30.6.2009

KAJAANIN KÄRÄJÄOIKEUS PÄÄTÖS 25.11.2008

Hakija Pekka A
c/o OTK B

Asiaan osallinen Carola A
c/o Asianajaja C

HAKEMUS

Hakija on pyytänyt, että käräjäoikeus määräisi Kajaanista olevan asianajaja D:n suostumuksensa mukaisesti toimittamaan pesäjakajana omaisuuden osituksen hakijan ja kuultavan avioeron perusteella.

Perustelut

Pekka ja Carola A:n avioliitto on päättynyt 6.3.2008 avioeroon Kajaanin käräjäoikeuden vahvistamalla avioeropäätöksellä. Entiset aviopuolisot eivät ole päässeet yksimielisyyteen omaisuutensa osituksesta, mistä syystä osituksen toimittamiseen tarvitaan pesänjakaja. Hakijan esittämää asianajaja D:tä on pidettävä sopivana toimittamaan omaisuuden ositus.

ASIAAN OSALLISEN VASTAUS JA HAKEMUS

Carola A on vastustanut hakijan esitystä, että pesänjakajaksi määrättäisiin Kajaanista oleva asianajaja D.

Carola A on vaatinut, että Oulusta kotoisin oleva asianajaja E määrätään suostumuksensa mukaisesti pesänselvittäjäksi ja pesänjakajaksi suorittamaan ositus Pekka ja Carola A:n välillä.

Perustelut

Osapuolet eivät ole avioeron jälkeen päässeet yksimielisyyteen omaisuuden ja velkojen jaosta eikä siitä, mitä omaisuutta ja velkoja jaon piiriin tulee kuulumaan ja tämän vuoksi on määrättävä pesänselvittäjä ja pesänjakaja osituksen suorittamista varten, jossa tehtävässä voi toimia sama henkilö.

Tehtävään on määrättävä esteetön henkilö, joka on molempien osapuolten osalta kaikista sidonnaisuuksista vapaa. Tehtävään ei voida määrätä D:tä sen vuoksi, että Pekka A:n asiamiehenä ja avustajana asiassa toimii samassa toimistossa työskentelevä B. Puolisot ovat avioliiton aikana pitkään asuneet yhdessä Kajaanissa ja tämän vuoksi on tehtävään syytä määrätä henkilö toiselta paikkakunnalta.

HAKIJAN LAUSUMA VASTAUKSEN JOHDOSTA

Hakija on pyytänyt edelleen, että asianajaja D suostumuksensa mukaisesti määrättäisiin pesänjakajaksi ja pesänselvittäjäksi toimittamaan ositus Pekka ja Carola A:n omaisuudesta. Hakija on vastustanut kuultavan vaatimusta toisen henkilön määräämiseksi pesänselvittäjäksi ja pesänjakajaksi.

Asianajaja D:tä ei ole pidettävä esteellisenä pesänselvittäjän ja -jakajan tehtäviin.

Perustelut

Asianajaja C on päämiehensä Carola A:n puolesta väittänyt, että asianajaja D olisi tullut esteelliseksi toimittamaan osituksen hakijan ja kuultavan omaisuuden välillä. Hän on perustellut esteellisyysväitettään sillä, että B, joka hakijan asiamiehenä on allekirjoittanut pesänjakajahakemuksen, työskentelee samassa toimistossa kuin asianajaja D.

B on laatinut pesänjakajahakemuksen varatuomari F:n pyynnöstä, joka on keväällä 2008 avustanut Pekka A:ta hänen ja hänen entisen puolisonsa Carola A:n omaisuuden ositukseen liittyen. Tämä asia on varsin hyvin asianajaja C:n tiedossa, koska hän oli käynyt F:n kanssa useita neuvotteluja asiaan liittyen keväällä 2008. Toimistossa ei ole aikaisemmin hoidettu kummankaan, ei hakijan eikä kuultavan asioita.

Korkein oikeus on vuonna 1995 antanut neljä ennakkopäätöstä pesänjakajan määräämistä koskevissa asioissa. Ratkaisut ovat KKO 1995:174, 1995:175, 1995:176 ja 1995:177. Tapauksessa 1995:1974 pesänjakajaksi esitettiin henkilöä, joka KKO:n päätöksen mukaan tunsi pesän tehtyään pesänselvityksen. Vastapuoli vastusti ko. asianajajan määräämistä väittäen, että ehdokas olisi pesänselvityksessä tehnyt ratkaisun, joka ei vastaisi heidän käsitystään perinnönjaossa. KKO hylkäsi tämän väitteen ja totesi perusteluissaan, että pelkästään tällaisten väitteiden perusteella hakijoiden ehdokasta ei voida pitää kuultavien ehdokasta - siis pesänselvityksen tehnyttä - sopivampana suorittamaan ositusta ja perinnönjakoa. Pesänjakajan määräämisellä pyritään ositus- ja perinnönjako saamaan joutuisasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla toimitetuksi.

