18.12.2024

Tapahtumien kulku

X Oy kuuluu Stora Enso Oyj:n konserniin. Yhtiön Kemissä sijaitsevalla Veitsiluodon sahalla sahataan pohjoissuomalaisia mäntytukkeja, jotka toimitetaan sahatavarana rakennus- ja puusepänteollisuudelle. Saha työllistää noin 55 henkilöä.

Veitsiluodon sahan työntekijät työskentelevät työaikamuodossa TAM25 eli kaksivuorotyössä, jota tehdään viitenä päivänä viikossa kahdeksan tunnin työvuoroissa. Aamuvuoron säännöllinen työaika on kello 6.00 — 14.15 ja iltavuoron kello 14.15 — 22.30.

Sahaamon työntekijöiden työvuorot ilmoitetaan kuukausittain antamalla työntekijöille seuraavaa kuukautta koskeva työvuoroluettelo. Toukokuun 2023 työvuorot oli lähetetty työntekijöille 14.4.2023. Työvuoroluettelossa oli todettu, että myöhemmät muutokset työvuoroihin olivat mahdollisia.

Työnantaja oli keskiviikkona 17.5.2023 ilmoittanut sahaamon iltavuoron työntekijöille, että seuraavan viikon perjantaina 26.5.2023 pidettäisiin siivouspäivä kello 10.00 — 18.15. Tällöin aamuvuoro sahaisi normaalisti, mutta iltavuoro siivoaisi sahaamisen sijaan. Alkuperäisen työvuorolistan mukainen iltavuoro olisi alkanut kello 14.15 ja päättynyt kello 22.15. Asiassa on riidatonta, että kyseinen työvuoroluettelon muutos oli tehty työehtosopimuksen mukaisesti.

Iltavuoron saavuttua töihin keskiviikkona 24.5.2023 työnantaja oli ilmoittanut, että perjantai 26.5.2023 olisikin siivouspäivän sijaan normaali tuotantopäivä ja että työtä tehtäisiin alkuperäisen työvuoroluettelon mukaisesti kello 14.15 — 22.15. Muutos oli koskenut seitsemää työntekijää. Sahaamon iltavuoron työntekijät olivat vastustaneet 24.5.2023 ilmoitettua työvuoroluettelon muutosta.

Sahaamon iltavuoron työntekijät olivat työskennelleet perjantaina 26.5.2023 kello 10.00 — 18.15. Työntekijöille oli maksettu työstä palkka tehtyjen työtuntien mukaisesti. Työnantaja oli antanut iltavuoron työntekijöille varoitukset työnantajan määräyksen noudattamatta jättämisestä.

Sahaamon tukinsyötössä sijaitseva hydrauliikkamoottori oli rikkoutunut tiistaina 23.5.2023 kello 17.12. Tästä oli seurannut yli 20 tunnin seisokki, jonka aikana linjaa ei ollut pystytty ajamaan. Linja oli saatu uudelleen käyntiin keskiviikkona 24.5.2023 kello 19.06, kun moottorin vika oli korjattu. Linjaa ajetaan 2/5-työaikamuodossa eli yövuorot seisovat.

Osapuolten välillä vallitsee erimielisyys siitä, oliko työnantajalla ollut 24.5.2023 ilmoitetulle työvuoroluettelon muutokselle työehtosopimuksessa tarkoitettu töiden järjestelyihin liittyvä painava syy.

Asiassa on käyty työehtosopimuksen mukaiset erimielisyysneuvottelut, mutta erimielisyyspöytäkirjaa ei ole allekirjoitettu.

Työehtosopimusmääräyksen tausta

Yhtiössä on noudatettu kanteessa tarkoitettuna aikana Teollisuusliitto ry:n sekä Stora Enso Oyj:n välillä ajalle 21.1.2022 - 30.9.2024 solmittua työehtosopimusta. Kyseinen työehtosopimus on ensimmäinen sopimusosapuolten välillä solmittu yrityskohtainen työehtosopimus. Aikaisemmin mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimukset oli neuvoteltu Metsäteollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välillä.

