2.11.2023 | Arbetsdomstolen

TT 2023:59

Ämnesord: Hyvityssakko, Palkanmaksu, Työ- ja virkaehtosopimuksen rikkominen, Valvontavelvollisuuden laiminlyöminen
År för fallet: 2023
Meddelats: 2.11.2023
Diarienummer: 15/03.04.02.02.00/2023
Liggare: H87

Helsingin kaupungin työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkanmaksussa oli ollut ongelmia toukokuusta 2022 lukien. Myös huhtikuun 2023 palkanmaksupäivänä osa Helsingin kaupungin työntekijöistä ja viranhaltijoista jäi kokonaan tai osittain ilman palkkaansa. Kanteessa vaaditun mukaisesti kaupunki tuomittiin hyvityssakkoon työ- ja virkaehtosopimuksen rikkomisesta huhtikuussa 2023.

Työtuomioistuin katsoi, että Helsingin kaupunki oli lähes vuoden aikana kohdentanut huomattavasti resursseja palkkajärjestelmän ongelmien korjaamiseen. Kaupungin toimilla oli myös ollut ilmeinen vaikutus siihen, että palkanmaksun ongelmat olivat vähentyneet. Ottaen huomioon kaupungin toimenpiteet hyvityssakon määrä oli alhaisempi kuin aikaisemmissa tuomioissa, jotka olivat koskeneet Helsingin kaupungin palkanmaksun ongelmia (vrt. esim. TT 2023:24 ja TT 2023:7).

Tuomiosta ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan (ks. TT 2023:44).

Asia

Palkkaus

Kantaja

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry

Vastaajat

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Helsingin kaupunki

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT (KT) ja mm. Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry:n välisessä, 1.5.2022 — 30.4.2025 voimassa olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksessa 2022 — 2025 on muiden ohella seuraavat työehtosopimusmääräykset:

II LUKU PALKKAUS

---

5 § Varsinainen palkka

Viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:

1. tehtäväkohtainen palkka tai vastaavanluonteinen palkka (lukuun ottamatta luontoisetua)

2. henkilökohtainen lisä

3. työkokemuslisä ja määrävuosilisä

4. syrjäseutulisä (31.12.2011 mennessä myönnetty KVTES 2010 — 2011

5. palkkausluvun 10 §:n mukainen)

6. kielilisä

7. rekrytointilisä

8. luottamusmieskorvaus ja

9. työsuojeluvaltuutetun korvaus

---

18 § Palkanmaksu

1 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan palkka tai palkkio kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen 16. päivänä, jollei tässä sopimuksessa ole toisin määrätty tai palkan suoritusperusteista muuta johdu taikka toimivaltainen viranomainen työntekijän palkanmaksun osalta toisin määrää.

Jos rahapalkka erääntyy maksettavaksi pyhäpäivänä tai arkilauantaina taikka arkipäivänä, jona pankkien yleisesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät eivät säädöskokoelmassa julkaistavan Suomen Pankin ilmoituksen mukaan ole Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin tekemän päätöksen vuoksi käytössä, pidetään lähinnä edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä.

Määräaikaiselle viranhaltijalle voidaan maksaa palkka tai palkkio kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen viimeisenä arkipäivänä, ei kuitenkaan lauantaina.

Jos palkkion maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvitystä suoritetuista toimenpiteistä, palkkio maksetaan viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.

2 mom. Viranhaltijan/työntekijän palkka maksetaan hänen osoittamalleen rahalaitoksen tilille. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain työsopimuslain 2 luvun 16 §:ssä tarkoitetusta pakottavasta syystä (viittausmääräys).

3 mom. Työnantajan on annettava viranhaltijalle/työntekijälle palkanmaksun yhteydessä laskelma ja tarvittaessa tämän pyynnöstä muulloinkin viipymättä palkkatodistus. Laskelmasta ja palkkatodistuksesta pitää käydä ilmi viranhaltijalle/työntekijälle maksetun palkan suuruus, palkan määräytymisen perusteet ja palkanpidätys eri tarkoituksiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Helsingin kaupunki on Suomen suurin kunnallinen työnantaja lähes 40.000 palkansaajallaan. Kaupunki on siirtynyt huhtikuussa 2022 käyttämään palkanmaksussa uutta Sarastia365 HR -järjestelmää. Kaupungin työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkanmaksussa on ollut ongelmia toukokuusta 2022 lukien.

Kysymyksessä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen palkanmaksua koskevien määräysten sisältö on riidaton, eikä niiden soveltamiseen liity epäselvyyttä. Helsingin kaupungin määräämä palkanmaksupäivä toistaiseksi voimassa olevassa työ- tai virkasuhteessa oleville on kuun 14. päivä.

Työtuomioistuin on 23.2.2023 antanut ratkaisun TT 2023:7, jossa se on tuominnut Helsingin kaupungin maksamaan Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:lle (Sote ry) hyvityssakkoa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen II luvun 18 §:n määräyksen rikkomisesta, kun kaupunki oli jättänyt maksamatta työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkoja kokonaan tai osittain lokakuun ja marraskuun 2022 palkanmaksupäivinä.

Työtuomioistuin on 3.4.2023 antamallaan ratkaisulla TT 2023:24 tuominnut Helsingin kaupungin maksamaan Sote ry:lle hyvityssakkoa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen II luvun 18 §:n määräyksen rikkomisesta, kun kaupunki oli jättänyt maksamatta työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkoja kokonaan tai osittain joulukuun 2022 sekä tammi- ja helmikuun 2023 palkanmaksupäivinä.

Käsillä olevassa asiassa on riidatonta, että Helsingin kaupungin työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkoja on jäänyt osittain tai kokonaan maksamatta myös huhtikuun 2023 palkanmaksupäivänä.

KANNE

Vaatimukset

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa Helsingin kaupungin rikkoneen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen II luvun 18 §:n määräystä jättämällä maksamatta työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkoja kokonaan tai osittain huhtikuun 2023 palkanmaksupäivänä,

2. tuomitsee Helsingin kaupungin maksamaan hyvityssakkoa työ- ja virkaehtosopimusmääräyksen tieten rikkomisesta,

3. tuomitsee Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

4. velvoittaa Helsingin kaupungin korvaamaan Sote ry:lle asiasta aiheutuneet oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut täysimääräisesti 2.405 eurolla korkoineen.

Perusteet

Valvontavelvollisuuden rikkominen ja palkanmaksun ongelmat

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT (KT) on sitoutunut 3.10.2022 allekirjoitetulla työ- ja virkaehtosopimuksella jäsentensä puolesta oikea-aikaiseen ja -määräiseen palkan maksuun. KT on allekirjoittanut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen (SOTE-sopimus) tilanteessa, jossa sen alaisen, Suomen suurimman kunnallisen työnantajan Helsingin kaupungin räikeät palkanmaksulaiminlyönnit olivat kestäneet ja niitä oli käsitelty näkyvästi julkisuudessa jo lähes puoli vuotta, tekemättä minkäänlaisia muutoksia tai varaumia palkanmaksua koskeviin SOTE-sopimuksen sopimusmääräyksiin. On notorinen seikka, että kaupungin laiminlyönnit ovat tuossa vaiheessa olleet myös KT:n tiedossa, kuten ne ovat olleet kaikkien julkisuutta vähääkään seuranneiden tiedossa.

