7.11.2013

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 7.1.2013

Syyttäjän syyte hovioikeudessa kysymyksessä olevilta osin

1. Julkisrauhan rikkominen
Rikoslaki 24 luku 3 § 1
Rikoslaki 5 luku 3 §

31.3.2011 Helsinki

A, B ja C ovat yhdessä ja yksissä tuumin oikeudettomasti tunkeutuneet Finlandia-taloon että saamistaan poistumiskäskyistä ja -kehotuksista piittaamatta jääneet sinne. A, B ja C ovat mukanaan tuomillaan tikapuilla kiivenneet Finlandia-talon katolle ja jääneet sinne noin pariksi tunniksi ripustaakseen Finlandia-talon seinälle ydinvoimaa vastustavan plakaatin. Menettelyllään he ovat jättäneet noudattamatta Finlandia-talon turvallisuusvastaavan ohjeiden perusteella heille välitettyä pyyntöä ja poliisin käskyä tulla pois katolta välittömästi.

---------------------------------

Syyttäjän muut vaatimukset

---------------------------------

Asianomistajan vaatimukset

Asianomistaja ei ole esittänyt asiassa korvausvaatimuksia.

Todistelu

---------------------------------

Vastaukset

Vastaajat A, B ja C ovat kiistäneet kaikki kohdaltaan syytteen.

---------------------------------

Vastaajien mukaan heidän toimintansa ei täytä julkisrauhan rikkomisen tunnusmerkistöä. Syytteen teonkuvauksen toinen lause oli riidaton eli he olivat toimineet syytteen toisen virkkeen kuvaamalla tavalla. Vastaajien mukaan kuitenkaan se, että menee katolle, ei ole rikoslain 24 luvussa tarkoitettua tunkeutumista rakennukseen tai huoneistoon. Lisäksi vastaajat eivät olleet saaneet varsinaista poistumiskehotusta, poliisi tai alhaalla ollut mielenosoittaja oli saattanut soittaa puhelimella B:lle, jolloin oli vastattu, että lähtevät pois aikanaan.

---------------------------------

Vastaajat katsoivat, että syyte tulee hylätä, koska teko edellyttäisi tunkeutumista rakennukseen tai sen aidatulle pihamaalle, josta tässä ei ollut kyse.

---------------------------------

Ajankohta mielenosoitukselle oli ajankohtainen Fukushiman ydinvoimaonnettumuuden vuoksi ja koska Finlandia-talossa oli tuolloin juuri Fortumin yhtiökokous ja he eivät olleet missään tapauksessa aiheuttaneet katolle tai rakennukselle vahinkoa, vaan tarkoituksena oli ollut vain saada tärkeäksi kokemalleen asialle näkyvyyttä. Toissijaisesti teosta ei ollut aiheutunut haittaa tai vain vähäinen haitta ja teko ei siten ollut julkisrauhan rikkomisena rangaistava teko rikoslain 24 luvun 3 §:n 2 momentin nojalla.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

---------------------------------

Riidattomat seikat

Asiassa on riidatonta, että A, B ja C ovat yhdessä kiivenneet mukanaan tuomilla alumiinisilla tikapuilla syytteessä mainitulla tavalla Finlandia-talon katolle ja ripustaneet talon seinälle ydinvoimaa vastustavan suurehkon julistelakanan eli banderollin. A, B ja C ovat jääneet talon katolle ainakin pariksi tunniksi ja tulleet alas itse samoja tikapuita käyttäen. Riidatonta on edelleen, että Finlandia-talossa on tuolloin ollut Fortumin yhtiökokous ja että myös talon piha-alueella oli ollut joitakin ydinvoimaa vastustaneita mielenosoittajia. Riidatonta on ja käräjäoikeus pitää asiassa selvitettynä, että Finlandia-talo on rikoslain 24 luvun 3 §:ssä tarkoitettu julkisrauhan suojaama rakennus.

---------------------------------

1. Ovatko A, B ja C tunkeutuneet Finlandia-taloon eli rakennukseen rikoslain 24 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla?

