toiminnan häiritsemiseen.

Mainitun lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksen (HE 242/1997) yleisissä perusteluissa on todettu, että ehdotuksen tavoitteena on tutkanpaljastinlakiin verrattuna ulottaa liikennevalvontaa vaikeuttavien laitteiden kielto koskemaan kaikkia laitteita, jotka ovat tarkoitetut tai joita käytetään tieliikenteen valvontalaitteen paljastamiseen taikka sen toiminnan häiritsemiseen. Liikennevalvonnassa käytettäviä tekniikan ja elektroniikan sovellutuksia kehitetään jatkuvasti, mistä syystä on perusteltua säätää laki soveltamisalaltaan väljäksi. Kiellettyjä laitteita olisivat nimenomaan valvonnan vaikeuttamiseen tarkoitetut laitteet. Ehdotetun lain 1 §:ssä tarkoitettu tieliikenteen valvontalaite voi perustua esimerkiksi radio-, laservalo- tai infrapuna-aaltojen käyttöön taikka johonkin muuhun tekniseen ratkaisuun. Laite voi olla yhdistettynä johonkin muuhun tieliikenteen valvontaan tarkoitettuun laitteeseen kuten esimerkiksi liikennevalovalvonnassa käytettyyn automaattiseen kameraan. Lain tarkoittamia valvontalaitteita olisivat myös ajoneuvojen etäisyyksiä tai ajoneuvojen painoja ja mittoja tai muita vastaavia seikkoja mittaavat laitteet. Pykälässä tarkoitettuja kiellettyjä valvontaa vaikeuttavia laitteita olisivat siten kaikki edellä mainittujen valvontalaitteiden paljastamiseen tai niiden toiminnan häiritsemiseen tarkoitetut laitteet.

Mainitun hallituksen esityksen (HE 242/1997) säännösten yksityiskohtaisissa perusteluissa on 1 §:n osalta todettu, että tieliikenteen valvontaan tarkoitettuina laitteina voivat olla esimerkiksi ajoneuvojen ajonopeuksien, ajoetäisyyksien ja suurimpien sallittujen painojen ja mittojen sekä valo-opasteiden noudattamisen valvonnassa käytetyt laitteet. Valvontalaitteen toiminta voi perustua edellä yleisperusteluissa mainittujen lisäksi digitaalitekniikan tai jonkin muun teknisen ratkaisun käyttöön. Laite voisi olla yhdistettynä johonkin muuhun tieliikenteen valvontaan tarkoitettuun laitteeseen kuten liikennevalovalvonnassa käytettyyn automaattiseen kameraan tai videokameraan. Pykälässä tarkoitettuja kiellettyjä laitteita olisivat kaikki edellä mainittujen valvontalaitteiden paljastamiseen tai niiden toiminnan häiritsemiseen nimenomaisesti tarkoitetut laitteet. Lisäksi olisi kiellettyä käyttää muuhun käyttöön tarkoitettuja luvallisia laitteita, joita voidaan käyttää valvontalaitteen paljastamiseen tai häirintään.

Edellä lausuttuun nähden hovioikeus katsoo, että kuorma-auton digitaalitekniikkaan perustuva ajo- ja lepoaikojen seurantaan tarkoitettu ajopiirturi on tieliikenteen valvontalaite. Lisäksi hovioikeus katsoo, että sinänsä luvallinen ja muuhun käyttöön sallittu magneetti, jota voidaan teknisten ominaisuuksiensa takia käyttää muun muassa ajopiirturin toiminnan häiritsemiseen, voi olla liikennevalvontaa vaikeuttavien laitteiden kieltämisestä annetussa laissa tarkoitettu paljastinlaite, mikäli sitä käytetään tieliikenteen valvontalaitteen paljastamiseen tai toiminnan häiritsemiseen.

Paljastinlaiterikkomus

Liikennevalvontaa vaikeuttavien laitteiden kieltämisestä annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan paljastinlaitetta ei saa käyttää eikä pitää hallussa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa tai sen perävaunussa, joka on yleiselle liikenteelle tarkoitetulla tai yleiseen liikenteeseen käytetyllä alueella. Sanotun lain 3 §:n 1 kohdan mukaan se, joka lain vastaisesti käyttää tai pitää hallussaan paljastinlaitetta syyllistyy paljastinlaiterikkomukseen.

