11.10.2005

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

KUOPION KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 31.12.2003

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. KUOLEMANTUOTTAMUS
(6360/R/0000289/03)
Rikoslaki 21 luku 8 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki 166 § 1
Kuopion kaupungin järjestyssääntö 15 §

18.1.2003 KUOPIO

A, B ja C ovat yhdessä ja yksissä tuumin, A asunto-osakeyhtiö X:n hallituksen puheenjohtajana, B hallituksen jäsenenä ja isännöitsijänä sekä C hallituksen jäsenenä, yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä yhtiön omistaman rakennuksen turvallisuudesta vastuullisina henkilöinä huolimattomuudesta aiheuttaneet D:n kuoleman siten, että he ovat laiminlyöneet huolehtia yhtiön omistaman rakennuksen kattoalueiden puhtaanapidosta sillä seurauksella, että D:n asioitua ja poistuttua yhtiön omistamassa rakennuksessa kaupungin keskustassa sijaitsevasta musiikkiliikkeestä rakennuksen katolta on pudonnut hänen päähänsä yli kymmenkiloinen jäänlohkare aiheuttaen D:lle vaikean kallovamman ja sitä seuranneen kuoleman.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaukset

A, B ja C kiistäneet heihin kohdistetut rangaistus- ja oikeudenkäyntikuluvaatimukset.

D:n kuolema oli johtunut tapaturmasta. Tapaturmaan oli ensisijaisesti vaikuttanut ilman lämpötilan poikkeuksellisen nopea kohoaminen, mistä johtuen katolla ollut lumi oli nopeasti sulanut ja muuttunut jääksi, joka oli päässyt irtoamaan katolta. Rakennuksen katto oli tehty rakentamisajan rakentamismääräysten mukaisesti. Katon käyttöturvallisuutta oli lisäksi A:n, B:n ja C:n toimesta parannettu rakentamalla katolle uudet Rakennustietokortiston ohjeiden mukaiset lisälumiesteet. Yhtiö oli tehnyt erään yrityksen kanssa rakennusta koskevan kiinteistön huoltosopimuksen. Huoltoyrityksen valvonta- ja hoitovelvollisuuden piiriin oli käytännössä kuulunut myös jään muodostuksen valvonta katolla sekä tarvittaessa lumen ja jään pudotus katolta. Huoltoyrityksen toiminta oli aiemmin ollut moitteetonta. A:lla, B:llä ja C:llä ei siten ollut aihetta ryhtyä lisätoimenpiteisiin. A on koulutukseltaan talonrakennusinsinööri ja hän on talonrakennusalan ammattilainen. B ja C olivat voineet täysin luottaa A:n ammattitaitoon rakennuksen kunnon ja huollon suhteen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Syyksilukeminen

A asunto-osakeyhtiö X:n hallituksen jäsenenä ja asunto-osakeyhtiön omistaman rakennuksen kunnosta ja turvallisuudesta vastaavana henkilönä on laiminlyönyt huolehtia rakennuksen kattoalueen puhtaanapidosta syytteessä mainituin seurauksin ja siten huolimattomuudellaan aiheuttanut D:n kuoleman.

Näyttämättä on jäänyt, että B ja C olisivat syyllistyneen siihen, mistä heille on vaadittu rangaistusta.

Perustelut

Kuolemaan johtanut tapahtuma

D:n poistuessa 18.1.2003 noin kello 11.00 asunto-osakeyhtiö X:n omistamassa, kaupungin keskustassa sijaitsevassa rakennuksessa olevasta musiikkiliikkeestä kiinteistön katolta on pudonnut yli 10 kiloa painava jäälohkare, joka on osunut D:n päähän. D on saanut vaikean kallovamman, jonka seurauksena hän on kuollut sairaalassa.

Jään muodostuminen katolle

Kirjallisen todisteen 5 valokuvista ( valokuvat 1 - 6 ja 16 ) voidaan päätellä, että kysymyksessä olevan kiinteistön katolla on ollut lunta ja jäätä noin 15 - 20 senttimetrin paksuudelta.

Musiikkiliikkeen omistaja, todistaja J on kertonut, että katolle oli alkanut muodostua jäätä joulun 2002 jälkeen ja että ennen tapahtumaa kadun puoleisen katon räystään reunalla oli koko sen pituudelta roikkunut pisimmillään noin metrin pituisia jääpuikkoja. Koko räystään reunalla oli ollut myös noin 20 - 30 senttimetriä paksua jäämuodostelmaa. Jää oli ulottunut noin 10 senttimetriä räystään reunan ulkopuolelle ja noin 20 senttimetriä sen alapuolelle. J oli ollut huolestunut asiasta ja sen johdosta joutunut kulkemaan "livahtamalla" liikkeeseen. A oli käynyt paikalla muutaman kerran tammikuussa 2003. J:n käsityksen mukaan kiinteistönhuollon ammattilaisen olisi täytynyt havaita jää. Talvi oli ollut poikkeuksellinen siten, että välillä oli ollut pakkasta ja välillä taas suojaa.

