27.12.1977

A oli kuljettaessaan yöaikaan kihlakumppaninsa, autossa mukana olleen B:n omistamaa autoa siitä syystä, että B oli alkoholin vaikutuksen alaisena, ajanut niin varomattomasti, että auto oli suistunut tieltä ja vaurioitunut. B:n vaatiessa A:lta korvausta täten syntyneestä esinevahingosta katsottiin, että A kuljettaessaan autoa ei ollut ollut B:n työssä ja ettei korvausvastuu perustunut sopimukseen. Ottaen huomioon A:n ja B:n varallisuusolot, sen, että A oli sittemmin menettänyt työpaikkansa, ja muut olosuhteet velvoitettiin A, jolle velvollisuus korvata koko vahinko olisi muodostunut kohtuuttoman raskaaksi, korvausta vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla sovitellen korvaamaan puolet B:n vahingosta.

Läsnä: Saxén - Veso - Lindroos Esittelijä: Ulfstedt

KKO:n ratkaisu:

Päätös n:o 576/12.2.1980; ann. 22.8.1980

Selostus: KKO, jossa tuomittu haki muutosta, myönsi muutoksenhakuluvan.
HO:n mainitsemin perustein ja ottaen huomioon tuomitun ajokokemuksen vähäisyys, josta asianomistaja oli ollut tietoinen, KKO katsoi ettei ollut syytä muuttaa hovioikeuden päätöstä muulla tavoin kuin että korvausta alennettiin.