TT 2020:101
- Ämnesord
- Keskusjärjestösopimus, Luottamusmiehen valinta, Työehtosopimuksen tulkinta
- År för fallet
- 2020
- Meddelats
- Diarienummer
- R 43/19
Työehtosopimuksen ja sen osana noudatettavan keskusjärjestöjen välisen luottamusmiessopimuksen sanamuodot sekä alan soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys puolsivat tulkintaa, jonka mukaan toimihenkilöillä oli oikeus valita useampia luottamusmiehiä sopimatta siitä erikseen työnantajan kanssa. Luottamusmiehiä valittaessa oli kuitenkin aina otettava huomioon työehtosopimusmääräyksen mukaiset luottamusmiesvalintoja ohjaavat kriteerit.
Työtuomioistuin katsoi, että asiakaspalvelutyön erityispiirteet huomioon ottaen oli tässä tapauksessa ollut perusteltua valita työpaikalle pääluottamusmiehen lisäksi luottamusmies edustamaan asiakaspalvelussa työskenteleviä toimihenkilöitä.
KANTAJA
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
VASTAAJAT
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Oy X Ab
ASIA
Luottamusmiehen valinta
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 27.2.2020
Pääkäsittely 15.10.2020
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välisessä matkatoimistoja koskevassa 1.2.2017 - 30.4.2021 voimassa olevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset.
3 § Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan voimassa olevia EK-SAK keskusjärjestösopimuksia, siten kuin niiden voimassaolosta on erikseen sovittu sekä PALTA-AKT sopimuksia niiltä osin kuin niistä ei ole muuta tässä sopimuksessa sovittu. 31.10.2013 ovat voimassa seuraavat sopimukset:
---
PT-SAK Luottamusmiessopimus 29.9.1995
---
21 § Luottamusmies
1. Toimihenkilöillä on oikeus keskuudestaan valita yksi tai useampia luottamusmiehiä, joiden tehtävänä on edustaa heitä tämän sopimuksen tulkintaa ja työehtoja yleensä koskevissa asioissa sekä valvoa heidän puolestaan tämän sopimuksen noudattamista. Luottamusmiehen vaalista on viipymättä annettava kirjallinen tieto työnantajalle.
Luottamusmiesvalinnoissa tulee kiinnittää huomiota työpaikan kokoon, sen alueelliseen sijaintiin sekä yrityksen toimintayksikön rakenteisiin.
---
4. Mikäli luottamusmies on asiakaspalvelutehtävissä tai hän ei voi muuten hoitaa luottamusmiestehtäväänsä varsinaisella työpaikalla, tulee hänelle osoittaa sopiva tila, mikäli mahdollista.
Luottamusmiehelle tulee antaa riittävästi aikaa ja tarvittaessa säännöllisesti viikoittaisesti toistuvaa vapautusta luottamusmiestehtävien hoitamista varten paikallisesti sovittavalla tavalla. Ellei paikallisesti muuta sovita, pääluottamusmiehen työstä vapautus määräytyy seuraavasti:
työntekijöiden lukumäärä työstä vapautusaika keskimäärin viikossa
31 - 70 3 tuntia viikossa
71 - 120 5 tuntia viikossa
121 - 260 8 tuntia viikossa
261 - 15 tuntia viikossa
---
7. Muilta osin noudatetaan EK:n ja SAK:n välistä luottamusmiessopimusta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Palvelutyönantajat ry:n (PT) ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n (SAK) välisessä luottamusmiessopimuksessa 29.9.1995 on muun ohella seuraavat määräykset.
---
3 §
---
Mikäli luottamusmiehiä esitetään valittavaksi yritykseen jollekin työehtosopimusalalle enemmän kuin yksi, on valinnasta sovittava työnantajan kanssa.
---
Luottamusmiehen ja mahdollisen varamiehen valinnasta voidaan liittojen välillä sopia toisin.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
ASIAN TAUSTA
Oy X Ab:ssa on ollut pääluottamusmies A, joka on edustanut kaikkia yhtiön matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä työskentelevää 64 toimihenkilöä, joista asiakaspalvelussa on työskennellyt 37. Kaikki 64 toimihenkilöä ovat työskennelleet samassa rakennuksessa. B on ollut varapääluottamusmies. B on 29.11.2018 valittu lisäksi asiakaspalveluosaston luottamusmieheksi. Valinnasta on annettu kirjallisesti tieto työnantajan edustajalle C:lle 12.12.2018. C ei ole suostunut allekirjoittamaan ilmoitusta luottamusmiesvalinnasta, vaan on palauttanut lomakkeen 28.12.2018. Työnantaja ei ole hyväksynyt luottamusmiehen valintaa. B:lle ei ole näin ollen myöskään annettu vapautusta työstään luottamusmiestehtävän hoitamiseksi.
Matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen 21 §:n 7 kohdassa EK:n ja SAK:n välisellä luottamusmiessopimuksella tarkoitetaan PT-SAK luottamusmiessopimusta 29.9.1995.
Työehtosopimuksen osana on kymmeniä vuosia noudatettu jotakin keskusjärjestöjen välistä luottamusmiessopimusta siten kuin niiden voimassaolosta on erikseen sovittu.
KANNE
Vaatimukset
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin
- vahvistaa, että Oy X Ab:n työntekijöillä on ollut oikeus valita pääluottamusmiehen lisäksi toinen luottamusmies edustamaan asiakaspalvelussa työskenteleviä työntekijöitä ja että yhtiö on rikkonut matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen 21 §:n 1 ja 4 kohtia, kun se ei ole hyväksynyt luottamusmiehen valintaa eikä antanut tälle työehtosopimuksen edellyttämää vapautusta tehtävän hoitamista varten,
- velvoittaa Oy X Ab:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen rikkomisesta,
- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja
- velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 10.330 eurolla korkoineen.
Perusteet
Oy X Ab on laiminlyönyt noudattaa matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen 21 §:n määräyksiä luottamusmiehen valinnasta ja tälle annettavasta vapautuksesta.
Työehtosopimuksen 21 §:n 1 kohtaa on tulkittu vakiintuneesti sen sanamuodosta ilmenevällä tavalla siten, että toimihenkilöillä on oikeus valita yksi tai useampi luottamusmies ilman, että siitä työnantajan kanssa erikseen sovitaan. Määräyksen tulkinnasta ei ole aiemmin ollut erimielisyyttä tai epäselvyyttä liittojen välillä. Vaikka Palvelualojen työnantajat PALTA ry on työehtosopimusneuvotteluissa välillä pyrkinyt muuttamaan määräystä, se ei ole siinä onnistunut.
Työehtosopimuksen 21 §:n 7 kohdan mukaan pykälän 1-6 kohdissa on mainittu ne määräykset, joista on sovittu keskusjärjestöjen välisestä luottamusmiessopimuksesta mahdollisesti poikkeavalla tavalla. Vain muilta osin noudatetaan keskusjärjestöjen välistä luottamusmiessopimusta.
Luottamusmiesten valinnasta on työehtosopimuksen 21 §:ssä sovittu erityisesti, yleisemmästä keskusjärjestöjen välisestä luottamusmiessopimuksesta poikkeavalla tavalla, jolloin erityinen määräys on syrjäyttänyt yleisemmän. Keskusjärjestöjen välinen luottamusmiessopimus on työehtosopimusmääräyksiä täydentävä vain niiltä osin kuin työehtosopimuksessa ei ole muuta sovittu.
Yhtiön toimipisteen koko, edustettavien toimihenkilöiden määrä ja toimipisteen rakenne huomioiden työpaikalle on ollut perusteltua valita useampi luottamusmies. Toimihenkilöiden työtehtävät, työajat ja muut työsuhteen ehdot poikkeavat toisistaan niin paljon, että asiakaspalvelua hoitavia niin kutsutun Contact centerin toimihenkilöitä edustamaan on ollut tarpeen valita oma luottamusmies.
Luottamusmiesmääräysten soveltamiskäytäntö
Alalla on vakiintuneesti jo vuosikymmenien ajan valittu samaan toimipisteeseen useita luottamusmiehiä, eikä tätä ole aiemmin työnantajien toimesta estetty tai riitautettu.