Riidan kohteena oleva työtuntijärjestelmän muuttamista koskeva sopimusmääräys poikkeaa aiemmin voimassa olleen liittotasoisen työehtosopimuksen vastaavasta määräyksestä, jossa oli mainittu tarkat ilmoitusajat (pysyvä muutos vähintään 7 vuorokautta ja tilapäinen muutos vähintään 1 vuorokautta aikaisemmin). Muutos johtui työaikalain asettamista rajoituksista sopia yrityskohtaisella työehtosopimuksella työaikalain säännöksistä poikkeavalla tavalla. Tämä huomioon ottaen yrityskohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa oli päädytty siihen, että työehtosopimuksen työtuntijärjestelmän muuttamista koskeva määräys oli otettu työehtosopimukseen työaikalain mukaista säännöstä vastaavana.

Sopimusosapuolet eivät olleet sopimusneuvotteluiden aikana keskustelleet tarkemmin riidan kohteena olevan määräyksen soveltamisesta tai ”painavasta syystä” -edellytyksen tarkoituksesta.

Nyt käsiteltävässä asiassa osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen tulkintaa voidaan johtaa työaikalain 30 §:n 2 momentin työvuoroluettelon muuttamista koskevasta säännöksestä.

Vaatimukset

Teollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että X Oy on rikkonut työehtosopimuksen 10.2 kohtaa muuttaessaan vahvistettua työvuoroluetteloa 24.5.2023 ilman töiden järjestelyyn liittyvää painavaa syytä,

2. velvoittaa X Oy:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, ja

3. velvoittaa Stora Enso Oyj:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 13.036,88 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Riidanalaista sopimusmääräystä tuli tulkita sen sanamuodon mukaisesti. Todistustaakka töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä oli työnantajalla. Vastaajien esittämät tuotannossa jäljessä oleminen ja sahatavaran loppuminen lähetyksistä eivät muodostaneet töiden järjestelyyn liittyvää painavaa syytä.

Työnantaja oli ollut haluton investoimaan uusiin laitteisiin, mistä oli seurannut häiriöprosentin kasvu. Laitteiden huono kunto ja siitä johtuvat tavanomaista korkeammat häiriöprosentit ja tuotanto-ongelmat olivat olleet työnantajan tiedossa jo useamman kuukauden ajan. Ainakin työnantaja oli 17.5.2023 tiennyt näistä syistä ja se oli siten voinut varautua niihin. Hydrauliikkamoottorin vika oli ilmennyt viimeistään 22.5.2023 (todiste V3).

Tiistaina 23.5.2023 hydrauliikkamoottorin rikkouduttua esimies / työnjohtaja A oli ilmoittanut työntekijöille, että perjantain 26.5.2023 siivouspäivä pidetään. Työntekijöillä on ollut oikeus luottaa tähän ilmoitukseen, mikä tulee ottaa huomioon painavaa syytä arvioitaessa.

Työnantaja oli menettelyllään tieten rikkonut työehtosopimuksen määräystä, joten se oli tuomittava hyvityssakkoon.

Perjantaina 26.5.2023 noin kello 14 oli sattunut myös toinen laitevahinko, kun dimensiohallin nosturi oli hajonnut.

Sahaamon iltavuoron työntekijät olivat 26.5.2023 sahanneet hyvän tahdon eleenä jo kello 10 alkaen, eivätkä siivonneet, kuten vastaajat ovat väittäneet.

Vaatimukset

Stora Enso Oyj ja X Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että työtuomioistuin hylkää kanteen ja että työtuomioistuin velvoittaa Teollisuusliitto ry:n korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 31.262,50 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Hyvityssakkovaatimus

X Oy oli toiminut asiassa työehtosopimuksen mukaisesti, joten perusteita hyvityssakon määräämiselle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ei ollut. Riidanalainen työehtosopimusmääräys oli joka tapauksessa siinä määrin tulkinnanvarainen ja epäselvä, että perustetta hyvityssakon määräämiselle ei ollut.

