TT 2024:61
- Ämnesord
- Arkipyhä, Työaika, Työehtosopimuksen tieten rikkominen
- År för fallet
- 2024
- Meddelats
- Diarienummer
- 29/03.04.02.02.00/2024
- Liggare
- H82
Kysymys siitä, oliko arkipyhien työaikaa lyhentävä vaikutus huomioitu tasoit-tuvaa työaikaa koskevan paikallisen sopimuksen mukaisessa säännöllisessä keskimääräisessä viikkotyöajassa. (Ään.)
Asia
Työaika
Kantaja
Ilmailualan Unioni IAU ry
Vastaajat
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Finnair Oyj
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 5.9.2024 ja 10.10.2024
Pääkäsittely 1.11.2024
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välillä 16.3.2023 - 15.3.2025 voimassa olevassa lentoliikenteen palveluja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
4. LUKU | TYÖAJAT MAAPALVELUJA TUOTTAVISSA YRITYKSISSÄ
33. § Jaksotyö
1. Säännöllinen työaika jaksotyössä on enintään 112 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona. Jakson pituudessa on huomioitu aikaisempi työajan lyhentämissopimus ja vuonna 2016 sovittu työajan pidennys.
2. Loppiainen, kun se on muuna arkipäivänä kuin lauantaina, lyhentää asianomaista jaksoa kahdeksalla tunnilla. Muiden arkipyhien ja arkipyhäviikkojen lauantaiden sekä joulu- ja juhannusaattojen työaikaa lyhentävä vaikutus on otettu huomioon jakson säännöllisen työajan pituudessa.
---
5. LUKU | YHTEISET TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET
---
53. § Työaikojen kehittäminen
1. Työnantajan ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välillä voidaan sopia työaikojen kehittämisestä työaikalain tarkoittamalla tavalla. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajan mukaan, ellei irtisanomisesta ole sovittu muuta. Tässä tarkoitettu sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa, jonka työnantaja voi alistaa osaltaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n hyväksyttäväksi.
2. Työaikojen kehittämisen tavoitteena on mm. tasoittuvan työajan käytön laajentaminen.
3. Edellä tarkoitettuun työaikaan siirtymisestä sopii alueella toimiva Ilmailualan Unioni IAU ry:n ammattiosasto työnantajan kanssa. Työaikojen kehittämisestä syntynyt kustannussäästö käytetään kyseisen työaikamuodon käyttömahdollisuuksien lisäämiseen.
Soveltamisohje:
53. §:llä voidaan sopia toisin työehtosopimuksen työaikamääräyksistä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Finnair Oyj:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välillä 15.12.2022 solmitussa tasoittuvaa työaikaa koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
1. Sopimuksen tarkoitus
1.1 Tällä sopimuksella ('Sopimus') sovitaan Palvelualojen Työnantajat PALTA ry:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n solmiman lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen ('Työehtosopimus') 53. §:n mahdollistamalla tavalla työaikalain (872/2019, muutoksineen) 34 §:n mukaisesta tasoittuvasta työajasta.
1.2 Sopimuksen tarkoituksena ovat työajan parempi kohdentaminen liikenteen ja henkilöstön tarpeet huomioiden. Pitkää tasoittumisjaksoa hyväksikäyttäen työnantaja voi kohdentaa työtunnit tarvittaviin ajankohtiin ja työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa työaikojen pituuksiin ja rytmityksiin.
1.3 Tätä sopimusta sovelletaan Finnair Oyj:ssä Helsinki Airport Customer Servicessä työskenteleviin täysiaikaisiin ja kuukausipalkkaisiin työntekijöihin, joihin sovelletaan Työehtosopimuksen maapalveluja tuottavien yritysten määräyksiä. Tässä sopimuksessa on sovittu lisäksi eräistä osa-aikaisella hoitovapaalla olevien työntekijöiden työsuhteen ehdoista.
---
1.5 Tämän sopimuksen mukaisia määräyksiä sovelletaan Työehtosopimuksen 33. §:n kohtien 1., 2., 3., 4., 5., 6. ja 8. 35. §:n, 36. §:n kohtien 3. ja 4. sekä 39. §:n, 65. §:n ja 91. §:n 7. kohdassa olevien määräysten sijasta, ellei tässä sopimuksessa ole toisin sovittu. Muissa kuin korvatuissa kohdissa noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä ja työlainsäädäntöä.
2. Säännöllistä työaikaa koskevat määräykset
2.1 Säännöllinen työaika on keskimäärin 36,5 tuntia viikossa tasoittumisjakson aikana. Työsopimuslain (55/2001, muutoksineen) mukaisen osittaisen hoitovapaan aikana ja työaikalain 15 §:n mukaiseen lyhennettyyn työaikaan siirtyneen työntekijän työaika on keskimäärin 29,5 tuntia viikossa, ellei paikallisesti toisin sovita.
2.2 Tasoittumisjakso on 12 kalenterikuukautta. Tasoittumisjakson ajalle laaditaan tasoittumissuunnitelma, jota voidaan muuttaa tasoittumisjakson aikana jäljempänä mainitulla tavalla. Tasoittumissuunnitelma laaditaan käytettävissä oleviin liikenne- ja henkilöstötietoihin perustuen.
---
3. Työaikalistan laadinta
---
3.5 Julkaistava työaika on kalenterikuukauden aikana enintään 174 tuntia kalenterikuukaudessa, paitsi helmikuussa, jolloin julkaistava työaika voi olla enintään 160 tuntia. Yhden kalenteriviikon aikana julkaistava työaika voi olla enintään 54 tuntia, jota enimmäismäärää työnantaja pyrkii käyttämään vain harkiten noudattaen tasapuolisen kohtelun periaatetta työntekijöiden kesken. Tuntipoikkeama tasoittumisjakson aikana on enintään 73 tuntia ja tasoittumisjakson päättyessä on tuntipoikkeaman oltava nolla (0) tuntia. Tuntipoikkeamaa ei voi siirtää toiselle tasoittumisjaksolle.