Todistaja K, joka on työssä mainitussa J:n musiikkiliikkeessä, on kertonut tapahtuma-aamuna havainneensa, että talon räystäältä oli roikkunut jääpuikkoja, joita oli ollut koko räystään pituudelta. Jääpuikot olivat olleet näkyvissä useita viikkoja ennen kysymyksessä olevaa tapahtumaa. Joulukuussa 2002 J oli sanonut K:lle, että talon katolla oli liikaa jäätä ja että jää pitäisi pudottaa alas.

Todistajana kuullut kiinteistöä hoitavan huoltoyhtiön omistajat H ja L sekä huoltoyhtiössä työskennellyt M eivät olleet havainneet katolla vaarallista jään muodostumista. Kiinteistössä yrittäjinä toimineet N ja O eivät myöskään olleet havainneet vaarallista jään muodostumista katolla. O on kertonut, että hän käy päivittäin tupakkatauolla kadun puolella oven kohdalla ja että hän aina katsoo katolle, koska vuonna 1995 toisen kadun puolella kiinteistöyhtiön katolta oli pudonnut valtava lumimassa hänen omistamansa auton päälle. O oli 17.1.2003 todennut, että kadun puolella oli noin 20 - 30 senttimetrin pituisia ohuita jääpuikkoja koko räystään matkalla.

Todistaja P:n kertomuksen mukaan jään muodostuminen katolle oli tapahtunut usean päivän aikana. Kirjallisten todisteiden 5 ja 9 lämpötiloista ilmenee, että sää on lauhtunut tapahtumaa edeltäneenä yönä. Lämpötila on ollut yöllä kello 02.00 jälkeen noin + 0 astetta celsiusta ja aamupäivällä kello 11.00 aikaan noin +3 astetta celsiusta. P:n mukaan katossa ei ole ollut lämpövuotoa ja se oli muutenkin ollut teknisesti kunnossa ja katossa oli ollut määräysten mukaiset lumiesteet.

Velvoittavat normit ja vaaran estäminen

Tapahtuma-aikana voimassa olleen Kuopion kaupungin järjestyssäännön 15 §:n mukaan katolla tai muulla vastaavalla paikalla oleva lumi ja jää, joka voi pudotessaan aiheuttaa vahinkoa, on viipymättä poistettava.

Tämä velvollisuus kuuluu rakennuksen omistajalle tai haltijalle tai hänen edustajalleen, joiden on huolehdittava siitä, ettei rakennuksesta putoava lumi tai jää aiheuta vaaraa ihmiselle tai omaisuudelle. Asunto-osakeyhtiön osalta rakennuksen haltijana on yhtiön hallitus.

Asunto-osakeyhtiön hallitus ja toimenpiteet vaaran estämiseksi

A:n, B:n ja C:n mukaan A on asunto-osakeyhtiö X:n hallituksen puheenjohtaja ja kommandiittiyhtiö, jossa A on vastuunalaisena yhtiömiehenä, omistaa asunto-osakeyhtiö X:n osakekannan. A:n omistuksessa on useita muitakin kiinteistöjä. A on ammatiltaan rakennusinsinööri ja hän on toiminut rakennusalalla noin 30 vuoden ajan. A oli huolehtinut kiinteistön teknisestä kunnosta, huollosta ja turvallisuudesta. B on yhtiön hallituksen jäsen ja isännöitsijä ja ammatiltaan merkonomi ja hänen tehtäviinsä oli kuulunut yhtiön kirjanpito ja rahaliikenteen hoito. Edellisten tytär C on vasta valmistunut tradenomi ja oli toiminut hallituksen jäsenenä huhtikuusta 2001 lähtien. C oli osallistunut yhteen hallituksen kokoukseen ja hän oli hoitanut kiinteistöyhtiössä vähäisiä asioita.

