11.3.2025

Esitiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto antoi työvoimapoliittisen lausunnon, jonka mukaan A:lla ei ollut oikeutta työttömyysetuuteen 5.4.2022 alkaen, koska hän työllistyi päätoimisesti yrittäjänä. A oli selvittänyt työskentelevänsä viitenä päivänä viikossa Twitch.tv-striimaajana ja kertonut, ettei voi ottaa vastaan kokoaikatyötä. Työ- ja elinkeinotoimisto katsoi yritystoimintana pitämänsä toiminnan olevan päätoimista työllistävyyden perusteella. Kansaneläkelaitos myönsi A:lle työmarkkinatukea ajalle 22.3.–4.4.2022, mutta eväsi työmarkkinatuen sitä sitovan työvoimapoliittisen lausunnon johdosta 5.4.2022 alkaen.

A valitti Kansaneläkelaitoksen päätöksestä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan ja vaati yrittäjyyden poistamista hänen tiedoistaan sekä työttömyysetuuden myöntämistä. A katsoi toimintansa olevan harrastus, josta hän ansaitsi noin 100 euroa kuukaudessa.

Muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen.

Muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut

Työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:n mukaan yrittäjäksi katsotaan tässä laissa yrittäjän eläkelain 3 §:ssä tai maatalousyrittäjän eläkelain 3-5 §:ssä tarkoitettu henkilö. Yrityksessä työskentelemisen vaikutuksesta oikeuteen saada työttömyysetuutta säädetään 2 luvun 5-8 §:ssä.

Yrittäjän eläkelain 3 §:n mukaan yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa.

Työttömyysturvalain 2 luvun 5 §:n mukaan työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen siltä ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään yhdenjaksoisesti yli kahden viikon ajan.

Henkilön katsotaan työllistyvän yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Ellei muuhun arvioon ole aihetta, työllistyminen katsotaan sivutoimiseksi ainakin silloin, kun henkilö on ollut vähintään kuusi kuukautta kyseiseen yritystoimintaan tai omaan työhön liittymättömässä kokoaikatyössä.

Ellei muuhun arvioon ole aihetta, yritystoiminta katsotaan aloitetuksi, kun yritys on:

1) aloittanut varsinaisen tuotannollisen tai taloudellisen toiminnan;

2) merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin;

3) merkitty ennakkoperintärekisteriin; tai

4) merkitty Verohallinnon työnantajarekisteriin.

Päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä työllistyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä siihen ajankohtaan asti, jona:

1) henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt tai yritystoiminta tai oma työ on lopetettu 6–9 §:ssä tarkoitetulla tavalla; taikka

2) henkilö osoittaa 2 momentissa tarkoitetulla tavalla työssäolollaan, ettei työllistyminen yrittäjänä tai omassa työssä ole esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle.

A on harjoittanut striimaamista Twitchissä pelien livelähetyksissä viitenä päivänä viikossa +4 tuntia päivässä. A vetoaa siihen, että hänen yrittäjyytensä on sivutoimista. Kyseessä on harrastus ja hänen saamansa tulot ovat vähäiset.

Muutoksenhakulautakunta toteaa, että henkilö on työttömyysturvalain mukainen yrittäjä, kun hän työllistyy ansiotarkoituksessa olematta työsuhteessa. A on harjoittanut striimaamista niin, että siitä voi saada tuloja, joten ei ole katsottavissa, että toimintaa ei olisi harjoitettu ansiotarkoituksessa. Työllistymisestä saatavien tulojen lisäksi toiminta on selvitysten perusteella säännöllistä eikä se ole määrältään niin vähäistä, että kyseessä olisi harrastustoiminta. Muutoksenhakulautakunta katsoo, että A harjoittaa striimaamista ansiotarkoituksessa olematta työsuhteessa, joten hän on yrittäjäasemassa.