Työntekijöiden oikeudella tarvittaessa valita useampi kuin yksi luottamusmies on erittäin pitkäaikainen ja vakiintunut soveltamiskäytäntö. Maili ry:tä edeltänyt Matkatoimistovirkailijoiden yhdistys MVY ry on 11.11.1980 liittynyt SAK ry:n alaiseen TEKERI ry:hyn, ja sitä kautta 12.2.1981 alkaen sovellettavaksi on tullut keskusjärjestöjen LTK ja SAK välinen 6.3.1970 päivätty luottamusmiessopimus. Tätä ennen on sovellettu LTK:n ja TVK:n välistä 15.6.1976 solmittua luottamusmiessopimusta. Edellä mainittujen luottamusmiessopimusten määräykset poikkeavat sisällöllisesti toisistaan eli niistä ei voida päätellä vakiintunutta soveltamiskäytäntöä. Sen sijaan työehtosopimuksen määräykset koskien luottamusmiesvalintaa ovat pysyneet olennaisilta osiltaan samanlaisina ja sallineet useamman luottamusmiehen valinnan. Työehtosopimuksen määräykset ovat myös koko ajan olleet ensisijaisia, ja keskusjärjestöjen välisiä luottamusmiessopimuksia on sovellettu täydentävinä vain siltä osin kuin työehtosopimuksessa erikseen niin on määrätty.
B toimi yhtiön pääluottamusmiehenä siirtyessään vuonna 2014 työskentelemään Helsingin toimipisteeseen. Helsingin toimipisteen paikalliseksi luottamusmieheksi valitun D:n asema luottamusmiehenä lakkasi tuolloin, mikä ei kuitenkaan johtunut B:n siirtymisestä Helsinkiin vaan D:n henkilökohtaisista syistä.
Hyvityssakot ja oikeudenkäyntikulut
Yhtiön on tullut perustellusti tietää sitä velvoittavista työehtosopimuksen määräyksistä. Laiminlyödessään niiden noudattamisen yhtiö on rikkonut työehtosopimusta, ja se on siten tuomittava hyvityssakkoon.
PALTA ry on tiennyt selvän ja riidattoman työehtosopimuksen määräyksen rikkomisesta. Laiminlyödessään oikaista yhtiön menettelyä PALTA ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Hyvityssakkojen tulee olla tuntuvia vastaajien työehtosopimuksen määräyksiä kohtaan osoittaman välinpitämättömyyden vuoksi ja koska kyse on liikevaihdoltaan merkittävästä yrityksestä. Lisäksi työntekijöiden järjestäytymisvapauden toteuttamista koskevalla määräyksellä on erityinen merkitys, joka tulee ottaa huomioon syyllisyyden määrää ja hyvityssakkojen suuruutta arvioitaessa.
Oikeudenkäyntikulujen osalta ei ole syytä poiketa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n pääsäännöstä.
VASTAUS
Vaatimukset
Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Oy X Ab ovat vaatineet, että kanne hylätään. Lisäksi vastaajat ovat vaatineet, että työtuomioistuin velvoittaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 7.545 eurolla korkoineen tai että asianosaiset joka tapauksessa velvoitetaan pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Perusteet
Luottamusmiesmääräysten sanamuoto ja tarkoitus
B:n valinnasta luottamusmieheksi ei ole sovittu työnantajan kanssa työehtosopimuksen osana noudatettavan keskusjärjestösopimusmääräyksen mukaisesti. Valinnalle ei ole ollut perusteita.
Työehtosopimuksen luottamusmiesten valintaa koskevia määräyksiä on tarkasteltava kokonaisuutena. Määräystekstin sanamuodon perusteella ei voida päätellä, missä tapauksessa luottamusmiehiä voidaan valita useampia kuin yksi. Useampia luottamusmiehiä valittaessa on otettava huomioon työpaikan koko, alueellinen sijainti ja yrityksen toimintayksikön rakenne.
Yhtiön koko on työehtosopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden kokonaismäärä sekä asiakaspalvelussa toimivien toimihenkilöiden määrä huomioon ottaen verrattain pieni. Yhtiön toimitilat on keskitetty samaan rakennukseen Vantaalla. Asiakaspalvelussa työskentelevät toimihenkilöt työskentelevät samassa toimintayksikössä samankaltaisissa työtehtävissä kuin muutkin työehtosopimuksen piirissä olevat toimihenkilöt, ja heidän työsuhteensa ehdot ovat pitkälti samanlaiset. Kaikkien kyseessä olevien toimihenkilöiden työsuhteen ehdot määräytyvät saman työehtosopimuksen mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa useamman kuin yhden luottamusmiehen valinta ei ole työehtosopimuksen 21 §:n sanamuoto ja tarkoitus huomioon ottaen perusteltua.