A on allekirjoittanut asunto-osakeyhtiön puolesta todisteena 2 olevan kiinteistön hoitoa koskevan hoitosopimuksen huoltoyhtiön kanssa. Sopimuksessa ei ole mainintaa lumen pudottamisesta katolta. A:n mukaan huoltoyhtiön tuli kuitenkin ilmoittaa lumenpudotustarpeesta asunto-osakeyhtiölle, jonka jälkeen lumenpudotuksesta olisi sovittu eri korvausta vastaan. Todistaja H:n mukaan lumen pudottamisesta ei oltu erikseen sovittu. Huoltoyhtiön velvollisuuksiin oli kuitenkin kuulunut ilmoittaa mahdollisesta vaarasta kiinteistön omistajalle. Jos vaara olisi havaittu, pudotuksesta olisi sovittu kiinteistön omistajan kanssa erikseen. A:n mukaan katon huolto oli kuulunut huoltoyhtiölle ilman eri sopimusta. H:n mukaan huoltoyhtiöllä ei ollut tarkastusvelvollisuutta katolla olleen lumen tai jään osalta eikä nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa huoltoyhtiön henkilöstö ollut havainnut vaaraa. H on vielä kertonut, että huoltoyhtiöllä oli ollut noin 5 - 7 kohdetta Kuopiossa, joissa oli sovittu kiinteistön omistajan kanssa automaattisesta lumen pudotuksesta, koska mainittuihin kattoihin liittyi riski lumen putoamisesta kadulle. Asunto-osakeyhtiö X:n kiinteistö ei ollut kuulunut tällaisiin kohteisiin. Huoltoyhtiö oli 13. tai 14.1.2003 ryhtynyt pudottamaan lunta mainituilta vaarallisilta katoilta.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Kirjallisena todisteena 5 olevien valokuvien sekä J:n ja K:n kertomusten perusteella on näytetty, että kysymyksessä olevan kiinteistön katolle on muodostunut ainakin viikkojen kuluessa noin 15 - 20 senttimetrin paksuista jäätä. Jää on ollut havaittavissa, koska se on roikkunut J:n kertomuksessa mainituin tavoin räystään ulkopuolella ja koska räystään reunalla oli J:n ja K:n mukaan ollut jääpuikkoja. Todistajina kuultujen H:n, L:n, M:n, N:n ja O:n kertomukset eivät osoita edellä mainittuja johtopäätöksiä vääriksi.

Katolla on ollut jäätä vaarallisessa määrin, minkä johdosta jää olisi tullut viipymättä poistaa katolta. Se seikka, että katolla on ollut riittävät lumiesteet ja että katto on ollut muutoin teknisesti kunnossa, ei poista mainittua velvollisuutta.

Asunto-osakeyhtiön hallitus ja isännöitsijä ovat lähtökohtaisesti vastuussa rakennuksen turvallisuudesta ja muun muassa siitä, että vaarallinen jää on poistettava katolta.

Todisteena 2 olevasta sopimuksesta ja H:n kertomuksesta ilmenee, että asunto-osakekeyhtiön hallitus ei ole sopinut huoltoyhtiön kanssa vaarallisen jään ja lumen pudottamisesta katolta ja katon tarkastuksesta. Hallituksen ohjeiden mukaan edellä mainitusta huolehtiminen ole kuulunut myöskään isännöitsijän velvollisuuksiin. Hallituksen työnjaon mukaan A:lle on kuulunut kiinteistön kunnosta ja turvallisuudesta huolehtiminen. B ja C ovat myös voineet luottaa siihen, että A huolehtii mainituista seikoista ottaen huomioon A:n kokemuksen, aseman ja ammattitaidon ja mahdollisuudet mainitun velvollisuuden täyttämiseen.

Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että A asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenenä ja rakennuksen kunnosta ja turvallisuudesta vastaavana henkilönä on laiminlyönyt huolehtia putoamisvaarassa olevan jään poistamisesta rakennuksen katolta, huomioon ottaen, että jää on muodostunut katolle pitkähkön ajan kuluessa ja se on ollut havaittavissa. Mikäli tämä velvollisuus olisi täytetty, se olisi estänyt syytteessä mainitun seurauksen syntymisen. Tilanne ei myöskään ole ollut siten yllättävä, että seurauksen sattumisen mahdollisuus ei olisi ollut havaittavissa. Ottaen huomioon sen, että kiinteistö on sijainnut vilkkaan liikenne- ja kävelykadun varrella, huolellisuusvelvollisuus on ollut myös korostunut. Menettelyllään A on syyllistynyt kuolemantuottamukseen. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sitä vastoin käräjäoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että B ja C olisivat syyllistyneet siihen, mistä heille on vaadittu rangaistusta. Tähän johtopäätökseen päätyessään käräjäoikeus on ottanut huomioon heidän tehtävänsä hallituksen jäseninä sekä heidän edellytyksensä, taitonsa ja kykynsä huolehtia kiinteistön kunnosta sekä sen, että he ovat voineet luottaa siihen, että A hallituksen keskenään sopiman työnjaon perusteella huolehtii rakennuksen turvallisuudesta. B ei myöskään isännöitsijän asemansa perusteella ole vastuussa tapahtumasta, koska hallituksen antaman ohjeen mukaan kiinteistön teknisestä kunnosta ja turvallisuudesta huolehtiminen ei ole kuulunut isännöitsijälle, vaan A:lle.

