21.3.2014

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISUT

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISUT

Selostus käräjäoikeuden ratkaisuista 11.12.2013 ja 10.1.2014

Käräjäoikeus on joulukuussa 2013 pakkokeinolain (450/1987) nojalla myöntänyt televalvontaa ja telekuuntelua koskevat luvat epäillyn A:n hallitsemaan teleliittymään ja erään osakeyhtiön (jatkossa Y Oy:n) hallinnassa olevaan teleliittymään törkeää veropetosta koskevan rikoksen selvittämiseksi. Käräjäoikeus on tammikuussa 2014 pakkokeinolain (806/2011) nojalla jatkanut lupaa A:n hallinnassa olleeseen liittymään kohdistuvasta televalvonnasta ja telekuuntelusta.

Käräjäoikeus on samalla määrännyt, että diaaritiedot, päätös ja oikeudenkäyntiaineisto on pidettävä salassa, kunnes pakkokeinon käytöstä on viimeistään ilmoitettava A:lle tai asiasta toisin päätetään.

Asiat ovat käräjäoikeudessa ratkaisseet:

Käräjätuomari Anu Juho

Käräjätuomari Tiina Nygård

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN RATKAISU 21.3.2014

Hovioikeus on todennut, että oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 5 §:n 2 momentin (821/2011) sekä 16 §:n 4 momentin nojalla asian perustiedot, oikeudenkäyntiasiakirjat ja hovioikeuden ratkaisu määrätään pidettäväksi salassa, kunnes tiedonhankintakeinon käytöstä on viimeistään pakkokeinolain 10 luvun 60 §:n 1 momentin mukaan ilmoitettava rikoksesta epäillylle.

Kantelu

A on kantelussaan tarkemmin mainituin perustein katsonut, että kysymyksessä olevalle telekuuntelulle ja -valvonnalle ei ole ollut laillisia edellytyksiä, ja vaatinut, että päätökset telekuuntelusta ja -valvonnasta kumotaan.

Vastaus

Rikoskomisario B on vastauksessaan tarkemmin mainituin perustein vaatinut, että kantelu hylätään.

Hovioikeuden ratkaisu

Aluksi

A on kantelussaan todennut, että televalvontaa ja telekuuntelua koskevassa hakemuksessa oli virheellisyyksiä. Lisäksi kantelussa on todettu, että A:han kohdistettavan pakkokeinon perusteena ei voinut olla se, että pakkokeino oli haluttu kohdistaa toiseen henkilöön ja Y Oy:n hallinnassa ollut puhelin oli yhtiön käytössä eikä A ollut puhelinliittymän käyttäjä.

Telekuuntelun ja televalvonnan edellytykset

Käräjäoikeuden joulukuussa 2013 antamien päätösten aikaan voimassa olleen pakkokeinolain (450/1987) 5 a luvun 2 §:ssä (651/2004) on säädetty telekuuntelun edellytyksistä ja luvun 3 §:ssä (646/2003) televalvonnan edellytyksistä. Telekuuntelua koskeva lupa on voitu myöntää luvun 2 §:n 2 momentin (427/2009) mukaan muun muassa, kun on ollut syytä epäillä jotakuta liike- tai ammattitoimintaan liittyvästä törkeästä veropetoksesta, jossa rikoksella on tavoiteltu erityisen suurta hyötyä ja rikos on tehty erityisen suunnitelmallisesti. Televalvontaa koskeva lupa on voitu luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdan (646/2003) nojalla puolestaan myöntää, kun on ollut syytä epäillä jotakuta rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Luvan myöntäminen on edellyttänyt sitä, että luvan kohteena olevaa henkilöä on ollut syytä epäillä säännöksessä tarkoitetusta rikoksesta ja saatavilla tiedoilla on voitu olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle. Telekuuntelu ja televalvonta on voitu kohdistaa epäillyn hallussa olevaan tai oletettavasti muuten käyttämäänsä teleliittymään, teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen.

Aikaisempi pakkokeinolaki on kumottu 1.1.2014 voimaan tulleella uudella pakkokeinolailla (806/2011). Nyt voimassa olevan pakkokeinolain 10 luvun 3 §:ssä säädetyt telekuuntelua koskevat edellytykset ovat sisällöltään vastaavat kuin aikaisemmin voimassa olleet edellä selostetut edellytykset. Televalvontaa koskevat edellytykset ovat muutoin sisällöltään aikaisempaa sääntelyä vastaavat, mutta nyt televalvonta edellyttää, että televalvonnalla voidaan olettaa saatavan rikoksen selvittämiseksi tarvittavia tietoja, kun aikaisemmin edellytettiin, että tiedoilla on voitu olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle.

Johtopäätökset

Televalvontaa ja telekuuntelua koskeva lupa edellyttää, että sitä henkilöä, johon pakkokeino on tarkoitus kohdistaa, on syytä epäillä sovellettavassa säännöksessä tarkemmin määritellyn rikoksen tekijäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että käsillä on jokin tai joitakin sellaisia seikkoja, joiden perusteella on syytä kohdistaa säännöksessä tarkoitettua rikosta koskeva epäily tiettyyn henkilöön. Kuten korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2007:7 ilmenee, vaatimusta käsittelevän tuomioistuimen tulee selvittää ne tosiasiatiedot, joihin rikosepäilyn väitetään perustuvan.

