KKO:1955-II-65
- Ämnesord
- Vahingonkorvaus, Syy-yhteys, korvattava vahinko, korvauksen määrääminen ja sen periminen, Korvaussaamisen lakkaaminen
- År för fallet
- 1955
- Meddelats
Pahoinpitelyjutussa B oli velvoitettu maksamaan A:lle vahingonkorvausta ja A:lle varattu oikeus erikseen hakea korvausta vamman johdosta myöhemmin ehkä aiheutuvasta vahingosta. A:n sittemmin pannessa B:tä vastaan korvauskanteen oli kulunut enemmän kuin 10 vuotta pahoinpitelyjutun päätöksestä. Koskei ollut näytetty mitään vanhentumisen keskeyttävää seikkaa sattuneen, eikä ollut väitettykään A:n terveydentilassa tapahtuneen sanotusta pahoinpitelystä johtunutta sellaista huononemista, joka olisi oikeuttanut esittämään siitä aiheutuvan eri korvausvaateen, korvaussaatava oli RL 9 luv. 6 §:n ja VanhA 1 §:n nojalla vanhentunut.
MM. *MM.