Rangaistuksen määrääminen

Ottaen huomioon yleisen rangaistuskäytännön, rikoksen vahingollisuuden ja rikoksesta ilmenevän A:n syyllisyyden, käräjäoikeus katsoo, että 50 päiväsakon sakkorangaistus on oikeudenmukainen seuraamus A:n rikoksesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SYYTETTY A

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Kuolemantuottamus 18.1.2003

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
50 päiväsakkoa a 847 euroa = 42.350 euroa

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 21 luku 8 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SYYTETTY B

TUOMIOLAUSELMA

HYLÄTYT SYYTTEET

1) Kuolemantuottamus 18.1.2003

SYYTETTY C

TUOMIOLAUSELMA

HYLÄTYT SYYTTEET

1) Kuolemantuottamus 18.1.2003

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ratkaisu käräjäoikeudessa on syntynyt äänestyksen jälkeen.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Laamanni Juha Hyvärinen
Käräjätuomari Esko Randelin
Lautamiehet Venho Takkinen, Kalle Keinänen ja Tuula Merjola-Partanen

Eri mieltä olevien lautamiesten lausunto rikosasiassa R 03/996

Lautamiehet Kalle Keinänen ja Venho Takkinen:

Hyväksymme käräjäoikeuden ratkaisun perustelut kohdissa kuolemaan johtanut tapahtuma, jään muodostuminen katolle, velvoittavat normit ja vaaran estäminen sekä asunto-osakeyhtiön hallitus ja toimenpiteet vaaran estämiseksi ynnä näytön arvioinnin ja johtopäätösten kaksi ensimmäistä kappaletta.

Katsomme, että lähtökohtaisesti asunto-osakeyhtiön hallitus on vastuussa vaarallisen jään ja lumen pudottamisesta katolta. Hallitus voi siirtää vastuun ulkopuoliselle taholle, esimerkiksi kiinteistönhuoltoyhtiölle, tai isännöitsijälleen. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa asunto-osakeyhtiön hallitus ei ole siirtänyt vastuuta jään ja lumen pudottamisesta kenellekään. Sen vuoksi hallitus on edelleen vastuussa vaarallisen jään ja lumen pudottamisesta katolta.

Katsomme edelleen, etteivät hallituksen jäsenet voi siirtää vastuuta toisille hallituksen jäsenille millään perusteella. Hallituksen jäsenet ovat siten kollektiivisessä vastuussa jään ja lumen pudottamisesta. Sen vuoksi ja kun hallituksen jäsenet ovat laiminlyöneet huolehtia vaarallisen jään ja lumen pudottamisesta kiinteistöyhtiön katolta ja kun D:n kuolema on aiheutunut katolta pudonneesta jäälohkareesta, kaikki hallituksen jäsenet eli A, B ja C ovat huolimattomuudellaan aiheuttaneet D:n kuoleman.

Katsomme oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi A:lle, B:lle ja C:lle, kullekin kolme kuukautta vankeutta, jonka tuomitsemme ehdollisena siten, että koeaika päättyy 31.12.2005, minkä lisäksi tuomitsemme A:n 30:een 847 euron päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 25.410 euroa, B:n 30:een 47 euron päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 1.410 euroa ja C:n 30:een 9 euron päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 270 euroa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vakuudeksi:

Käräjätuomari

Esko Randelin

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS TUOMIO 11.10.2005

KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

Hovioikeus on toimittanut pääkäsittelyn A:n valituksen johdosta. Pääkäsittely on rajoitettu koskemaan 1.2.1998 päivätyn kiinteistön hoitosopimuksen sisältöä (käräjäoikeuden tuomion kirjallinen todiste numero 2)

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitukset

Kihlakunnansyyttäjä on vaatinut, että B ja C tuomittaisiin rangaistukseen käräjäoikeuden tuomiossa selostetusta kuolemantuottamuksesta.

A on käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla vaatinut, että syyte ja siihen perustuvat korvausvaatimukset hylättäisiin perusteettomina. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastavalitukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syyttäjä on vaatinut, että A tuomittaisiin teostaan ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Vastaukset

B ja C ovat vastustaneet syyttäjän valitusta perusteettomana - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -.

