Rovaniemen HO 07.10.1994 1199
- Ämnesord
- Oikeudenkäyntivirhe, Tuomion perusteleminen, Äänitteiden kuunteleminen, Jutun palauttaminen
- Hovrätt
- Rovaniemen hovioikeus
- År för fallet
- 1994
- Meddelats
- Diarienummer
- A 94/11
- Ärendenummer
- RHO:1994:1
- Avgörandenummer
- 1199
Asunto-oikeuden tuomiossa ei ollut ilmoitettu niitä tosiseikkoja, jotka asunto-oikeus oli katsonut merkityksellisiksi arvioidessaan sitä, oliko huoneistossa vietetty elämä ollut häiritsevää ja oliko menettelyllä ollut vähäinen merkitys.
Tuomiossa viitattiin kahden todistajan kertomuksiin niiden sisältöä lainkaan selostamatta. Tuomio perustui pääosin näihin kertomuksiin. Asunto-oikeuden tuomio ei siten täyttänyt niitä vaatimuksia, jotka oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 15 §:ssä oli asetettu tuomion perustelemiselle. Juttu palautettiin asunto-oikeuteen.
ASIAN KÄSITTELY ASUNTO-OIKEUDESSA
Kanne Oulun asunto-oikeudessa
B on A:lle tiedoksi toimitetun haasteen nojalla lausunut, että A oli viettänyt ja sallinut vietettävän hallitsemassaan huoneistossa huomautuksista huolimatta talon muita asukkaita häiritsevää elämää. Tämän vuoksi B on vaatinut, että A velvoitetaan heti häädön uhalla muuttamaan huoneistosta ja jättämään se B:n käytettäväksi.
Vastaus A on vaatinut kanteen hylkäämistä.
Oulun asunto-oikeuden tuomio 16.2.1994
"Todistajina kuultujen X:n ja Y:n kertomuksista ja siitä, että A oli myöntänyt saaneensa taloyhtiöstä varoituksia, asunto-oikeus on katsonut selvitetyksi, että A oli viettänyt ja sallinut viettää huoneistossa häiritsevää elämää. Menettelyllä ei ollut ollut vähäinen merkitys. B:llä oli vuokranantajana tämän johdosta oikeus purkaa vuokrasopimus".
Edellä mainituilla perusteilla asunto-oikeus on velvoittanut A:n heti omalla kustannuksellaan tapahtuvan häädön uhalla muuttamaan pois hallitsemastaan huoneistosta ja jättämään se B:n vapaaseen hallintaan.
MUUTOKSENHAKU HOVIOIKEUDESSA
A on vaatinut kanteen hylkäämistä, koska hänen menettelyllään on ollut vähäinen merkitys.
HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 7.10.1994
Perustelut
Oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa annetun lain 22 §:n 3 momentin mukaan tuomion tulee sisältää muun muassa ratkaisun perustelu. Mainitun lain 37 §:n 2 momentin mukaan, mikäli tässä laissa ei toisin säädetä, on oikeudenkäynnissä asunto-oikeudessa soveltuvin osin noudatettava, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään oikeudenkäynnistä riita-asioissa.
Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 15 §:n mukaan tuomio on perusteltava.
Perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu.
Asunto-oikeus on tuomiossaan katsonut selvitetyksi, että A oli viettänyt ja sallinut viettää huoneistossa häiritsevää elämää ja että menettelyllä ei ollut vähäinen merkitys.
Asunto-oikeuden tuomiossa ei ole ilmoitettu niitä tosiseikkoja, jotka asunto-oikeus on katsonut merkityksellisiksi arvioidessaan sitä, oliko huoneistossa vietetty elämä ollut häiritsevää ja oliko menettelyllä ollut vähäinen merkitys. Kun tuomion perustelut eivät osoita, miksi asunto-oikeus on päätynyt tuomiosta ilmenevään ratkaisuun, hovioikeus ei voi tutkia tuomion oikeellisuutta. Tällainen tuomio ei anna myöskään valittajalle mahdollisuutta arvioida, mihin seikkoihin hänen tulisi kiinnittää huomiota valituskirjelmässään.
Edellä mainituista syistä asunto-oikeuden tuomio ei täytä niitä vaatimuksia, jotka oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 15 §:ssä on asetettu tuomion perustelemiselle.
Tuomiolauselma Asunto-oikeuden tuomio kumotaan ja juttu palautetaan asunto-oikeuteen.