---
6. Työvelvoite keskeytyviksi laadittavissa työjaksoissa
6.1 Työvelvoite keskeytyneeksi laadittavissa työjaksoissa on 36,5 tuntia kokonaiselta kalenteriviikolta sekä vajaiksi laadituilta kalenteriviikoilta seuraavan taulukon mukaan:
KESKEYTYVÄN TYÖVIIKON TYÖAIKATAULUKKO

Työaikalista keskeytyviltä työviikoilta laaditaan edellä olevan taulukon mukaan, tuntipoikkeamaa ei keskeytyvältä työviikolta muodostu.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS
Helsinki Airport Customer Servicessä noudatetaan lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 33 §:n kohtien 1 — 6 ja 8 sijasta Finnair Oyj:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välistä paikallista sopimusta tasoittuvasta työajasta.
Finnair Oyj:n palveluksessa työskentelevä E on pitänyt vuosilomaa ajalla 12.6. - 25.6.2023. E:n kesäkuun työjakso on keskeytynyt vuosiloman takia ja sen vuoksi ensimmäisen lomaviikon työvelvoite on määritelty 36,5 tunniksi kokonaiselta kalenteriviikolta tasoittuvaa työaikaa koskevan sopimuksen 6.1 kohdan mukaisesti.
Juhannusviikon 19.6. - 25.6.2023 juhannusaatto ja juhannuspäivä ovat olleet arkipyhiä, jotka eivät ole kuluttaneet vuosilomapäiviä. Arkipyhien takia kaksi lomapäivää on siirtynyt seuraavalle viikolle (26. ja 27.6.2023) muodostaen tästä viikosta keskeytyvän työviikon. Keskeytyvän työviikon työvelvoite on muodostunut tasoittuvaa työaikaa koskevan sopimuksen 6.1 kohdan taulukon mukaisesti ja se on ollut 24 tuntia. Taulukon mukaisia poissaolopäiviä ovat esimerkiksi vuosilomapäivät ja sairauslomapäivät.
Kantajan mukaan 12.6.2023 vuosiloman vuoksi keskeytyneen työjakson ja edelleen samasta perusteesta keskeytyneenä olleeseen työjaksoon sisältyneen juhannusviikon 19.6. - 25.6.2023 työvelvoite olisi pitänyt määritellä paikallisen sopimuksen 6.1 kohdan mukaisesti 36,5 tunniksi kokonaiselta kalenteriviikolta. Kantajan mukaan juhannusviikko ei ole ollut keskeytyvä työviikko.
Vastaajien mukaan E:n 19.6.2023 alkaneella vuosilomaviikolla olleet vuosilomapäivät ovat muodostaneet tuosta viikosta paikallisen sopimuksen kohdassa 6.1 tarkoitetun keskeytyvän työviikon, eikä kohdassa tarkoitettua ”kokonaista kalenteriviikkoa”, jonka työvelvoite on 36,5 tuntia.
Ensimmäinen tasoittuvaa työaikaa koskeva sopimus Finnair Oyj:n ja IAU ry:n välillä laadittiin vuonna 1995. Sopimus on perusraami, joka määrittää työaikamuodon erityisehdot, mutta ei sellaisenaan toimi työvuorolistana. Finnair Oyj:n ja IAU ry:n välillä on solmittu Finnairin asiakaspalvelua koskeva sopimus tasoittuvasta työajasta ainakin vuodesta 2004 alkaen, jonka jälkeen sopimus on uusittu vuosina 2010, 2011, 2012, 2016 ja 2022. Kaikki sopimukset ovat olleet rakenteeltaan ja sisällöltään käsillä olevaa asiaa koskevilta osin olennaisesti samanlaisia. Sopimuksissa on aina todettu, että niiden mukaisia määräyksiä sovelletaan sopimuksissa erikseen mainittujen työehtosopimusmääräysten sijasta.
Kaikki sopimukset ovat sisältäneet samasanaisen määräyksen, joka on koskenut työvelvoitetta keskeytyviksi laadittavissa työjaksoissa sekä keskeytyvän työviikon laadintaa koskevan taulukon. Keskeytyväksi laadittavassa työjaksossa on kyse tilanteesta, jossa työntekijän poissaolo esimerkiksi vuosiloman tai työkyvyttömyyden takia on työnantajan tiedossa ennen työvuoroluettelon laatimista.
Jos työntekijä on koko viikon esimerkiksi sairaana tai lomalla, työjakso keskeytyy ja työntekijän työvelvoite on tasoittuvaa työaikaa koskevan sopimuksen 6.1 kohdan mukaan 36,5 tuntia kokonaiselta kalenteriviikolta. Tällä tarkoitetaan sitä, että työstä poissaolo vähentää työntekijän kalenterikuukauden työvelvoitetta sanotun tuntimäärän verran. Mikäli kalenteriviikko pitää sisällään sairaus- tai lomapäivien (poissaolopäivä) lisäksi työ- ja vapaapäiviä, työntekijän työaikalistalle laaditaan jo suunnitellusti keskeytyvä työviikko, jonka työvelvoite määräytyy taulukossa määritellyllä tavalla. Paikallisen sopimuksen kohdan 6.1 määräyksessä sanotaan, että keskeytyvältä työviikolta ei muodostu tuntipoikkeamaa.
Ennen työntekijän työvuoroluettelon laatimista tiedossa oleva koko kalenteriviikon kattava sairauspoissaolo arkipyhäpäivän sisältävällä viikolla kuluttaa työntekijän työvelvoitetta 36,5 tuntia.
Jos työntekijä pitää vuosilomaa arkipyhäpäivän sisältävällä viikolla, arkipyhä ei kuluta vuosilomapäivää, vaan lomapäivä merkitään ennakolta seuraavalle arkipäivälle eli käytännössä seuraavalle viikolle. Tästä viikosta muodostuu edellä mainitulla tavalla keskeytyvä työviikko. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tässä tapauksessa keskeytyvän työviikon työvelvoite muodostuu keskeytyvän työviikon työaikataulukon mukaisesti.
Osapuolet ovat sen sijaan eri mieltä siitä, lasketaanko myös lomaviikolle osuva arkipyhä mukaan kyseessä olevan kalenteriviikon työvelvoitetta (36,5 tuntia) vähentävään tuntimäärään. Käytännössä erimielisyydessä on kyse siitä, onko arkipyhien työaikaa vähentävä vaikutus huomioitu tasoittuvaa työaikaa koskevan sopimuksen mukaisessa kokonaistyöajassa vai tuleeko niiden vaikutus huomioida keskeytyvän työjakson työvelvoitteessa ja edelleen koko tasoittumiskauden työajassa.