Syyttäjä on vastustanut A:n muutosvaatimusta perusteettomana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

A on vastustanut syyttäjän vastavalitusta perusteettomana.

TODISTEET HOVIOIKEUDESSA

Hovioikeudessa on esitetty sama kirjallinen todistelu kuin käräjäoikeudessa. Hovioikeuden pääkäsittelyssä on kuultu A:ta todistelutarkoituksessa ja H:ta todistajana. Muuhun henkilötodisteluun on vedottu sellaisena kuin se on selostettu käräjäoikeuden tuomiossa.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Hovioikeuden pääkäsittelyssä vastaanotettu näyttö

A on hovioikeudessa asiaan vaikuttavilta osin kertonut pääpiirteittäin kuten hänen kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon merkitty. Lisäksi A on kertonut, että kaikki asunto-osakeyhtiö X:n kiinteistönhoitoon liittyvät työt oli ulkoistettu. Samoin oli menetelty kaikissa niissä yhtiöissä, joiden hallituksessa hän oli toiminut. Yhtiöitä oli yhteensä noin kymmenen Kuopiossa, Helsingissä ja Varkaudessa. Näistä yhtiöistä noin viidellä oli kiinteistön hoitosopimus huoltoyhtiö Y:n kanssa. Kirjallisena todisteena numero 2 oleva kysymyksessä olevan asunto-osakeyhtiön ja mainitun huoltoyhtiön välinen 1.2.1998 päivätty kiinteistön hoitosopimus oli samansisältöinen kuin muidenkin yhtiöiden puolesta laaditut sopimukset. Sopimuksessa oli sovittu erikseen niistä palveluista, jotka perustuivat kuukausilaskutukseen. Lisäksi sopimuksen piiriin kuului erillistöitä, joita ei ollut mainittu sopimuksessa erikseen. Erillistöitä tehtiin tarpeen mukaan ja niistä laskutettiin erikseen. Erillistöihin kuului muun muassa lumen pudotus katoilta. Käytännössä oli toimittu niin, että huoltoyhtiö oli ilmoittanut asunto-osakeyhtiön edustajille lumen kasaantumisesta. Puheena olevalta katolta oli pudotettu lunta sisäpihan puolelta kerran todennäköisesti vuonna 1998. Muuta tarvetta lumen pudottamiseen katolta ei ollut ollut. Lumen ja jään putoamisen estämiseksi kattoon oli asennettu todisteina esitetyistä valokuvista havaittava ylimääräinen lumieste. Asunto-osakeyhtiön hallitus valvoi sopimuksen noudattamista asukkaiden palautteen perusteella. Ennen nyt kysymyksessä olevaa tapahtumaa asukkaat tai ohikulkijat eivät olleet ilmoittaneet lumen tai jään kerääntymisestä katolle tai katon räystäisiin. A:n mukaan 1.2.1998 päivättyyn kiinteistön hoitosopimukseen sovellettiin kiinteistönhoitoalan yleisiä sopimusehtoja vuodelta 1991 ja kiinteistönhoidon ja isännöinnin yleisiä sopimusehtoja vuodelta 2000, vaikkakaan hoitosopimuksessa ei ollut erillistä viittausta yleisiin sopimusehtoihin.

H, joka on huoltoyhtiö Y:n toimitusjohtaja, on hovioikeudessa kertonut asiaan vaikuttavilta osin pääpiirteittäin kuten hänen kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon merkitty, kuitenkin siten, että huoltoyhtiön työntekijöiden työtehtäviin oli kuulunut katon lumen ja jään tarkkailu. Tarkkailun pystyi tekemään maasta käsin. Lisäksi H on kertonut, ettei kyseiseen hoitosopimukseen sovellettu kiinteistönhoitoalan yleisiä sopimusehtoja vuodelta 1991 tai kiinteistönhoidon ja isännöinnin yleisiä sopimusehtoja vuodelta 2000. Vielä H on kertonut, että kiinteistön yleisvalvonta oli kuulunut huoltoyhtiölle ja että katolta pihan puolelta oli pudotettu pari kertaa lunta ehkä vuonna 1998. Tällöin huoltoyhtiö oli ilmoittanut asiasta kiinteistön omistajalle. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden omistajien kanssa ei ollut sovittu automaattisesta lumen pudotuksesta, huoltoyhtiö oli menetellyt siten, että jos katolta oli havaittu riippuvan esimerkiksi jääpuikkoja, huoltoyhtiö oli eristänyt kadun siltä kohdalta puomilla ja varoitusnauhoilla. Sen jälkeen huoltoyhtiö oli yrittänyt saada yhteyden kiinteistön omistajan edustajaan, koska jään poistamisesta aiheutuvista töistä maksettava korvaus ei ollut sisältynyt kirjallisessa sopimuksessa sovittuun kuukausikorvaukseen, mutta jos huoltoyhtiö ei ollut saanut yhteyttä kiinteistön omistajan edustajaan, se oli toiminut oma-aloitteisesti jään poistamisessa. Kysymyksessä olevan asunto-osakeyhtiön hallitus ei ollut käytännössä suorittanut katolla olevan lumen ja jään tarkkailemisen valvontaa, vaan oli luottanut alan ammattilaisiin. H:n mukaan huoltoyhtiö ei ollut kuitenkaan ottanut vastuuta kiinteistön turvallisuudesta yleensä, vaan tuo vastuu oli sopimuksen perusteella jäänyt asunto-osakeyhtiön hallitukselle.