C:n väite siitä, että pesänhoitaja olisi määrättävä toiselta paikkakunnalta sen vuoksi, että puolisot olivat avioliittonsa aikana asuneet pitkään Kajaanissa, on täysin vailla perusteita. Samalla paikkakunnalla asuminen ei tee ketään esteelliseksi toimimaan pesänselvittäjänä ja -jakajana. Sen sijaan pesänselvittäjän ja -jakajan määrääminen toiselta paikkakunnalta synnyttäisi ainoastaan turhia kuluja.

Oikeuskirjallisuuden mukaan se, että pesänjakajaksi ehdotettu henkilö on tehnyt saamansa toimeksiannon nojalla pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen, ei tee häntä esteelliseksi pesänjakajan tehtävään (Aarnio, Kangas, Suomen jäämistöoikeus I, 1999, s. 287 - 289 ja 639). Näin ollen myöskään se ei voi tehdä ehdotetusta pesänjakajasta esteellistä, että samassa toimistossa työskentelevä toinen henkilö on tehnyt hakemuksen pesänjakajan määräämiseksi.

Hakija on 11.6.2008 päivätyssä hakemuksessaan pyytänyt, että käräjäoikeus määräisi hänen ja kuultavan omaisuuden osittamiseksi ainoastaan pesänjakajan. Hakija on pyytänyt edelleen, että asianajaja D määrättäisiin myös pesänselvittäjäksi, mikäli käräjäoikeus katsoo, että pesänselvitykselle on tarvetta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

RIITAINEN SEIKKA

1. Onko tarvetta määrätä pesänselvittäjä ?
2. Onko D esteellinen pesänjakajaksi ?

RATKAISU

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sovellettavat oikeusohjeet

Perintökaaren 19 luvun 1 §:n ja 23 luvun 3 §:n 2 momentin nojalla osakkaalla on oikeus saada hakemuksesta pesään pesänselvittäjä ja pesänjakaja. Pesänselvittäjäksi oikeuden on määrättävä henkilö, jonka voidaan olettaa suorittavan pesän selvityksen sen laadun edellyttämällä taidolla, ja joka siihen suostuu. Oikeus määrätköön hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi.

Valinta useampien ehdokkaiden väliltä

Valinta oikeuskirjallisuuden mukaan useiden pesänselvittäjä ja -jakajaehdokkaiden välillä on tehtävä lähtökohtaisesti kokonaisarvion perusteella. Pesänselvittäjän ja -jakajan esteellisyydestä ei ole laissa annettu nimenomaisia määräyksiä.

Esteellisyys on yksi tekijä arvioitaessa ehdotetun henkilön sopivuutta. Lähtökohtana on, ettei ehdokkaalla saa olla puolueettomuuden vaarantavaa suhdetta yhteenkään sellaiseen tahoon, jolla on oikeus hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräystä. Arvosteltaessa puolueettomuutta tulee kaikkien oikeutettujen epäilysten pesänselvittäjän ja -jakajan puolueettomuudesta olla poissuljettu. Arvosteltaessa puolueettomuutta viimeksi mainitulta kannalta on muun ohella otettava huomioon, antaako pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi ehdotetun henkilön aikaisempi toiminta, hänen jokin erityinen suhteensa asianosaiseen toiselle osakkaalle aiheen pelätä luottamuksen selvityksen puolueettomuuteen vaarantuvan.

Johtopäätökset

Tehtäviin ehdotetut henkilöt ovat molemmat asianajajia ja siksi heitä on molempia on pidettävä tehtäviin yhtä pätevinä. Käräjäoikeus katsoo,ettei D ole esteellinen pesänjakajaksi/pesänselvittäjäksi.

Oikeuskirjallisuuden mukaan se, että pesänjakajaksi ehdotettu henkilö on tehnyt saamansa toimeksiannon nojalla pesänjakajan määräämiseksi koskevan hakemuksen, ei tee häntä esteelliseksi pesänjakajan tehtävään. Käräjäoikeus katsoo edelleen ettei myöskään se voi tehdä ehdotetusta pesänjakajasta esteellistä, että samassa toimistossa työskentelevä toinen henkilö on tehnyt hakemuksen pesänjakajan määräämiseksi.