Asiassa on käyty paikalliset ja liittojen väliset erimielisyysneuvottelut.
KANNE
Vaatimukset
Ilmailualan Unioni IAU ry on vaatinut, että työtuomioistuin
1. ensisijaisesti vahvistaa, että Finnair Oyj on menetellyt Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen osana noudatettavan Finnair Oyj:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välillä 15.12.2022 solmitun paikallisen työaikasopimuksen kohdan 6.1 vastaisesti jättämällä noudattamatta määräystä keskeytyväksi laadittavan työjakson työvelvoitteesta ajalla 19.6. - 25.6.2023 aiheuttaen vääristymän E:n tasoittumiskauden työaikaan tai
2. toissijaisesti vahvistaa, että Finnair Oyj on menetellyt Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen osana noudatettavan Finnair Oyj:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välillä 15.12.2022 solmitun paikallisen työaikasopimuksen kohdan 6.1 vastaisesti määrittelemällä E:n juhannusviikon 19.6. - 25.6.2023 keskeytyväksi työviikoksi aiheuttaen E:lle tuntipoikkeamaa,
3. tuomitsee Finnair Oyj:n hyvityssakkoon työehtosopimukseen perustuvan paikallisen sopimuksen tieten rikkomisesta ja
4. velvoittaa Finnair Oyj:n korvaamaan Ilmailualan Unioni IAU ry:n oikeudenkäyntikulut 7.120 eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Perusteet
Asian tausta
Tasoittuvaa työaikaa koskevan sopimuksen 6.1 kohdan taulukon mukaan keskeytyvän työviikon tulee pitää sisällään työ- ja vapaapäiviä sekä poissaolopäiviä. E:n 12.6.2023 alkaneen vuosiloman seurauksena keskeytyneen työjakson sisältäneen juhannusviikon työvelvoitetta ei ole määritelty paikallisen sopimuksen mukaisesti 36,5 tunniksi, vaan juhannusaaton ja juhannuspäivän laskennallisiksi työajoiksi on määritelty nolla tuntia. Tämä on aiheuttanut reilun 12 tunnin vääristymän E:n tasoittumiskauden työaikaan. Asiassa on epäselvää, mikä on ollut E:n työvelvoite juhannusviikolla ja miten tämä on muodostunut sovellettaessa väitetysti keskeytyvän työviikon työaikataulukkoa.
E:lle on muodostunut sopimuksen vastaisesti tuntipoikkeamaa ja nämä tunnit hän on joutunut tekemään tasoittumiskauden aikana. Asiassa ei ole merkitystä sillä, että E:n tuntipoikkeama tasoittumiskauden päätyttyä on ollut nolla tuntia. Arkipyhien vuoksi siirtyneet kaksi vuosilomapäivää ovat vähentäneet E:n tasoittumiskauden aikana käytettävissä olevia työpäiviä, minkä takia hän on joutunut tekemään enemmän työtunteja kuin muut työntekijät suhteessa käytettäviin työpäiviin.
Sopimusmääräyksen sanamuoto ja tarkoitus
Tasoittuvaa työaikaa koskevassa paikallisessa sopimuksessa on selkeästi ja yksiselitteisesti määritelty ne työehtosopimuksen työaikaa koskevat määräykset, joiden sijaan tulevat noudatettavaksi paikalliseen sopimukseen kirjatut määräykset.
Paikallisessa sopimuksessa on sovittu säännöllisestä työajasta työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti. Sopimuksessa ei ole määräystä arkipyhien vaikutuksesta säännölliseen työaikaan, eikä niitä ole siinä myöskään huomioitu. Vuonna 2016 työehtosopimuksen uudistamisen yhteydessä jaksotyön säännöllistä työaikaa pidennettiin, koska helatorstai poistettiin työaikaa lyhentävien päivien joukosta. Tasoittuvaa työaikaa koskeva sopimus uudistettiin vuonna 2022, mutta sopimuksen mukaista säännöllistä 36,5 tunnin keskimääräistä viikkotyöaikaa ei pidennetty. Vuosilomalaki ei mahdollista suunnitella töitä arkipyhäpäiville, joiden vuoksi lomapäiviä on siirtynyt seuraavalle viikolle. Sopimukseen ei ole ollut tarpeen ottaa määräystä arkipyhien erityisestä vaikutuksesta työvelvoitteeseen sellaisella viikolla, jolta arkipyhän takia siirtyy vuosilomaa seuraavalle arkipäivälle, koska sopimuksessa on huomioitu erityistilanteena työntekijän poissaolon vaikutus työjakson työaikaan / työvelvoitteeseen keskeytyviksi laadittavissa työjaksoissa.
Paikallisen sopimuksen 6.1 kohdan määräyksen sanamuodolla "työvelvoite keskeytyneeksi laadittavissa työjaksoissa on 36,5 tuntia kokonaiselta kalenteriviikolta" viitataan tilanteeseen, jossa työnantajan tiedossa on jo ennen työvuoroluettelon laatimista työntekijän poissaolo koko kalenteriviikon ajalla. Määräyksen sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti kokonaisen kalenteriviikon kestävä poissaolo vähentää työntekijän koko kalenterikuukauden työvelvoitteesta 36,5 tuntia. Tässä tapauksessa yhden poissaolopäivän laskennalliseksi työajaksi muodostuu 6,08 tuntia (36,5/6=6,08).
Sopimusmääräyksen sanamuodosta tai sopimuksen systematiikasta ei ole tehtävissä sellaista johtopäätöstä, että arkipyhän sijoittumisella poissaoloviikolle olisi vaikutusta määräyksessä sovitun kokonaisen kalenteriviikon työvelvoitteeseen keskeytyvässä työjaksossa. Sopimusmääräyksen sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti keskeytyvän työjakson työvelvoite kokonaiselta kalenteriviikolta on aina 36,5 tuntia riippumatta siitä, onko kyseessä olevalla viikolla arkipyhiä vai ei ja riippumatta siitä, keskeytyykö työjakso loman vai sairauden vuoksi. Työnantajalla on näyttötaakka siitä, että sopimusmääräystä tulisi tulkita muuten kuin sen sanamuodon mukaisesti.