Sovellettavat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n 1 momentin mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.

Tekohetkellä voimassa olleen Kuopion kaupungin järjestyssäännön 15 §:n 1 momentin mukaan katolla tai muulla vastaavalla paikalla oleva lumi ja jää, joka voi pudotessaan aiheuttaa vahinkoa, on viipymättä poistettava. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan, milloin lumen, jään, rappauksen tai muun aineen putoaminen rakennuksesta on pelättävissä eikä vaaraa välittömästi voida poistaa sekä myös milloin rakennus-, korjaus-, purkaus- tai puhdistustöitä tehtäessä aineita tai esineitä saattaa pudota rakennuksesta, telineiltä tai laitteista, on liikenneväylä ja pihamaa tarvittavilta osin tehokkaasti suljettava myös pimeän aikana näkyvin laittein ja muutoin noudatettava 1 momentin määräyksiä.

Rikoslain 21 luvun 8 §:n mukaan on kuolemantuottamuksesta tuomittava se, joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman.

Tammikuun 1 päivänä 2004 voimaan tulleen rikoslain 3 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan (tuottamus). Lainkohdasta ilmenevää periaatetta on sovellettu oikeuskäytännössä myös syytteessä mainittuna aikana.

Johtopäätökset näytöstä

A, B ja C ovat toimineet asunto-osakeyhtiö X:ssä käräjäoikeuden tuomiossa kerrotuissa tehtävissä, joihin on kuulunut huolehtia asunto-osakeyhtiön puolesta muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n 1 momentissa ja Kuopion kaupungin järjestyssäännön 15 §:ssä mainituista tehtävistä. Arvioitaessa sitä, ovatko A, B ja C laiminlyöneet velvollisuutensa ja siten syyllistyneet heidän viakseen väitettyyn kuolemantuottamukseen, tulee tarkasteltavaksi se, miten kiinteistön hoitoon kuuluvien tehtävien suorittaminen on mainituilta osin järjestetty ja miten tehtävät ovat tulleet suoritetuiksi.

Asunto-osakeyhtiö on 1.2.1998 solminut huoltoyhtiö Y:n kanssa kiinteistön hoitosopimuksen. Sopimuksessa ei ole ollut erillistä mainintaa huoltoyhtiön velvollisuudesta lumen tai jään pudottamiseen tai tarkkailuun rakennuksen katolta. A:n, B:n ja C:n mukaan huoltoyhtiöllä on ollut kysymyksessä olevan huoltosopimuksen ja alalla noudatettavien yleisten sopimusehtojen mukaan yleinen valvontavelvollisuus kiinteistöllä mahdollisesti vaaratilanteita aiheuttavista seikoista. Virallinen syyttäjä ei ole kiistänyt sitä, etteikö puheena olevaan huoltosopimukseen sovellettaisi sanottuja alan yleisiä sopimusehtoja. Kiinteistönhoidon ja isännöinnin yleisten sopimusehtojen (YSE 2000) 5 §:n mukaan toimeksisaaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tilaajalle kiinteistöllä havaitsemansa viat ja puutteet, jotka ilmenevät sopimustehtävien hoitamisen yhteydessä ja jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vahingonvaaraa kiinteistölle tai henkilölle taikka jotka vaikeuttavat toimeksisaajan sopimuksen mukaisen suorituksen täyttämistä. Aikaisemmin voimassa olleiden yleisten sopimusehtojen (YSE 1991) 6 §:ssä on ollut vastaavansisältöinen säännös.