Huomioitavaa on myös se, että Teollisuusliitto ry:lle tai työntekijöille ei ollut aiheutunut asiassa vahinkoa. Työnantajalle oli aiheutunut taloudellisesta vahinkoa tuotannon menetyksinä. Työtuntijärjestelmän muuttamisessa oli ollut kysymys yksittäisestä vähäisestä muutoksesta, joka oli koskenut ainoastaan seitsemää työntekijää.

Kantajan kirjalliset todisteet

1. WPS-järjestelmän kirjaukset häiriöstä (=V3)

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Valokuvat tukkikuljettimesta ja hydrauliikkamoottorista
2. Häiriöilmoitus WPS-järjestelmästä (=K1)
3. WPS-järjestelmän kirjaukset häiriöstä
4. Tuotantomääräraportti 25.5.2023
5. Sahan syöttökuljettimen ennakkohuolto
6. Hydrauliikkamoottorin ennakkohuolto
7. Veitsiluodon sahan käytettävyystaulukko 1 — 6/2023
8. Häiriöprosentit: toukokuu 2023 ja tammikuu-huhtikuu 2023

Kantajan henkilötodistelu

1. B
2. C
3. D
4. E

Vastaajien henkilötodistelu

1. F
2. G
3. H, todistelutarkoituksessa

Perustelut

Työaikalain työvuoroluettelon muuttamista koskeva säännös

Työaikalain 30 §:n 2 momentin mukaan työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain, jos työntekijä siihen suostuu, tai töiden järjestelyihin liittyvästä painvasta syystä. Aiemmin voimassa olleen työaikalain (605/1996) 35 §:n 2 momentissa on ollut samansisältöinen määräys.

Työaikalain (872/2019) esitöiden (HE 158/2018 vp, s. 112) mukaan sen jälkeen, kun työvuoroluettelo on annettu, sitä saisi muuttaa vain työntekijän suostumuksella. Työnantaja voisi kuitenkin muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä, joka ei ole ollut työnantajan tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa. Tällöin muutos olisi saatettava työntekijän tietoon niin hyvissä ajoin kuin mahdollista. Aiemmin voimassa olleen työaikalain (605/1996) esitöissä (HE 34/1996 vp, s. 61 — 62) on lisäksi todettu, että työnantajan oikeus muuttaa omalla päätöksellään työntekijälle annettua työvuoroluetteloa rajoittuisi tilanteisiin, joissa työpaikan tuotanto-, palvelu- tai muun toiminnan järjestelyn turvaaminen on tarpeen ennalta arvaamattomien tapahtumien vuoksi.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että painavalla syyllä, joka oikeuttaa muuttamaan työvuoroluetteloa, tarkoitetaan sellaisia ennakoimattomia, työvuoroluetteloa laadittaessa tuntemattomia seikkoja, joita työnantaja ei ole voinut ottaa huomioon mitoittaessaan työvuorojen henkilöstöä. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi työntekijöiden sairastumis- tai muut ennalta arvaamattomat poissaolot, joiden vuoksi työvuoroluetteloa ei voida sellaisenaan noudattaa. Muutokseen oikeuttavana syynä ei voida yleensä pitää esimerkiksi ennakoituja töiden puuttumisia. Säännöstä sovellettaessa on lisäksi otettava huomioon asianomaisen alan luonne ja työn laatu. (Kari-Pekka Tiitinen — Tarja Kröger — Esa Lonka — Jaana Paanetoja, Työaikalaki 1996, s. 271 — 272 sekä Harri Hietala — Keijo Kaivanto — Esa Schön, Uusi työaikalaki käytännössä, 2. painos, 2020 s. 228 — 229)

