13.9.1971

Lääninverolautakunta oli jakanut rakennusliikkeestä verotettavan määrän A, B, C ja D kunnille, joissa se katsoi liikkeellä olleen kiinteän toimipaikan, sanotuissa kunnissa suoritettujen töiden välittömien rakennuskustannusten suhteessa. A:n kunta oli yhtiön kotikunta, jossa myös sen pääkonttori sijaitsi. A:n kunnan valituksesta lääninoikeus katsoi, ettei jako-osuutta saaneessa B:n kunnassa ollut harjoitettu liikettä kiinteästä toimipaikasta, mutta, ottaen huomioon, etteivät C ja D kunnat olleet valittaneet verotuksesta, korotti A kunnan osuutta vain sillä osalla lääninverolautakunnan B kunnalle jakamaa osuutta, joka tuli A:lle, kun verotettava määrä kokonaisuudessaan jaettiin, A, C ja D kunnille lääninverolautakunnan käyttämää jakoperustetta noudattaen. KHO hylkäsi A kunnan vaatimuksen, että B kunnan osuus oli kokonaisuudessaan annettava A:n kunnalle, koska jakoperusteena oli käytetty välittömiä rakennuskustannuksia eikä ollut näytetty, ettei sanottu jakoperuste osoittaisi eri kunnissa verotettavaa määrää, ja kun välittömiä rakennuskustannuksia B kunnassa ei ollut pidettävä A:n kunnan osuuteen kuuluvina rakennuskustannuksina. Verovuosi_1964