Niin kuin edellä on todettu, kirjallisessa kiinteistön hoitosopimuksessa ei ole sovittu siitä, että katolla olevan lumen ja jään tarkkaileminen sekä sellaisen lumen ja jään poistaminen, joka voi pudotessaan aiheuttaa vahinkoa, kuuluisi huoltoyhtiölle. Myöskään kiinteistönhoidon ja isännöinnin yleisten sopimusehtojen mukaan kiinteistönhoidon toimeksisaajalla ei ole tuollaista velvollisuutta. A:n ja H:n kertomuksista kuitenkin ilmenee, että huoltoyhtiön ja asunto-osakeyhtiön välisen sopimuksen mukaan huoltoyhtiölle on kuulunut myös muita kuin kirjallisessa sopimuksessa mainittuja tehtäviä ja että huoltoyhtiö on laskuttanut asunto-osakeyhtiötä noista muista töistä erikseen. Sanotuista kertomuksista ilmenee, että noihin huoltoyhtiön muihin tehtäviin on kuulunut katolla olevan lumen ja jään tarkkaileminen sekä sellaisen lumen ja jään poistaminen, joka voi pudotessaan aiheuttaa vahinkoa, sekä että huoltoyhtiö on aikaisempina vuosina kahdesti pudottanut lunta kysymyksessä olevan rakennuksen katolta. Nämä seikat huomioon ottaen A:lla, B:llä ja C:llä on voinut olla perusteltu syy olla siinä käsityksessä, että huoltoyhtiö huolehtii katolla olevan lumen ja jään tarkkailemisesta ja siitä tarvittaessa asunto-osakeyhtiön edustajalle ilmoittamisesta sekä sellaisen lumen ja jään poistamisesta, joka voi pudotessaan aiheuttaa vahinkoa.

Vaikkakin sanotut tehtävät olivat tulleet siirretyiksi huoltoyhtiölle, A, B ja C eivät ole vapautuneet velvollisuudesta valvoa asunto-osakeyhtiön puolesta, että huoltoyhtiö suorittaa asianmukaisella huolellisuudella sille annetut tehtävät. Kun otetaan huomioon talon sijainti kaupungin keskustassa vilkkaan kävelykadun varrella, huoltoyhtiön huomiota on ollut aihetta kiinnittää erityisesti lumen tai jään putoamisvaaraan. Huoltoyhtiön toiminnan valvontaa ei sanotuissa olosuhteissa ole voitu jättää talon asukkailta tai kadulla liikkujilta usein sattumanvaraisesti tulevan palautteen varaan niin kuin asunto-osakeyhtiö on tehnyt, vaan valvonta on edellyttänyt asunto-osakeyhtiön toimesta tapahtuvaa, ulkopuolisesta palautteesta riippumatontakin huoltoyhtiön toiminnan seuraamista. Asiassa esitetty selvitys huomioon ottaen jääkerrostuma on muodostunut puheena olevan rakennuksen katolle käräjäoikeuden mainitsemin tavoin pitkähkön ajan kuluessa ja se on ulottunut räystään ulkopuolelle. Sen poistamisen tarve olisi tullut siten huoltoyhtiön työn asianmukaisen valvonnan yhteydessä esille.

Asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenten ja isännöitsijän keskinäisen työnjaon ja siihen perustuvan vastuun osalta hovioikeus käräjäoikeuden tuomion perustelut hyväksyen katsoo, etteivät B ja C ole syyllistyneet heidän viakseen väitettyyn kuolemantuottamukseen. Sitä vastoin A asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenenä ja rakennuksen kunnosta ja turvallisuudesta vastaavana henkilönä on ollut velvollinen valvomaan tai järjestämään valvonnan siten, että huoltoyhtiö suorittaa sille annetut tehtävät. Tämä huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että A on huoltoyhtiön työn valvonnan laiminlyömällä syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan tekoon.

Käräjäoikeuden A:lle tuomitsemaa rangaistusta on pidettävä riittävänä seuraamuksena hänen syykseen luetusta teosta.

Näillä ja käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus katsoo, ettei ole syytä käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmista ilmenevällä tavalla.

SYYTETTY A

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

SYYTETTY B

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SYYTETTY C

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Juha Voutilainen, Matti Hakkarainen ja Anna-Kaarina Mäkinen
Esittelijä Kirsi-Marja Kultala

Äänestys

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO ASIASSA R 04/212

Hovioikeudenneuvos Anna-Kaarina Mäkinen:

Pääasia

Hovioikeuden pääkäsittelyssä vastaanotetun näytön ja sovellettavien säännösten selostamisen osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö.