Täysistunto
Martti Leistén, Seppo Lehtonen (eri mieltä), Raimo Repo, Tyyne Repo (eri mieltä), Simo Simola, Heikki Supponen (eri meiltä), Eero Yrttiaho (eri mieltä), Ritva Supponen, Antti Salminen (eri mieltä), Seppo Kankkunen, Keijo Siljander, Ilkka Lindström, Maija Liisa Salonen, Alpo Juopperi (eri mieltä), Martti Immo (eri mieltä)
Esittelijän mietintö
Viskaali Marja Pirinen
Perustelut A on vaatinut, että kanne hylätään, koska hänen menettelyllään on ollut vähäinen merkitys.
Asunto-oikeudessa on kuultu todistajina X:ää ja Y:tä. Heidän todistajankertomusten luotettavuutta ei ole kiistetty.
X on kertonut, että samassa talossa kerrosta ylempänä asuvan A:n aiheuttama häirintä oli jatkuvaa. Alkoholi oli suurimpana syynä A:n käyttäytymiseen. Tullessaan yöllä kotiin A jyskytti kengillä rappusia ja veti laukulla kaiteita. A:lla oli tapana laittautua kylpyyn yöllä kahden jälkeen ja laulaa siellä toistakin tuntia kovaäänisesti. Viime syksynä häiriö oli ollut hyvin vähäistä, mutta nyt häirintä oli jälleen alkanut. Häiriötä oli ollut joka kuukausi, useampia kertoja peräkkäin viikossa.
A:lla kävi jonkin verran vieraita, mutta X:n olettamuksen mukaan meteli oli A:n aiheuttamaa. Viimeisin X:n havaitsema kovaääninen laulutuokio oli tapahtunut pari kolme viikkoa taaksepäin hiukan ennen puolta yötä. Laulaminen oli pahankuuloista varsinkin yöllä. Häirintä oli sietämätöntä. X:lle asiasta oli valittanut rappukäytävässä asuvista ihmisistä neljä. Yhden kerran X oli joutunut soittamaan poliisit hakemaan A:n oven ulkopuolelle nukahtanutta A:n ystävää.
Y on kertonut, että A asui yläkerrassa hänen yläpuolellaan ja Y:lle A:sta oli aiheutunut kaikista eniten häiriötä. A aiheutti häiriötä talossa 2-3 kertaa viikossa, jolloin sitä kuului koko ilta ja yö kahteen kolmeen saakka. Edellinen yö oli jälleen kerran ollut sellainen yö, että kun kello oli soinut aamulla ja oli ollut töihin lähtö, niin Y:stä oli tuntunut, ettei hän jaksanut nousta niin aikaisin.
Y:n mukaan A "jyysti" pattereita ja paukutteli ovia sekä kulki rapussa. Kun A oli ottanut alkoholia, hän "laulaa hoilotti" niin, että se kuului koko rapussa. Häirintä alkoi yleensä illalla kymmeneltä ja kesti yöllä kahteen. Y:lle asiasta oli valittanut rappukäytävässä asuvista ihmisistä ainakin neljä. Y:n mukaan häirintä oli siinä määrin sietämätöntä, että se vaikutti työssä käyvän yöuniin. Y on vielä kertonut, että A:n ystävä oli tullut taloyhtiön kokoukseen humalassa ja poliisit oli jouduttu soittamaan paikalle.
X:n ja Y:n kertomuksista käy myös ilmi, että A:n vieraiden aiheuttaman häiriön vuoksi poliisi on kutsuttu paikalle kaksi kertaa.
Hovioikeus katsonee kuten asunto-oikeuskin, ettei A:n menettelyllä ole vähäinen merkitys.
Tuomiolauselma
Asunto-oikeuden tuomiota ei muutettane.
Eri mieltä olleet jäsenet hyväksyivät esittelijän mietinnön.
Asunto-oikeudessa todistajina kuultujen henkilöiden todistelusta otettiin selko äänitteen avulla.
Ks. HE:154/1994 vp, hallituksen esitys n:o 154 (1990 vp) oikeudenkäymiskaaren pöytäkirjaa ja tuomiota koskevien säännösten uudistamisesta riita-asioissa, s. 19-30 HE:79/1993 vp, hallituksen esitys n:o 79 (1993 vp) laiksi alioikeusuudistuksen siirtymäsäännöksistä sekä eräiksi muiksi alioikeusuudistuksen voimaanpanoon liittyviksi laiksi, s. 23.
Täysistunto
Lainvoimainen (LVT:1)