11.1.1990

Verovelvollisten äiti oli kuollut 24.12.1961. Tällöin verovelvolliset olivat perineet puolet vanhempiensa yhteisestä pesästä. Pesää ei tällöin ollut jaettu, vaan verovelvollisten isä jäi hallitsemaan yhteistä pesää. Jakamattomassa pesässä elämisestä ei ollut tehty erillistä sopimusta verovelvollisten ja heidän isänsä kesken. Vuonna 1961 voimassa olleen perintökaaren 11 luvun 1 §:n mukaan pesän osakkaat ovat tosin voineet kirjallisesti sopia jakamattomassa pesässä elämisestä ja sen ehdoista, muuta kun tälläistä sopimusta ei ollut tehty, omaisuuden arvonnousu oli tullut kaikkien pesän osakkaiden yhteiseksi hyödyksi. Pesän osakkaiden 6.4.1986 tekemällä ositus- ja perinnönjakokirjalla, jolla pesä oli jaettu siten, että isä oli saanut kaiken (arvoltaan vähäisen) irtaimen omaisuuden ja oikeuden hallita pesään kuuluvaa asunto-osakehuoneistoa yli 24 vuoden ajan korvauksetta ja verovelvolliset olivat saaneet puoliksi kumpikin pesään kuuluvan asunto-osakeyhtiön osakkeet, ei voinut siten olla taannehtivaa vaikutusta. Verovelvolliset olivat myyneet kyseiset asunto-osakeyhtiön osakkeet 16.10.1986. Verovelvollisten isänsä kuoltua 24.5.1987 perimä omaisuus koostui siten toisaalta puolesta siitä omaisuudesta, joka oli olemassa äidin kuollessa vuonna 1961 ja sen myöhemmästä arvonnoususta ja toisaalta siitä omaisuudesta, jonka isä ehkä oli vuosien kuluessa säästänyt. Verovelvollisten oli siten katsottava saaneen toisen puoliosuuden asunto-osakeyhtiön osakkeiden arvosta lahjana isältään ja oli lahjan arvo lisättävä verovelvollisille isänsä jälkeen tulleen omaisuuden arvoon.

PerVL 16 §Vuoden 1734 lain perintökaari 11 luku 1 §