Johtopäätöksinä näytöstä lausun seuraavan.

A, B ja C ovat toimineet asunto-osakeyhtiö X:ssä syytteessä kerrotuissa tehtävissä. Asunto-osakeyhtiö on 1.2.1998 solminut huoltoyhtiö Y:n kanssa kiinteistön hoitosopimuksen. Virallinen syyttäjä ei ole kiistänyt sitä, etteikö sanottuun hoitosopimukseen olisi sovellettava alalla noudatettavia yleisiä sopimusehtoja. Kiinteistönhoidon ja isännöinnin yleisten sopimusehtojen (YSE 2000) 5 §:n mukaan toimeksisaaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tilaajalle kiinteistöllä havaitsemansa viat ja puutteet, jotka ilmenevät sopimustehtävien hoitamisen yhteydessä ja jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vahingonvaaraa kiinteistölle tai henkilölle taikka jotka vaikeuttavat toimeksisaajan sopimuksen mukaisen suorituksen täyttämistä.

Mainitussa huoltoyhtiön ja asunto-osakeyhtiön välisessä kirjallisessa kiinteistön hoitosopimuksessa ei ole sovittu siitä, että katolla olevan lumen ja jään tarkkaileminen sekä sellaisen lumen ja jään poistaminen, joka voi pudotessaan aiheuttaa vahinkoa, kuuluisi huoltoyhtiölle. Myöskään kiinteistönhoidon ja isännöinnin yleisten sopimusehtojen mukaan kiinteistönhoidon toimeksisaajalla ei ole tuollaista velvollisuutta. A:n ja H:n kertomuksista kuitenkin ilmenee, että huoltoyhtiön ja asunto-osakeyhtiön välisen sopimuksen mukaan huoltoyhtiölle on kuulunut myös muita kuin kirjallisessa sopimuksessa mainittuja tehtäviä ja että huoltoyhtiö on laskuttanut asunto-osakeyhtiötä noista muista töistä erikseen. Sanotuista kertomuksista ilmenee, että noihin huoltoyhtiön muihin tehtäviin on kuulunut katolla olevan lumen ja jään tarkkaileminen sekä sellaisen lumen ja jään poistaminen, joka voi pudotessaan aiheuttaa vahinkoa, sekä että huoltoyhtiö on myös käytännössä huolehtinut lumen pudottamisesta kysymyksessä olevan rakennuksen katolta, kun se on ollut tarpeen. Nämä seikat huomioon ottaen A:lla, B:llä ja C:llä on ollut perusteltu syy luottaa siihen, että huoltoyhtiö huolehtii katolla olevan lumen ja jään tarkkailemisesta ja siitä tarvittaessa asunto-osakeyhtiön edustajalle ilmoittamisesta sekä sellaisen lumen ja jään poistamisesta, joka voi pudotessaan aiheuttaa vahinkoa.

A, B ja C ovat kiistäneet syytteen muun muassa sillä perusteella, että huoltoyhtiön tehtäviin oli kuulunut jään muodostuksen valvonta katolla sekä tarvittaessa lumen ja jään pudotus katolta sekä että huoltoyhtiön toiminta oli aiemmin ollut moitteetonta eikä A:lla, B:llä ja C:llä siten ollut ollut aihetta ryhtyä lisätoimenpiteisiin. Syyttäjä on katsonut, että sanotut tehtävät eivät olleet kuuluneet huoltoyhtiölle, eikä ole sen varalta, että niiden katsottaisiin kuuluneen huoltoyhtiölle, väittänyt, että A, B ja C olisivat menetelleet huolimattomasti huoltoyhtiön valitsemisessa tai sen toiminnan valvomisessa.

Näillä perusteilla katson, että A, B ja C eivät ole syyllistyneet laiminlyöntiin syytteessä mainitun kattoalueen puhtaanapidosta huolehtimisessa eivätkä niin ollen aiheuttaneet D:n kuolemaa. Sen vuoksi muutan käräjäoikeuden tuomiota pääasian osalta siten, että hylkään A:ta vastaan ajetun syytteen ja vapautan hänet hänelle tuomitusta rangaistuksesta, sekä jätän käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen pysyväksi niiltä osin kuin B:tä ja C:tä vastaan ajettu syyte on hylätty.

Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan A:lle tuomittavasta rangaistuksesta olen siitä samaa mieltä kuin enemmistö.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vakuudeksi: Kirsi-Marja Kultala

Lainvoimaisuustiedot:

Valituslupa myönnetty 14.6.2006

Korkeimman oikeuden ratkaisu 28.6.2007 KKO:2007:62