Yritystoimintaa on lähtökohtaisesti pidettävä päätoimisena, jollei samanaikaisen vähintään työssäoloehdon täyttävän työskentelyn perusteella voida päätellä tai jollei henkilö muulla tavalla kykene luotettavasti osoittamaan, ettei yritystoiminta ole esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Pelkkä työnhakijan oma ilmoitus yritystoiminnan vähäisestä työllistävyydestä ei ole riittävä selvitys yritystoiminnan sivutoimisuudesta. Työttömyysturvalla ei ole tarkoitus kattaa yritystoiminnasta aiheutuvia riskejä. Tulojen puuttumisella ei ole vaikutusta yritystoiminnan päätoimisuuden arvioimisessa. Muutoksenhakulautakunta toteaa myös, että yritystoimintaa ei voida katsoa sivutoimiseksi pelkästään sillä perusteella, että yrittäjä itse ilmoittaa, että yritystoiminta ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa. Muutoksenhakulautakunta katsoo, että A ei ole esittänyt sellaista häneltä edellytettävää selvitystä, jonka perusteella hänen harjoittamaansa yritystoimintaa olisi pidettävä sivutoimisena.

A ei ole myöskään osoittanut yritystoimintaa sivutoimiseksi olemalla samanaikaisesti vähintään kuusi kuukautta kyseiseen yritystoimintaan liittymättömässä kokoaikatyössä. Näin ollen muutoksenhakulautakunta toteaa, että A:n yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi. Muutoksenhakulautakunta katsoo, että A työllistyy päätoimisesti eikä hänellä näin ollen ole oikeutta työmarkkinatukeen 5.4.2022 alkaen.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati työmarkkinatuen myöntämistä.

Perusteena vaatimukselleen A esitti, että häntä virheellisesti pidettiin yrittäjänä. Hän ilmoitti epähuomiossa ja virheellisesti työ- ja elinkeinotoimistolle olevansa yrittäjä. A ei ymmärtänyt, mitä yrittäjän määritelmällä tarkoitetaan ja tulkitsi asian väärin. Pelaaminen oli harrastustoimintaa, jota hän teki vapaa-ajallaan. Tämä toiminta oli joustavaa ja hän tienasi keskimäärin noin 100 euroa kuukaudessa.

A toi esille, että vaikka hän sai tuloa striimaamisesta, toimintaa ei voida pitää ansiotarkoituksessa tehtynä sen epäsäännöllisyydestä ja vähäisyydestä johtuen. Hän viittasi toimittamaansa graafiseen kuvaan, josta ilmeni yksittäisten päivien striimausajoissa olleen suuria eroavaisuuksia. Siten striimaus ei ollut ajankäytöltään yritystoiminnalle luonteenomaisesti johdonmukaista. Lisäksi A piti striimaamisessa taukoa yli kahdeksan kuukauden ajan tammikuusta syyskuuhun 2021, joten toiminta ei ollut säännöllistä ansiotarkoitukseen tähtäävää toimintaa. Twitch-palvelun kautta tapahtuva toiminta ei edellytä palvelua käyttäviltä live-lähetysten seuraajilta maksua. A:n pelaaminen olisi voinut tapahtua aivan samalla tavalla ilman striimaustarkoitustakin. Striimausta harjoitetaan sosiaalisten suhteiden saamiseksi sekä verkoston luomiseksi asiasta kiinnostuneiden välillä. Toiminta liittyy vapaa-aikaan ja tavalliseen sosiaaliseen käyttäytymiseen.

A:n striimaamisesta saadut tulot perustuivat katsojiin vetoamatta saatuihin tuloihin katsojien vapaaehtoisesta kanavan tilaamisesta sekä Biteistä. Bitit ovat virtuaalinen hyödyke, jonka avulla katsojat voivat chatissä kannustaa pelaajaa. Kanavan omistaja sai 0,01 dollaria jokaisesta katsojan chatissa käytetystä bitistä. Siten A:n saamat tulot eivät perustuneet palvelun myymiseen, eikä tulo ollut tasaista ja säännöllistä. A ei myöskään hankkinut striimaamista varten työhuonetta ja hänen käyttämänsä tietokone ja web-kamera olivat tavanomaiseen käyttöön ja kommunikointiin hankittuja. A viittasi Tilastokeskuksen tutkimukseen miesten ruutuajan käytöstä ja keskimääräistä päivittäistä ruutuaikaa koskevaan tietoon. Videopelien pelaaminen ja pelikokemusten sosiaalinen jakaminen on erittäin yleistä ja tavanomaista. Kyse oli harrastustoiminnasta, eikä A:n striimaukseen käyttämä aika ollut esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.

Siltä osin kuin A esitti epähuomiossa ja virheellisesti ilmoittaneensa olevansa yrittäjä, hän viittasi vakuutusoikeuden 11.4.2013 antamaan päätökseen dnro 1260/2012/1175. Vakuutusoikeus oli ratkaisussaan kumonnut työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisun, koska se oli pitänyt kuvataiteilijan kertomusta uskottavana ja katsonut, ettei tämä ollut työllistynyt omassa työssään taiteilijana kokopäiväisesti. A:n mukaan vakuutusoikeuden päätöksellä kumottiin kuvataiteilijan inhimillisen erehdyksen vuoksi tekemä ilmoitus työllistymisestä yrittäjänä.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Vakuutusoikeus hylkäsi A:n valituksen.

Äänestysratkaisu (4–1).

Vakuutusoikeuden perustelut

Vakuutusoikeus viittaa sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan perusteluihin.

Siltä osin kuin A on viitannut vakuutusoikeuden päätökseen dnro 1260/2012/1175, vakuutusoikeus toteaa, että työttömyysetuuden hakijan oikeus työttömyysetuuteen ratkaistaan työttömyysturvalain, sen esitöiden ja oikeuskäytännössä muotoutuneiden tulkintojen nojalla. Vakuutusoikeus toteaa, että viitatun päätöksen tosiseikasto poikkeaa olennaisesti nyt käsiteltävästä A:n asiasta, eikä siitä siten ole saatavissa oikeusohjetta tähän asiaan. Sen arvioimista, onko etuudenhakijaa pidettävä työttömyysturvalaissa tarkoitettuna yrittäjänä, ei myöskään voida perustaa kohtuusharkintaan, eikä A:n menettelyä arvioitaessa siten voida antaa merkitystä sille, mitä taloudellisia seurauksia asiassa annettavasta ratkaisusta hänelle aiheutuu.

Siltä osin kuin A vetoaa siihen, että kysymys on harrastustoiminnasta, vakuutusoikeus toteaa, että pelien striimaaminen voisi olla myös harrastustoimintaa. Toiminnan arvioiminen yrittäjyydeksi perustuu yrittäjän eläkelain säännökseen, jonka mukaan yrittäjä on myös henkilö, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa. A on pitkään harjoittanut striimaustoimintaa ansaiten siitä tuloja, jolloin häntä on pidettävä työttömyysturvalaissa tarkoitettuna yrittäjänä.

Siltä osin kuin A on vedonnut toimittamaansa tulosteeseen striimaustoimintaansa käyttämästään ajasta ja saamistaan tuloista, vakuutusoikeus toteaa, että A:n striimaustoiminnastaan saamien vähäisten ansiotulojen on katsottava liittyvän työttömyysturvalaissa tarkoitettuun yrittäjänä toimimiseen kuuluvaan taloudelliseen riskiin, jota ei voida kattaa työttömyysturvalla. A on ilmoittanut pelaamiseen ja striimaamiseen menevän aikaa viitenä päivänä viikossa noin 4 tuntia kerrallaan, eikä aikaisempaa ajankohtaa koskevilla tiedoilla striimaamiseen käytetyistä ajoista ja ajankohdista ole olennaista merkitystä arvioitaessa sitä, onko toiminnan vaatima työmäärä ollut esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle 5.4.2022 alkaen. Myöskään se, että A voisi kokoaikatyön vastaanottaessaan lopettaa striimaustoimintansa tai tehdä sitä muina ajankohtina, ei ole ratkaisevaa arvioitaessa, onko striimaustoiminta esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. A:n toimintaa arvioitaessa on huomioitu myös se, että antaessaan 6.5.2022 selvityksen yritystoiminnastaan, A on ilmoittanut, ettei hän ole valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä.

