27.6.1997

Ilmailulaitos oli järjestänyt tarjouskilpailun, joka koski siviilihelikopteripäivystystä lentopelastuspalvelua varten Jyväskylän lentoasemalla vuosille 1996-2000. Vertailtuaan saamiaan kahta tarjousta ilmailulaitos oli päättänyt jatkaa neuvotteluja yhtiön A kanssa. Yhtiö B, jonka kanssa ilmailulaitos ei ollut päättänyt enää jatkaa neuvotteluja, saattoi asian kilpailuneuvoston ratkaistavaksi.

Kilpailuneuvosto katsoi, että yhtiön B tarjousta oli ollut pidettävä julkisista hankinnoista annetun lain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla kokonaistaloudellisesti edullisimpana ja että ilmailulaitos oli menetellyt virheellisesti päätettyään jatkaa hankintamenettelyä yhtiön A kanssa siitä huolimatta, että yhtiön B tarjous oli ollut kokonaistaloudellisesti edullisempi. Kilpailuneuvosto katsoi ilmailulaitoksen menettelyllään syrjineen yhtiötä B ja vastaavasti suosineen yhtiötä A. Kilpailuneuvosto kumosi ilmailulaitoksen päätöksen ja palautti asian ilmailulaitokselle uudelleen käsiteltäväksi. Kilpailuneuvosto määräsi, että ilmailulaitoksen oli korjattava hankintamenettelyään julkisista hankinnoista annetun lain 7 §:n mukaiseksi siten, että hankinta suoritetaan siltä tarjoajalta, jonka tarjous kilpailuneuvoston päätöksestä ilmenevin perustein oli muodostunut tarjousvertailussa kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi. Ilmailulaitoksen valitukseen antamassaan päätöksessä KHO totesi, että kysymys oli julkisista hankinnoista annetun lain nojalla annetuissa asetuksissa kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista (243/1995) ja kynnysarvon ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (567/1994) tarkoitetusta toissijaisesta palvelusta, jonka osalta asetuksia sovelletaan vain jälkiilmoitusta ja teknisiä eritelmiä koskevien säännösten osalta. Kun hankintaa ei ollut näiden säännösten soveltamisen osalta asetettu riidanalaiseksi, oli asia ratkaistava soveltamalla pelkästään julkisista hankinnoista annetun lain säännöksiä. Hankinnassa noudatettavaa menettelyä oli arvioitava ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus eli tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen.

Kun hankinnassa tarjoaja oli valittu lain 7 §:ssä sallitulla tavalla vertailemalla tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta, tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus asetti rajat sille, mitä seikkoja vertailussa oli voitu ottaa huomioon ja millä tavoin eri seikkoja oli voitu arvioinnissa painottaa.

Tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että kaikilla tarjoajilla on samat mahdollisuudet tarjoustensa ehtojen laatimisessa. Tämän vuoksi yhtiöiden A ja B tarjouksia vertailtaessa voitiin ottaa huomioon vain sellaiset seikat, joiden esittämistä tarjouksissa oli voitu tarjouspyyntöasiakirjojen sisältö huomioon ottaen edellyttää. Toisaalta tarjousta ei voitu hyväksyä, jos se ei täyttänyt tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia. Myös tarjoajien yhdenvertaiseen kohteluun liittyvä avoimuuden periaate edellyttää, että mahdollisille tarjoajille annetaan etukäteen tiedoksi seikat, jotka otetaan huomioon taloudellisesti edullisinta tarjousta määritettäessä. Ilmailulaitos oli voinut tarjouksia vertaillessaan ottaa huomioon vain sellaiset arviointiperusteet, joiden suhteellisesta merkityksestä yhtiöt A ja B olivat tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella voineet olla tietoisia ja joiden mukaan yhtiöt olivat voineet tarjouksensa laatia. Julkisista hankinnoista annetun lain 7 §:ssä edellytetään sen tarjouksen hyväksymistä, joka on hinnaltaan halvin tai, kuten tässä tapauksessa kokonaistaloudellisesti edullisin. Yhtiöiden A ja B tarjousten välille oli mahdollista tehdä olennainen ero vain hinnan kohdalla. Näin ollen yhtiön B tarjous oli ollut paitsi hinnaltaan myös kokonaistaloudellisesti edullisin.

Kun yhtiön B tarjous oli kokonaistaloudellisesti edullisin, ei ilmailulaitos ollut voinut päättää, että hankintamenettelyä jatketaan vain yhtiön A kanssa. Ilmailulaitos oli näin ollen menetellyt julkisista hankinnoista annetun lain 1 ja 7 §:n vastaisesti, kun se oli keskeyttänyt hankintamenettelyn yhtiön B kanssa. Kilpailuneuvoston oli siten tullut kumota ilmailulaitoksen päätös ja palauttaa asia ilmailulaitoksessa uudelleen käsiteltäväksi. Ilmailulaitoksen päätös jatkaa hankintamenettelyä vain yhtiön A kanssa ei vielä välittömästi merkinnyt sitä, että hankintasopimus solmitaan yhtiön A kanssa. Kilpailuneuvoston toimivaltaan oli näin ollen, kun otetaan huomioon julkisista hankinnoista annetun lain 9 §:n säännökset, kuulunut kumottuaan ilmailulaitoksen päätöksen palauttaa asia ilmailulaitokselle uudelleen käsiteltäväksi. Ilmailulaitoksen päätös jatkaa hankintamenettelyä vain yhtiön A kanssa sisälsi sen tarjoajan valitsemisen, jonka kanssa jatkoneuvottelut hankintasopimuksesta käydään. Päätös ei merkinnyt hankintasopimuksen solmimista yhtiön A kanssa. Vaikka hankintamenettelyn tässä vaiheessa kilpailuneuvoston toimivaltaan on kuulunut julkisista hankinnoista annetun lain 9 §:n mukaan kumota ilmailulaitoksen päätös ja palauttaa asia laitoksessa uudelleen käsiteltäväksi, kilpailuneuvostolla ei kuitenkaan ole lain 9 §:n nojalla oikeutta määrätä hankinta suoritettavaksi kilpailuneuvoston päätöksessä yksilöidyltä tarjoajalta. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus tältä osin hyväksyi ilmailulaitoksen valituksen ja kumosi kilpailuneuvoston päätöksen.

L julkisista hankinnoista 1 §L julkisista hankinnoista 7 §L julkisista hankinnoista 9 §