Rovaniemen HO 07.11.2006 968
- Ämnesord
- Kantelu tyytymättömyyden ilmoituksen hyväksymättä jättämisestä
- Hovrätt
- Rovaniemen hovioikeus
- År för fallet
- 2006
- Meddelats
- Diarienummer
- R 06/633
- Ärendenummer
- RHO:2006:13
- Avgörandenummer
- 968
Diaarinumero: R 06/633
Pääkäsittely: 11.10.2006
Ratkaisunumero: 968
Antopäivä: 7.11.2006
Rovaniemen käräjäoikeus oli 6.6.2006 tuominnut A:n törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta yhteiseen 2 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen. A oli määrätty pidettäväksi edelleen vangittuna ja passitettu Oulun vankilaan suorittamaan rangaistustaan, jos tyytyy ratkaisuun tai muutoin säilytettäväksi, kunnes rangaistuksen täytäntöönpano alkaa tai asiasta toisin määrätään. Lisäksi käräjäoikeus oli velvoittanut A:n maksamaan vahingonkorvausta henkisestä kärsimyksestä sekä korvausta hautauskuluista ja oikeudenkäyntikuluista.
A oli 13.6.2006 valtuuttamansa asiamiehen välityksellä ilmoittanut tyytymättömyyttä Rovaniemen käräjäoikeuden 6.6.2006 antamaan tuomioon kokonaisuudessaan.
Käräjäoikeus lausui päätöksessään 14.6.2006, että A oli Oulun vankilassa 6.6.2006 ilmoittanut tyytyvänsä häntä koskevaan Rovaniemen käräjäoikeuden 6.6.2006 antamaan tuomioon siltä osin kuin hänet oli tuomittu vankeusrangaistukseen tai muuten määrätty suorittamaan vankeusrangaistusta. A oli samana päivänä aloittanut rangaistuksen suorittamisen. Rangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 momentista ja vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta annetun asetuksen 6 §:n 1 momentista ilmeni, että tuomittu, joka oli asian takia vangittuna, voi kahden todistajan läsnäollessa ilmoittaa rangaistuslaitoksen johtajalle tyytyvänsä tuomioon siltä osin kuin hänet oli tuomittu vankeusrangaistukseen tai määrätty suorittamaan vankeusrangaistusta. Käräjäoikeus hylkäsi A:n tyytymättömyyden ilmoituksen vankeusrangaistuksen osalta oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 9 §:n 1 momentin nojalla, koska tuomio oli 6.6.2006 saanut A:han nähden lainvoiman vankeusrangaistuksen osalta eikä tehtyä tyytymättömyyden ilmoitusta voinut siten peruuttaa. Käräjäoikeus viittasi seuraaviin korkeimman oikeuden ratkaisuihin: KKO 1974 II 75, KKO 1984 II 55 ja. KKO 2002:1.
A on vaatinut, että hovioikeus vahvistaa, että hän ei ole sitovasti ilmoittanut tyytyvänsä Rovaniemen käräjäoikeuden 6.6.2006 antamaan tuomioon ja että hovioikeus kumoten kantelun kohteena olevan käräjäoikeuden päätöksen hyväksyy hänen 13.6.2006 tekemänsä tyytymättömyyden ilmoituksen.
A on vaatimuksensa perusteluna lausunut, että hän ei ollut pätevästi tyytynyt Rovaniemen käräjäoikeuden 6.6.2006 antamaan tuomioon eikä hän ollut vankilaviranomaisten menettelyn vuoksi saanut oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 5 §:n mukaista mahdollisuutta harkita tyytymättömyyden ilmoittamista seitsemän päivän ajan. Tämän seurauksena A ei ollut saanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleessa taattua oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Vankilaviranomaiset eivät olleet ilmoittaneet A:lle mahdollisuudesta ilmoittaa tyytymättömyyttä eikä hän ollut saanut muutoksenhakuohjeita tyytymistilaisuudessa. A oli pyytänyt vartijaa järjestämään hänelle soittomahdollisuuden asianajajalleen, jotta hän olisi voinut keskustella tuomiosta tämän kanssa. Vartija oli kieltänyt A:lta tämän mahdollisuuden ilmoittaen, että asianajaja kyllä soittaa A:lle. Asianajaja oli kuitenkin ollut kyseisenä päivänä hovioikeuden pääkäsittelyssä.
A ei ollut ymmärtänyt allekirjoittamisen tarkoittavan sitovaa tyytymisilmoitusta. A oli ollut sekavassa mielentilassa tuomion odottamisen aiheuttamassa jännityksestä johtuneen liiallisen valvomisen ja mielenterveysongelmien vuoksi. A oli kokenut tilanteen tarkoittavan tuomion tietoon saamisen kuittaamista.