Sopimusmääräyksen soveltamiskäytäntö
Finnair Oyj on aikaisemmin soveltanut riidanalaista sopimusmääräystä työntekijäpuolen kannan mukaisesti. Yhtiö ei ole ilmoittanut sopimusmääräyksen tulkinta- ja soveltamiskäytännön muuttamisen ajankohtaa työntekijäpuolen edustajille. Työntekijäpuoli on saanut vahvistuksen työnantajan muuttuneesta tulkinta- ja soveltamiskäytännöstä kesällä 2023 E:n tapauksen myötä. Työnantajan esittämä sopimusmääräyksen soveltamiskäytäntö ei ole voinut vakiintua sopimuksen tulkintaa ohjaavaksi perusteeksi, sillä työnantaja on muuttanut sopimusmääräyksen tulkintaa myös tämän oikeudenkäynnin aikana.
Paikallisen sopimuksen sisältö on säilynyt sopimusta uudistettaessa muuttumattomana, joten työnantajalla ei ole ollut sopimuksesta johtuvaa perustetta muuttaa riidanalaisen sopimusmääräyksen tulkinta- ja soveltamiskäytäntöä.
Työntekijäpuoli ei ole luopunut vetoamasta sopimusmääräyksen sanamuotoa vastaavaan tarkoitukseen, joten asiassa ei ole muodostunut sopijapuolten yhteisesti hyväksymää työnantajan esittämää soveltamiskäytäntöä arkipyhän vaikutuksesta työntekijän työvelvoitteen määrään.
Työehtosopimuksen tieten rikkominen
Kun otetaan huomioon tasoittuvaa työaikaa koskevan sopimuksen selkeät ja yksiselitteiset työehtosopimuksesta poikkeavat määräykset, sopimusmääräysten soveltamisesta ei ole voinut olla epäselvyyttä. Finnair Oyj on tietoisesti toiminut näiden määräysten vastaisesti ja on siksi velvoitettava suorittamaan hyvityssakkoa.
VASTAUS
Vaatimukset
Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Finnair Oyj ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että Ilmailualan Unioni IAU ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.800 eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Perusteet
Asiassa on kysymys siitä, onko työviikko, joka muuten täyttyisi kokonaan vuosilomapäivistä, mutta jolta arkipyhän takia yksi tai useampi vuosilomapäivä siirtyy seuraavalle kalenteriviikolle, tasoittuvaa työaikaa koskevan paikallisen sopimuksen kohdan 6.1 tarkoittama ”kokonainen kalenteriviikko”, jolta työvelvoite on 36,5 tuntia, vai keskeytyvä työviikko, jolta työvelvoite määräytyy samassa sopimuskohdassa olevan keskeytyvän työviikon työaikataulukon mukaan. Toisin sanoen kysymys on siitä, ovatko arkipyhät tasoittuvassa työajassa työ- tai vapaapäiviä vai poissaolopäiviä.
Arkipyhäpäivä ei keskeytä työjaksoa eikä arkipyhäviikon työaika siis määräydy paikallisen sopimuksen kohdassa 6.1 olevan keskeytyvän työviikon työaikataulukon mukaan, vaan arkipyhäviikolle voi julkaista töitä normaalisti (muun ohessa paikallisen sopimuksen kohta 3.5). Sellainen kalenteriviikko, joka täyttyy sairauspoissaolosta ja arkipyhästä, ei ole paikallisen sopimuksen kohdassa 6.1 tarkoitettu ”kokonainen kalenteriviikko”, vaan keskeytyvä työviikko, jonka työaika määräytyy sanotussa sopimuskohdassa olevan työaikataulukon mukaan. Sellainen kalenteriviikko, joka täyttyy vuosilomasta ja arkipyhästä, mutta jolta arkipyhän takia ei siirry yhtään vuosilomapäivää seuraavalle viikolle, ei ole ”kokonainen kalenteriviikko”, vaan keskeytyvä työviikko, jonka työaika määräytyy edellä mainitun työaikataulukon mukaan (esimerkiksi kanteessa mainitun kaltainen viikko, joka alkoi 26.6.2023, jos tuo viikko olisi ollut arkipyhäviikko). Molemmissa keskeytyvän työviikon esimerkeissä työviikon keskeyttää sairauspoissaolo tai vuosiloma, ei arkipyhäpäivä, joka molemmissa tapauksissa on normaali työ- tai vapaapäivä.
Arkipyhien työvelvoitetta vähentävä vaikutus on jo huomioitu säännöllisessä 36,5 tunnin keskimääräisessä viikkotyöajassa. Tasoittuvaa työaikaa koskevassa paikallisessa sopimuksessa ei ole määräystä arkipyhien erityisestä vaikutuksesta työvelvoitteeseen sellaisella viikolla, jolta arkipyhän takia on siirtynyt vuosilomaa seuraavalle arkipäivälle. Koko kalenteriviikon kestävässä sairauspoissaolossakin työvelvoitetta vähentää vain sairauspoissaolo, ei samaan ajankohtaan mahdollisesti osuva arkipyhä. Sairauspoissaolo eroaa vuosilomasta vain siinä, että toisin kuin vuosilomapäivä, joka siirtyy arkipyhän takia myöhemmin pidettäväksi, sairauspoissaolopäivä ei siirry myöhempään ajankohtaan, jolloin käsillä olevan kaltainen erimielisyys ei synny. Todistustaakka arkipyhien muunlaisesta vaikutuksesta työvelvoitteeseen on kantajalla.
Finnair Oyj:ssä on ollut käytäntönä, että jos arkipyhän takia vuosilomapäivä on siirretty seuraavalle arkipäivälle ja vuosiloma siis jatkuu arkipyhän jälkeen, vuosilomapäivien väliin ei suunnitella töitä vaan työaikajärjestelmään syötetään arkipyhän kohdalle arvo ”nolla”, jolloin työvelvoite siltä osin jää käytettäväksi muuna ajankohtana tasoittumiskauden aikana. Jos arkipyhä vähentäisi työvelvoitetta vuosiloman lisäksi, niiden työntekijöiden säännöllinen työaika, joiden vuosiloma osuu samaan ajankohtaan arkipyhän kanssa, olisi huomattavasti lyhyempi kuin niiden, joiden vuosiloman ajankohtaan ei osu arkipyhää, mikä ei vastaajien mielestä voi vastata sopimusosapuolten tarkoitusta.