Työehtosopimuslain 8 §:n 2 momentin sanamuoto on selkeä ja yksiselitteinen. Sen mukaan ”työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen katsotaan laiminlyöneen 1 momentissa tarkoitetun valvontavelvollisuutensa, mikäli selvää ja riidatonta työehtosopimuksen määräystä ei ole sovellettu työehtosopimukseen osallisten yhdistysten yksimielisen kannan mukaisesti eikä väärää soveltamista olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut yhdistyksen tietoon”. KT:lla on näin ollen ollut tämän tapauksen osalta korostettu valvontavelvollisuus heti SOTE-sopimuksen allekirjoittamisesta lukien, 5 kun kaupungin palkanmaksulaiminlyönnit ovat olleet tuossa vaiheessa yleisesti kaikkien tiedossa.

KT:n esittämillä kiistämisperusteilla ei myöskään ole relevanssia tässä asiassa, koska ne kaikki koskevat tilanteita, joissa työehtosopimus on tullut voimaan ennen kuin sen selvää ja riidatonta sopimusmääräystä on ryhdytty rikkomaan. Vapautuakseen valvontavelvollisuudestaan KT:n olisi tässä tapauksessa tullut tehdä SOTE-sopimuksen palkanmaksua koskeviin sopimusmääräyksiin jonkinlainen varauma tai muutos Helsingin kaupungin osalta. Mitään muuta tulkintavaihtoehtoa ei voi olla, koska koko valvontavelvollisuus on täysin merkityksetön, jos KT voi välttyä siltä myöhemmin pelkästään muistutuskirjeen lähettämisellä ja väittämällä, että sillä ei ole mitään tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa kaupungin palkanmaksuun.

Lisäksi arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry (Sote ry) lähetti jo 3.4.2023 KT:lle huhtikuun palkanmaksupäivää koskevan valvontapyyntönsä. Vastauksessaan valvontapyyntöön 6.4.2023 KT ilmoitti Helsingin kaupungin vain pyrkivän maksamaan palkat oikein eikä ryhtynyt minkäänlaisiin valvontatoimenpiteisiin ongelman korjaamiseksi. KT toisti vastauksessaan Helsingin kaupungin selityksiä ongelmien syistä.

Helsingin kaupunki kertoo vastauksessaan aloittaneensa jo syksyllä 2022 aktiivisen yhteistyön Verohallinnon kanssa tulorekisteritietojen saamiseksi ajan tasalle ja verotukseen vaikuttavien epätarkkuuksien poistamiseksi. Työntekijöitä edustavan Sote ry:n kanssa asiassa ei ole vaivauduttu minkäänlaiseen yhteistyöhön eikä KT ole tällaiseen kaupunkia valvontavelvollisuudellaan velvoittanut, vaikka selvää ja riidatonta sopimusmääräystä on rikottu edellä mainituin tavoin heti työehtosopimuksen voimaantulosta lukien.

Hyvityssakon määrästä

Rikkomusten jatkuminen tulee ottaa huomioon hyvityssakkojen määrää korottavana seikkana. Lisäksi Helsingin kaupunki on erikseen ilmoittanut työtuomioistuimen 23.2.2023 antaman tuomion jälkeen, ettei sillä ole sellaisenaan mahdollisuutta ottaa kantaa asiantilan ratkaisemiseen muulla tavalla kuin työtuomioistuinkäsittelyn kautta. KT:lta ei ole myöskään tullut mitään aloitetta asian ratkaisemiseen neuvotteluteitse. Hyvityssakon määrän on siten oltava sellainen, että palkanmaksusta ja työ- ja virkaehtosopimusmääräysten noudattamisesta vastaavat ryhtyvät aktiivisesti ratkaisemaan palkanmaksun ongelmia.

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT:N VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on vaatinut, että siihen kohdistettu vaatimus hyvityssakon maksamisesta hylätään ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.350 eurolla korkoineen.

Perusteet

KT on täyttänyt valvontavelvollisuutensa

KT ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Työ- ja virkaehtosopimukseen sidotun yhdistyksen velvollisuus on valvoa, että sen jäsenet noudattavat sopimuksen määräyksiä (työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentti ja virkaehtosopimuslakien 10 §). Työehtosopimuslain 8 §:n 2 momentin mukaan työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen katsotaan laiminlyöneen 1 momentissa tarkoitetun valvontavelvollisuutensa, mikäli selvää ja riidatonta työehtosopimuksen määräystä ei ole sovellettu työehtosopimukseen osallisten yhdistysten yksimielisen kannan mukaisesti eikä väärää soveltamista olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut yhdistyksen tietoon.

Oikeuskirjallisuudessa on valvontavelvollisuuden täyttämiseen tarvittavia toimenpiteitä kuvattu seuraavasti: ”Toimenpiteiden laatua ei laissa lähemmin kuvata. Omilla toimenpiteillään valvontavelvollinen ei voi välittömästi vaikuttaa siihen, että kollektiivisopimusta sovelletaan oikein. Sen sijaan on pyrittävä vaikuttamaan jäsentyönantajaan. Kysymykseen tulevat erilaiset muistutukset, kehotukset, tarvittaessa käynnit työpaikalla ja niin edelleen. Näihin liittyy myös velvollisuus varmistua siitä, että toimenpiteet ovat tehonneet.”

Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että täysin objektiivisesta vastuusta tai takuuvelvoitteesta ei valvontavelvollisuutta koskevissa työehtosopimuslain ja virkaehtosopimuslakien säännöksissä ole kysymys. Pelkästään se seikka, että kollektiivisopimuksen virheellistä soveltamista ei ole saatu nopeasti korjatuksi, ei ilman muuta aiheuta valvontavelvolliselle yhdistykselle tai työmarkkinalaitokselle hyvityssakkovastuuta.

Työtuomioistuimen asiassa TT 2007:71 oli arvioitavana työnantajaliiton valvontavastuu tilanteessa, jossa oli kysymys auto- ja konekorjaamoalan palkkausjärjestelmän soveltamisesta sekä työnvaativuusryhmien ja palkan henkilökohtaisten osuuksien määrittelystä. Kyseisessä tapauksessa valvontavastuu realisoitui vasta, kun työnantajalle tehdyistä ensimmäisistä yhteydenotoista oli kulunut vuosia. Työtuomioistuin perusteli ratkaisuaan muun muassa seuraavasti: ”Keskusliiton olisi kuitenkin työtuomioistuimen mielestä tullut tapahtunutta tehokkaammin vaikuttaa siihen, että yhtiö täyttää velvoitteensa. Kun yhtiö ei vielä lähes kolme vuotta asiaan liittyneiden ensimmäisten yhteydenottojen jälkeen ollut saattanut palkkausjärjestelmäänsä kaikilta osin työehtosopimuksen mukaiseksi, Autoalan Keskusliiton on katsottava laiminlyöneen sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuutensa.”

Käsillä olevassa asiassa KT on ryhtynyt riittävän tehokkaisiin valvontatoimiin. KT on pyrkinyt kaikin käytettävissään olevin keinoin selvittämään palkanmaksun ongelmia ja vaikuttamaan siihen, että Helsingin kaupungin virka- ja työehtosopimusten vastainen toiminta saataisiin korjattua olosuhteet huomioon ottaen nopeasti. KT on aktiivisesti ja säännöllisesti keväästä 2022 alkaen ollut asiasta yhteydessä Helsingin kaupunkiin. KT on eri järjestöjen tekemien valvontojen perusteella muistuttanut myös huhtikuussa 2023 Helsinkiä työ- ja virkaehtosopimusten palkanmaksua koskevasta velvoitteesta ja kehottanut kaupunkia oikea-aikaiseen ja oikeasuuruiseen palkanmaksuun. KT on myös selvittänyt Helsingin kaupungilta palkanmaksun ja palkanmaksuvirheiden korjauksen tilannetta, jotta ongelmat palkanmaksussa saataisiin korjattua. KT:llä ei ole lainsäädännön perusteella eikä muutenkaan mahdollisuutta suoraan asettaa sanktioita KT:n jäseniä kohtaan, mikäli ne eivät täyttäisi työ- ja virkaehtosopimusten mukaisia velvoitteitaan.