Oikeudellisen arvioinnin perusteet

Rikoslain 24 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan julkisrauhan rikkomiseen syyllistyy se, joka "oikeudettomasti 1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle ... taikka 2) kätkeytyy tai jää 1 kohdassa tarkoitettuun paikkaan." Rikosoikeudellisen vastuun yleisenä edellytyksenä on, että rikokseen syylliseksi voidaan katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. Tämä tarkoittaa yleisesti tulkintaohjeena sitä, että rikoslakia ei voida tulkita laajentavasti. Lähtökohdaksi voidaan asettaa, että lainsäädännössä käytettäville ilmaisuille tulee antaa niiden yleiskielinen merkitys, jollei ilmaisulle on laissa säädetty erityistä merkitystä tai muutoin ole perusteltua katsoa, että ilmaisua on käytetty erityisessä merkityksessä. Joillakin lainsäädännössä käytettävillä ilmaisuilla on vakiintunut merkitys, joka ei kaikin osin vastaa ilmaisun yleiskielistä merkitystä, vaikka tätä merkitystä ei olekaan lainsäädännössä nimenomaan määritelty.

Voimassa olevassa laissa ei ole määritelty, mitä kysymyksessä olevalla rikoslain 24 luvun 3 §:n ilmaisulla "tunkeutuu huoneistoon tai rakennukseen" tarkoitetaan. Asianomaisen lainkohdan perusteluissa (HE 184/1999 sivut 19 ja 23-24) todetaan, että tunkeutumisen käsitteeseen sisältyy jonkinlaisen esteen ohittaminen tai murtaminen, este voi olla laadultaan fyysinen, mutta myös vain sanallinen kielto. Hallituksen esityksen mukaan lainkohdassa tarkoitettua tunkeutumista voi olla siis esimerkiksi aidan yli kiipeäminen tai oven työntäminen auki. Tunkeutuminen viittaa sanana tilanteisiin, joissa sisään menemiseen ei ole oikeutta. Julkisrauhan rikkomisen suojan tarkoituksena on ennen kaikkea se, että suojatuissa tiloissa yleensä työskentelee tai oleskelee ihmisiä, joiden rauhaa ja yksityisyyttä on tarkoitus suojella.

Oikeuskirjallisuuden mukaan julkisrauhan rikkominen voidaan toteuttaa siten, että oikeudettomasti tunkeudutaan taikka mennään salaa tai toista harhauttaen virastoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle. Tunkeutumisen käsitteeseen sisältyy jonkinlaisen esteen ohittaminen tai murtaminen. Esteestä voidaan objektiivisesti päätellä, että sen tarkoituksena on viestiä torjuvasta suhtautumisesta alueelle tulemiseen. Kiellon tulee olla olla selvästi ilmaistu, jotta tunkeilijaa voidaan rangaista tahallisesta rikoksesta. (Frände ym. Keskeiset rikokset, 2010, sivu 273, Lappi-Seppälä ym. Rikosoikeus, 2009, sivu 636 ja 646).

Käräjäoikeuden johtopäätökset

Käräjäoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan lainkohdan ilmaisulle "tunkeutuu huoneistoon tai rakennukseen" ei siis ole laissa annettu nimenomaista määritelmää. Lain esitöistä, oikeuskäytännöstä tai oikeuskirjallisuudesta ei ilmene, että ilmaisulle olisi vakiintunut tai annettu jokin erityinen merkitys. Yleiskielisenä ilmauksena rakennukseen tunkeutuminen tarkoittaa käräjäoikeuden käsityksen mukaan rakennukseen eli yleensä sen seinien tai vähintään parvekkeiden tai terassien kaiteiden sisäpuolelle menemistä. Julkisrauhan suojaamisen tarkoitus, joka on antaa rauhaa ja yksityisyyttä tiloissa työskenteleville ja oleskeleville ihmisille, puoltaa käräjäoikeuden käsityksen mukaan sitä, että suojan piiriin kuuluvat vain sellaiset rakennuksen tilat, joissa ihmisiä työskentelee tai oleskelee kussakin tapauksessa. Näillä perusteilla on perusteltua katsoa, että A, B ja Cn meneminen rakennuksen katolle kysymyksessä olevissa olosuhteissa, ei ole ollut rikoslain 24 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua tunkeutumista rakennukseen. Syyte julkisrauhan rikkomisesta on siten hylättävä. Rakennukselle ei ole aiheutunut asiassa ilmi tulleen mukaan vahinkoa eikä vastaajia syytetäkään vahingonteosta.