Asiassa on selvitetty, että poliisi on pysäyttänyt A:n kuljettaman kuorma-auton 31.8.2011 ja tässä yhteydessä suorittanut ajo- ja lepoaikojen noudattamista koskevan tarkastuksen. Tarkastusta suorittaessaan todistaja B oli havainnut auton kojelaudan näyttöön ilmestyneen vikakoodin 2789, joka oli näytön tietojen mukaan ilmestynyt tuohon mennessä yhteensä viisi kertaa. Vikakoodi on tarkastushetkellä ollut passiivinen. Kirjallisena todisteena esitetyistä toimintatietoanalyyseistä on ilmennyt, että vikakoodi on ennen tarkastuspäivää 31.8.2011 tallentunut ajopiirturiin edellisen kerran 21.8.2011, jolloin kuorma-autoa on kertomansa mukaan ajanut D.

Asiassa on kysymys siitä, onko ajopiirturin pulssianturia sormeiltu luvattomasti kuorma-auton hansikaslokeron luukkuun vakiovarusteena kuuluvaa mutta siitä irrotettua magneettia apuna käyttäen ja onko A tästä tietoisena pitänyt hallussaan tätä ajopiirturin toimintaa häiritsevää magneettia.

Vikakooditiedot -tulosteen mukaan ajopiirturin vikakoodi 2789 tarkoittaa sitä, että ajoneuvon nopeussignaali ei vastaa pyörännopeusanturien signaaleja. Tähän voi olla useampia syitä: ajopiirturia ei ole kalibroitu, pyörän vientikehä on väärä, pyöränanturi on vaurioitunut tai pulssianturi on vaurioitunut tai sitä on sormeiltu luvattomasti.

A on kertonut, että hän oli toiminut kuorma-autonkuljettajana vuodesta 1978 lähtien ja ollut D:n palveluksessa 13 vuotta. Yrityksellä oli kolme kuorma-autoa ja viisi kuljettajaa ja kaikki kuljettajat käyttivät kaikkia yrityksen autoja. A:n mukaan D oli painottanut kuljettajille lain noudattamisen tärkeyttä, eikä lain kiertämiseen ollut edes tarvetta, koska kuljettajia oli riittävästi.

A on kertonut tienneensä, että magneettia voi käyttää ajopiirturin manipuloimiseen. Tämä oli kuljettajilla yleisesti tiedossa, koska siitä oli julkisuudessa puhuttu. A itse ei kuitenkaan ollut hansikaslokerossa ollutta magneettia tällä tavalla käyttänyt eikä hän ollut myöskään tiennyt, että joku muu olisi näin tehnyt. A ei ollut koskaan katsonut pulssianturia, koska se oli auton alla hankalassa ja likaisessa paikassa. Hän ei myöskään ollut koskaan nähnyt kojelaudan näytössä vikakoodia 2789, eikä hän tiennyt, miten vikakoodit saadaan näkyviin.

D on kertonut harjoittaneensa liiketoimintaa kuljetusyrityksen muodossa vuodesta 1973 lähtien. Hän on vahvistanut A:n kertomuksen siitä, että yrityksellä oli kolme kuorma-autoa ja viisi kuljettajaa. Lisäksi D oli itse ajanut autoja. Hän oli painottanut kuljettajille, että lakia tuli noudattaa. D oli saanut myös Scania-yhtiöltä tiedon, että kuorma-auton vaihdelaatikko saattoi mennä rikki, mikäli ajopiirturia kielletyllä tavalla häirittiin, eikä takuu tällöin korvannut korjauskuluja. Kyseisen kuorma-auton takuuaika oli ollut jo tuolloin umpeutunut. D ei kertomansa mukaan ollut tiennyt, mitä vikakoodi 2789 tarkoitti eikä hän ollut osannut hakea vikakoodeja näkyviin kojelaudan näyttöön.

Todistaja B mukaan auton kojelaudan näytössä olleen vikakoodin 2789 yksi ilmenemissyy oli ajopiirturin manipulointi. Ajopiirturin pulssianturissa oli havaittu jälkiä siitä, että paljastinlaitteena olevaa magneettia oli käytetty. Magneetin tarkoitus oli katkaista sähköimpulssin syöttö pulssianturista ajopiirturiin, jolloin piirturi tulkitsi, että ajoneuvo oli pysähtyneenä, vaikka sillä ajetaan. Tällöin ajopiirturiin tallentui ajoajan asemesta lepoaikaa. Auton hansikaslokerosta oli edelleen löydetty naarmuuntunut ja rikki mennyt, kahtena kappaleena oleva magneetti. Magneetti oli otettu pois alkuperäiseltä paikaltaan, koska myös lokeron muoviset haitat oli poistettu. B:n mukaan todennäköisin syy magneetin kuntoon oli ollut se, että sitä oli käytetty ajopiirturin manipuloimiseen.