Muutenkin KT:n mahdollisuudet valvontavelvollisuutensa täyttämiseen näissä olosuhteissa ovat rajalliset. Kunkin työnantajan, joihin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimusta (SOTE-sopimus) tai muita kunta- ja hyvinvointialan virka- ja työehtosopimuksia sovelletaan, tulee huolehtia palkanmaksua koskevien määräysten noudattamisesta. Näiden sisältö on selvä ja riidaton. Kukin kunta- ja hyvinvointialan virka- ja työehtosopimuksia soveltava työnantaja tekee itse palkanmaksua koskevat ratkaisunsa. Kukin työnantaja päättää, miten palkanmaksu käytännössä järjestetään ja mitä järjestelmätoimittajaa palkanmaksussa käytetään. KT ei ole osapuolena sopimuksissa, jotka liittyvät palkanmaksun järjestämiseen jäsentyönantajilla.

Helsingin kaupunki on tehnyt itsenäisesti päätöksen ottaa käyttöön uusi palkanlaskentajärjestelmä. KT:lla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa konkreettisesti siihen, mitä palkanmaksujärjestelmää kukin työnantaja käyttää eikä siihen, missä aikataulussa kunkin työnantajan valitsemassa palkkausjärjestelmässä ilmenneet virheet korjataan. Mikäli uusi järjestelmä johtaa palkkauksen virheisiin, tulee järjestelmän käyttöön ottaneen työnantajan ryhtyä korjaustoimenpiteisiin. On ymmärrettävää, että kumuloituneen palkkavirhemassan korjaamisessa voi kulua aikaa. Tässä tilanteessa virheiden korjaamisen vaihtoehtona tai realistisena mahdollisuutena ei myöskään ole ollut se, että virheiden ilmaannuttua olisi otettu käyttöön joku toinen palkkajärjestelmä, joka olisi välittömästi toiminut virheettömästi.

Yleisen elämänkokemuksen perusteella ei ole realistista odottaa, että mikään palkanlaskentajärjestelmä aina ja kaikissa olosuhteissa toimisi täysin virheettömästi. Virhe voi aiheutua esimerkiksi palkanlaskijan inhimillisestä näppäilyvirheestä tai hänen saamastaan väärästä tiedosta. Luonnollisesti työnantajan tulee korjata palkanmaksun virheet mahdollisimman nopeasti niiden ilmetessä.

KT on tehnyt aktiivisia selvitystoimia suhteessa Helsingin kaupunkiin. Esimerkiksi marras-joulukuussa 2022 KT on ollut puhelimitse yhteydessä Helsingin kaupungin edustajaan selvittääkseen palkanmaksun virhetilannetta ja virheiden korjaamisen aikataulua. Tällöin Helsingin kaupungin edustaja on ilmoittanut, että esimerkiksi aiemmin käytössä olleeseen Hijat-palkkajärjestelmään palaaminen ei ole ollut mahdollinen vaihtoehto.

Valvontatoimien riittävyyden ja tehokkuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös se, että Helsingin kaupungilta saadun selvityksen mukaan kesäkuussa palkkavirheitä suhteessa kaikkiin palkkalaskelmiin oli 8,8 prosenttia, elokuussa 5,5 prosenttia, marraskuussa 4,4 prosenttia, joulukuussa 3,3 prosenttia, tammikuussa 4,1 prosenttia, helmikuussa 3,4 prosenttia ja maaliskuussa 2,5 prosenttia. Palkkausjärjestelmän virhemäärät ovat laskemassa Myös kumulatiivisten virheiden määrää on Helsingin kaupungilta saatujen tietojen mukaan saatu vähitellen laskettua. Helsingin kaupungilta saadun selvityksen mukaan edellisen järjestelmän aikana virhemarginaalin on arvioitu olleen noin 5 prosenttia, ja virheiden määrän odotetaan kaupungin toimenpiteiden vuoksi edelleen laskevan. Virhemäärät ovat marraskuusta 2022 lähtien olleet alhaisemmat kuin ennen nykyisen palkkajärjestelmän käyttöönottamista. Helsingin kaupungin korjaustoimenpiteet ovat siten vähentäneet virheitä. KT:n toistuvat muistutukset ja selvitykset ovat siten olleet riittäviä, ja KT on näissä olosuhteissa täyttänyt valvontavelvollisuutensa.

KT on pitänyt Helsingiltä saatujen selvitysten perusteella hyvänä muun muassa sitä, että Helsingin kaupunki on kertonut priorisoivansa niiden virheiden korjaamisia, joissa palkka puuttuu kokonaan tai siitä puuttuu suuri osa. KT on pitänyt hyvänä sitä, että järjestelmän korjaukseen on panostettu muun muassa lisäämällä resursseja palkanlaskentaan sekä panostamalla henkilöstön koulutukseen. Helsingin kaupungin esittämien tilastojen ja selvitysten perusteella palkkajärjestelmän virhemäärien trendi on laskeva ja kumulatiivisten virheiden purku on edennyt. Tilanne on siis parantunut, ja järjestelmävirheet ovat KT:n käsityksen mukaan poistumassa. KT on näin ollen varmistunut siitä, että valvontatoimenpiteet ovat tehonneet.

Kuten KT:n kirjallisesta todisteesta 2 ilmenee, myös järjestöpuolen käsitys on, että Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmien ja järjestelmästä aiheutuneiden virheiden mittakaava ja laajuus on niin massiivinen, että järjestelmävirheiden korjaaminen vie pitkän ajan. KT ei tässä tilanteessa voi muuta kuin aktiivisesti selvittää palkanmaksun tilannetta ja luottaa niihin selvityksiin, mitä se Helsingin kaupungilta palkanmaksun ja järjestelmävirheiden korjaamisesta saa.

Selvitysten perusteella Helsingin kaupunki on saanut virhemäärät alle edellisen palkanmaksujärjestelmän tason, ja kaupunki on ryhtynyt lukuisiin toimenpiteisiin ja hankkeisiin, millä olemassa olevat palkkavirheet saadaan korjattua olosuhteisiin nähden mahdollisimman nopeasti ja jotta estetään palkkavirheiden syntyminen tulevaisuudessa. Kuten Helsingin kaupunki vastauksessaan toteaa, KT:n toimenpiteillä ei olisi voitu edistää ongelmien ratkaisua sen enempää kuin Helsingin kaupungin omilla toimenpiteillä asian ratkaisemiseksi on jo tehty. KT ei voi puuttua Helsingin kaupungin palkanmaksun prosesseihin eikä KT:lla — tai muillakaan työnantajaliitoilla KT:n tietojen mukaan — ole mahdollisuuksia tai asiantuntemusta konsultoida työnantajaa tekemällä esim. virhelähdeanalyysia työnantajan palkkadatassa. Tätä ei voida myöskään edellyttää, jotta valvontavelvollisuus näissä olosuhteissa katsottaisiin täytetyksi.

KT ei ole tässä tilanteessa toimillaan voinut vaikuttaa siihen, että Helsingin kaupungin käyttöön ottama palkkausjärjestelmä ja siitä aiheutuneet virheet korjattaisiin välittömästi taikka nopeammin kuin on mahdollista. KT:n toistuvista muistutuksista huolimatta Helsingin kaupunki ei ole pystynyt korjaamaan palkanmaksuaan työ- ja virkaehtosopimuksen riidattomien määräysten mukaiseksi. KT on toiminut asiassa mahdollisuuksiensa mukaan ja riittävän joutuisasti (vrt. TT 2014:16). KT ei ole myöskään missään yhteydessä tai missään vaiheessa hyväksynyt Helsingin kaupungin työ- ja virkaehtosopimusten määräysten vastaista menettelyä palkanmaksussa.

Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmiin liittyen KT on valvonut useisiin sopimusaloihin liittyviä valvontapyyntöjä ja vastannut valvontapyyntöihin eri järjestöille aina määräajassa. KT on siten ryhtynyt näissä olosuhteissa riittäviin ja riittävän tehokkaisiin valvontatoimiin, eikä sen voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. Näillä perusteilla hyvityssakkoa ei tule määrätä KT:n maksettavaksi.

Mahdollisen hyvityssakon määrää alentavina seikkoina tulee joka tapauksessa ottaa huomioon edellä selvitetyt ja kirjallisista todisteista ilmenevät KT:n toimet Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmaan liittyen.

Kantaja on esittänyt käsityksenään, että vapautuakseen valvontavelvollisuudestaan KT:n olisi tässä tapauksessa tullut tehdä SOTE-sopimuksen palkanmaksua koskeviin sopimusmääräyksiin jonkinlainen varauma tai muutos Helsingin kaupungin osalta, koska työehtosopimuksen neuvotteluhetkellä Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmat ovat olleet tiedossa.

KT:n käsityksen mukaan SOTE-sopimuksen palkanmaksua koskevat määräykset ovat riidattomat. Työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijöille ja viranhaltijoille palkka oikeamääräisenä ja oikea-aikaisesti. KT:lla ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta neuvotella SOTE-sopimukseen tästä poikkeavaa erillistä varaumaa, jolla olisi Helsingin kaupungin kohdalla poikettu riidattomista ja selvistä työnantajan velvollisuuksista SOTE-sopimukseen kuuluvien työntekijöiden osalta.

Ottaen huomioon viime neuvottelukierroksen haasteellisuus, ei ole ollut mitenkään mahdollista saada neuvottelutulosta, jossa KT olisi neuvotellut Sote ry:n kanssa sopimusmääräyksen, jolla työnantajan palkanmaksuvelvollisuuta olisi heikennetty. Tällaisen ehdon neuvottelu tuskin olisi ollut mahdollista senkään vuoksi, että kyse on ollut uuteen palkanlaskentajärjestelmään liittyvistä virheistä, jotka on ollut tarkoitus poistaa ja korjata niin pian kuin mahdollista. KT on ollut ja on käsityksessä, että Helsingin palkanmaksun virhetasot ja -määrät on saatu laskuun ja kumuloitunutta virhemassaa on saatu purettua. Tämän vuoksi KT katsoo, että KT on ilman kantajan sinänsä sisällöltään tarkemmin yksilöimätöntä SOTE-sopimuksen varaumaakin täyttänyt näissä olosuhteissa valvontavelvollisuutensa.

Kantaja on tähän liittyen myös väittänyt, ettei KT:n vastauksessaan viittaamilla oikeustapauksilla olisi merkitystä, koska ne ovat koskeneet tilanteita, joissa työehtosopimus on tullut voimaan jo ennen kuin työehtosopimuksen määräystä on rikottu. KT katsoo edelleen, että KT:n viittaamilla oikeustapauksilla on merkitystä eikä niiden käyttämiseen oikeusohjeena vaikuta se, koska rikottu työehtosopimus on tullut voimaan.

Kantaja on väittänyt, että työntekijöitä edustavan Sote ry:n kanssa asiassa ei ole vaivauduttu minkäänlaiseen yhteistyöhön eikä KT ole tällaiseen kaupunkia valvontavelvollisuudellaan velvoittanut. Tämä ei pidä paikkansa. Esimerkiksi KT:n kirjallisesta todisteesta 2 ilmenee, että Helsingin kaupunki on tilanteen korjaamiseksi käynnistänyt paljon toimenpiteitä, joita on käsitelty niin hr-verkostossa, virkamiesjohdossa ja 19.5.2022 henkilöstöjärjestöjen kanssa. Palkanmaksun virhetilannetta on siis käsitelty yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa. KT:lla ei tässä tilanteessa ole ollut mitään velvoitetta tämän enempää velvoittaa kaupunkia yhteistyöhön, koska yhteistyö on ollut jo käynnissä.

HELSINGIN KAUPUNGIN VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Helsingin kaupunki on myöntänyt kanteen oikeaksi siltä osin, että osaa kaupungin työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkoista ei ole joko osittain tai kokonaan pystytty maksamaan työ- ja virkaehtosopimuksen määräysten mukaisesti huhtikuun 2023 palkanmaksupäivänä.

Helsingin kaupunki on vaatinut, että siihen kohdistettu vaatimus hyvityssakon maksamisesta hylätään ja että Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry ja Helsingin kaupunki määrätään pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.

Perusteet

Taustaa

Kaupungin aiemmin käyttämä henkilöstötieto- ja palkanlaskentajärjestelmä (Hijat) oli ollut käytössä vuodesta 1984 lähtien. Järjestelmä oli teknisesti vanhentunut, minkä lisäksi sen ylläpito oli päättymässä. Uuden korvaavan palkkajärjestelmän hankinta on ollut välttämätön palkanmaksun jatkuvuuden varmistamiseksi.

Palkanmaksu on osa laajaa, koko kaupungin kattavaa HR-prosessia, joka pitää sisällään tietojärjestelmän omistajuuden ja tietojen alkulähteen sekä varsinaisen palkanmaksun ja tietojen siirtämisen palkkakirjanpitoon ja tulorekisteriin. Palkanmaksua ohjaavat useat eri määräykset ja ohjeet, kuten lainsäädäntö, työehtosopimukset, kaupungin paikalliset sopimukset, kaupungin omat ohjeet sekä Sarastia-järjestelmän käyttöä koskevat ohjeet.

Palkanmaksu-uudistuksen toteuttamisen myötä kaupungin palkanmaksussa ilmeni odottamattomia ongelmia. Palkanmaksupäivinä osa palkoista on maksettu palkansaajille virheellisesti tai palkka jäänyt hetkellisesti maksamatta osittain tai kokonaan.

Uuden palkkajärjestelmän käyttöönoton jälkeen ilmenneet palkanmaksun ongelmat ovat pääosin johtuneet järjestelmän tiedonsiirtoon liittyvistä haasteista, henkilövaihdoksista, toimintatapamuutoksen kokoluokasta, palkkahallinnon asiakkaiden (toimialat, virastot) haasteista sisäistää muutoksia ja järjestelmän käytettävyyteen liittyvistä ongelmista. Nämä ovat olleet sellaisia ennalta arvaamattomia tai näkymättömissä olleita ongelmia, joita voitiin ryhtyä ratkaisemaan vasta niiden ilmetessä.

Toimet palkanmaksun vakauttamiseksi

Helsingin kaupunki on organisoinut palkanlaskennan tilanteen hallintaa varten laajamittaisen vakauttamishankkeen sekä hankkinut tuekseen konsulttipalvelua. Palkanlaskennan vakauttamishankkeen johtajaksi nimettiin kesäkuussa henkilöstöjohtaja. Hankkeelle nimettiin kokopäiväinen johtaja lokakuun 2022 alusta lukien. Vakauttamishankkeen kaksi päätavoitetta ovat palkanmaksun oikeellisuus ja palkanmaksua koskevien viranomaistietojen oikeellisuus.

