30.11.2007

Ruotsissa asunut ja työskennellyt verovelvollinen oli muuttanut Suomeen jäätyään eläkkeelle. Hän oli saanut eläketuloa sekä Suomesta että Ruotsista. Valituksessa oli muun ohella vaadittu, että sairausvakuutusmaksu määrättäisiin vain Suomesta saadun eläketulon perusteella. Oikeuskysymyksenä oli, oliko Ruotsista saadun eläketulon sisällyttäminen Suomessa määrätyn sairausvakuutusmaksun perusteeseen Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 39 artiklassa turvatun työvoiman vapaan liikkuvuuden periaatteen vastaista.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin oli 18.7.2006 annetussa tuomiossa asiassa C-50/05 (Nikula) lausunut, että eläkeläisen saadessa eläketuloa sekä Suomesta että muusta Euroopan unionin jäsenvaltiosta eli Ruotsista, ei toisen jäsenvaltion suorittaman eläkkeen huomioon ottaminen Suomen verotuksessa sinänsä ollut vapaan liikkuvuuden periaatteen vastaista. Tuomioistuin katsoi kuitenkin, että tällainen menettely oli vapaan liikkuvuuden periaatteen vastaista silloin, kun verovelvollinen oli suorittanut sairausvakuutusmaksuja toiseen jäsenvaltioon joko itse eläkkeestä tai siitä tulosta, johon eläkeoikeus perustuu. Tuomioistuin katsoi tämän olevan tarpeen sen vaaran välttämiseksi, että eläkeläisen sairauskulujen kattamiseksi peritään Suomessa sairausvakuutusmaksuja toisesta jäsenvaltiosta saadun eläketulon perusteella, vaikka eläkeläinen on toisessa jäsenvaltiossa työskennellessään maksanut siellä sairausvakuutusmaksuja, joilla on ollut tarkoitus kustantaa hänen eläkeaikainen sairaanhoitonsa.

Nikula-tuomion johdosta Verohallitus ryhtyi selvittämään Ruotsin sairausvakuutusmaksujärjestelmää hankkien asiasta lausunnot Ruotsin verohallinnolta ja Suomen sosiaali- ja terveysministeriöltä. Tässä yhteydessä on käynyt ilmi, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on Nikula-tuomiota antaessaan ollut siinä käsityksessä, että Ruotsissa eläkeläisten sairausetuuksien kattamiseksi tarkoitetut maksut peritään eläkeläisiltä näiden työskentelyvuosina. Saadun selvityksen mukaan näin ei ole asia vaan Ruotsissa sairausvakuutusmaksut käytetään sairausetuuksien juoksevien kulujen kattamiseen eikä niitä ole milloinkaan tarkoitettu käytettäväksi eläkeajan etuuksien kustantamiseen. Ruotsi ei ole myöskään perinyt sairausvakuutusmaksuja ulkomaille maksetuista eläkkeistä. Tämän vuoksi Ruotsin eläkkeen huomioon ottaminen verovelvollisen sairausvakuutusmaksuja määrättäessä ei johtanut siihen, että hän joutuisi huonompaan asemaan kuin mihin hän olisi joutunut, jos hän olisi saanut kaikki eläketulonsa Suomesta.

Tämän vuoksi hallinto-oikeus katsoi, että Nikula-tuomio estää sairausvakuutusmaksun perimisen toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta saadun eläketulon perusteella vain, jos Suomessa asuva eläkeläinen saa eläketuloa sekä Suomesta että toisesta jäsenvaltiosta ja tuo toinen jäsenvaltio on perinyt sairausvakuutusmaksuja nimenomaan eläkeläisen eläkeaikaisten sairausetuuksien kustannusten kattamiseksi.

Edellä mainitusta seurasi, että estettä ei ollut Ruotsin eläkkeen huomioon ottamiselle sairausvakuutusmaksua määrättäessä.

Päätös on tehty vahvennetussa kokoonpanossa.

Euroopan yhteisöjen perustamissopimus 39 artikla.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio C-50/05 (Nikula)

Verovuodet 1997 - 2001.

Lainvoimainen