Todistelu

Veitsiluodon sahan operaattori E on kertonut, että hänen työtehtävänsä on ottaa puut vastaan ja valvoa, että ne menevät hallitusti sahan sisälle kuljettimia pitkin. Kiramo on tukkikuljetin, joka tuo tukkeja ylös annostelijalle. Kyseessä olevassa kiramossa oli ollut voimattomuutta, ja sitä oli yritetty korjata hitsaamalla. Hydrauliikkamoottorissa oli varmaan ollut ohivirtauksia. Siitä oli E:n muistin mukaan tehty ilmoituksiakin työnjohtajalle tai järjestelmään. WPS-järjestelmään 22.5.2023 tehty kirjaus (V3) ”Kiramo kulkee nykimällä. Kasteltiin vedellä kiramon juoksut” tarkoittaa sitä, että hydrauliikassa, paineissa tai jossain oli ollut vikaa. Kulkua oli yritetty helpottaa kastelemalla johteita. Se auttaa hetkellisesti, mutta on vain ensiapua. Voimattomuutta oli ollut pidemmän aikaa ja viitteitä siitä, että moottori tulee hajoamaan.

Veitsiluodon sahan kunnossapitäjä B on kertonut, että tukkikuljetin ja hydrauliikkamoottori olivat vuosina 2022 — 2023 toimineet ja osia oli jonkin verran vaihdettu, kun ne olivat menneet rikki. Niissä ei kuitenkaan ollut ollut suurempia kunnossapitotarpeita. Laitteiden sisälle ei näe, mutta lähinnä öljyvuotoja voi havaita. Kunnossapidon pitää käydä läpi laitteiden ennakkohuollot (V5 ja V6) tietyin väliajoin. Laitteita ei voi tarkistaa kunnolla käynnin aikana vaan viikonloppuisin, kun tuotanto ei ole päällä ja laitteet ovat pysähdyksissä. Laite saattaa käydä tyhjänä hyvin, mutta kun siihen laitetaan tavaraa voi ilmaantua nykimistä, jos siinä on vikaa. Jos moottorin käynti on nykivää, se on yleensä menettänyt tehojaan tai jossain on mekaaninen ”jumi”. Hydrauliikkamoottorissa oli ollut aiemminkin jonkin verran vikoja, mutta se oli kuitenkin käynyt hyvin, ehkä. B oli sanonut tässä ehkä, koska hänen tiedossaan eivät olleet toisen vuoron mahdolliset ongelmat. Ilmassa oli ollut merkkejä siitä, että moottori menee jossain välissä rikki, mutta kukaan ei ollut voinut ennakoida, menisikö siihen puoli vuotta vai tapahtuisiko se saman tien. Kysyttäessä B on täsmentänyt, että nykiminen ja momenttituen väljyydet olivat näitä merkkejä. Lähimmät esimiehet olivat olleet tietoisia tästä.

B on kertonut WPS-järjestelmään tehdystä kirjauksesta (V3) ”Kiramo kulkee nykimällä. Kasteltiin vedellä kiramon juoksut” seuraavaa: Sahansyöttäjä oli ilmoittanut, että kiramo kulki nykimällä. Ensin sitä oli kasteltu vedellä, koska se monesti auttoi. Jos tehoja menee niin, ettei kiramo jaksa nostaa isoja puita, sen voidaan päätellä menevän jossain vaiheessa rikki. B:n muistin mukaan kastelu oli kuitenkin tässä tilanteessa auttanut. B olisi kirjannut järjestelmään, jos moottorissa olisi ollut selvä vika ja sitä olisi varmaan alettu heti korjata. Työnantaja on B:n tekemien kirjausten varassa, jos ei käy itse paikan päällä. Koneiden huoltaminen on kunnossapitäjien varassa. Työnantaja lähinnä hankkii sinne uusia laitteita sen mukaan, mitä tarpeita kunnossapito ilmoittaa.