Palkkavirheiden vähentämiseksi on tehty virhelähdeanalyysiä sen ymmärtämiseksi, missä prosessin vaiheissa ja mistä syistä virheitä tyypillisimmin syntyy. Tällä tavoin vakauttamisessa kyetään kohdentamaan vaikuttavia ratkaisuja korjaaviksi toimenpiteiksi. Virhelähdeanalyysien perusteella virheiden syntymisen taustalla on useita syitä, joiden ratkaisemiseksi myös tarvitaan useita toimenpiteitä. Hankkeen kolmelle osa-alueelle organisoitiin loppuvuodesta 2022 yli 20 projektia, joiden toteuttamisella jo kertyneitä palkkavirheitä korjattiin ja uusien virheiden syntymistä estettiin. Lisäksi hankkeessa on tehty töitä sen eteen, että palkkakirjanpito ja viranomaistiedot esimerkiksi tulorekisterissä ovat oikein. Edelleen käynnissä on projekteja ja toimenpiteitä, joiden tavoite on pitää palkanmaksu vakaana pitkällä aikajänteellä.

Uusien palkkavirheiden syntymisessä on laskeva kehitystrendi. Vuoden 2022 kesäkuussa palkkavirheitä suhteessa kaikkiin palkkalaskelmiin oli 8,8 prosenttia, elokuussa 5,5 prosenttia, marraskuussa 4,5 prosenttia ja joulukuussa 3,3 prosenttia. Vuonna 2023 palkkavirheitä on ollut tammikuussa 4,1 prosenttia, helmikuussa 3,4 prosenttia, maaliskuussa 2,6 prosenttia ja huhtikuussa 6,7 prosenttia suhteessa kaikkiin laskelmiin. Luvuissa ovat mukana muutkin kuin varsinaiset palkkavirheet, esimerkiksi lomapäiviin ja poissaoloihin liittyvät virheet.

Huhtikuun 2023 alussa on uudistettu tilastoinnin pohjana käytettävää datalähdettä. Tuolloin palkkahallinnossa otettiin käyttöön sähköinen palvelunhallintajärjestelmä, joka tilastoi palkkavirheet oikea-aikaisesti. Tilastopohjan muutoksen perusteella maaliskuun tilastollinen palkkavirheosuus on ollut todellista alhaisempi. Huhtikuun raportointitavassa palkkavirheet sen sijaan tilastoitiin oikealle kuukaudelle jälkikäteen vasta sitten, kun palkkahallinnon asiakaspalvelun jonosta purettiin palkkavirheitä edelleen korjattavaksi palkkatiimeille. Osa huhtikuulle nyt raportoiduista virheistä siis kuuluu oikeasti maaliskuulle. Tästä johtuen virhetasoa tulee tarkastella kuukausien keskiarvona. Maaliskuun ja huhtikuun varsinaisten palkkavirheiden osuus on kuukausien keskiarvo laskien 3,4 prosenttia. Palkkavirheiden määrä on alhaisempi kuin ennen nykyisen palkkajärjestelmän käyttöönottamista.

Palkanmaksun virheiden määrät on saatu kaupungin korjaavien toimenpiteiden johdosta palkanmaksu-uudistusta edeltänyttä alhaisemmalle tasolle. Kaupunki toteaa, että edellisen järjestelmän aikana virhemarginaalin on arvioitu olleen noin 5 prosenttia, mutta virheitä koskeva tilastointi ei ole täysin yhteismitallista edellisen järjestelmän ja uuden järjestelmän osalta. Virheiden määrän odotetaan toimenpiteiden vuoksi edelleen laskevan. Valtaosassa virheistä on kyse osittain puuttuvista palkoista.

Virheet ovat hyvin erilaisia ja erisuuruisia, ja myös niiden syntysyyt ovat erilaisia. Koko palkka puuttuu tai iso osa palkasta puuttuu -virheet priorisoidaan palkkavirheiden korjaamisessa. Taloushallintopalveluliikelaitoksen datan perusteella koko palkka puuttuu -virheet on pyritty korjaamaan kahdessa arkipäivässä ja iso osa palkasta puuttuu -virheet viidessä arkipäivässä siitä, kun niistä on ilmoitettu palkkahallintoon.

Kertyneiden virheiden korjaaminen on hidasta siinä tilanteessa, kun palkkavirhe on jo toteutunut. Virheen korjaaminen jälkikäteen ja tietojen oikeellisuuden varmistaminen vaatii usein palkkasihteerin työn lisäksi kontaktointia esihenkilön kanssa sekä mahdollisesti myös järjestelmätoimittajan toimenpiteitä. Palkkahallinnon toimintakykyä on kasvatettu tekemällä vakituisia ja määräaikaisia lisärekrytointeja sekä uudistamalla toimintatapoja ja tukemalla osaamisen kehittämistä. Myös palkkaprosessin palkanlaskennan kontrollit on kuvattu ja otettu käyttöön.

Osa-alueella, joka koskee Sarastia365HR-järjestelmää, tehdään edelleen tiivistä yhteistyötä järjestelmätoimittajan kanssa, jotta uusi palkkajärjestelmä ja sen toiminnallisuudet, lomakkeet ja suorituskyky vastaisivat paremmin Helsingin kaupungin tarpeita. Tässä haasteena ovat järjestelmätoimittajan omat resurssihaasteet ja se, että Helsingin kaupunki ei ole vielä huhtikuun 2023 lopussakaan voinut hyväksyä käyttöönottoprojektia valmiiksi johtuen siitä, että tietyt toiminnot ovat toimittamatta.

Palkanmaksun tilanne on yhä osittain haasteellinen, kun palkkaprosessin palkanlaskentavaiheeseen etenee yhä uusia virheitä digitalisoidun palkkaprosessin alkuvaiheilta eli tietojen syöttämisen vaiheilta, ja samaan aikaan palkkahallinnossa korjataan tähän mennessä kertyneitä palkka- ja muita virheitä. Kertyneen virhelähdetiedon ja vakauttamishankkeessa priorisoitujen projektien ja niiden sisällä toteutettavien toimenpiteiden avulla palkanlaskennan tilanne tulee entisestään vakautumaan, mutta toimenpiteiden vaikuttavuus ei ole täysin välitön. Virheitä kertyy tällä hetkellä kuitenkin jo vähemmän kuin edellisen palkkajärjestelmän aikana.

Kaupungin korjaavien toimenpiteiden painavuutta osoittaa, että Helsingin kaupunginhallitus päätti 9.1.2023 myöntää 6 miljoonan euron määrärahan palkanmaksu-uudistuksesta johtuvien korjaustoimenpiteiden suorittamiseksi.

Palkanmaksuongelmien vaikutusten vähentäminen

Kaupunki on toteuttanut myös useita toimenpiteitä, joilla palkanmaksuongelmien vaikutuksia kaupungin henkilöstöön on lievennetty ja hyvitetty.

Helsingin kaupunki on laatinut koko henkilöstön käyttöön ohjeistuksen tilanteita varten, joissa työntekijä vaatii vahingonkorvausta työnantajalta palkanmaksun virheellisyyden tai maksamattomuuden aiheuttaman vahingon takia. Kaupunki on maksanut korvausta työntekijöille tilanteissa, joissa palkan väärin maksusta tai maksamattomuudesta on aiheutunut vahinkoa.

Kaupunki on maksanut joulukuusta alkaen takautuvasti viivästysmaksua viivästyskoron lisäksi kaikille, joiden palkka on ollut myöhässä 28.2.2023 mennessä tapahtuneiden palkanmaksuviiveiden johdosta. Viivästysmaksu on ollut vähintään 50 euroa, mutta se on voinut olla suurempi, jos maksettavia viivästyskorkoja on kertynyt useita.