Vankilaviranomaisten olisi tullut selkeästi tuoda esille, ettei tyytymisilmoituksen antamisella ollut kiire, vaan A:n oli syytä rauhassa harkita asiaa asianajajansa kanssa keskustellen. Olisi tullut myös painottaa, että tyytymistä ei voi peruuttaa.
Kantelu
Lausunto
Hovioikeus on pyytänyt vankilan johtajalta lausuman asiassa.
Vankilan vt. johtaja B on hovioikeuteen antamassaan lausumassa todennut, että yleisen menettelykäytännön mukaisesti A:lle oli selvitetty tilaisuuden luonne, mahdollisuus tyytyä tai ilmoittaa tyytymättömyyttä tuomioon sekä mahdollisuus harkita asiaa esimerkiksi keskustellen asiamiehensä kanssa. A oli 6.6.2006 B:n ja kahden todistajan läsnäollessa ilmoittanut, että hän halusi tyytyä tuomioon ja että hän ei halunnut asiaa enää harkita. A oli ilmoituksen tehdessään ollut täysin tietoinen tilanteesta sekä oikeustoimi- ja toimintakykyinen.
Hovioikeus on pitänyt asiassa pääkäsittelyn, jossa on todistelutarkoituksessa kuultu A:ta, B:tä ja C:tä sekä todistajina D:tä ja E:tä.
Tyytymisilmoituksen ajankohtana 6.6.2006 voimassa olleen rangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 momentin ja vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta annetun asetuksen 6 §:n 1 momentin mukaan tuomittu, joka on asian takia vangittuna, voi kahden todistajan läsnäollessa ilmoittaa rangaistuslaitoksen johtajalle tyytyvänsä tuomioon siltä osin kuin hänet on tuomittu vankeusrangaistukseen tai muuten määrätty suorittamaan vankeusrangaistusta.
A on 6.6.2006 tutkintavankina kyseisen asian takia Oulun vankilassa ollessaan allekirjoittanut tuolloin vankilan apulaisjohtajana toimineen B:n ja kahden todistajan läsnäollessa vankipassiinsa lyödyn leiman, jonka mukaan hän on tyytynyt Rovaniemen käräjäoikeuden tuona samana päivänä antamaan tuomioon ja suostunut sovittamaan hänelle tuomittua vapausrangaistusta. Hovioikeudessa on kysymys siitä, onko A sitovalla tavalla ilmoittanut tyytyvänsä hänelle tuomittuun vankeusrangaistukseen ja voidaanko hänen määräajassa 13.6.2006 tekemänsä tyytymättömyyden ilmoitus hyväksyä.
B on kertonut, että hän tuomioon tyytymistapauksissa pyrki varmistamaan, että tutkintavanki oli ollut yhteydessä asianajajaansa. A ei ollut ilmaissut haluavansa olla yhteydessä asianajajaansa. B oli varmistanut vanginvartijana toimineelta C:ltä, että A oli toimintakykyinen. B oli ollut myös yhteydessä vankilan terveydenhoitajaan E:hen, joka oli katsonut A:n olleen toimintakykyinen. B oli ymmärtänyt, ettei A:lla ollut ollut mielenterveysongelmia. A:lle oli annettu mahdollisuus ilmoittaa tyytymättömyytensä tuomioon, mutta tämä oli halunnut tyytyä siihen.
C oli ollut todistajana tyytymisilmoitustilaisuudessa. B oli tiedustellut C:ltä A:n mielentilasta. C ei ollut havainnut A:ssa mitään normaalista poikkeavaa. A oli tyytynyt tuomioon ja ilmaissut sanoinkin, että kun tuli niin vähän. C ei muistanut, että A olisi aikaisemmin päivällä pyytänyt saada soittaa asianajajalleen.
A on kertonut odottaneensa jännittyneenä tuomiota, jonka antamispäivää oli kertaalleen siirretty. Hän oli nukkunut huonosti ja kärsinyt mielenterveysongelmista. Hän ei ollut ollut yhteydessä asianajajaansa ennen tyytymisilmoituksen tekemistä. Hän oli kyseisenä päivänä ennen tyytymisilmoituksen allekirjoittamista pyytänyt vanginvartijana olleelta C:ltä lupaa saada soittaa asianajajalleen, mutta tämä oli todennut asianajajan kyllä soittavan A:lle. A ei ollut ymmärtänyt menettävänsä muutoksenhakumahdollisuutensa allekirjoittamalla tyytymisilmoituksen. Hän oli kokenut sen tarkoittavan ainoastaan tuomion tiedoksi saamista.
