Finlex - Till startsidan
Hovrätter

30.11.2006

Hovrätter

Hovrätternas avgöranden som förkortade avgöranden och från och med år 2004 som långa avgörandetexter.

Kouvolan HO 30.11.2006 1418

Ämnesord
Todistelukustannusten korvaaminen valtiolle
Hovrätt
Kouvolan hovioikeus
År för fallet
2006
Meddelats
Diarienummer
R 06/1070
Ärendenummer
KouHO:2006:1
Avgörandenummer
1418

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

KOUVOLAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 7.9.2006

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1.) Kotirauhan rikkominen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syyttäjän muut vaatimukset

Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 1

Vastaaja on velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TUOMION PERUSTELUT

Syyksilukeminen
A on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Käräjäoikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KORVAUSVELVOLLISUUS

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Valtiolle A velvoitetaan korvaamaan valtion varoista maksetut todistelukustannukset 200,27 euroa.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaissut yhden tuomarin kokoonpano:

Notaari Mika Viskari

KOUVOLAN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 30.11.2006

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

A on vaatinut, että hänet vapautetaan velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista maksettuja 200,27 euron määräisiä todistelukustannuksia tai että korvausvelvollisuutta ainakin alennetaan.

A on 54 -vuotias pitkäaikaistyötön, jonka ainoana tulona on 404,20 euron suuruinen kuukausittainen työttömyyskorvaus. Kuukausittaiset pakolliset menonsa huomioon ottaen A elää toimeentulon äärimmäisillä minimirajoilla. Korvausvelvollisuus on A:n taloudellisiin oloihin nähden kohtuuton.

Vastaus
Syyttäjä on vastustanut valitusta.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan rangaistukseen tuomittu vastaaja on velvoitettava suorittamaan valtiolle sen varoista maksettavaksi määrätyt todistelukustannukset, jotka ovat olleet tarpeen asian selvittämiseksi. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan korvausta voidaan kuitenkin alentaa tai jättää se kokonaan tuomitsematta, mikäli korvausvelvollisuus olisi rikoksen laatuun tai vastaajan henkilökohtaisiin ja taloudellisiin oloihin nähden taikka muusta syystä kohtuutonta.

Hovioikeus on omaksunut edellä mainitun säännöksen osalta viimeaikaisessa oikeuskäytännössään tulkinnan, jonka mukaan vastaajan ollessa oikeusavun tuloselvityksen mukaan varaton ja saadessa oikeusapua korvauksetta, todistelukustannukset on jätettävä valtion vahingoksi, ellei yksittäisessä tapauksessa ole erityisiä syitä määrätä toisin.

Asiakirjoista ilmenee, että A on 54-vuotias pitkäaikaistyötön, jonka ainoana tulona on työttömyyskorvaus. Hänelle on tässä asiassa myönnetty oikeusapua korvausvelvollisuudetta valtiolle. Hänen päiväsakkonsa rahamääräksi on vahvistettu 6 euroa. Hovioikeus katsoo, että todistelukustannusten osittainenkin korvausvelvollisuus valtiolle olisi A:n henkilökohtaisiin ja taloudellisiin oloihin nähden kohtuutonta.

Lopputulos
Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muutos käräjäoikeuden tuomioon

A vapautetaan velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista maksettuja 200,27 euron määräisiä todistelukustannuksia. Todistelukustannukset jäävät valtion vahingoksi.
Muilta osin käräjäoikeuden tuomio jää voimaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Jouko Rantanen, Tapani Vasama, Lolita Tuomainen

Lainvoimaisuustiedot:

Valituslupa myönnetty 19.4.2007

Korkeimman oikeuden ratkaisu 8.1.2008 KKO:2008:3

Till början av sidan