Helsingin kaupunki on käynnistänyt syksyllä 2022 aktiivisen yhteistyön Verohallinnon kanssa tulorekisteritietojen saamiseksi ajan tasalle ja verotukseen vaikuttavien epätarkkuuksien poistamiseksi.

Hyvityssakko

Kaupungin menettely ei ole ollut tahallista tai törkeän tuottamuksellista eikä myöskään piittaamatonta työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksistä. Kaupunki on pyrkinyt huolellisesti, aktiivisesti ja kaikin käytettävissä olevin keinoin toteuttamaan määräykset oikeasisältöisesti ja -aikaisesti huhtikuun 2023 palkanmaksupäivänä. Ottaen huomioon edellä kerrotut kaupungin toimenpiteet, virhemäärien laskeva trendi sekä se, että virheitä syntyy tällä hetkellä vähemmän kuin aiemman palkkajärjestelmän aikana, hyvityssakon määräämiselle ei ole perusteita.

On selvää, että kaupungin päävelvoitteisiin työnantajana kuuluu oikea-aikainen sekä oikeamääräinen palkanmaksu. Mahdollisen hyvityssakon määrääminen ei edesauta yksittäisen palkansaajan palkanmaksun oikaisua.

Erilaisista inhimillisistä ja teknisistä virheistä johtuen palkanmaksussa ei voida saavuttaa täydellistä virheettömyyttä, eikä tällä tavoin syntyneitä virheitä voida katsoa työ- ja virkaehtosopimuksen tietensä rikkomiseksi. Virhemäärät ovat huhtikuussa 2023 olleet viimeisimpien arvioiden mukaan palkanmaksu-uudistusta edeltäneellä tai jopa alemmalla tasolla, eli 3,4 prosentin tasolla. Virhemäärät ovat olleet kaupungin korjaavien toimenpiteiden johdosta laskusuunnassa elo-syyskuusta 2022 saakka. Kaupungin ei ole väitetty tieten rikkoneen työ- ja virkaehtosopimuksen määräystä palkanmaksusta ennen palkanmaksu-uudistusta. Lokakuun 2022 jälkeen ei siten voida edes väittää kyseessä olevan virka- tai työehtosopimusten tieten rikkominen, kun tilanne on vakautettu uudistusta edeltäneelle tasolle.

Kaupunki on pyrkinyt estämään palkanmaksuongelmien syntymisen ja lievittämään niistä johtuvia ongelmia edellä esitetysti muun muassa organisoimalla laajan vakauttamishankkeen ongelmien korjaamiseksi, palkkaamalla palkanlaskentaan lisähenkilökuntaa, luomalla prosessin vahingonkorvausten nopeaa käsittelyä varten sekä maksamalla vapaaehtoisesti viivästysmaksuja ja tukemalla henkilöstöä muilla keinoilla.

Oikeudellisen prosessin tarkoitus on pakottaa osapuoli toimimaan oikein sanktioimalla rikkomus. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteikö ongelmista johtuvaa virhettä palkanmaksussa olisi tunnistettu tai etteikö niitä olisi jo pidemmän aikaa pyritty korjaamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Mahdollisella sakolla ei olisi määräysten noudattamista tehostavaa vaikutusta.

Joka tapauksessa käsillä on työehtosopimuslain ja kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain tarkoittama erityinen syy olla määräämättä hyvityssakkoa, kun kaupungin nyt tarkasteltavana oleva menettely on luonteeltaan sellaista, joka kiistattomasti ei ole johtanut työntekijäjärjestöjen kanteisiin työtuomioistuimessa aiemman palkkajärjestelmän aikana.

Kyseessä on työnantajan kaikin käytettävissä olevin keinoin suorittama huolellinen menettely sopimusmääräyksen toteuttamiseksi, ja vastaava menettely on myös ollut aiemmin työntekijäjärjestöjen hyväksymä. Mikäli tällainen menettely katsotaan työehtosopimuksen tieten rikkomiseksi, josta hyvityssakko määrätään, tekee tämä käytännössä työnantajille yleisesti ottaen mahdottomaksi puolustautua vastaavilta kanteilta ja välttyä hyvityssakoilta, kun yleisen elämänkokemuksen perusteella on selvää, että minkään suuremman työnantajan palkanmaksu ei ole täysin virheetöntä. Palkkavirheiden kumulatiivinen määrä ja virheprosentti ovat olleet tasaisessa laskussa. Tällä hetkellä vuoden 2022 virheet on käytännössä kokonaan korjattu. Kaupungin tehostetut toimenpiteet ovat siten vaikuttaneet tavoitellulla tavalla.

Asian arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota palkanmaksun vakauttamisen kehityskaareen kokonaisuudessaan. Kaupungin toimenpiteet virheiden juurisyiden tunnistamisessa ovat vakauttaneet palkanmaksua ja niiden johdosta on saavutettu ja vakiinnutettu uudistusta edeltänyt taso. Merkittävät virheet, erityisesti koko palkka puuttuu -virheet, ovat marginaalisia ja niiden korjaaminen on priorisoitu. Lisäksi virheiden korjausvelkaa on tasaisesti purettu.

Mahdollista hyvityssakkoa arvioitaessa merkityksellisenä ei voida pitää sitä, että riidattoman ja yksinomaan työnantajaa velvoittavan työehtosopimuksen määräyksen osalta ei ole tehty kantajan vaatimaa mutta sisällöllisesti yksilöimätöntä yhteistyötä Sote ry:n kanssa. Palkanmaksua koskeva tilannekuva on käsitelty säännöllisesti Helsingin kaupungin yhteistoimintasopimuksen mukaisessa henkilöstötoimikunnassa. Kaupungin menettelystä ei myöskään ole aiheutunut taloudellista menetystä Sote ry:lle.

Kantaja on tuonut esiin, että tulorekisteritietojen ajantasaistamisen osalta Sote ry:n kanssa ei ole tehty yhteistyötä. Tältä osin kaupunki on todennut, että tulorekisteritietojen ilmoittaminen on työnantajan tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin perustuva velvollisuus. Kaupunki on katsonut, että pääasian arvioinnin kannalta relevanttia ei ole yksilöimättömän yhteistyön tekemättä jättäminen Sote ry:n kanssa tulorekisteriin liittyen.

Joka tapauksessa hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettava huomioon edellä selostetut palkanmaksu-uudistuksen jälkeen ilmenneiden palkanmaksuongelmien ennalta-arvaamattomuus ja odottamattomuus, kaupungista johtumattomat syyt palkanmaksun ongelmissa, kaupungin oma-aloitteiset kattavat toimenpiteet palkanmaksuvirheiden korjaamiseksi sekä virheistä aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi ja hyvittämiseksi työntekijöille. Määrän arvioinnissakin on huomioitava, että palkanmaksun virhetaso on jo vakiinnutettu palkanmaksu-uudistusta edeltänyttä alemmalle tasolle. Toimiin on ryhdytty hyvissä ajoin ennen kanteen vireille tuloa työtuomioistuimessa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