Vanginvartijana toiminut D on kertonut, että hän oli ollut toisena todistajana tyytymisilmoitustilaisuudessa. Hän oli ollut hyvin lyhyen aikaa paikalla, lähinnä vain laittamassa allekirjoituksensa tyytymisilmoitukseen. Hän ei ollut tuona aikana havainnut A:n poikenneen mielentilaltaan normaalista.
E on kertonut B:n tiedustelleen häneltä A:n terveydentilasta. B oli kertonut antaneensa käräjäoikeuden tuomion tiedoksi A:lle, joka oli ilmoittanut tyytyvänsä tuomioon. E oli käsityksenään ilmoittanut B:lle, ettei ollut syytä epäillä, etteikö A:n allekirjoitus olisi tämän terveydentilan kannalta hyväksyttävä. A oli saanut koko vankilassa oloajan mielialalääkitystä. Lääkitys ei E:n käsityksen mukaan ollut vaikuttanut A:n käsityskykyyn.
Rikosrekisterin osaotteen mukaan kyseessä on A:n ensimmäinen vapausrangaistustuomio. A on ollut ensimmäistä kertaa vankilassa. Hän on ollut syytettynä erittäin vakavasta rikoksesta eli taposta. Hän on käräjäoikeudessa kiistänyt tappoa koskeneen syytteen katsoen toimineensa hätävarjelutilanteessa. Noista syistä on uskottavaa, että hän on saanut nukuttua huonosti ja että hän on ollut jännittyneessä mielentilassa odottaessaan tietoa käräjäoikeuden tuomiosta, jonka antamista oli lykätty yhdellä päivällä. C ei ole muistanut, että A olisi pyytänyt lupaa saada soittaa asianajajalleen. Kerrotut olosuhteet kuitenkin puhuvat pikemminkin sen puolesta, että A olisi kertomansa mukaisesti pyytänyt soittolupaa. A:lla on ollut mielenterveysongelmia, johon hän on koko vankilassa oloajan saanut lääkitystä. Vaikka B, C, D ja E eivät olekaan havainneet A:n käyttäytymisessä kyseisessä tilanteessa mitään normaalista poikkeavaa, on ilmeistä, että A:n mielenterveysongelmat ja hänen siihen saamansa lääkitys yhdessä huonon nukkumisen ja jännittyneen mielentilan kanssa ovat vaikuttaneet hänen arvio- ja harkintakykyynsä tyytymisilmoituksen todellisesta oikeudellisesta merkityksestä. Sen vuoksi ja kun hän ei ole myöskään voinut ennen tyytymisilmoituksen tekemistä neuvotella tuona päivänä hovioikeuden pääkäsittelyssä olleen asianajajansa kanssa asiasta, hovioikeus katsoo, että A:n tekemää tyytymisilmoitusta ei voida edellä kerrottuja seikkoja kokonaisuutena arvioiden pitää häntä sitovana. A:n määräajassa tekemä tyytymättömyyden ilmoitus on sen vuoksi hyväksyttävä.
Hovioikeus vahvisti, että A:n Oulun vankilassa vankilan johtajalle 6.6.2006 tekemä tyytymisilmoitus käräjäoikeuden 6.6.2006 antamaan tuomioon ei ole häntä sitova. Sen vuoksi hovioikeus kumosi kantelun kohteena olevan käräjäoikeuden 14.6.2006 antaman päätöksen olla hyväksymättä A:n 13.6.2006 määräajassa tekemää tyytymättömyyden ilmoitusta edellä mainittuun käräjäoikeuden tuomioon. A:n tyytymättömyyden ilmoitus hyväksyttiin.
A oikeutettiin puhevallan menettämisen uhalla viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä päätöksen antamispäivän jälkeen ennen Rovaniemen käräjäoikeuden kanslian aukioloajan päättymistä toimittamaan kansliaan valituskirjelmänsä. Valituskirjelmään tuli liittää hovioikeuden päätös. Muutoin A:n oli noudatettava päätöksen oheen liitettyä valitusosoitusta.
Käräjäoikeuden oli toimitettava jäljennös hovioikeuden päätöksestä valittajan vastapuolelle ja liitettävä siihen vastavalitusta koskeva valitusosoitus.
Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
hovioikeudenneuvos Erkki Nenonen
määräaikainen hovioikeudenneuvos Virve Salo
määräaikainen hovioikeudenneuvos Janne Anttila
Valmistelija: viskaali Suvi Kakko
LAINVOIMAISUUSTIEDOT
Lainvoimainen
Päivitetty 21.11.2006