Veitsiluodon sahan kunnossapitäjä C on kertonut, että tukkikuljetinta ja hydrauliikkamoottoria ei pysty paljoakaan katsomaan ennakkohuolto-ohjelman mukaan, koska niistä ei näe kuin ulkoiset seikat, ettei mitään vuoda. Tyhjänä ne saattavat kulkea hyvinkin mutta kuorman kanssa eivät. ”Pojat” puhuivat, että tukkikuljettimessa oli ollut voimattomuutta jo aikaisemmin. Yleensä auttoi, kun sitä kasteli vedellä, mutta kyllä se oli lopun alkua. Esimies oli tiennyt tästä ihan varmasti. Linjassa oli ollut aiemminkin ongelmia, momenttituki oli ”hölkännyt”. Huoltohenkilöiden esimies oli käskenyt hitsaamaan sen kiinni ulkopuolisella, vaikka niin ei saisi tehdä. Sen takia moottori oli hajonnut lopullisesti. Hydrauliikkamoottori olisi pitänyt korjata aikaisemmin hallitusti.

Veitsiluodon sahan entinen tuotantotyöntekijä D on kertonut, että tehtaalla oli ollut pidemmän aikaa isoja ja pieniä seisokkeja, eikä kyseessä ollut millään tavalla mullistava tilanne. Tuotannon työntekijänä D:llä ei ollut tarkkaa tietoa hydrauliikkamoottorin kunnosta, mutta hän oli kuullut, että siinä oli ollut pidemmän ajan mekaanista ongelmaa.

Veitsiluodon sahan tehtaanjohtaja H on kertonut, että alkuvuosi 2023 oli sujunut tehtaalla suhteellisen normaaliin tapaan ja toukokuussa 2023 oltiin vain vähän jäljessä tuotannossa. Hydrauliikkamoottorin rikkoutumisesta aiheutunut pitkä seisokki oli uhannut tehtaan toimituksia. Moottorin rikkoutuessa ei vielä voitu tietää, kuinka kauan sen korjaus kestää. Moottorin rikkoutuminen oli tullut työnantajalle yllätyksenä. Jos työnantajalla olisi ollut etukäteen tieto siitä, että moottori oli menossa rikki, olisi ryhdytty toimenpiteisiin eikä jääty odottamaan rikkoutumista. Työvuoroluetteloa muutettiin sen takia, että suunniteltu tuotanto haluttiin saada tehtyä. Asiakassuhteiden vaaliminen on yhtiölle tärkeää, ja asiakkaille luvatut tavarat pitää saada lähtemään maailmalle sovittuna aikana. Uhkana ovat tuotannon ja asiakkuuksien menetykset. Lisäksi joudutaan maksamaan niin sanottua kuollutta rahtia, jos laivoihin ei saada sovittua määrää tavaraa.

Veitsiluodon sahan tuotantopäällikkö G on kertonut, että sahan tuotannon tilanne oli toukokuussa 2023 ollut haastava. Teknisiä ongelmia oli ollut muutamia, ja tuotannossa oli jääty jälkeen. Hydrauliikkamoottorin hajoamisesta oli seurannut pitkä seisokki. Kalenteriin oli ennalta merkitty perjantaille siivouspäivä, mutta linjan ollessa kahden vuoron ajan epäkunnossa oli ollut hyvinkin aikaa siivota. Työntekijät olivat vastustaneet työvuoroluettelon muuttamista, koska toisellakin vuorolla oli aiemmin ollut siivouspäivä perjantaina, ja tuntui epäreilulta, että nyt se vietiin pois.

