29.2.1980

A oli kuljettaessaan B:n omistamaa henkilöautoa laiminlyönyt sovittaa ajoneuvon nopeuden sellaiseksi, että hän ketään vaarantamatta varmasti olisi hallinnut ajoneuvonsa kaikissa ennalta varottavissa olevissa tilanteissa seurauksin, että auto oli tienkaarteessa suistunut ojaan ja vaurioitunut. Koska B:lle auton vaurioitumisesta aiheutuneen vahingon täyttä korvausvelvollisuutta, ottaen huomioon vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusolot ja se, että B oli pyytänyt A:ta autonsa kuljettajaksi seuraavaan aamuun saakka kestänyttä huvittelumatkaa varten ollessaan alkoholin vaikutuksen alaisena ja voidakseen jatkaa alkoholin nauttimista, oli pidettävä kohtuuttoman raskaana, vahingonkorvausta soviteltiin VahL 2 luvun 1 §:n 2 mom:n nojalla siten, että A velvoitettiin korvaamaan B:lle puolet auton vaurioitumisesta aiheutuneesta vahingosta.

Lainvoimainen