10.5.2012

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Kysymys yleisen tuomioistuimen toimivallasta luvattomasti tapahtuneen yksityistien käyttämisen korvaamista koskevassa asiassa. Yksityisistä teistä annetun lain 52 §:n 1 momentin 11 kohdan ja 83 §:n nojalla asia olisi tullut käsitellä tielautakunnassa, eikä yleinen tuomioistuin ollut toimivaltainen käsittelemään kanteessa esitettyä vaatimusta. Kanne jätettiin tutkimatta.

POHJOIS-SAVON KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 20.4.2011

KANNE

H:n yksityistien tiekunta on vaatinut, että A velvoitetaan suorittamaan sille H:n yksityistien käyttömaksuna 50 euroa 6 prosentin korkoineen 24.3.2010 lukien sekä korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 863,48 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perustelut

H:n tiekunnalla on yksityistielakiin, kunnan tiejaoston päätökseen ja virallisen tiekunnan kokouksen päätöksiin perustuen oikeus vaatia A:lta luvattomasta tienkäytöstä vaatimansa korvaus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VASTAUS

A on vaatinut, että kanne hylätään ja että kantaja velvoitetaan korvaamaan hänelle oikeudenkäyntikuluina oikeusavun 40 prosentin omavastuuta vastaavan määrän 250 euroa sekä oikeusapumaksun 70 euroa ja lisäksi korvaamaan Suomen valtiolle hänen avustamisestaan aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 375 euroa laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TUOMIOLAUSELMA

Kanne hylätään.

H:n yksityistien tiekunta velvoitetaan korvaamaan A:lle oikeudenkäyntikuluina oikeusavun omavastuuosaa vastaavat 250 euroa ja oikeusapumaksun 70 euroa, yhteensä 320 euroa laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Suomen valtiolle/Varkauden oikeusaputoimistolle H:n yksityistien tiekunta velvoitetaan korvaamaan A:n avustamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 375 euroa laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

Käräjätuomari Arja Julkunen

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS PÄÄTÖS 10.5.2012

Vaatimukset hovioikeudessa

H:n yksityistien tiekunta on valituksessaan toistanut käräjäoikeuden tuomiossa selostetun kanteensa ja lisäksi vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa korkoineen.

Hovioikeus on varannut tiekunnalle tilaisuuden lausua yleisen tuomioistuimen toimivallasta nyt kysymyksessä olevassa asiassa. Tiekunta on lausumassaan katsonut, että yleisellä tuomioistuimella on toimivalta käsitellä nyt kysymyksessä oleva asia.

A on oma-aloitteisesti antamassaan vastauksessa vastustanut tiekunnan vaatimuksia perusteettomina ja vaatinut, että tiekunta velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa korkoineen siltä osin kuin niitä ei korvata oikeusapupäätöksen nojalla. Lisäksi A:ta avustanut julkinen oikeusavustaja on vaatinut, että tiekunta velvoitetaan korvaamaan valtiolle A:n avustamisesta aiheutuneet julkisen oikeusavustajan palkkio ja kulut hovioikeudessa.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Yleinen tuomioistuin, alemmassa asteessa käräjäoikeus ja muutoksenhakuasteessa hovioikeus, ei saa ottaa asiaa tutkittavakseen, jos sillä ei ole asiallista toimivaltaa. Asiallinen toimivalta täytyy tutkia viran puolesta myös hovioikeudessa.

H:n yksityistien hoitokunta on 4.3.2010 päättänyt periä A:lta 25.2.2010 tapahtuneesta yksityistien luvattomasta käytöstä 50 euron käyttömaksun. Kun A ei kehotuksesta huolimatta ole maksanut käyttömaksua, H:n yksityistien tiekunta on Pohjois-Savon käräjäoikeudessa 5.5.2010 vireille tulleella kanteella vaatinut, että A velvoitetaan suorittamaan sille käyttömaksuna 50 euroa 6 prosentin korkoineen 24.3.2010 lukien ja korvaamaan tiekunnan oikeudenkäyntikulut. A on käräjäoikeudessa myöntänyt käyttäneensä tietä 25.2.2010, mutta on katsonut, ettei kyse ole ollut luvattomasta käytöstä eikä tiekunnalla ollut oikeutta asettaa ja periä käyttömaksua tien tilapäisestä käyttämisestä, koska yksityistie oli saanut yksityisistä teistä annetun lain 96 §:ssä tarkoitettua kunnan avustusta tien kunnossapitoon.

A ei ole H:n yksityistien tieosakas. Leppävirran kunta on 26.5.2009 myöntänyt tiekunnalle oikeuden asettaa tielleen liikennemerkki, jolla rajoitetaan muiden kuin tieosakkaiden tarpeetonta liikennettä H:n yksityistiellä.

Yksityisistä teistä annetun lain 52 §:n 1 momentin 11 kohdan mukaan, jos kysymys on ennestään olevasta tiestä, on kunnan tielautakunnan, jolleivät asianosaiset ole heidän määrättävissään olevasta asiasta voineet sopia taikka jollei asiaa ole ratkaistava tietoimituksessa, päätettävä 10 luvussa mainituista asioista 80 §:n 5 momentissa tarkoitettuja asioita lukuun ottamatta.

Sanotun lain 10 luvussa säädetään tien muusta käyttämisestä ja muun alueen käytöstä tilapäisesti tienä. Lain 83 §:n mukaan luvattomasti tapahtuneesta tien tai alueen käyttämisestä sekä mahdollisesta vahingosta on suoritettava kohtuullinen korvaus. Jollei korvauksesta ole määrätty oikeutta annettaessa tai siitä ole sovittu eikä rangaistusta vaadita kysymyksen ollessa luvattomasta käytöstä, on korvaus tielautakunnan erikseen määrättävä.

Tiekunnan vaatimus luvattomasti tapahtuneen tien käyttämisen korvaamisesta kuuluu yksityisistä teistä annetun lain 52 §:n 1 momentin 11 kohdan ja 83 §:n perusteella tielautakunnan käsiteltäväksi. Sen vuoksi yleinen tuomioistuin ei ole toimivaltainen käsittelemään kanteessa esitettyä vaatimusta. Näin ollen Pohjois-Savon käräjäoikeus ei ole ollut toimivaltainen käsittelemään tiekunnan A:han kohdistamaa kysymyksessä olevaa korvausasiaa.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan asianosaisen, jonka kanne jätetään tutkimatta, katsotaan hävinneen asian. Tiekunta on sen vuoksi velvollinen korvaamaan A:lle ja valtiolle käräjäoikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut korkoineen käräjäoikeuden määräämästä ajankohdasta lukien.

A:lle hovioikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen osalta hovioikeus toteaa, että hovioikeus ei ole pyytänyt A:ta antamaan vastausta tai lausumaa, vaan hän on oma-aloitteisesti vastannut valitukseen. Vastaus ei ole ollut tarpeen asian ratkaisemiseksi. Vastaamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut eivät ole oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja tarpeellisista toimenpiteistä johtuneita oikeudenkäyntikuluja. Näillä perusteilla A:n ja valtion vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hovioikeudessa hylätään.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja poistetaan pääasian osalta. Kanne jätetään tutkimatta.

Asia jätetään käräjäoikeuden H:n yksityistien tiekunnan A:lle ja valtiolle maksettavaksi määräämien oikeudenkäyntikulujen osalta korkoineen käräjäoikeuden tuomion varaan.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Olavi Snellman, Helena Lindgren ja Pekka Pärnänen
Esittelijä Elisa Savolainen

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen