VakO 20.3.2018/1270:2017
- Ämnesord
- Ammattitauti, Vuosityöansio, Osa-aikaeläke
- År för fallet
- 2018
- Meddelats
- Diarienummer
- 1270:2017
A:lla ilmeni korvaukseen oikeuttava ammattitauti hänen ollessaan vanhuuseläkkeellä. Ennen vanhuuseläkkeelle jäämistään A oli ollut osa-aikaeläkkeellä kokoaikaisen työskentelyn päättymisen jälkeen. Vakuutuslaitos määritti A:n ammattitautikorvausten perusteena olevan vuosityöansion hänen vanhuuseläkkeelle siirtymistään välittömästi edeltäneen osa-aikatyön ansioiden perusteella. Vakuutusoikeus katsoi, että A:n vuosityöansio tuli määrittää sen vuosityöansion mukaan, joka hänellä oli ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä. Vakuutusoikeus katsoi, että myös osa-aikaeläke on ammattitautilain 3 a §:ssä tarkoitettu peruseläke.
Esitiedot
A oli työskennellyt X Oy:n palveluksessa ajalla 10.4.1967 - 30.4.2004. A oli jäänyt työeläkelakien mukaiselle osa-aikaeläkkeelle 1.1.2003 ja 1.5.2004 alkaen vanhuuseläkkeelle. A oli altistunut työskentelyn aikana asbestille. Hänellä todettiin asbestin aiheuttama mesoteliooma, jonka vakuutuslaitos korvasi 28.8.2015 ilmenneenä ammattitautina.
Vakuutuslaitos oli maksanut A:lle ammattitaudin perusteella päivärahaa ja tapaturmaeläkettä. Korvausten perusteena olevan vuosityöansion vakuutuslaitos oli määritellyt A:n osa-aikaeläkkeellä ollessaan saamien työansioiden perusteella.
A haki vakuutuslaitoksen päätöksiin muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta ja vaati, että vuosityöansio määritetään sen ajankohdan ansioiden mukaan, jolloin hän viimeksi oli asbestialtistumista aiheuttaneessa kokoaikaisessa tapaturmavakuutetussa työssä. A:n mukaan iän perusteella saatua osa-aikaista eläkettä ei voida pitää vakiintuneena tilana ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä.
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut
Ammattitautilain 3 a §:n säännöstä soveltaen vuosityöansio on määritettävä sen vuosityöansion mukaan, joka vakuutetulla oli ennen sen työn päättymistä, josta hän siirtyi työntekijän eläkelaissa tai työntekijän eläkelain voimaanpanolain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulle aikaisemman lainsäädännön mukaiselle työkyvyttömyyden, vanhuuden tai työttömyyden perusteella maksettavalle eläkkeelle tai kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulle aikaisemman lain mukaiselle työttömyyseläkkeelle. A oli ennen työntekijän eläkelakien mukaiselle vanhuuseläkkeelle siirtymistään ollut osa-aikaeläkkeellä. Osa-aikaeläkettä ei voida pitää työntekijän eläkelain mukaisena työkyvyttömyyden, vanhuuden tai työttömyyden perusteella maksettavana eläkkeenä, vaikka ikä on yksi edellytys osa-aikaeläkkeen myöntämiselle. Vuosityöansio on valituksenalaisissa päätöksissä oikein määritetty A:n osa-aikaeläkkeellä ollessaan, ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä saamien työansioiden perusteella, ja tarkistaen näin saatu vuosityöansio ammattitaudin ilmenemisvuoden indeksitasoon työntekijän eläkelain 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati, että vuosityöansio määritetään sen ajankohdan mukaan, jolloin hän oli viimeksi ollut asbestialtistumista aiheuttaneessa kokoaikaisessa tapaturmavakuutetussa työssä. A uudisti aikaisemmin esittämänsä ja katsoi lisäksi, että vakuutuslaitoksen ja lautakunnan tulkinnalla hänet saatetaan eriarvoiseen asemaan niiden ammattitautiin sairastuneiden kanssa, jotka olisivat jatkaneet kokoaikaista työtä suoraan vanhuuseläkkeeseen saakka. Hänen työansionsa oli ennen vanhuuseläkkeelle jäämistä ollut poikkeuksellisen, ohimenevän ja lakkautettavissa olevan osa-aikaeläkkeen vuoksi niin alhainen verrattuna vakiintuneeseen ansiotasoon, että sitä ei voi ottaa huomioon.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin. Asiat palautettiin vakuutuslaitokselle vakuutusoikeuden päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten. (Äänestysratkaisu 4 - 1).
Vakuutusoikeuden perustelut
1. A on työskennellyt X Oy:n palveluksessa ajalla 10.4.1967 - 30.4.2004 ensin käyttömiehenä, sitten ohjaamomiehenä hienorikastamon puolella ja vuosina 1986 - 2004 hienorikastamon prosessinohjaajana.
2. A on jäänyt työeläkelakien mukaiselle osa-aikaeläkkeelle 1.1.2003 ja 1.5.2004 alkaen vanhuuseläkkeelle.
3. A oli altistunut 1. kohdassa kerrotun työskentelyn aikana asbestille. Hänellä todettiin asbestin aiheuttama mesoteliooma, jonka vakuutuslaitos korvasi 28.8.2015 ilmenneenä ammattitautina.
4. Vakuutuslaitos on maksanut A:lle ammattitaudin perusteella päivärahaa ja tapaturmaeläkettä. Näiden korvausten perusteena olevan vuosityöansion vakuutuslaitos on määritellyt A:n osa-aikaeläkkeellä ollessaan saamien työansioiden perusteella.
5. A on vaatinut, että hänen korvaustensa perusteena oleva vuosityöansio määritellään sen ajankohdan mukaan, jolloin hän on viimeksi ollut asbestialtistumista aiheuttaneessa kokoaikaisessa tapaturmavakuutetussa työssä.
6. Asioissa on kysymys siitä määritelläänkö A:n tapaturmavakuutuslain mukaisten korvausten perusteena olevan vuosityöansion suuruus A:n vanhuuseläkkeelle siirtymistä edeltäneiden osa-aikaeläkkeellä olon aikana saatujen työansioiden vai osa-aikaeläkkeelle siirtymistä edeltäneiden kokoaikaisten töiden työansioiden perusteella.
7. Ammattitautilain 3 a §:n 1 momentin mukaan jos ammattitauti ilmenee aikana, jolta työntekijällä on oikeus työntekijän eläkelaissa (395/2006) tai työntekijän eläkelain voimaanpanolain (396/2006) 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun aikaisemman lainsäädännön mukaiseen työkyvyttömyyden, vanhuuden tai työttömyyden perusteella maksettavaan eläkkeeseen tai kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain (569/2007) 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun aikaisemman lain mukaiseen työttömyyseläkkeeseen, määrätään vuosityöansio tapaturmavakuutuslain 28 §:n säännöksistä poiketen sen vuosityöansion mukaan, joka työntekijällä oli ennen sen työn päättymistä, josta hän siirtyi mainitulle eläkkeelle ja tarkistamalla näin saatu vuosityöansio ammattitaudin ilmenemisvuoden indeksitasoon työntekijän eläkelain 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.
8. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on katsonut, että osa-aikaeläkettä ei voida pitää edellä 7. kohdassa selostetun lainkohdan tarkoittamalla tavalla työntekijän eläkelain mukaisena työkyvyttömyyden, vanhuuden tai työttömyyden perusteella maksettavana eläkkeenä.
9. Hallituksen esityksen (HE 245/2002 vp) yleisperusteluissa on todettu ammattitautikorvauksesta ammattitaudin ilmetessä eläkeaikana, että koska tapaturmavakuutus on sosiaalivakuutuksessa ensisijainen korvausjärjestelmä, sen tulisi vastata ammattitaudin aiheuttamasta vahingosta silloinkin, kun sairaus ilmenee vasta työntekijän ollessa eläkkeellä. Sen vuoksi ammattitautilakiin lisättiin vuoden 1993 alusta uusi 3 a §, jonka tarkoituksena oli taata, että työntekijä saisi yhdenvertaisen korvauksen silloin, kun ammattitauti ilmenee hänen jo siirryttyä pois työelämästä eläkkeelle. Tämän pykälän mukaan mainituissa tapauksissa vuosityöansio määrätään poiketen tapaturmavakuutuslain 28 §:ssä säädetyistä vuosityöansion määräämisperiaatteista käyttäen perusteena sitä työansiota, joka työntekijällä oli ennen sen työnteon päättymistä, josta hän jäi eläkkeelle, eikä ammattitaudin ilmenemishetken ansiota. Samoin työkyvyn alentuminen määritetään arvioimalla eläkkeellä olevan henkilön työkyky siihen työhön, jota hän viimeksi ennen eläkkeelle siirtymistään teki.
10. Mainitun hallituksen esityksen mukaan tarkoituksena oli, että ammattitaudin ilmetessä eläkeaikana henkilölle maksettaisiin korvausta sen ansiotason mukaan, joka hänellä oli työssä ollessaan ennen eläkkeelle jääntiä ja että hänelle maksettaisiin ansionmenetyskorvausta niin päivärahana kuin tapaturmaeläkkeenä siltä ajalta, jona hän on ammattitaudin vuoksi työkyvytön. Säännös tulee sovellettavaksi erityisesti asbestisairauksissa, joissa ammattitauti ilmenee vasta jopa vuosikymmenten kuluttua työaltistuksen päättymisestä.
11. Hallituksen esityksessä on edelleen todettu, että ammattitautilain 3 a §:n sanamuodon mukaan sen tarkoittamana eläkkeenä pidetään työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettua peruseläkettä. Viimeksi mainitussa säännöksessä on lueteltu peruseläkkeinä siinä tarkoitetut työ- ja virkasuhteisiin sekä yrittäjätoimintaan perustuvat vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet. Työttömyyseläke ei ole vanhuuden tai työkyvyttömyyden perusteella maksettava eläke. Työntekijäin eläkelain 4 c §:n mukaan työttömyyseläkkeestä ja sen saajasta on tosin soveltuvin osin voimassa, mitä työkyvyttömyyseläkkeestä ja sen saajasta säädetään. Vakuutusoikeuden vahvistaman oikeuskäytännön mukaan työttömyyseläkettä ei ole kuitenkaan pidetty työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettuna peruseläkkeenä. Siksi ammattitautilain 3 a §:ää ei ole sovellettu tältä osin. Niissä tapauksissa, joissa henkilö on ollut ennen työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeelle siirtymistään pitkään työttömyyseläkkeellä, hänen vuosityöansionsa määräytyy siten nykyisin vähimmäisvuosityöansion suuruiseksi, koska hänellä ei ole katsottu olleen työansioita ennen eläkkeelle siirtymistään. Mainittua säädöstä annettaessa ei kuitenkaan ollut tarkoituksena jättää työttömyyseläkettä säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle.
12. Sanotun hallituksen esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset kohdassa on todettu, että ammattitaudin ilmetessä työttömyyseläkeaikana vuosityöansiota määrättäessä ei oteta huomioon sosiaalivakuutuksesta maksettavia etuuksia. Sen vuoksi vasta eläkkeellä ilmenneissä ammattitaudeissa, joissa työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeelle siirtymistä on edeltänyt pitkä työttömyyseläkkeellä olon aika ilman työansioita, ansionmenetyskorvaus jää heikommaksi kuin, jos sairaus olisi ilmennyt työssäoloaikana. Siksi ammattitautilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös työttömyyseläkkeellä oloaika rinnastettaisiin työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkeaikaan. Työntekijän vuosityöansio määräytyisi siten näissä tapauksissa sen työansion mukaan, joka hänellä oli ennen työttömyyseläkkeelle siirtymistään.
13. Vaikka ammattitautilain 3 a §:ssä ei ole erikseen mainittu osa-aikaeläkettä lainkohdassa tarkoitettuna eläkkeenä, vakuutusoikeus kuitenkin katsoo, että osa-aikaeläke on myös työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettu yhteensovitettava peruseläke, koska se määräytyi samoin perustein kuin vanhuuseläke. Huomioon ottaen ammattitautilain tavoitteet ja periaatteet sekä edellä mainitussa hallituksen esityksessä todettu tapaturmavakuutuksen ensisijaisuus korvausjärjestelmänä sosiaalivakuutuksessa A:n on katsottava siirtyneen peruseläkkeelle 1.1.2003 jäädessään osa-aikaeläkkeelle. A:n ansiotaso ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä on vastannut hänen vakiintunutta ansiotasoaan ja ansiotasoa siitä työstä, josta ammattitauti on peräisin. Näin ollen A:n vuosityöansio tulee määrittää sen vuosityöansion mukaan, joka hänellä oli ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä.
Eri mieltä olleen jäsenen lausunto
Hylkään A:n valituksen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan perusteluin.
Lainkohdat
Tapaturmavakuutuslaki 28 § 1 ja 2 mom.
Ammattitautilaki 3 a § 1 mom.