G:n tietoon ei ollut etukäteen tullut, että hydrauliikkamoottori olisi ollut hajoamassa, vaan se oli tullut hänelle yllätyksenä. Hydrauliikkamoottorit ovat pitkäikäisiä koneita verrattuna sähkömoottoreihin ja tämäkin moottori oli ollut käytössä toistakymmentä vuotta. Tuotantolinjan laitteilla on ennakkohuoltokierrokset, ja päävastuu vikojen havaitsemisesta on kunnossapidolla. Lisäksi laitteiden käyttäjät havainnoivat, jos laitteet toimivat tavanomaisesta poiketen. G oli tarkistanut, että ennakkohuollot (V5 ja V6) oli kuitattu järjestelmään tehdyiksi. Moottorin purkamisen jälkeen saadun raportin mukaan moottorin sisältä oli hajonnut mäntiä. Moottori on umpinainen, eikä sen sisällä olevia mäntiä voi havainnoida ulkopuolelta.

G on lisäksi kertonut, että kunnossapitäjä oli käynyt ennen hydrauliikkamoottorin rikkoutumista paikan päällä eikä ollut raportoinut moottoriongelmasta. WPS-järjestelmään 22.5.2023 tehty kirjaus (V3) ”Kiramo kulkee nykimällä. Kasteltiin vedellä kiramon juoksut.” tarkoittaa sitä, että kiramossa eli tukkikuljettimessa oli ollut jotakin ongelmaa, mutta se oli lähtenyt kulkemaan tasaisemmin, kun kunnossapitäjä B oli kastellut sen vedellä. Kiramossa on monesti laakerivikaa tai muuta vikaa, jolloin voimat kasvavat ja alkaa tulla ongelmia, joihin vedellä kastelu auttaa. Jos B olisi havainnut moottorissa vikaa, hän olisi oletettavasti kirjannut sen tähän, kuten hän on tehnyt 24.5.2023 moottorin hajottua.

Asiassa esitetyn näytön arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on arvioitavana, ovatko 23.5.2023 tapahtunut sahaamon tukinsyötössä sijaitsevan hydrauliikkamoottorin rikkoutuminen ja siitä aiheutuneet tuotannonmenetykset muodostaneet työehtosopimuksessa ja työaikalaissa tarkoitetun töiden järjestelyihin liittyvän painavan syyn, joka on oikeuttanut työnantajan muuttamaan työvuoroluetteloa. Kantaja on vedonnut siihen, että laitteiden huono kunto ja siitä johtuvat tavanomaista korkeammat häiriöprosentit ja tuotanto-ongelmat ovat olleet työnantajan tiedossa jo ennen hydrauliikkamoottorin rikkoumista.

Esitetyn henkilötodistelulla perusteella kyseessä oleva hydrauliikkamoottori on yli 10 vuotta vanha ja siinä on ollut jonkinlaisia vikoja jo ennen toukokuuta 2023. B:n mukaan tukkikuljettimessa ja hydrauliikkamoottorissa ei ole kuitenkaan vuosina 2022 — 2023 ollut suurempia kunnossapitotarpeita. WPS-järjestelmään tehdystä kirjauksesta (V3) ilmenee, että tukinnostolaite on 22.5.2023 eli päivää ennen hydrauliikkamoottorin rikkoutumista kulkenut nykimällä, jolloin sen juoksut on kasteltu vedellä. Kirjauksen tehnyt B on kertonut, että vedellä kastelu on auttanut nykimiseen. Sekä B:n että G:n mukaan B olisi tehnyt järjestelmään kirjauksen, jos hän olisi tuolloin havainnut moottorissa selvää vikaa. Tällaista kirjausta ei kuitenkaan ole tehty. Työtuomioistuin pitää B:n kertomusta moottorin kunnosta luotettavana, sillä hänen työtehtäviinsä on kuulunut hydrauliikkamoottorin huolto ja korjaus, ja hän on tehnyt havaintoja kyseessä olevasta moottorista päivää ennen sen rikkoutumista ja rikkoutumisen jälkeen.