---------------------------------

Tuomiolauselma

Hylätty syyte
1. Julkisrauhan rikkominen 31.3.2011

Asian ratkaisut käräjäoikeuden jäsen:

Käräjätuomari Pirjo Keisu

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 7. 11.2013

Asian käsittely hovioikeudessa

Syyttäjälle on 4.4.2013 myönnetty jatkokäsittelylupa.

Valitus

Syyttäjä on vaatinut, että A, B ja C tuomitaan rangaistukseen julkisrauhan rikkomisesta.

---------------------------------

Rakennuksen katto oli julkisrauhan piiriin kuuluva rakennuksen osa. A, B ja C olivat tunkeutuneet katolle mukanaan tuomillaan tikapuilla sivuuttaen näin menetellessään sekä fyysisen esteen että rakennuksen haltijan pääteltävissä olevan tahdon.

Vastaukset

A, B ja C ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että valitus hylätään.

---------------------------------

Rakennuksen katto ei ollut julkisrauhan suojaa nauttiva rakennuksen osa. A:n, B:n ja C:n tuomitseminen syyttäjän vaatimalla tavalla ei täyttäisi laillisuusperiaatteen rangaistusvastuun syntymiselle asettamia edellytyksiä.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Kysymyksenasettelu hovioikeudessa

1. Kuten käräjäoikeuden tuomiossa on todettu, vastaajat ovat riidattomasti menetelleet siten kuin syytteessä on kuvattu rakennukseen tunkeutumisen osalta. Käräjäoikeus on lausumillaan perusteilla katsonut, että rakennuksen katolle meneminen ei ole rikoslain 24 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamaa oikeudetonta rakennukseen tunkeutumista. Kysymys on siten rangaistussäännöksen ja lähinnä sen tunnusmerkistön tulkinnan laajuudesta.

---------------------------------

Oikeudellinen arviointi

2. Hovioikeus hyväksyy sen, mitä käräjäoikeus on yleisellä tasolla lausunut julkisrauhan rikkomisen tunnusmerkistöstä ja sen toteutumisesta. Hovioikeus korostaa, että säännöksellä on tarkoitus antaa rauhaa ja yksityisyyttä tiloissa työskenteleville ja oleskeleville ihmiselle, mutta toisaalta myös osaltaan varmistaa sitä, että rakennusta tai sen aidattua piha-aluetta ei käytetä sille vieraaseen tarkoitukseen.

3. Vaikka julkinen rakennus voi joissain tilanteissa olla yleisön vapaasti käytettävissä, ei tällöinkään sanotun rakennuksen katto kuulu tähän niin sanottuun vapaaseen alueeseen. Tämä johtuu jo pelkästään siitä, että sinne meneminen ja siellä oleskeleminen muodostaa merkittävän vaaratekijän. Kansalaisten tulee siten tietää, että jo pelkästään luvaton katolle meneminen sekä siellä oleskeleminen ei ole sallittua. Välttämättä tämä ei vielä tarkoita sitä, että kysymys olisi julkisrauhan rikkomisena rangaistavasta menettelystä. Tässä asiassa vastaajat ovat käräjäoikeudessa kertoneet ymmärtäneensä, että heidän ei ollut toivottu menevän katolle levittämään banderolliaan ja ilmaisemaan mielipidettään. Vastaajat ovat siten tienneet, että he käyttävät rakennusta muuhun kuin sen normaaliin käyttötarkoitukseen. Heidän on myös pitänyt ymmärtää, että etenkin plakaatin, joka asiakirjoista ilmenevän mukaan oli kooltaan 15 metriä x 10 metriä, levittäminen rakennuksen seinälle voi häiritä rakennuksessa työskentelevien rauhaa. Ainakin rakennuksen turvallisuusvastaava on joutunut puuttumaan vastaajien menettelyyn.

