8.12.2015

A oli Ruotsissa asuessaan saanut niin ikään Ruotsissa asuneelta perinnönjättäjältä vuonna 2007 lahjan, jossa oli kysymys hänen perintöosastaan myöhemmin vähennetystä, perinnönjättäjän jälkeen toimitetussa perinnönjaossa huomioon otetusta ennakkoperinnöstä.

A:n saama ennakkoperintö oli perintöverotusta vuonna 2012 kuolleen perinnönjättäjän jälkeen vuonna 2013 toimitettaessa voimassa olleen Verohallinnon perintö- ja lahjaverotuksesta kansainvälisissä tilanteissa 4.12.2009 antaman ohjeen mukaisesti vähennetty hänen veronalaisen perintöosuutensa arvosta. Verotuksen oikaisulautakunta oli hylännyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vähennyksen poistamista koskeneen oikaisuvaatimuksen.

Asiaan sovellettavien perintökaaren 26 luvun säännösten mukaan A:n Ruotsissa kuolinhetkellään asuneelta perinnönjättäjältä saamaan perintöön on tullut soveltaa Ruotsin lakia. Ruotsin lain (ärvdabalk) mukaan A:n saaman ennakkoperinnön määrä on tullut lisätä kuolinpesän säästöön. A:n saamassa ennakkoperinnössä on siten ollut kysymys perintö- ja lahjaverolain (PerVL) 16 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan perintöverotusta toimitettaessa pesän varoihin lisättävästä lahjasta. Koska sekä A että perinnönjättäjä ovat ennakkoperintöä annettaessa asuneet Ruotsissa, ei A:lla ole PerVL 18 §:n 1 momentin 1 kohta huomioon ottaen ennakkoperinnön saadessaan ollut lahjaverovelvollisuutta ennakkoperinnön osalta. A:lla on kuitenkin perinnönjättäjän kuolinhetkellä Suomessa asuvana ollut PerVL 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan velvollisuus suorittaa perintöveroa perinnönjättäjän jälkeen saamastaan perintöosuudesta. Kun A ei myöskään ollut suorittanut ennakkoperinnöstä aikaisemmin lahjaveroa, hallinto-oikeus on katsonut, että perintövero tulee maksuunpanna A:n saamasta perintöosasta kokonaisuudessaan ja ettei ennakkoperintöä voida vähentää A:n veronalaisesta perintöosuudesta. Laissa ei ole säännöstä, jonka perusteella perintöosasta tulisi Verohallinnon ohjeessa esitetyn mukaisesti vähentää toisessa valtiossa asuttaessa saadun ennakkoperinnön arvo sen vuoksi, että ennakkoperintö on ollut verovapaa lahja Suomessa. Verohallinnon ohje sinällään ei tässä perintöosuuden arvon määrittämistä koskevassa tilanteessa muodostanut edellytyksiä luottamuksensuojalle eikä sanottuja edellytyksiä muutoinkaan ollut syntynyt.

Perintö- ja lahjaverolaki 4 § 1 mom 1 kohta ja 2 mom, 16 § 1 mom 1 kohta ja 2 mom, 18 § 1 mom 1 kohta

Perintökaari 26 luku 5 § 1 mom ja 7 § 4 kohta

Ruotsin laki, ärvdabalk (1958:637) 6 luku 1 § 1 mom ja 5 §

Hallintolaki 6 §

Laki verotusmenettelystä 26 § 2 mom

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Heikki Mauno, Markku Lambert (t) ja Jyri Vesanto.

Asian esittelijäjäsen Jyri Vesanto.

Päätös on lainvoimainen.