Sote ry:n valvontapyyntö 3.4.2023
KT:n vastaus valvontapyyntöön 6.4.2023

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kirjalliset todisteet

Tehy ry:n valvontapyyntö 16.6.2022, siihen KT:lta annettu vastaus 16.6.2022 liitteineen (Helsingin kaupungin toimenpiteitä koskeva diaesitys), jatkoviesti 28.6.2022 liitteineen (Helsingin palkanmaksun korjaustoimenpiteitä koskeva diaesitys, jota käsitelty kaupunginhallituksessa 21.6.2022) sekä KT:n asiaan liittyvä sähköpostimuistutus ja kysely korjaustoimenpiteiden vaiheesta Helsingin kaupungille 16.6.2022
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n sähköpostiyhteydenotot Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:hen 17.5. ja 11.7.2022, KT:n vastaukset 23.5.2022 ja 28.6.2022 sekä KT:n Helsingin kaupungille lähettämä sähköposti 23.5.2022
Tehy ry:n valvontapyyntö 28.2.2023 ja siihen KT:lta 3.3.2023 annettu vastaus
Tehy ry:n valvontapyyntö 3.4.2023 ja siihen KT:lta 6.4.2023 annettu vastaus
KT:n sähköpostiviesti Helsingin kaupungille 3.5.2023: tiedustelu koskien palkanmaksun ajankohtaista tilannetta

Helsingin kaupungin kirjalliset todisteet

Kansliapäällikön päätös 12.10.2022, 192 §
Kansliapäällikön päätös 6.7.2022, 148 §
Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunnan päätös 12.10.2022, § 22
Kaupunginhallituksen päätös 9.1.2023, § 11

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Virka- ja työehtosopimusmääräysten rikkominen ja Helsingin kaupunkiin kohdistettu hyvityssakkovaatimus

Kysymyksessä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen palkanmaksua koskevien määräysten sisältö on riidaton, eikä niiden soveltamiseen liity epäselvyyttä. Asiassa on riidatonta myös se, että kaupunki ei ole suorittanut kaikkia työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkoja oikeamääräisesti ja oikea-aikaisesti tässä kanteessa tarkoitettuna aikana eli huhtikuun palkanmaksupäivänä 2023. Työtuomioistuin toteaa näillä riidattomilla seikoilla selvitetyn, että Helsingin kaupunki on menetellyt kysymyksessä olevien työ- ja virkaehtosopimusmääräysten vastaisesti. Kanteessa esitetty vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä.

Helsingin kaupunkiin kohdistettu hyvityssakkovaatimus

Työehtosopimuslain 7 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimukseen sidottu työnantaja, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä, voidaan tuomita siitä maksamaan hyvityssakko. Lain 10 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain 20 §:n 1 momentin mukaan työtuomioistuin voi tuomita maksamaan hyvityssakon virkaehtosopimukseen sidotun, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sopimuksen määräyksiä. Lain 21 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon vahingon ja syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen, kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Oikeuskirjallisuudessa on lausuttu, että hyvityssakkovastuu edellyttää työ- tai virkaehtosopimusmääräyksen vastaista menettelyä. Työnantajan edellytetään lisäksi rikkoneen sopimusta tietensä, tai ainakin työnantajan olisi pitänyt perustellusti tietää rikkovansa määräystä. Lain sanonnalla viitataan tahallisuuteen tai törkeän huolimattomuuden kaltaiseen piittaamattomuuteen työehtosopimuksen rikkomisessa. Edellytyksestä johtuu, ettei hyvityssakkovaatimusta hyväksytä läheskään kaikissa niissä tapauksissa, joissa kollektiivisopimusta sinänsä on todettu rikotun. Kaiken kaikkiaan hyvityssakkovastuun edellytyksiä arvioidaan kokonaisharkinnalla, johon vaikuttavat monet tulkinta- ja soveltamistilanteeseen liittyvät tapauskohtaiset olosuhteet. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 156, 157 ja 160)

Kaupunki on katsonut, ettei sen menettely ole ollut tahallista tai törkeän tuottamuksellista eikä myöskään piittaamatonta työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksistä. Kaupunki on vedonnut muun ohella siihen, että uuden palkkajärjestelmän käyttöönoton jälkeen ilmenneet palkanmaksun ongelmat olivat pääosin johtuneet järjestelmän tiedonsiirtoon liittyvistä haasteista, henkilövaihdoksista, toimintatapamuutoksen kokoluokasta, palkkahallinnon asiakkaiden eli toimialojen ja virastojen vaikeuksista sisäistää muutoksia ja järjestelmän käytettävyyteen liittyvistä ongelmista. Nämä olivat olleet sellaisia ennalta-arvaamattomia tai näkymättömissä olleita ongelmia, joita voitiin ryhtyä ratkaisemaan vasta niiden ilmetessä. Kaupunki oli pyrkinyt huolellisesti ja kaikin käytettävissä olevin keinoin estämään palkanmaksuongelmien syntymisen tekemällä laajamittaisia korjaavia toimenpiteitä. Näin toimien se oli saanut palkkavirheiden tason palkanmaksu-uudistusta edeltäneelle tasolle.

Asiassa on riidatonta, että Helsingin kaupunki on siirtynyt huhtikuussa 2022 käyttämään palkanmaksussa uutta Sarastia365 HR -järjestelmää. Kaupungin työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkanmaksussa on ollut ongelmia toukokuusta 2022 lukien. Työtuomioistuin toteaa, että kaupunki on esittänyt kirjallista todistelua eräistä toimenpiteistä, joihin se on asiassa ryhtynyt.

Kansliapäällikön päätöksestä 6.7.2022 ilmenee, että kaupunki on osoittanut lähes kahden miljoonan euron suuruisen määrärahan konsulttitoimiston palkkaamiseksi auttamaan palkkahallinnon vakauttamisessa. Kansliapäällikön 12.10.2022 tekemän päätöksen mukaan kaupunki on varannut määrärahan vahingonkorvausten maksamiseen palkanmaksu-uudistuksesta aiheutuneista ongelmista. Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunnan päätöksestä 12.10.2022 käy ilmi, että kaupunki on varannut yhteensä miljoona euroa lisähenkilöstön hankkimiseksi palkkahallinnon tehtäviin henkilöstövuokrausyrityksen kautta. Kaupunginhallituksen päätöksen 9.1.2023 mukaan kaupunki on osoittanut vielä kuusi miljoonaa euroa palkanmaksu-uudistuksesta johtuvien korjaustoimenpiteiden suorittamiseen.

Työtuomioistuin toteaa, että sillä on ollut asiaa ratkaistessaan esillä myös asia 11/03.04.02.02.00/2023, jossa on ollut kysymys Helsingin kaupungin palkanmaksusta maaliskuussa 2023. Asianosaiset ovat samat sekä viimeksi mainitussa että käsillä olevassa asiassa. Käsillä olevassa asiassa ei ole esitetty todistetta, josta ilmenisi palkkavirheitä sisältäneiden palkkalaskelmien osuus eri kuukausina huhtikuun 2022 jälkeen. Helsingin kaupunki on kuitenkin vastauksessaan vedonnut palkkavirheiden määrän lähes jatkuvaan laskemiseen esittäen virheprosenttilukuja, jotka ovat melkein samat kuin asiassa 11/03.04.02.02.00/2023 on ilmennyt kirjallisesta todisteesta. Kaupunki on ilmoittanut, että palkkavirheiden tilastointijärjestelmää oli muutettu huhtikuussa 2023, minkä johdosta huhtikuun 2023 osalta ilmoitettu virheprosentti 6,7 sisälsi myös maaliskuun 2023 palkkavirheitä.

