Turun ja Porin LO 28.10.1992 1058/2
- Ämnesord
- Vammaispalvelu, Kuljetuspalvelu, Vaikeavammainen, S:1.07.04.07.05
- Förvaltningsdomstolen
- Turun ja Porin lääninoikeus
- År för fallet
- 1992
- Meddelats
- Diarienummer
- 1016/4110/92
- Liggare
- 1058/2
Valittaja oli hakenut vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita
vuodelle 1992. Lautakunta ei katsonut valittajaa
kuljetuspalveluun oikeutetuksi vaikeavammaiseksi eikä myöntänyt
hänelle vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita.
Lautakunta myönsi valittajalle sosiaalihuoltolain perusteella
kuljetusavustusta 800 markkaa.
Valittaja vaati lääninoikeudessa vammaispalvelulain mukaisia
kuljetuspalveluita, joita oli tarkoitus käyttää lähinnä sukulaisissa
vierailuihin muualla kuin asuin- tai lähikuntien
alueella.
Valittaja oli 82-vuotias. Hän oli sairastanut vuonna 1989
toispuoleisen halvauksen. Valittaja oli myös dementoitunut.
Lääkärinlausuntojen perusteella lääninoikeus katsoi, että
valittajalla oli halvaantumisen jälkitilasta johtuen erityisiä
vaikeuksia liikkumisessa ja että hän ei voinut käyttää
julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria
vaikeuksia.
Valittaja ei myöskään pystynyt lukemaan eikä kirjoittamaan
eikä häntä voitu jättää juurikaan yksin. Hänellä oli pelkotiloja
ja harhanäkyjä.
Lääninoikeus katsoi, että näistä syistä valittajan toimintakyky
oli siten alentunut, että hän ei kuljetuspalveluiden
avullakaan kykene omatoimisesti suoriutumaan liikkumisesta
asuinkuntansa tai lähikuntien alueella. Valittajan ei katsottu
välttämättä tarvitsevan vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita
suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.
Kunta ei siten ollut velvollinen järjestämään valittajalle
kuljetuspalveluja vammaispalvelulain nojalla.
VammaispalveluL 8 § 2 mom
VammaispalveluA 1 §
VammaispalveluA 4 §
VammaispalveluA 5 §
VammaispalveluA 6 §