Vakuutusoikeuden arvion mukaan A:n striimaamiseen käyttämä aika ja toiminnan laajuus huomioiden hänen on katsottava 5.4.2022 alkaen työllistyvän päätoimisesti yrittäjänä eikä hän ole yrittäjänä toimimiseen liittymättömällä kokoaikatyöllä eikä muutoinkaan osoittanut yrittäjänä toimimisen olevan sivutoimista. Asiassa ei myöskään ole esitetty selvitystä siitä, että A olisi päättänyt toimintansa striimaajana. Sen vuoksi muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Eri mieltä olleen esittelevän jäsenen äänestyslausunto

Kumoan valituksenalaisen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan

päätöksen. A:n valitusta ei olisi tullut hylätä 5.4.2022 alkaen valituksenalaisessa päätöksessä mainitulla perusteella.

Asiassa on kyse siitä, onko A:n katsottava olleen työmarkkinoiden käytettävissä 5.4.2022 lukien. Tätä varten on arvioitava, onko A:n Twitch-sivuston kautta harjoittama pelaaminen ja striimaustoiminta ollut työllistymistä yrittäjänä.

Asian taustaa

A on hakenut Kansaneläkelaitokselta työttömyysetuutta 15.3.2022 lukien. Hän on hakemuksessaan ilmoittanut toimineensa yrittäjänä Twitch-sivuston kautta. Työvoimaviranomainen, kaupunki B:n seudun kuntakokeilu, on 1.4.2022 antanut lausunnon, jonka mukaan työttömyysetuuden maksamiselle ei ole työvoimapoliittista estettä 9.10.2021 alkaen. A:n oikeus ansiopäivärahaan on lakannut 9.10.2021 ja hän siirtyy työmarkkinatuen piiriin. Myöhemmin A on selvityksissään työ- ja elinkeinotoimistolle kuvannut työnsä olevan joustavaa. Twitch-sivustolla harjoitettava pelaaminen ja kuvaaminen vievät aikaa noin 4 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Aluksi hän on ilmoittanut, ettei ota vastaan kokoaikatyötä. Työ- ja elinkeinotoimisto on 30.5.2022 antanut lausunnon, jonka mukaan A:lla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 5.4.2022 alkaen, koska hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä. Uudessa selvityksessään A on ilmoittanut olevansa valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä.

Työ- ja elinkeinotoimisto ei ole muuttanut 30.5.2022 antamaansa lausuntoa.

Yrittäjyyden tunnusmerkit

Työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä on säädetty niistä kriteereistä, joiden perusteella henkilöä pidetään yrittäjänä työttömyysturvalakia sovellettaessa. Yrittäjänä pidetään säännöksen mukaan yrittäjän eläkelain 3 §:ssä tarkoitettua henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa sekä yrityksen osaomistajaa siten kuin 6 §:ssä on tarkemmin säännelty.

Totean, että työttömyysturvassa yrittäjänä pidetään edellä mainitun lisäksi luonnollista henkilöä, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa toiminimellä tai ammatin- tai liikkeenharjoittajana. Vaikka merkintöjen tekeminen eri viranomaisrekistereihin tavallisesti liittyy yritystoimintaan, yrittäjyyden määritelmä työttömyysturvassa ei kuitenkaan edellytä muodollisten kriteerien täyttymistä, kuten esimerkiksi merkitsemistä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tai ennakkoperintärekisteriin taikka y-tunnuksen hankkimista.

Lainsäädännössä ei ole yleistä yrittäjyyden tai elinkeinonharjoittamisen määritelmää, vaan tunnusmerkistö on muodostunut työoikeudellisessa oikeuskäytännössä. Yrittäjyyden tyypillisenä tunnusmerkkinä on yleisesti pidetty ennen muuta ansaintatarkoitusta. Muita arviossa huomioon otettavia tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi taloudellinen riski sekä toiminnan itsenäisyys, jatkuvuus, yleisyys ja julkisuus. Myös laskuttamista voidaan pitää yrittäjyyden tunnusmerkkinä. Koska tarkkaa määritelmää ei voida esittää, rajatapauksissa arvio yrittäjyyden käsillä olosta on tehtävä kokonaisarvion perusteella. Oleellista on kuitenkin huomioida, ettei yrittäjyyden kriteerinä ole toiminnan voitollisuus tai taloudellinen kannattavuus. Myös tappiollinen elinkeinotoiminta voi olla yrittäjyyttä. Tällöin puhutaan yrittäjäriskin toteutumisesta.