Todistaja C:n mukaan vikakoodi 2789 ilmeni, jos ajopiirturiin eri lähteistä tulevien signaalien välillä oli ristiriita. Vikakoodi ei itsessään ollut osoitus siitä, että pulssianturissa olisi käytetty magneettia. Kyseisen kuorma-auton huoltohistoriassa ei ollut mainintaa siitä, että pulssianturia olisi avattu. C:n mukaan kirjallisena todisteena esitetty valokuva pulssianturista oli heikkolaatuinen, eikä hän ole nähnyt kuvan anturissa mitään poikkeavaa. C:n mukaan D:n autojen takuita ei ollut koskaan evätty sen vuoksi, että olisi epäilty ajopiirturin manipulointia magneetilla. C:n hakemista kyseistä ajopiirturia koskevista toimintatietoanalyyseistä oli ilmennyt, että vikakoodit 2789 ja 13200 olivat ilmenneet pareittain. Jälkimmäinen koodi tarkoitti sitä, että ajopiirturiin tuli virheellisiä kierroslukusignaaleja tai ei signaalia ollenkaan. Kysymyksessä oleva ajopiirturi oli vaihdettu Scania-yhtiöllä 17.2.2012, eikä kumpaakaan vikakoodia ollut ilmennyt sen jälkeen.

Todistaja E on kertonut, että hän oli isänsä D:n palveluksessa. Kuljetusliikkeellä oli halli Pellossa, jossa korjattiin ja huollettiin yrityksen kuorma-autoja. E oli ollut hallissa vaihtamassa moottoripyöräänsä sytytystulppia, kun tulppa oli pudonnut niin ahtaaseen paikkaan, ettei hän ollut saanut sitä pois. E on kertonut tienneensä ja muistaneensa, että hallissa tuolloin olleen kuorma-auton, josta tässä asiassa on kysymys, hansikaslokerossa oli magneetti ja hän oli lainannut sitä. Kun hän oli ollut viemässä magneettia takaisin paikalleen, se oli kopsahtanut kuorma-auton metalliseen tankoon mennen poikki. E oli laittanut magneetin takaisin hansikaslokeroon, koska lokero oli rikkinäisestä magneetista huolimatta pysynyt kiinni. Hän oli kertonut jollekulle magneetin rikkoontumisesta.

Pulssianturista otetusta valokuvasta ilmenee, että anturissa on osaksi vaaleampia kohtia ikään kuin siitä olisi lähtenyt maalia. Hovioikeudessa käsillä olleesta magneetista samoin kuin sitä koskevasta valokuvasta näkyy puolestaan, että se on mennyt poikki ja että magneetti on kuluneen näköinen ja naarmuinen.

Hovioikeus katsoo, että E:n kertomus magneetin avulla tapahtuneesta moottoripyörän korjaamisesta ei selitä magneetin kuluneisuutta. Sillä, että D:n ajoneuvoille myönnettyjä takuita ei ole koskaan evätty, ei asian arvioinnissa ole merkitystä. Myöskään sillä, että mainittuja vikakoodeja ei enää 17.2.2012 jälkeen ole ilmennyt, ei ole merkitystä asiassa. Asiassa ei ole myöskään esitetty sellaista varteen otettavaa selvitystä, joka viittaisi siihen, että kysymyksessä oleva vikakoodi olisi johtunut muusta kuin pulssianturin manipuloinnista. Edellä selostetun ja erityisesti B:n kertomuksen, jota todisteena olevat valokuvat osaltaan tukevat, perusteella hovioikeus katsoo, että kyseistä magneettia on käytetty ajopiirturin pulssianturissa tarkoituksena häiritä sen toimintaa.

A:n ja D:n kertomuksilla on edelleen selvitetty kuljettajien tienneen, että magneettia on mahdollista käyttää ajopiirturin häiritsemiseen. A on lisäksi tiennyt autoissa olevan magneetteja eri paikoissa. E:n kertomuksella on puolestaan osoitettu, että yrityksen työntekijöillä on täytynyt olla yleisessä tiedossa se, että kyseisen kuorma-auton hansikaslokerossa on ollut magneetti. Kun yritys on ollut varsin pieni henkilökunnaltaan ja automäärältään, ei ole uskottavaa, että joku kuljettajista olisi käyttänyt magneettia kielletyllä tavalla muiden kuljettajien tietämättä. Näissä olosuhteissa hovioikeus katsoo A:n täytyneen tietää, että kysymyksessä olevan kuorma-auton hansikaslokerossa on ollut magneetti, jota on käytetty kielletyllä tavalla ajopiirturin häiritsemiseen. Näin ollen kysymyksessä oleva magneetti on ollut liikennevalvontaa vaikeuttavien laitteiden kieltämisestä annetun lain 1 §:ssä tarkoitettu paljastinlaite, jonka hallussapito on ollut kiellettyä.