PT:n ja SAK:n välistä luottamusmiessopimusta noudatetaan osana työehtosopimusta. Luottamusmiessopimuksella tarkennetaan useamman luottamusmiehen valintatilanteessa noudatettavia sääntöjä. PT-SAK luottamusmiessopimus edellyttää työnantajan kanssa sopimista, kun luottamusmiehiä esitetään valittavaksi yrityksen jollekin työehtosopimusalalle enemmän kuin yksi. Samaa on edellyttänyt myös aiemmin noudatettu LTK-SAK luottamusmiessopimus soveltamisohjeineen. Edelleen aiemmin noudatettu LTK-TVK luottamusmiessopimus 15.6.1976 on edellyttänyt sopimista työnantajapuolen kanssa siitä, että suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen voitaisiin valita keskusjärjestösopimuksen tarkoittamia eri luottamusmiehiä sen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin. Sama keskusjärjestösopimus on niin ikään edellyttänyt sopimista työnantajapuolen kanssa siitä, että luottamusmiehiä valittaisiin yritysten osastoihin.
Määräysteksti ”Luottamusmiesvalinnoissa tulee kiinnittää huomiota työpaikan kokoon, sen alueelliseen sijaintiin sekä yrityksen toimintayksikön rakenteisiin” on sisältynyt työehtosopimukseen sopimuskaudesta 1.3.1994 - 30.11.1995 lähtien. Muilta osin luottamusmiesmääräykset ovat olleet olennaiselta sisällöltään samanlaiset ainakin sopimuskaudesta 1.3.1980 - 28.2.1982 lähtien. Työehtosopimuksen olennaisena osana on siten noudatettu keskusjärjestöjen luottamusmiessopimuksia jo kymmenien vuosien ajan.
Luottamusmiesmääräysten soveltamiskäytäntö
Matkatoimistoalalla vuosikymmenien ajan noudatetun vakiintuneen käytännön mukaan tietyn yrityksen yhteen toimipisteeseen ei ole valittu useampaa matkatoimistoalan työehtosopimuksen mukaista luottamusmiestä. Työntekijäpuoli ei ole aikaisemmin riitauttanut käytäntöä.
Yrityksessä on voinut toiminut useampia luottamusmiehiä siten, että työntekijät ovat valinneet pääluottamusmiehen lisäksi luottamusmiehen toisella paikkakunnalla sijaitsevaan toimipisteeseen. Tällainen järjestely on ollut perusteltu, kun yrityksellä on ollut merkittävän suuruisia yksiköitä maantieteellisesti eri talousalueilla. Työnantajapuoli on välillä ollut kriittinen tällaisista luottamusmiesvalinnoista, ja asiasta on käyty keskusteluja työntekijäpuolen kanssa.
Sittemmin alan rakennemuutos on aiheuttanut sen, että yritysten toimipisteitä eri paikkakunnilla on suljettu, ja ne ovat keskittyneet yhä harvemmille paikkakunnille. Tämä kehitys on supistanut alalla työskentelevän työvoiman määrää ja siten luottamusmiesten edustamien toimihenkilöiden määrää.
B työskenteli yhtiön Tampereen toimipisteessä vuoteen 2014 asti, jolloin kyseinen toimipiste lakkautettiin. B toimi tuolloin yhtiön pääluottamusmiehenä. Hän siirtyi työskentelemään Helsingin toimipisteeseen, minkä johdosta kyseisen toimipisteen paikalliseksi luottamusmieheksi valitun henkilön asema luottamusmiehenä lakkasi. AKT ry ei ole riitauttanut tätä menettelyä. Sittemmin toimihenkilöt valitsivat uuden henkilön yhtiön pääluottamusmieheksi B:n sijaan, joka valittiin varapääluottamusmieheksi.