Asianajaja E on Oulusta. Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että kummallekin asianosaiselle voi aiheutua ylimääräisiä kuluja, jos pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi määrätään E.

Koska Carola A:n ilmoituksen mukaan ennen ositusta on selvitettävä, mitä omaisuutta ja velkoja jaon piiriin tulee kuulumaan, on tarpeen määrätä myös pesänselvittäjä.

Asianaja D on puolueettomana henkilönä sopiva pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävään.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeus määrää Kajaanin kaupungista olevan asianajaja D:n suostumuksensa mukaisesti toimittamaan pesänselvittäjänä ja pesänjakajana omaisuuden osituksen avioeroon tuomittujen Pekka A:n ja Carola A:n välillä.

Lainkohdat

Perintökaari 19 luku 1 § ja 4 §
Perintökaari 23 luku 1 §, 4 § ja 6 §

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

Notaari Seppo Nordström

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS PÄÄTÖS 30.6.2009

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Carola A on toistanut käräjäoikeuden päätöksessä selostetusta vastauksestaan ilmenevillä perusteilla vaatimuksensa, että pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi määrätään Pekka A:n ehdottaman asianajaja D:n asemesta asianajaja E.

Pekka A on vastustanut muutosvaatimusta perusteettomana ja vaatinut, että Carola A velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa asiassa korkoineen.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pääasiaratkaisu

Perustelut

Perintökaaren 23 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan pesänjakajaksi tulee määrätä sopiva henkilö. Perusteita, joilla henkilön sopivuus pesänjakajaksi ratkaistaan, ei ole perintökaaressa tarkemmin määritelty. Yleisesti edellytetään, että jakajaksi tulee määrätä asiantunteva ja esteetön henkilö, jotta toimitusmenettely olisi luotettavaa.

Carola A on vastustanut D:n määräämistä pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi sillä perusteella, että D on tähän tehtävään esteellinen.

Korkein oikeus on ratkaisussaan 1985 II 84 katsonut, ettei pesänjakajaksi esitettävä henkilö ole esteellinen toimimaan pesänjakajana yksinomaan siksi, että hän on toiminut pesänjakajan määräämistä koskevassa asiassa häntä esittävän osapuolen asiamiehenä.

Oikeuskirjallisuudessa ratkaisua on arvosteltu. Pesänjakajan määräämistä koskevassa asiassa pääkysymyksiä ovat jakajan tarpeellisuus ja se, kuka on sopiva jakajaksi. Jos osapuolet ovat näistä seikoista eri mieltä, he ovat jutun pääkysymyksissä toistensa vastapuolia. Ulkopuolisella tarkastelijalla on perusteltua aihetta epäillä, että tällaisessa tilanteessa hakijan asiamiehen puolueettomuus ja riippumattomuus ovat vaarantuneet. Arvostelu on perustettu myös sille ajatukselle, että asiamies ennen hakemuksen jättämistä on selvittänyt tilannetta usealta kannalta ja mahdollisesti tällöin joutunut ottamaan kantaa myös asiallisiin kysymyksiin. Tällä perusteella vastapuoli voi perustellusti pelätä hakijan asiamiehen menettäneen puolueettomuutensa. Edellä esitetyn kritiikin lisäksi on vielä todettu, että suhtautuminen esteellisyyskysymyksiin on yleisesti tiukentunut, joten ratkaisusta ilmenevää oikeusohjetta ei voitane soveltaa kuin poikkeustapauksissa (Välimäki: Pesänjakajan määräämisen ongelmia, Oikeustiede Jurisprudentia XXX, 1997, s. 345-347, kts. myös Saarenpää: Pesänselvittäjä ja pesänjakaja, 1980, s. 46-51). Toisaalta oikeuskirjallisuudessa (Aarnio - Kangas: Suomen jäämistöoikeus I, 1999, s. 637 ja 639) on esitetty, että pelkästään se seikka, että pesänjakajaksi ehdotettu henkilö on tehnyt saamansa toimeksiannon nojalla pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen, ei tee häntä esteelliseksi kyseiseen pesänjakajan tehtävään. Kuitenkin samassa teoksessa on todettu, että suhtautuminen intressijääviyteen esteellisyysperusteena on selvästikin kiristynyt. Teoksessa on viitattu edellä mainittuun korkeimman oikeuden ratkaisuun ja todettu, että esteellisyyttä arvioitaisiin vastaavassa tilanteessa nykyisin todennäköisesti tiukemmin.