Työtuomioistuin katsoi 23.2.2023 antamassaan ratkaisussa TT 2023:7, että Helsingin kaupungin oli perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen palkanmaksua koskevaa määräystä, kun kaupunki oli sopimukseen sidottuna jättänyt työntekijöiden palkkoja osittain tai kokonaan maksamatta loka- ja marraskuussa 2022. Työtuomioistuin totesi, että kaupunki on velvollinen huolehtimaan siitä, että sen työntekijät ja viranhaltijat saavat palkkansa oikeamääräisinä ja oikea-aikaisesti, ja katsoi, että palkanmaksussa esiintyneiden, edelleen korjaamatta olleiden virheiden määrä oli loka-marraskuussa 2022 ollut merkittävä. Osittain puuttuvien palkkojen kumulatiivinen määrä oli ollut 5.009 ja kokonaan puuttuvien palkkojen 89. Virheiden määrä oli niin korkea, ettei työtuomioistuin antanut arvioinnissa merkitystä sille, että kaupunki oli esittänyt selvitystä toimenpiteistä, joilla se oli pyrkinyt korjaamaan palkanmaksussa esiintyneitä odottamattomia ongelmia ja lieventämään ja hyvittämään palkanmaksuongelmien vaikutuksia. Kaupunki velvoitettiin maksamaan Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:lle (Sote ry) hyvityssakkoa 6.000 euroa.

Työtuomioistuin katsoi Sote ry:n nostaman toisen kanteen johdosta asiassa TT 2023:24, että Helsingin kaupunki oli rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä joulukuun 2022 ja helmikuun 2023 välisinä palkanmaksupäivinä, ja tuomitsi Helsingin kaupungin suorittamaan Sote ry:lle hyvityssakkoa 3.000 euroa. Työtuomioistuin totesi, että palkkavirheiden määrä oli edelleen ollut korkea, kun helmikuussa 2023 osittain maksamattomia palkkoja oli ollut 4.691 ja kokonaan puuttuvia 78.

Helsingin kaupunki on vedonnut asiassa muun ohella siihen, että edellisen palkanmaksujärjestelmän aikana arviolta noin viidessä prosentissa palkoista oli ollut virheitä, mutta virheiden tilastointi ei ollut täysin yhteismitallista entisessä ja nykyisessä järjestelmässä. Työtuomioistuimella ei ole aihetta arvioida uusien palkkavirheiden prosentuaalisen kokonaismäärän kehitystä ja korjaamatta olleiden palkkavirheiden kumulatiivisen määrän muuttumista käsillä olevassa asiassa toisin kuin asiassa 11/03.04.02.02.00/2023. Uusien virheiden prosentuaalinen määrä on enimmäkseen laskenut kesän 2022 jälkeen. Asiassa 11/03.04.02.02.00/2023 on myös selvitetty, että Helsingin kaupunki oli saanut huhtikuun 2023 alkuun mennessä vuoden 2022 aikana syntyneet palkkavirheet lähes kokonaan korjattua. Myös uusien virheiden korjausnopeus oli parantunut jonkin verran, ja virheitä korjattiin enemmän kuin uusia virheitä syntyi.

Työtuomioistuin katsoo, että Helsingin kaupunki on lähes vuoden aikana kohdentanut huomattavasti resursseja palkkajärjestelmän ongelmien korjaamiseen. Kaupungin toimilla on myös ollut ilmeinen vaikutus siihen, että palkanmaksun ongelmat ovat vähentyneet. Virheiden määrää huhtikuussa 2023 voidaan kuitenkin edelleen pitää varsin merkittävänä. Ottaen huomioon oikeamääräisen ja -aikaisen palkanmaksun merkityksen palkansaajille työtuomioistuin katsoo, että esitetyissä olosuhteissa kaupungin on kokonaisuutena arvioiden katsottava perustellusti tienneen rikkovansa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen palkanmaksua koskevaa määräystä. Kaupunki on siten tuomittava maksamaan hyvityssakkoa. Kaupungin toimenpiteet huomioon ottaen hyvityssakon määrä voi kuitenkin olla alhaisempi kuin aikaisemmissa tuomioissa, jotka ovat koskeneet Helsingin kaupungin palkanmaksun ongelmia.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:hen kohdistettu hyvityssakkovaatimus

Kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain 11 §:n mukaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n on valvottava, että kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät noudattavat mainitun lain säännöksiä ja virkaehtosopimuksen määräyksiä. Lain 20 §:n 2 momentin mukaan muun muassa jos Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT jättää noudattamatta, mitä 11 §:ssä säädetään, on sen, jollei virkaehtosopimuksessa ole toisin määrätty, maksettava vahingonkorvauksen sijasta hyvityssakko.

Kuten oikeuskirjallisuudessa on todettu, työehtosopimukseen osalliset ja muuten sidotut järjestöt ovat työehtosopimuslain 8 §:n nojalla velvollisia valvomaan, että niiden jäsenet noudattavat mainitusta laista johtuvia velvollisuuksiaan: työrauhavelvollisuutta ja velvollisuutta noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä. Samanlainen valvontavelvollisuus on Kunnallisella työmarkkinalaitoksella (nykyään Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT) suhteessa kuntiin ja kuntayhtymiin. Työnantajaliiton on huolehdittava, että työnantaja ryhtyy toimiin työehtosopimuksen väärän soveltamisen korjaamiseksi olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman nopeasti. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 161)

Työtuomioistuimen tuomiolla TT 2023:44 ratkaistussa asiassa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry oli muun ohella vaatinut, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT (KT) velvoitettaisiin maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, kun Helsingin kaupungin työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkanmaksussa oli ollut toukokuusta 2022 tammikuuhun 2023 palkanmaksupäivinä ongelmia siten, että osa työntekijöistä ja viranhaltijoista oli jäänyt kokonaan tai osittain ilman työ- ja virkaehtosopimuksen mukaista palkkaansa. Ottaen huomioon Helsingin kaupungin käynnistämät varsin laajamittaiset toimet ongelmien ratkaisemiseksi ja näiden toimien vaikutukset uusien palkkavirheiden määrään työtuomioistuin katsoi, että KT:lla ei ollut käytännössä ollut mahdollisuutta myötävaikuttaa enemmän palkanmaksuongelmien poistamiseen tai lyhentää niiden ratkaisemiseen kuluvaa aikaa. Vaikka KT:n valvontatoimet eivät olleet välittömästi johtaneet tilanteen korjaantumiseen, KT oli toiminut näissä olosuhteissa mahdollisuuksiensa mukaan ja riittävän joutuisasti. Työtuomioistuin katsoi, että KT ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa, ja hylkäsi kanteen KT:n osalta.

Työtuomioistuin katsoo, että käsillä olevassa asiassa ei ole esitetty perusteita arvioida KT:n menettelyä aiemmasta poiketen. KT:hen kohdistettu vaatimus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian hävitessään Helsingin kaupunki on edellä lausutun pääsäännön nojalla velvollinen korvaamaan Sote ry:n oikeudenkäyntikulut. Kaupunki on hyväksynyt kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään.

Kanne on hylätty siltä osin kuin se on kohdistettu KT:hen. Kanne on tullut vireille ennen kuin työtuomioistuin on antanut edellä mainitun ratkaisunsa TT 2023:44. Työtuomioistuin katsoo kysymyksen KT:n väitetystä valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä olleen kannetta nostettaessa siinä määrin epäselvä ja tulkinnanvarainen, että Sote ry:llä on ollut perusteltu aihe saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tällä perusteella työtuomioistuin harkitsee oikeaksi velvoittaa KT:n pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

vahvistaa, että Helsingin kaupunki on rikkonut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen II luvun 18 §:n määräystä jättämällä maksamatta työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkoja kokonaan tai osittain huhtikuun 2023 palkanmaksupäivänä,
tuomitsee Helsingin kaupungin maksamaan Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:lle 750 euroa hyvityssakkoa ja
velvoittaa Helsingin kaupungin maksamaan Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 2.405 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT velvoitetaan pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Risto Lerssi, Mika Lallo, Anu-Tuija Lehto ja Paula Ilveskivi jäseninä. Esittelijä on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.