30.10.2012

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Käräjäoikeus oli oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 27 a §:n nojalla ratkaissut irtaimen kaupan purkamista koskevan asian yksin kirjallisen valmistelun perusteella ja ratkaisussaan hyväksynyt A:n kanteen B:n myöntämisen perusteella. B valitti hovioikeuteen ja vaati kanteen hylkäämistä sillä perusteella, että sen asiamies oli käräjäoikeudessa toimivaltansa ylittäen myöntänyt A:n kanteen oikeaksi. Hovioikeus katsoi, että asiamiehen toimivaltansa ylittäen ilmoittama kanteen myöntäminen sitoi päämiestä. Mainitunlaisen kanteen myöntämisen ei katsottu olevan hyväksyttävä syy kannevaatimuksen myöntämisen peruuttamiselle. Valitus hylättiin.

POHJOIS-KARJALAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 24.2.2012

KANNE

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että käräjäoikeus

• purkaa kantajan ja vastaajan välillä 29.9.2011 tehdyn kaupan Ion Spa laitteesta, kahdesta induktorista, kahdesta vadista sekä 50 vatipussista

• määrää vastaajan maksamaan kantajalle heti kuittia vastaan maksetun kauppahinnan 804 euroa korkolain 3 § 2 momentin mukaisine korkoineen 29.9.2011 lukien

• velvoittaa vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 1.826,55 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VASTAUS

Vastaajayhtiö on myöntänyt kanteen oikeaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

A:n ja B:n välillä 29.9.2011 tehty kauppa Ion Spa laitteesta, kahdesta induktorista, kahdesta vadista sekä 50 vatipussista puretaan.

B velvoitetaan maksamaan A:lle heti kuittia vastaan maksetun kauppahinnan 804 euroa korkolain 3 § 2 momentin mukaisine korkoineen 29.9.2011 lukien.

B velvoitetaan korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 1.826,55 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta.

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

Käräjätuomari Kalevi Asp

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS TUOMIO 30.10.2012

Vaatimukset hovioikeudessa

B (yhtiö) on ensisijaisesti vaatinut, että asia palautetaan käräjäoikeuteen, koska käräjäoikeus ei ollut asiaa käsitellessään menetellyt asianmukaisesti, kun se oli ratkaissut asian ilman riittävää selvitystä. Yhtiö on toissijaisesti vaatinut, että kanne hylätään ja A velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen. Yhtiö on valituksensa perusteina lisäksi lausunut, että sen asiamies oli käräjäoikeudessa toimivaltansa ylittäen myöntänyt A:n kanteen oikeaksi. Yhtiö on pyytänyt, että hovioikeus toimittaa asiassa pääkäsittelyn.

A ei ole toimittanut hovioikeudelle siltä yhtiön valituksen johdosta pyydettyä vastausta.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pääasiaratkaisu

Yhtiö on käräjäoikeuden tuomioon kirjatusta vastauksestaan ilmenevin tavoin myöntänyt A:n kanteen oikeaksi. Hovioikeudelle toimittamassaan valituksessa yhtiö on vaatinut kanteen hylkäämistä. Nämä seikat ja yhtiön valituksensa perusteina esittämät seikat huomioon ottaen asiassa on ratkaistava ensinnäkin kysymys siitä, onko asiamiehen toimivaltansa ylittäen ilmoittama kanteen myöntäminen sitova ja jos on, niin toiseksi on ratkaistava kysymys siitä, voiko yhtiö peruuttaa myöntämisensä.

Yksityisoikeudessa on eräissä laissa säännöksiä siitä, että päämies voi valtuutetulle antamillaan ohjeilla vastapuolta sitovasti rajoittaa asiamiehensä toimia. Tällainen säännös on esimerkiksi varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 11 §:ssä. Prosessioikeuden normeissa ei ole vastaavaa säännöstä. Oikeudenkäymiskaaren oikeudenkäyntiasiamiestä koskevassa 15 luvussa on säädetty ainoastaan päämiehen mahdollisuudesta kieltää asiamiestä sopimasta asiaa. Mainitun luvun 7 §:n 1 momentin mukaan asiamies saa sopia asian, jollei valtuutuksessa nimenomaisesti ole määrätty, ettei hänellä ole siihen lupaa. Mainitusta lainkohdasta ja luvun säännöksistä kokonaisuudessaan on johdettavissa, ettei päämies voi sovinnonteon kieltämistä lukuun ottamatta muutoin rajoittaa asiamiehensä edustusvaltaa. Tästä puolestaan on johdettavissa, että asiamiehen päämiehensä nimissä suorittamat prosessitoimet ovat sitovia suhteessa tuomioistuimeen ja päämiehen vastapuoleen myös silloin, kun asiamies toimii päämiehensä ohjeiden vastaisesti. Tätä kannanottoa tukevat myös jotkin oikeuskirjallisuudessa esitetyt käsitykset (Juha Lappalainen: Siviiliprosessioikeus I, 1995, s. 322-323; Tauno Tirkkonen: Siviiliprosessioikeus I, 1974, s. 334-335). Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, että yhtiön puolesta käräjäoikeudessa tehty kanteen myöntäminen sitoo yhtiötä.

Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön mukaan käräjäoikeudessa tapahtuneen kannevaatimuksen myöntämisen peruuttaminen voidaan hovioikeudessa sallia, mikäli peruuttamiselle on olemassa hyväksyttävä syy (KKO 1999:6). Yhtiön valituksesta ei ilmene muita perusteita kanteen myöntämisen peruuttamiselle kuin se, että yhtiön asiamies on käräjäoikeudessa vastoin päämiehensä ohjeita myöntänyt kanteen oikeaksi. Edellä tällaisen myöntämisen sitovuudesta lausuttu huomioon ottaen hovioikeus katsoo, ettei kanteen myöntämisen peruuttamista voida mainitulla perusteella sallia. Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, ettei yhtiön myöntäminen ole peruutettavissa hovioikeudessa eikä yhtiö näin ollen voi enää hovioikeudessa vaatia kanteen hylkäämistä.

Yhtiö on hävinnyt asian hovioikeudessa. Sen vuoksi sillä ei ole oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa.

Tuomiolauselma

Valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomio jää noudatettavaksi.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Pekka Pärnänen, Riitta-Liisa Rautsi ja Anne Karhu

Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimman oikeuden ratkaisu 28.11.2013: Ei valituslupaa.