Asian arviointia

Totean, että A:n selvitykset toimintansa luonteesta ovat olleet hakemusvaiheessa ristisriitaisia. Ilmoittautumalla työnhakijaksi A:n voidaan kuitenkin katsoa tarkoittaneen olevansa työmarkkinoiden käytettävissä. Koska arvio yrittäjyyden käsillä olosta tehdään objektiivisten kriteerien perusteella, ei A:n omalle käsitykselle toimintansa luonteesta voida antaa ratkaisevaa merkitystä.

A:lla ei ole asiassa esitetyn selvityksen mukaan rekisteröityä yhtiötä, toiminimeä eikä myöskään y-tunnusta. Hän ei ole ottanut YEL-vakuutusta. Vaikka yrittäjyyden muodolliset tekijät puuttuisivat, henkilön voidaan kuitenkin katsoa harjoittavan elinkeinotoimintaa, jos hän tosiasiallisesti harjoittaa tuotannollista ja taloudellista toimintaa. Totean, että asiassa ei ole esitetty eikä selvityksestä muutoinkaan tule ilmi, että A olisi sijoittanut pääomaa Twitch-sivustolla harjoitettavaan toimintaan tai että siihen muutoinkaan liittyisi taloudellista riskiä. Hänen toimintansa on kyllä itsenäistä ja se on kestänyt useita vuosia, mutta asiassa on epäselvää toiminnan liiketoimintamalli ja se, että A:lla olisi Twitchiä ylläpitävän yrityksen kanssa sopimusta tai edes sitoumusta pelaamisesta ja striimaamisesta. Toimintaan ei liity suunnitelmallista markkinointia eikä tuotteistamista. A:lla ei ole laskutusta, vaan valituskirjelmässä kuvataan pelaajan saavan tuloa siten, että katsojat antavat kannustamalleen pelaajalle virtuaalisia hyödykkeitä, Bittejä, jotka on mahdollista vaihtaa lailliseen valuuttaan. Katson, että vaikka edellä kuvatun kaltaisella hyödykkeellä on taloudellista arvoa, se ei ole vastiketta tuotteesta tai palvelusta, vaan perustuu täysin antajansa vapaaehtoisuuteen. Siten mahdollisuus saada tuloa on täysin sattumanvaraista ja A:n vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Siitä huolimatta, että A:lla on mahdollisuus saada toiminnastaan tuloa, asiassa on jäänyt selvittämättä, että pelaamisen ja striimaamisen taustalla olisi vakaa ansiotarkoitus.

Totean, että lähtökohtaisesti pelien pelaamista on yhteiskunnassamme pidetty pikemminkin vapaa-ajanviettoon liittyvänä toimintana tai harrastuksena kuin elinkeinon harjoittamisena ja yrittäjyytenä. A on arvioinut käyttäneensä pelaamiseen ja striimaamiseen aikaa noin neljä tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Esitetyn selvityksen perusteella yrittäjyyden puolesta puhuvia seikkoja ovatkin lähinnä A:n toiminnan itsenäisyys ja jatkuvuus. Muita yrittäjyyttä tukevia seikkoja ei sen sijaan ole tullut esille. Arvioni mukaan A:n Twitch-sivustolla harjoittama toiminta on luonteeltaan vapaa-ajan toimintaa eikä se ole ollut esteenä ottaa vastaan kokoaikatyötä.

Johtopäätös

Katson kokonaisarviona edellä selostetun perusteella, ettei A:n toimintaa Twitch-sivustossa voida pitää yritystoiminnan harjoittamisena. Valitusta ei olisi näin ollen tullut hylätä 5.4.2022 alkaen valituksenalaisessa päätöksessä mainitulla perusteella.

Lainkohdat

Työttömyysturvalaki 1 luku 6 § 1 mom. sekä 2 luku 5 § ja 8 § 2 mom.

Yrittäjän eläkelaki 3 §