Hovioikeus toteaa, että pesänjakajan toimittama ositus on tarkoitettu lopulliseksi. Hänen toimivaltansa on yksinomainen ja laaja. Toimivaltaan kuuluu paljon harkintavaltaa jättävien säännösten soveltamista. Näissä suhteissa pesänjakajan tehtävä rinnastuu tuomarin tehtävään. Tuomaria koskevat esteellisyysperusteet antavatkin perustellun lähtökohdan arvioida pesänjakajaksi esitetyn henkilön sopivuutta tuohon tehtävään silloin, kun henkilöä vastaan on esitetty esteellisyysväite.

Tuomari on oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan esteellinen asiassa, jossa hän toimii tai on toiminut asianosaisen edustajana, avustajana tai asiamiehenä. Saman luvun 7 §:n 3 momentin perusteella tuomari on esteellinen, jos jokin muu kyseisessä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

Edellä selostettu huomioon ottaen, hovioikeus katsoo, että hakijan asiamiehenä pesänjakajan määräämistä koskevassa asiassa toiminut henkilö on lähtökohtaisesti esteellinen pesänjakajan tehtävään. Samalla kannalla on tämä hovioikeus ollut 7.7.2005 antamassaan päätöksessä nro 857 (Dnro S 05/37).

Korkein oikeus ratkaisussaan 1987:84 ja Rovaniemen hovioikeus ratkaisussaan 1998:8 ovat katsoneet asianajajan esteellisyyden pesänjakajan tehtävään ulottuvan myös hänen yhtiökumppaninaan toimivaan asianajajaan. Oikeuskirjallisuudessa esteellisyyden on katsottu ulottuvan myös asianajajan toimistossa työsuhteessa toimiviin lakimiehiin (Välimäki, edellä mainittu teos, s. 347).

Pekka A:n pesänjakajaksi esittämä D toimii samassa asianajotoimistossa kuin Pekka A:n asiamiehenä tässä hakemusasiassa toiminut oikeustieteen kandidaatti B. B tai D eivät ole olleet Pekka A:n asiamiehenä tai avustajana Pekka ja Carola A:n avioero- ja ositusasiassa aikaisemmin, vaan Pekka A:lla on ollut toinen avustaja, jonka pyynnöstä B on toiminut asiamiehenä ainoastaan pesänjakajaa koskevassa hakemusasiassa. Tästä huolimatta Carola A:lla on edellä selostetut näkökohdat huomioon ottaen perusteltu aihe epäillä D:n puolueettomuutta asiassa.

D:n puolueettomuus pesänjakajan tehtävään on vaarantunut, eikä häntä siten voida pitää sopivana pesänjakajaksi toimittamaan ositusta Pekka ja Carola A:n välillä.

E on pesänjakajan tehtävään sopiva.

Avioliittolain 98 §:n mukaan ositus on toimitettava siinä järjestyksessä kuin perinnönjaosta on säädetty. Avioliittolaissa viitataan näin ollen perinnönjakoa koskeviin perintökaaren 23 luvun säännöksiin, mutta ei saman lain 19 luvun pesänselvitystä koskeviin säännöksiin. Tämän mukaisesti ositusta varten ei voida määrätä pesänselvittäjää. Tällä kannalla on ollut myös korkein oikeus ratkaisussaan 1968 II 78. Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, että käräjäoikeuden ei olisi tullut määrätä Pekka ja Carola A:n omaisuuden ositusta varten pesänselvittäjää.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin D on määrätty toimittamaan pesänselvittäjänä omaisuuden ositus avioeroon tuomittujen Pekka ja Carola A:n välillä. D:lle annettu määräys sanottuun tehtävään poistetaan.

Pesänjakajan määräämistä koskevalta osalta käräjäoikeuden päätöstä muutetaan. D vapautetaan käräjäoikeuden määräämästä pesänjakajan tehtävästä. Hovioikeus määrää asianajaja E:n pesänjakajana toimittamaan omaisuuden osituksen Pekka ja Carola A:n välillä.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Mikael Krogerus, Pertti Jokinen, Markku Ukkola, Helena Lindgren, Juha Halijoki, Ari Kyllönen ja Riitta-Liisa Rautsi
Esittelijä Sirpa Pulkkinen

Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimmassa oikeudessa

Valituslupa myönnetty 11.2.2010
Korkeimman oikeuden ratkaisu 24.5.2011 KKO:2011:31