Työnantajalla on sahan syöttökuljettimelle ja hydrauliikkamoottorille ennakkohuolto-ohjelmat (V5 ja V6), joiden mukaan kyseisiä laitteita on huollettu. B:n kertomuksen perusteella vastuu koneiden huollosta on kunnossapidolla ja työnantaja on kunnossapidon järjestelmään tekemien kirjausten varassa. G on kertonut tarkistaneensa, että ennakkohuollot on kuitattu järjestelmään tehdyiksi. Näyttämättä on jäänyt, että työnantaja olisi laiminlyönyt laitteiden huollon ja kunnossapidon.

C:n kertomuksen mukaan huoltohenkilöiden lähiesimies on ollut tietoinen moottorin vioista, jotka ovat lopulta johtaneet moottorin rikkoutumiseen. Asiassa ei kuitenkaan ole kuultu todistajana huoltohenkilöiden lähiesimiehiä eikä esitetty muutakaan näyttöä C:n kertomuksen tueksi. C:n kertomus ei siten osoita sitä, että moottorissa olisi ollut sellaista vikaa, josta työnantaja olisi ollut tietoinen.

Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että hydrauliikkamoottorin rikkoutuminen 23.5.2022 olisi ollut ennakoitavissa siten, että työnantajan olisi pitänyt siihen varautua. Työnantaja on edellä selostetuin tavoin ollut kunnossapidolta saamansa tiedon varassa, eikä kunnossapidon ammattilainen B:kään ole moottoria tarkastaessaan 22.5.2023 arvioinut, että siinä olisi ollut korjaamista edellyttävää vikaa. Yksinomaan se, että moottorissa on henkilötodistelun perusteella ollut jo aikaisemin jonkinlaista vikaa, ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan osoita, että moottorin hajoaminen olisi ollut ennalta arvattava tapahtuma. Kyseessä olevalla moottorilla on pitkä käyttöikä, eikä työtuomioistuin pidä epätavallisena sitä, että jatkuvassa käytössä olevaan moottoriin tulee sen elinkaaren aikana korjaustarpeita. Asiassa ei ole näytetty sitä, että työnantaja olisi laiminlyönyt laitteen huollon tai että moottorissa olisi ennen 23.5.2023 ollut sellaista suurempaa vikaa, jonka perusteella työnantaja olisi voinut ennakoida sen olevan hajoamassa. Työtuomioistuin ei myöskään pidä uskottavana, että työnantaja tietoisesti jättäisi tuotantolaitteitaan korjaamatta ottaen huomioon niiden rikkoutumisesta aiheutuvat tuotantohaitat ja -menetykset.

Asiassa on selvitetty, että hydrauliikkamoottori liikuttaa tukinkuljetinta, joka nostaa tukkeja linjastolle. Moottorin rikkoutumisesta on seurannut se, että koko sahalinja on seissyt yli 20 tunnin ajan ja kaksi työvuoroa on jäänyt tekemättä. H:n kertomuksen perusteella tehtaan tuotannossa on ennen toukokuuta oltu vain vähän jäljessä, mutta moottorin rikkoutumisesta aiheutunut pitkä seisokki on uhannut tehtaan toimituksia ja työvuoroja on muutettu, jotta suunniteltu tuotanto olisi saatu tehtyä. G:n kertomuksen perusteella siivouspäivälle ei myöskään ole ollut enää tarvetta, koska tarvittavat siivoukset on ehditty jo tehdä seisokin aikana. Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi sen, että hydrauliikkamoottorin rikkoutumisesta seurannut koko sahalinjan pitkä seisokki on ollut tehtaan toiminnan kannalta merkittävä tapahtuma, jonka seurauksena tuotannossa on jääty jälkeen. Työvuoroa on muutettu noin neljällä tunnilla siten, että muutoksessa on ollut kyse iltavuoron työntekijöille aikaisemmin ilmoitettuun normaaliin työvuoroluetteloon palaamisesta. Muutosta ei siten ole pidettävä työntekijöiden kannalta erityisen suurena tai merkittävänä. Lisäksi työnantaja on ilmoittanut työvuoroluettelun muutoksesta työntekijöille pian sen jälkeen, kun vika on saatu korjattua eli noin kaksi vuorokautta ennen muutetun työvuoron alkamista.

