4.9.2020

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- ensisijaisesti tuomitsee Turun Teollisuustyöntekijät ry:n työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoon

- toissijaisesti tuomitsee ammattiosaston työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä hyvityssakkoon

- velvoittaa ammattiosaston korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 2.720 eurolla korkoineen.

Perusteet

Ammattiosasto on rikkonut sille kuuluvaa työrauhavelvollisuutta järjestämällä laittoman työtaistelun 6.–10.3.2020.

Lakolla pyrittiin painostamaan työnantajaa muuttamaan palkkausta ja palkitsemista ja pidättäytymään vallitsevan palkkaustavan perusteella tehdyistä liikkeenjohdollisista päätöksistä. Palkkiopalkka on määritelty osaksi Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välisen työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää ja on yksi johtamisen välineistä. Työtaistelu kohdistui siten työehtosopimuksen palkkaustapoja koskevan 11.2 kohdan ja työnjohto-oikeutta koskevan 6 kohdan määräyksiin.

Ammattiosasto on ollut aktiivisesti mukana järjestämässä lakkoa. Pääluottamusmiehen osallistuminen lakkoa välittömästi edeltäneeseen työmaakokoukseen ja siihen perustuvan lakkovaroituksen lähettäminen on katsottava työrauhavelvollisuuden rikkomiseksi (TT 2006:76).

Työnantajan tiedossa ei ole, että ammattiosasto tai sen edustajat olisivat ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin lakon estämiseksi ja työrauhan säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Mikäli joihinkin työnantajalle tuntemattomiksi jääneisiin toimenpiteisiin olisikin ryhdytty, ovat ne joka tapauksessa näillä näkymin riittämättömiä työrauhan säilyttämiseksi tehtaalla.

Lakon vuoksi on menetetty 1.608 työtuntia ja siitä on aiheutunut yhteensä arviolta 202.609 euron suuruiset menetykset.

Vastaus kannevaatimuksiin

Teollisuusliitto ry on vastannut kuultavan puolesta oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 3 momentin perusteella.

Vastauksessa on kiistetty ensisijainen kannevaatimus työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Vastauksessa on myönnetty toissijainen kannevaatimus valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Kantajan oikeudenkäyntikulut on myönnetty perusteeltaan ja määrältään.

Kanteen kiistämisen perusteet

Ammattiosasto ei ole voinut rikkoa työrauhavelvollisuuttaan aktiivisesti, sillä vain kahdeksan osaston jäsentä on työssä kyseisessä yhtiössä. Vaikka kuultavan osaston puheenjohtaja onkin yhtiön työntekijöiden pääluottamusmies, ei voitane automaattisesti pitää sitä perusteena osaston vastuulle asiassa. Kuultava osasto on kooltaan suuri. Osastoon kuuluva pääluottamusmies on yhteensä 30 työpaikalla ja osastoon kuuluvia jäseniä on työssä vielä paljon lukuisammassa määrässä yrityksiä. Kuultava osasto on käytännössä täysin ulkopuolinen työnseisaukseen muutoin kuin kahdeksan jäsenen ja pääluottamusmiehen osalta.

Työnseisaus ei ole ollut kuultavana olevan osaston aktiivisesti järjestämä. Se, että pääluottamusmies on ilmoittanut siitä työnantajalle, ei voine luoda perustetta muutoin lähes täysin asiaan ulkopuolisen osaston vastuulle. Ilmoittaminen on ollut hyvän työmarkkinakäytännön ja yrityksen edun mukaista.

Valvontavelvollisuuden kuultavana oleva ammattiosasto on oikeuskäytännön mukaisesti laiminlyönyt, koska muutamia sen jäseniä on osallistunut työnseisaukseen, eikä osasto ole onnistunut sitä estämään.

Mahdollisen sakon määrässä tulee ottaa huomioon se, että kuultavana oleva ammattiosasto on käytännössä lähes ulkopuolinen työnseisauksessa. Vain noin 0,3 prosenttia osaston jäsenistä on työssä kyseisessä yrityksessä ja vielä harvempi on osallistunut työnseisaukseen. Pääluottamusmies on ollut normaalisti työssä.

Kanteessa ilmoitetut vahingot ovat määrältään perustelemattomia ja ilmeisen ylimitoitettuja ottaen huomioon sen, että pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu sekä yhtiön jatkuvasti käyttämät noin 150 vuokratyöntekijää olivat työssä koko ajan normaalisti, eikä yhtiön tuotanto keskeytynyt missään vaiheessa.

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

X Oy:n Piikkiön toimipaikalla järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi perjantaina 6.3.2020 kello 8.45 ja päättyi tiistaina 10.3.2020 kello 15.30. Työtaisteluun osallistui 65 työntekijää. Heistä kaikki eivät kuitenkaan olleet Turun Teollisuustyöntekijät ry:n jäseniä, sillä yhtiössä työskentelee kahdeksan mainitun ammattiosaston jäsentä. Vastauksen perusteella heistäkään kaikki eivät osallistuneet työnseisaukseen.

Työtaistelun syynä olivat työnantajan tekemät muutokset palkkiopalkkausjärjestelmän mukaisiin pätevyysosuuksiin. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen palkkaustapoja koskevan 11.2 kohdan ja työnjohto-oikeutta koskevan 6 kohdan määräyksiin.

Ammattiosaston vastuu

Pääluottamusmies on osallistunut lakkoa välittömästi edeltäneeseen työmaakokoukseen ja lähettänyt yhtiölle noin puoli tuntia ennen lakon alkamista lakkovaroituksen edellä kerrotuin tavoin. Pääluottamusmiehen toiminta osoittaa, että hän on hyväksynyt lakon toimeenpanon ja ottanut siten vastuun työtaistelusta (ks. myös esim. TT 2019:115, 2019:78, 2017:92, 2014:149). Ammattiosasto vastaa edustajansa toiminnasta ja on siten syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Hyvityssakko

Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Turun Teollisuustyöntekijät ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun Teollisuustyöntekijät ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.800 euroa.

Turun Teollisuustyöntekijät ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.720 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Murto, Aarto, Lallo, Lehto ja Tiainen jäseninä. Esittelijä on ollut Korhonen.

Tuomio on yksimielinen.