Työnantaja ei ole muuttanut tulkinta- tai soveltamiskäytäntöään, vaan se on laatinut tasoittuvan työajan samalla tavalla ainakin 11 vuoden ajan. Erimielisyys arkipyhien vaikutuksesta työntekijän työvelvoitteeseen ei ole voinut tulla työntekijäpuolen tietoon vasta vuonna 2023, koska asia on ollut ajankohtainen jo vuosia.
E ei ollut tehnyt vuoden 2023 tasoittumiskauden aikana enempää työtunteja kuin hänen oli pitänytkään tehdä, eikä hänen työaikaansa näin ollen ollut muodostunut kanteessa väitettyä vääristymää. Tasoittuvaan työaikaan kuuluu, että työntekijät tekevät eri pituisia työvuoroja. Tasoittuvassa työajassa ei ole lisävuoroja vaan ainoastaan vuosityöaika.
Finnair Oyj ei ole tietensä rikkonut tai voinut perustellusti tietää rikkovansa työehtosopimusta, koska asia on ollut epäselvä.
Finnair Oyj:tä ei tule tuomita korvaamaan IAU ry:n oikeudenkäyntikuluja, koska oikeudenkäyntiin on ollut asian epäselvyyden vuoksi aihetta.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
- Finnair Oyj, HelHub Customer Service ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välillä solmittu sopimus tasoittuvasta työajasta 15.12.2022
- Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 15.11.2013 — 15.11.2016 jaksotyötä koskevat määräykset (4 luvun 32 §:n 1 ja 2 kohdat)
Vastaajien kirjalliset todisteet
- Sähköpostiviestit 16.6.2020
Kantajan henkilötodistelu
- A
- B
Vastaajien henkilötodistelu
- C
- D
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys Helsinki Airport Customer Servicessä noudatettavan Finnair Oyj:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välisen tasoittuvaa työaikaa koskevan paikallisen sopimuksen tulkinnasta.
Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen jaksotyötä koskevan 33 §:n 2 kohdan mukaan muulle arkipäivälle kuin lauantaille sijoittuvaa loppiaista lukuun ottamatta arkipyhien ja arkipyhäviikkojen lauantaiden sekä joulu- ja juhannusaattojen työaikaa lyhentävä vaikutus on otettu huomioon jakson säännöllisen työajan pituudessa.
Tasoittuvaa työaikaa koskevassa paikallisessa sopimuksessa on sovittu, että sen mukaisia määräyksiä sovelletaan muun muassa edellä mainitun 33 §:n 2 kohdan sijasta. Paikallisessa sopimuksessa ei ole määräyksiä arkipyhien työaikaa lyhentävästä vaikutuksesta. Paikallisen sopimuksen 2.1 kohdan mukaan säännöllinen työaika on keskimäärin 36,5 tuntia viikossa tasoittumisjakson aikana.
Osapuolten välille on syntynyt erimielisyys siitä, miten paikallista sopimusta tulee tulkita tilanteessa, jossa työntekijän vuosiloman ajalle sijoittuu arkipyhiä. Vastaajien mukaan arkipyhien työvelvoitetta vähentävä vaikutus on huomioitu paikallisen sopimuksen mukaisessa 36,5 tunnin keskimääräisessä viikkotyöajassa. Sen sijaan kantajan mukaan paikallisessa sopimuksessa ei ole määrätty arkipyhien vaikutuksesta säännölliseen työaikaan, eikä niitä ole siinä myöskään huomioitu.
Henkilötodistelu
IAU ry:n puheenjohtajana vuodesta 2007 alkaen toiminut B on kertonut, että tasoittuvan työajan sopimuksessa oli erikseen kirjattu ne työehtosopimuksen määräykset, joista poiketaan. Tasoittuvan työajan sopimuksen mukaan arkipyhiä ei huomioitu. Arkipyhiä koskevasta tulkinnasta tai sen muuttamisesta ei ollut keskusteltu, kun tasoittavan työajan sopimusta oli uudistettu vuosina 2011, 2012, 2016 ja 2022.
C on kertonut työskennelleensä Finnair Oyj:n resurssisuunnittelussa tiiminjohtajana vuodesta 2011 alkaen. Hänen tiiminsä vastasi maapalveluissa työskentelevien työntekijöiden, mukaan lukien Helsingin asiakaspalvelu, työvuorosuunnittelusta. C:n mukaan arkipyhät eivät vähentäneet työvelvoitetta asiakaspalvelussa noudatettavassa tasoittuvassa työajassa, vaan arkipyhien työaikaa vähentävä vaikutus sisältyi säännölliseen 36,5 tunnin työaikaan. Tätä ei lukenut erikseen paikallisessa sopimuksessa, mutta näin asia oli aina käsitetty. Työnantajan soveltamiskäytäntö oli ollut samanlainen koko sen ajan, jonka C oli ollut töissä resurssisuunnittelussa. Arkipyhä oli joko työtä tai lomaa. Vapaaksi laadittuna arkipyhä ei kuluttanut työvelvoitetta, vaan sen arvo oli nolla.
Finnair Oyj:n työsuhdejuristina vuodesta 2018 alkaen työskennellyt D on kertonut, että arkipyhät eivät missään tilanteessa lyhentäneet työaikaa tasoittuvassa työajassa. D:n mukaan ne oli jo huomioitu 36,5 tunnin kokonaistyöajassa, eivätkä ne sen takia uudelleen vähentäneet työaikaa tasoittuvan työajan sopimuksen piirissä. Tämä soveltamiskäytäntö oli ollut voimassa ainakin yli 10 vuotta. Samaa käytäntöä noudatettiin kaikkiin arkipyhiin, esimerkiksi joulun ja pääsiäisen ajan arkipyhiin. Tasoittuvaa työaikaa koskevaa sopimusta sovellettiin tällä hetkellä noin 300 henkilöön.