4. Käräjäoikeuden tuomiossa on pohdittu sitä, miten tunnusmerkistössä mainittua tunkeutumista laillisuusperiaatteen kannalta voi tulkita. Hovioikeus toteaa, että tuomioistuinten tehtävänä on oikeuskäytännön kautta määrittää rangaistussäännöksen ja siten myös rikoksen tunnusmerkistön sisältö. Tämä ei ole ristiriidassa rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kanssa (ks. esim. KKO 2004:46). Laillisuusperiaate ei myöskään välttämättä vaadi tunnusmerkistön suppeaa tulkintaa, kunhan tulkinta vain ei ole selvästi ristiriidassa sanamuodon kanssa. Käsillä olevassa tapauksessa vastaajat ovat menneet rakennuksen katolle mukanaan tuomiensa tikapuiden avulla. Hovioikeus toteaa, että jo pelkästään tämä voidaan katsoa sellaiseksi menettelyksi, jossa kysymys on tunkeutumisesta. Ilman tikapuita katolle meneminen ei olisi onnistunut tai ainakin olisi huomattavasti hankaloitunut.

5. Käräjäoikeuden tuomiossa on pohdittu myös sen merkitystä, että vastaajat eivät ole menneet rakennuksen sisätiloihin tai muuhunkaan vastaavaan tilaan, jossa ihmisiä työskentelee tai oleskelee. Mikään seikka ei viittaa siihen, että julkisen rakennuksen jokin osa on ollut tarkoitus lainsäädännössä jättää suojan ulkopuolelle. Ei ole yleiskielen vastaista rinnastaa rakennuksen kattoa sen muihin tiloihin esimerkiksi maanpäälliseen terassiin. Hovioikeus toteaa, että säännöksessä on erikseen mainittu suojattuna alueena aidattu piha. Tässä tapauksessa ei tosin ole kyse aidatusta pihasta. Kuitenkin tilanteessa, jossa henkilö ensin tunkeutuu julkisen rakennuksen aidatulle pihalle ja menee sieltä rakennuksen katolle, on selvästi kysymys koko menettelyn osalta julkisrauhan rikkomisesta. Hovioikeuden näkemyksen mukaan laillisuusperiaatteen vastaista ei ole katsoa julkisen rakennuksen kattoa säännöksessä tarkoitetuksi suojatuksi alueeksi.

6. Vastaajat ovat olleet rakennuksen katolla noin kahden tunnin ajan. Tähän nähden sekä huomioon ottaen myös heidän menettelynsä kokonaisuutena ja tarkoitusperänsä teon on katsottava aiheuttaneen vähäistä enemmän haittaa.

Loppupäätelmät

7. Hovioikeus näin ollen päätyy siihen, että vastaajat ovat syyllistyneet julkisrauhan rikkomiseen tunkeutumalla oikeudettomasti syytteessä kuvatulla tavalla Finlandia-talon katolle ripustaakseen rakennuksen seinälle plakaatin. Teko on sovitettavissa sakolla.

---------------------------------

Tuomiolauselma

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

A:n, B:n ja C:n syyksi luettu rikos
1. Julkisrauhan rikkominen 31.3.2011

Rangaistusseuraamukset
Sakko, kullekin 20 päiväsakkoa

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenlaamanni Risto Hänninen
hovioikeudenneuvos Paula Salonen
hovioikeudenneuvos Jarmo Kilpelä

Esittelijä:

viskaali Elina Halimaa

Lainvoimaisuustiedot:

Vailla lainvoimaa