Edellä lausutuilla perusteluilla hovioikeus katsoo A:n syyllistynyt syytteessä tarkoitettuun paljastinlaiterikkomukseen. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei siten ole.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Hovioikeudenlaamanni Pirkko Kauppinen
Hovioikeudenneuvos Jukka Kontio
Määräaikainen hovioikeudenneuvos Wilhelm Norrman
Asian valmistelija Jenny Willstedt

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto.

Määräaikainen hovioikeudenneuvos Norrman: Olen hovioikeuden enemmistön kanssa samaa mieltä siitä, että ajopiirturi on liikennevalvontaa vaikeuttavien laitteiden kieltämisestä annetun lain 1 §:ssä tarkoitettu tieliikenteen valvontalaite. Sen sijaan katson, toisin kuin enemmistö, että puheena olevaa magneettia ei ole katsottava sanotussa pykälässä tarkoitetuksi paljastinlaitteeksi.

Mainitun määritelmäsäännöksen mukaan paljastinlaitteella tarkoitetaan laitetta, joka on tarkoitettu tai jota käytetään tieliikenteen valvontalaitteen paljastamiseen tai toiminnan häiritsemiseen.

Määritelmäsäännöstä on tulkittava ottaen huomioon esitöiden ohella myös se, että paljastinlaiterikkomusta koskevassa edellä mainitun lain 3 §:ssä on säädetty rangaistavaksi varsin monenlainen paljastinlaitteen käsittely. Rangaistussäännöksen laajuus huomioon ottaen 1 §:ää ei tule soveltaa niin sanottujen kaksoiskäyttöisten laitteiden tai esineiden osalta laajasti. Rangaistussäännöksen tarkoituksena ei voida katsoa olleen käyttötarkoitukseltaan tavanomaisten, ominaisuuksiltaan yksinkertaisten laitteiden tai esineiden hallussapidon, maahantuonnin, valmistamisen tai myynnin taikka muun luovuttamisen väljä kriminalisointi.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan puheena oleva magneetti on osa auton ohjaamossa sijaitsevan säilytyslokeron lukitusmekanismia. Kirjallisena todisteena esitetystä rakennekuvasta käy ilmi, että magneetti sijaitsee säilytyslokeron pohjalla olevan maton alla. Todistaja B:n kertomin tavoin magneetti on irrotettavissa paikaltaan ainakin murtamalla muoviset haitat, jotka pitävät magneettia paikallaan. Toisaalta magneetti on muun käytön jälkeen palautettavissa paikalleen alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa.

Koska magneetti on osa ajoneuvon tavanomaista rakennetta, ei sitä ole pidettävä 1 §:ssä tarkoitettuna paljastinlaitteena, vaikka se sinänsä soveltuu valvontalaitteen toiminnan häiritsemiseen. Johtopäätöstä tukee se, että puheena olevan magneetin katsominen paljastinlaitteeksi merkitsisi, että rikosvastuun välttääkseen ajoneuvoa kuljettavan henkilön, joka oli tahallisuuden edellyttämällä tavalla tietoinen magneetin käytöstä ajopiirturin häiritsemiseen, olisi tullut poistaa magneetti oikealta paikaltaan ajoneuvosta, vaikka se rikkoutumisestakin huolimatta edelleen soveltui alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa ja oli siinä käytössä. Tämän seurauksena säilytyslokeroon, jonka toimintaan magneetti osaltaan kuului, olisi täytynyt hankkia uusi samanlainen magneetti.

Olen enemmistön kanssa eri mieltä myös A:n tahallisuudesta. Magneetti, jota on näytetty käytetyn ajopiirturin häirintään, oli palautettu oikealle paikalleen osaksi säilytyslokeron sulkeutumismekanismia. A ei ajoneuvon tavanomaisessa käytössä ole voinut huomata, että magneetti oli irrotettu ja että se oli katkennut. Näin ollen hän ei ole osannut epäillä, että magneettia olisi käytetty ajopiirturin häirintään. Vaikka magneetin katsottaisiin olevan paljastinlaite, A ei ole tiennyt, että hänen kuljettamassaan ajoneuvossa oli paljastinlaite. Näin ollen A ei ole toiminut tahallisesti.

Edellä lausutuista syistä katson, että syyte on hylättävä ja valtio on velvoitettava korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa korkoineen.

Äänestyksen lopputulos huomioon ottaen velvollisena lausumaan A:lle tuomittavasta rangaistuksesta ilmoitan olevani hovioikeuden ratkaisun lopputuloksesta ilmenevällä kannalla.

Ei valituslupaa 28.8.2015