D on lisäksi kertonut, että arkipyhien työaikaa lyhentävästä vaikutuksesta oli keskusteltu työpaikalla useaan kertaan. Asia oli noussut keskusteluun loppuvuonna 2018, jolloin työnantajan tulkinta ja soveltamiskäytäntö oli käyty läpi henkilöstön edustajien kanssa. Henkilöstön edustajat eivät olleet olleet asiasta samaa mieltä, mutta eivät olleet virallisesti riitauttaneet asiaa. Arkipyhiä koskevasta asiasta oli keskusteltu tämän jälkeenkin useita kertoja henkilöstön edustajien kanssa. Vuonna 2022 käydyissä paikallista sopimusta koskeneissa neuvotteluissa ei ollut keskusteltu arkipyhistä.
Näytön arviointi ja johtopäätökset
C:n ja D:n kertomusten perusteella Finnair Oyj on ainakin vuodesta 2011 lähtien soveltanut tasoittuvan työajan sopimusta siten, että arkipyhät eivät lyhennä työaikaa, vaan niiden työvelvoitetta lyhentävä vaikutus on jo huomioitu säännöllisessä 36,5 tunnin keskimääräisessä viikkotyöajassa. D:n kertomuksen perusteella tasoittuvan työajan sopimusta sovelletaan noin 300 henkilöön ja samaa soveltamiskäytäntöä noudatetaan kaikkiin arkipyhiin. Koska työntekijät pitävät vuosilomia tyypillisesti ajankohtina, joihin sijoittuu arkipyhiä, esimerkiksi jouluna, pääsiäisenä ja juhannuksena, arkipyhiä koskevaa soveltamiskäytäntöä täytyy työtuomioistuimen käsityksen mukaan olla paljon. Työtuomioistuin pitääkin epätodennäköisenä, että työnantajan yli kymmenen vuoden ajan jatkunut soveltamiskäytäntö ei olisi ollut työntekijäpuolen tiedossa. Tasoittuvaa työaikaa koskeva sopimus on uudistettu vuosina 2011, 2012, 2016 ja 2022, eikä työnantajan soveltamiskäytännöstä ole B:n ja D:n kertomusten perusteella keskusteltu sopimuksen uudistamiseen liittyneissä neuvotteluissa.
D:n kertomuksen mukaan arkipyhien työaikaa lyhentävää vaikutusta koskeva työnantajan tulkinta- ja soveltamiskäytäntö on ollut esillä henkilöstön edustajien kanssa useita kertoja vuodesta 2018 alkaen. Myös vastaajien kirjallisena todisteena olevista sähköpostiviesteistä (V1) käy ilmi, että Finnair Oyj:n asiakaspalvelun pääluottamusmies F on jo 16.6.2020 lähettänyt arkipyhiä koskeneen tiedustelun työnantajan edustajille. Asiassa on siten selvitetty, että arkipyhiin liittyvä erimielisyys on ollut esillä työpaikalla ainakin vuodesta 2018 lähtien. Tästä huolimatta työntekijäpuoli ei ole ottanut kysymystä esille tasoittuvaa työaikaa koskevan sopimuksen uudistamiseen liittyneissä sopimusneuvotteluissa vuonna 2022.
Asiassa on riidatonta, että tasoittuvaa työaikaa koskevassa paikallisessa sopimuksessa ei ole määräyksiä arkipyhien työaikaa lyhentävästä vaikutuksesta. Sopimusmääräysten sanamuodosta ei siten voida tehdä johtopäätöksiä siitä, miten paikallista sopimusta tulisi arkipyhien osalta tulkita. Henkilötodistelun perusteella arkipyhistä ei myöskään ole keskusteltu paikallisen sopimuksen uudistamiseen johtaneissa sopimusneuvotteluissa, eikä asiassa ole esitetty muutakaan selvitystä, joka osoittaisi sopijapuolten yhteisesti tarkoittaneen soveltaa sopimusta tietyllä tavalla.
Työtuomioistuin pitää uskottavampana, että paikallista sopimusta sovittaessa on ajateltu arkipyhien työaikaa lyhentävän vaikutuksen sisältyvän keskimääräiseen viikkotyöaikaan samalla tavoin kuin lentoliikenteen palveluja koskevassa työehtosopimuksessa. Jos arkipyhien työaikaa lyhentävästä vaikutuksesta olisi tarkoitettu sopia paikallisesti eri tavalla, olisi tästä työtuomioistuimen käsityksen mukaan otettu määräys paikalliseen sopimukseen tai vähintäänkin asiasta olisi keskusteltu. Tämä tulkinta johtaa myös tasapuolisempaan lopputulokseen, sillä jos arkipyhä vähentäisi kantajan esittämällä tavalla työvelvoitetta, niiden työntekijöiden säännöllinen työaika, joiden vuosiloma osuu samaan ajankohtaan arkipyhän kanssa, olisi lyhyempi kuin niiden, joiden vuosilomalle ei osu arkipyhiä.
Oikeuskäytännössä on katsottu, että mikäli riidanalaista työehtosopimusmääräystä on pitkään sovellettu tietyllä tavalla eikä toinen osapuoli ole soveltamiskäytännöstä tietoisena siihen reagoinut, määräystä on tulkittava vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaisesti (esimerkiksi TT 2016:18, TT 2002:43 ja TT 2007:77).
Edellä todetuin tavoin työnantajan yli 10 vuotta noudattaman soveltamiskäytännön on täytynyt olla työntekijäpuolen tiedossa. Koska työntekijäpuolen ei ole selvitetty reagoineen tähän soveltamiskäytäntöön ennen nyt käsiteltävää tapausta, käytännön on katsottava muodostuneen työehtosopimuksen määräyksen tarkoitusta vastaavaksi vakiintuneeksi tulkinnaksi.
Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Finnair Oyj:n ole näytetty menetelleen tasoittuvaa työaikaa koskevan paikallisen sopimuksen vastaisesti määritellessään E:n vuosiloman ajalle osuvien arkipyhäpäivien laskennallisiksi työajoiksi nolla tuntia. Kanteen ensisijainen vahvistusvaatimus on näin ollen hylättävä.