Kantaja on vedonnut luottamuksensuojaan ja väittänyt, että esimies A olisi hydrauliikkamoottorin rikkoutumisen jälkeen tiistaina 23.5.2023 kertonut työntekijöille, että siivouspäivä pidetään moottoririkosta huolimatta. Työtuomioistuin toteaa, että A:ta ei ole kuultu todistajana eikä asiassa ole esitetty muutakaan selvitystä siitä, että A olisi antanut työntekijöille sitovan lupauksen siivouspäivän pitämisestä. Joka tapauksessa moottoririkon korjaamisen kesto ja sen vaikutukset tuotantoon eivät ole olleet tiedossa vielä tiistaina 23.5.2023, vaan ne ovat selvinneet vasta keskiviikkona 24.5.2023, kun moottori on saatu korjattua.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että työnantajalla on ollut työehtosopimuksen 10.2 kohdassa tarkoitettu töiden järjestelyihin liittyvä painava syy muuttaa vahvistettua työvuoroluetteloa 24.5.2023. Näin ollen kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Teollisuusliitto ry on asian hävinneenä velvollinen korvaamaan Stora Enso Oyj:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Vastaajien asiamiehen lasku perustuu 96,25 työtuntiin keskimääräisen tuntiveloitusperusteen ollessa 324,80 euroa. Laskun loppusumma on 31.262,50 euroa. Oikeudenkäyntikuluille ei vaadita arvonlisäveron osuutta.

Teollisuusliitto ry on paljoksunut vastaajien oikeudenkäyntikuluvaatimusta niiltä osin kuin asian hoitamiseen on käytetty yli 40 tuntia ja tuntiveloitus on ylittänyt 280 euroa.

Vastaajien asiamiehen laskussa esitetty tuntiveloitusperuste on työtuomioistuimen käytännössä korkea. Kohtuulliseksi tuntiveloitusperusteeksi on työtuomioistuimen viimeaikaisessa oikeuskäytännössä katsottu korkeintaan 300 euroa (ks. esimerkiksi tuomiot TT 2021:8, TT 2021:19, TT 2022:41, TT 2022:52). Tässä asiassa on ollut kyse tavanomaisesta työtuomioistuimessa käsiteltävästä työehtosopimuksen rikkomista koskevasta riidasta. Kohtuullisen tuntiveloitusperusteen osalta asiassa ei ole syytä poiketa edellä todetusta aiemmin omaksutusta linjasta.

Asian hoitamiseen käytetyn työtuntimäärän osalta työtuomioistuin toteaa, että käsiteltävä asia on ollut laadultaan ja laajuudeltaan tavanomainen riita-asia. Tämä huomioon ottaen myös vastaajien asiamiesten asian hoitamiseen käyttämiä 96,25 tuntia on pidettävä korkeana ottaen huomioon myös se seikka, että kantajan asiamies on käyttänyt asian hoitamiseen vain noin 33 tuntia. Työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi asian hoitamiseen käytetyksi työtuntimääräksi 45 tuntia.

Teollisuusliitto ry on näillä perusteilla velvoitettava korvaamaan Stora Enso Oyj:n ja X Oy:n oikeudenkäyntikuluista 45 työtunnin ja 300 euron tuntiveloituksen perusteella 13.500 euroa vaadittuine viivästyskorkoineen.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Teollisuusliitto ry velvoitetaan korvaamaan Stora Enso Oyj:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 13.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ari Wirén puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Mika Lallo, Merru Tuliara, Sanna Rantala ja Arja Pohjola jäseninä. Valmistelija on ollut Lotta Brander.

Tuomio on yksimielinen.