Kysymyksessä olevassa tapauksessa pakkokeinoa koskevassa hakemuksessa on selostettu, miten A liittyy hakemuksessa mainittuihin yhtiöihin ja se menettely, jolla väitetty törkeä veropetos epäillään tehdyksi. Käräjäoikeus on viitannut ratkaisunsa perusteluina pakkokeinoa koskevaan hakemukseen ja hakemus on liitetty osaksi ratkaisua. Hovioikeus toteaa, että hakemuksessa esitetyt perusteet, ottaen lisäksi huomioon kanteluun annetussa vastauksessa esitetyt seikat, ovat olleet riittävän seikkaperäiset ja niiden sekä käräjäoikeudessa tapahtuneen istunnon perusteella on voitu arvioida, että A:ta on ollut syytä epäillä hakemuksessa mainitusta törkeästä veropetoksesta. A:n kantelussaan esittämät perusteet eivät ole sellaisia, joiden johdosta pakkokeinohakemuksessa ilmoitettuja seikkoja tulisi arvioida toisin.

Televalvonta ja telekuuntelu voidaan kohdistaa epäillyn hallussa olevaan tai oletettavasti muuten käyttämään teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen. Tältä osin riittävää on pelkkä oletus siitä, että epäilty käyttää tiettyä teleosoitetta tai telepäätelaitetta. Telekuuntelua ja televalvontaa koskeva lupa on myönnetty A:n hallitseman liittymän lisäksi Y Oy:n hallitsemaan liittymään. Poliisin pakkokeinohakemuksessa on todettu, että A omistaa 50 prosenttia Y Oy:n osakekannasta ja on yhtiön hallituksen jäsen ja että A oli antanut yhtiön yhteystietona poliisille mainitun yhtiön hallitseman liittymän puhelinnumeron. Näillä perusteilla asiassa on ollut riittävät perusteet katsoa, että kysymys on ollut A:n oletettavasti muuten käyttämästä teleliittymästä. A:n kantelussa esittämät seikat eivät tältä osin anna aihetta arvioida tilannetta toisin.

Telekuuntelun ja televalvonnan erityisenä edellytyksenä oli aikaisemmin voimassa olleen pakkokeinolain mukaan, että mainittuja keinoja voitiin käyttää, jos niillä voitiin olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle. Mainittu edellytys on edelleen voimassa telekuuntelun osalta, mutta televalvonnan kohdalla riittävää on nyt se, että käytöllä voidaan olettaa saatavan rikoksen selvittämiseksi tarvittavia tietoja. Telekuuntelu ja televalvonta on kohdistettu A:han. Pakkokeinoa koskevissa hakemuksissa telekuuntelun ja televalvonnan edellytyksiä on perusteltu kuitenkin sillä, että esitutkinnassa oli ilmennyt viitteitä siitä, että tosiasiallisesta toiminnasta oli vastannut eräs ulkomailla asunut henkilö. Pakkokeinoilla saatavilla tiedoilla voitiin hakemuksessa ilmoitetun mukaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys arvioitaessa vastuun kohdentamista toiminnasta tosiasiallisesti vastaavaan henkilöön.

Hovioikeus katsoo, että telekuuntelulla ja televalvonnalla tulee olla merkitystä nimenomaan pakkokeinon kohteeksi joutuneen henkilön rikoksen selvittämiseen. Jos rikokseen epäillään liittyvän joitakin toisia henkilöitä, telekuuntelu tai televalvonta tulee kohdistaa tällaiseen toiseen henkilöön. Sallittuna ei voida pitää sitä, että telekuuntelun ja televalvonnan avulla hankitaan tietoa ennen muuta muun kuin pakkokeinon kohteena olevan henkilön osallisuudesta tutkittavana olevaan rikokseen. Pakkokeinoa koskevassa hakemuksessa esitettyjen perusteiden nojalla ei ole mahdollista katsoa, että telekuuntelulla tai televalvonnalla olisi ollut erittäin tärkeä merkitys A:n tekemäksi epäillyn rikoksen selvittämiseen tai että televalvonnalla voidaan olettaa saatavan A:n tekemäksi epäillyn rikoksen selvittämiseksi tarvittavia tietoja. Hakemuksessa esitetyt perusteet eivät ole sellaisia, joiden nojalla telekuuntelun ja televalvonnan edellytysten voidaan katsoa olleen olemassa. Näin ollen käräjäoikeuden päätökset on kumottava.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden telekuuntelua ja televalvontaa koskevat päätökset kumotaan.

Asian ovat ratkaisseet:

Hovioikeudenlaamanni Jukka Heikkilä
Määräaikainen hovioikeudenneuvos Ari Siltama
Määräaikainen hovioikeudenneuvos Timo Ojala

Esittelijä:

Viskaali Jenny Öberg

Lainvoimainen