IAU ry on toissijaisesti katsonut, että Finnair Oyj on menetellyt paikallisen sopimuksen vastaisesti määrittelemällä E:n juhannusviikon keskeytyväksi työviikoksi aiheuttaen hänelle tuntipoikkeamaa. Tasoittuvaa työaikaa koskevan paikallisen sopimuksen 6.1 kohdassa olevan keskeytyvän työviikon työaikataulukon alla on todettu, että keskeytyvältä työviikolta ei muodostu tuntipoikkeamaa.
Työtuomioistuimessa esitetyn selvityksen perusteella keskeytyvän työviikon työaikataulukolla on tarkoitettu suojata vuosilomalta palaavaa työntekijää siltä, että keskeytyvän työviikon työmäärä kasvaisi kohtuuttomaksi, mikä vesittäisi vuosiloman tarkoituksen. C:n mukaan tuntipoikkeamaa koskeva määräys on tarkoittanut sitä, ettei tuntipoikkeamaa muodostu suhteessa viikon enimmäistunteihin 54 tuntia, vaan jakso on kevyempi. D on kertonut, ettei määräyksellä ole hänen käsityksensä mukaan tarkoitettu sopia arkipyhien työaikaa lyhentävästä vaikutuksesta, vaan ainoastaan turvata se, ettei työntekijälle suunnitella vuosiloman jälkeen liian tiukkoja työlistoja. IAU ry:n liittosihteeri A:n mukaan E:n tapauksessa juhannusviikko ei ole voinut olla keskeytyvä työviikko, koska se ei ole sisältänyt työ- ja vapaapäiviä ja koska keskeytyvältä viikolta ei voi muodostua tuntipoikkeamaa.
Asiassa ei ole esitetty muuta selvitystä tuntipoikkeamaa koskevan määräyksen tarkoituksesta. Ottaen huomioon edellä kuvattu vakiintunut soveltamiskäytäntö työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että tuntipoikkeamaa koskevalla määräyksellä olisi tarkoitettu sopia arkipyhien työaikaa lyhentävästä vaikutuksesta. Näin ollen myös kanteen toissijainen vahvistusvaatimus on hylättävä.
Asian näin päättyessä Finnair Oyj:hin kohdistettu hyvityssakkovaatimus on hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
Asian hävitessään IAU ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan PALTA ry:n ja Finnair Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Ilmailualan Unioni IAU ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Finnair Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.800 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pekka Pärnänen puheenjohtajana sekä Pirjo Aaltonen, Merru Tuliara, Kristel Nybondas, Paula Ilveskivi ja Kari Tiainen jäseninä. Valmistelija on ollut Lotta Brander.
Tuomiosta on äänestetty.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:
Jäsen Tiainen, jonka lausuntoon jäsen Ilveskivi yhtyi, lausui:
Olen samaa mieltä enemmistön kanssa tuomion perustelujen kysymyksenasettelu -kohdassa lausutun kanssa. Sen jälkeen totean seuraavaa:
Paikallisen sopimuksen sopimusmääräykset ja niiden tulkinta
Finnairin ja IAU:n välillä on tehty tasoittuvaa työaikaa koskeva paikallinen sopimus 15.12.2022. Sen 1.5 kohdan mukaan sopimuksen määräyksiä sovelletaan muun muassa työehtosopimuksen 33 §:n 2 kohdan sijasta, ellei paikallisessa ”sopimuksessa ole toisin sovittu. Muissa kuin korvatuissa kohdissa noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä ja työlainsäädäntöä”.
Asiassa on enemmistön toteamin tavoin riidatonta, että paikallisessa sopimuksessa ei ole määräyksiä arkipyhien työaikaa lyhentävästä vaikutuksesta. Edellä siteerattu paikallisen sopimuksen 1.5 kohdan sanamuoto tarkoittaa kuitenkin yksiselitteisesti, että jos osapuolten olisi ollut tarkoitus ottaa arkipyhien työaikaa lyhentävä vaikutus huomioon säännöllisen työajan pituudessa, siitä olisi tullut ottaa nimenomainen maininta kyseiseen sopimukseen, koska kyseinen pykälä syrjäytti työehtosopimuksen mainitun kohdan, jossa arkipyhien työaikaa lyhentävästä vaikutuksesta säädettiin.
Paikallisen sopimuksen 6.1. kohdassa on sopimusmääräys työvelvoitteesta keskeytyviksi laadittavissa työjaksoissa. Sellaisesta työjaksosta on riidattomasti (ks. s. 4, asian tausta ja erimielisyys) kyse tilanteessa, jossa työntekijän poissaolo on työnantajan tiedossa ennen työvuoroluettelon laatimista. Sopimuskohdan mukaan työvelvoite keskeytyneeksi laadittavissa työjaksoissa on 36,5 tuntia kokonaiselta kalenteriviikolta. Vajaiksi laadituilta kalenteriviikoilta työvelvoite on sopimuskohdan taulukon mukainen, ja työaikalista näiltä keskeytyviltä työviikoilta laaditaan myös mainitun taulukon mukaan eikä tuntipoikkeamaa keskeytyvältä työviikolta muodostu.
Kohdan 1.5 lisäksi 6.1. kohta ja siinä oleva taulukko on ainoa paikallisen sopimuksen kohta, josta voidaan tehdä päätelmiä tässä oikeudenkäynnissä, jossa keskeinen riitakysymys on asian valmisteluvaiheessa ollut se, onko juhannusviikko keskeytyvä työviikko vai ns. kokonainen työviikko. Kohdan 6.1 sanamuoto tukee sitä käsitystä, että kyseessä ei olisi keskeytyvä työviikko, koska sen mukaan työvelvoite keskeytyneeksi laadittavissa työjaksoissa on 36,5 tuntia kokonaiselta kalenteriviikolta ja koska keskeytyviltä työviikoilta laadittavan työlistan tulee sisältää taulukon mukaan työ- ja vapaapäiviä sekä niiden lisäksi poissaolopäiviä. Myös vastaajat ovat vastauksessaan alun perin katsoneet, että juhannusviikko ei ole keskeytyvä työviikko, mutta ovat myöhemmin oikeudenkäynnin kuluessa muuttaneet käsitystään.
Tässä tapauksessa E oli hakenut ja saanut vuosilomaa kaksi kokonaista kalenteriviikkoa, mutta koska jälkimmäiseen eli juhannusviikkoon sisältyi kaksi arkivapaata, jotka eivät kuluttaneet vuosilomapäiviä, hänen vuosilomansa jatkui yhtiön käytännön mukaisesti vielä seuraavalla viikolla noiden kahden käyttämättä jääneen vuosilomapäivän verran, mikä muodosti tästä viikosta keskeytyvän työviikon. E:n poissaolo, joka käsitti siis kaksi kokonaista kalenteriviikkoa ja kaksi päivää kolmannelta viikolta, oli työnantajan tiedossa kokonaisuudessaan ennen työvuorolistan laatimista. Näissä olosuhteissa 6.1. kohdan sopimusmääräystä taulukoineen ei ole loogista tulkita mitenkään muuten kuin siten, että myös juhannusviikko on ensimmäisen lomaviikon tavoin ollut kokonainen kalenteriviikko, jonka työvelvoite on ollut 36,5 tuntia.
Soveltamiskäytäntö
Vastaajien todistajien kertomukset noudatetusta soveltamiskäytännöstä perustuvat siihen käsitykseen, että arkipyhien työaikaa lyhentävä vaikutus olisi otettu huomioon työaikaa lyhentävänä tekijänä työehtosopimuksen 33 § 2 kohdan kaltaisesti. Mitään selvitystä siitä, mihin tämä näkemys perustuu, ei oikeudenkäynnissä ole esitetty. Paikallisen sopimuksen sanamuoto tukee tosiasiallisesti vastakkaista tulkintaa, kuten olen edellä todennut. Asiasta ei myöskään ole keskusteltu paikallista sopimusta uudistettaessa.
Vastaajat ovat esittäneet selvitystä siitä, että työntekijäpuoli olisi tullut tietoiseksi vuosien saatossa siitä, miten työnantaja tilannetta tulkitsee. Esitetty näyttö (todistaja D:n kertomus ja vastaajan kirjallinen todiste V1) osoittaa, että asiasta on keskusteltu työpaikalla henkilöstön edustajien ja työnantajan edustajien välillä. Oikeudenkäynnissä ei kuitenkaan ole esitetty näyttöä siitä, että paikallisen sopimuksen ja työehtosopimuksen toinen sopijaosapuoli Ilmailualan Unioni IAU olisi tullut työnantajan tulkinnasta tietoiseksi. Päinvastoin se riidaton seikka, että asiasta ei ole keskusteltu paikallista sopimusta uudistettaessa, puhuu sen puolesta, että IAU:lle asti tieto ei olisi aikaisemmin kiirinyt. Kuitenkin juuri tämä IAU:n tietoisuus on olennaista, kun arvioidaan, voiko työnantajan yksipuolisesti noudattama käytäntö saavuttaa sellaisen aseman, että sitä voitaisiin pitää molempien sopijaosapuolten hyväksymänä soveltamiskäytäntöä.
Yksinomainen näyttötaakka soveltamiskäytännöstä ja toisen sopijaosapuolen tietoisuudesta sen olemassaolosta on vastaajilla, jotka ovat väitteen esittäneet. Edellä selostettu huomioon ottaen katson jääneen näyttämättä, että IAU olisi tullut tietoiseksi Finnairin noudattamasta soveltamiskäytännöstä, joka ei vastaa paikallisen sopimuksen sanamuotoa, ja että soveltamiskäytännöstä siten olisi tullut molempia sopijaosapuolia sitova vakiintunut tulkinta.
Johtopäätökset
Kantaja on vaatinut ensisijaisesti sen vahvistamista, että Finnair Oyj on menetellyt riidanlaisen ”paikallisen työaikasopimuksen kohdan 6.1 vastaisesti jättämällä noudattamatta määräystä keskeytyväksi laadittavan työjakson työvelvoitteesta ajalla 19.6. — 25.6.2023 aiheuttaen vääristymän E:n tasoittumiskauden työaikaan”.
Keskeytyviksi laadittavissa työjaksoissa työvelvoite on mainitun sopimuskohdan mukaan erilainen riippuen siitä, onko kyse kokonaisista kalenteriviikoista vai vajaiksi laadituista kalenteriviikoista (keskeytyvä työviikko). Vahvistusvaatimuksesta ei ilmene, millä tavoin sopimuskohdan vastainen menettely tulisi vahvistaa tapahtuneeksi, vaan se on yleisluoteinen. Tästä syystä katson, että ensisijainen vaatimus tulee yksilöimättömänä hylätä.
Kantaja on toissijaisesti vaatinut sen vahvistamista, että Finnair Oyj on menetellyt riidanalaisen ”paikallisen työaikasopimuksen kohdan 6.1 vastaisesti määrittelemällä E:n juhannusviikon 19.6. — 25.6.2023 keskeytyväksi työviikoksi aiheuttaen E:lle tuntipoikkeamaa”.
Tämä vahvistusvaatimus on selkeästi yksilöity, ja olen edellä katsonut, että 6.1. kohdan sopimusmääräystä taulukoineen ei ole loogista tulkita mitenkään muuten kuin siten, että myös juhannusviikko on ensimmäisen lomaviikon tavoin ollut kokonainen kalenteriviikko, jonka työvelvoite on 36,5 tuntia. Tällä perusteella hyväksyn toissijaisen vahvistusvaatimuksen.
Kantaja on lisäksi vaatinut Finnair Oyj:n tuomitsemista hyvityssakkoon paikallisen sopimuksen tieten rikkomisesta. Finnairin noudattama käytäntö ei ole perustunut sen solmiman paikallisen sopimuksen sanamuotoon. Lisäksi työpaikan henkilöstönedustajat ovat kritisoineet työnantajaa heidän mielestään väärästä toimintatavasta. Finnairin on näissä olosuhteissa vähintäänkin perustellusti pitänyt tietää rikkovansa paikallisen sopimuksen määräyksiä, minkä vuoksi hyväksyn kantajan hyvityssakkovaatimuksen paikallisen sopimuksen tieten rikkomisesta.