Hyvityssakot ja oikeudenkäyntikulut
Työehtosopimusmääräysten tulkinnanvaraisuudesta ja syntyolosuhteista johtuen oikeudenkäynnin ei voida katsoa aiheutuneen vastaajien toiminnasta. Mikäli kanne menestyisi, on asiassa sen tulkinnanvaraisuuden vuoksi perusteet jättää hyvityssakot tuomitsematta ja jättää kantajan oikeudenkäyntikulut sen itsensä vastattaviksi.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Liittojen välinen erimielisyysmuistio 2.4.2019 ja neuvottelumuistio työpaikalla käydystä neuvottelusta 30.1.2019
2. Matkatoimistoja koskevat työehtosopimukset 1.3.1980 - 28.2.1982 ja 12.2.1981 - 28.2.1983
3. Maili ry:n luottamusmiehilleen 26.10.1998 lähettämä kysely ja vastaukset
Vastaajien kirjalliset todisteet
1. LTK-SAK luottamusmiessopimus 6.3.1970 soveltamisohjeineen, erityisesti 2 § ja sitä koskevat soveltamisohjeet
2. LTK-TVK luottamusmiessopimus 15.6.1976, erityisesti 2 §
3. Otteet matkatoimistoja koskevista työehtosopimuksista 1.3.1980 - 28.2.1982 ja 12.2.1981 - 28.2.1983 (K2)
4. Maili ry:n luottamusmiehilleen 26.10.1998 lähettämä kysely ja vastaukset siihen (K3)
Kantajan henkilötodistelu
1. E
2. B
3. F
4. D
5. A
Vastaajien henkilötodistelu
1. E
2. G
3. H
4. I
5. J
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko Oy X Ab:n toimihenkilöillä ollut oikeus valita pääluottamusmiehen lisäksi toinen luottamusmies edustamaan asiakaspalvelussa työskenteleviä toimihenkilöitä sopimatta asiasta työnantajan kanssa.
Mikäli työtuomioistuin katsoo, että toimihenkilöillä työehtosopimuksen perusteella on oikeus yhtä useamman luottamusmiehen valitsemiseen ilman työnantajan suostumusta, ratkaistavaksi tulee vastaajien esittämän väitteen johdosta kysymys siitä, onko toisen luottamusmiehen valitsemiseen käsillä olevassa tapauksessa ollut perusteita. Viimeiseksi on ratkaistava hyvityssakkojen tuomitsemista ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.
Sopimusmääräysten sanamuoto
Matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen 21 §:n otsikko on Luottamusmies. Pykälän 1 kohdan ensimmäisen kappaleen mukaan toimihenkilöillä on oikeus keskuudestaan valita yksi tai useampia luottamusmiehiä. Kohdan toisen kappaleen mukaan luottamusmiesvalinnoissa tulee kiinnittää huomiota työpaikan kokoon, sen alueelliseen sijaintiin sekä yrityksen toimintayksikön rakenteisiin.
Työehtosopimuksen 21 §:n 7 kohdan mukaan muilta osin noudatetaan EK:n ja SAK:n välistä luottamusmiessopimusta. Asiassa on riidatonta, että tällä tarkoitetaan Palvelutyönantajat ry:n (PT) ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n (SAK) välistä luottamusmiessopimusta 29.9.1995. Kyseisen luottamusmiessopimuksen 3 §:n mukaan mikäli luottamusmiehiä esitetään valittavaksi yritykseen jollekin työehtosopimusalalle enemmän kuin yksi, on valinnasta sovittava työnantajan kanssa. Saman pykälän mukaan luottamusmiehen ja mahdollisen varamiehen valinnasta voidaan liittojen välillä sopia toisin.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on väittänyt, että työehtosopimuksen määräykset ovat ensisijaisia ja PT-SAK luottamusmiessopimusta noudatetaan vain siltä osin kuin työehtosopimuksessa ei ole sovittu jostain asiasta. Koska työehtosopimuksen 21 §:ssä on sovittu luottamusmiehen valinnasta, eivät PT-SAK luottamusmiessopimuksen määräykset luottamusmiehen valitsemisesta tule noudatettaviksi. Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Oy Aurinkomatkat-Suntours Ltd Ab ovat sen sijaan katsoneet, että työehtosopimus ja PT-SAK luottamusmiessopimus täydentävät toisiaan ja niiden määräyksiä on tarkasteltava kokonaisuutena. Työehtosopimuksessa ei ole tarkempia määräyksiä luottamusmiehen valinnasta, joten siltä osin on sovellettava PT-SAK luottamusmiessopimuksen 3 §:ää.
Työtuomioistuin katsoo, että PT-SAK luottamusmiessopimuksen 3 §:n sanamuoto, jonka mukaan muun muassa luottamusmiehen valinnasta voidaan liittojen välillä sopia toisin kuin luottamusmiessopimuksessa, viittaa määräyksen jäävän kokonaan soveltamatta, mikäli luottamusmiehen valinnasta on sovittu muulla tavoin työehtosopimuksessa. Sanamuoto puoltaa siten käsitystä, jonka mukaan työehtosopimuksen määräyksiä luottamusmiehen valinnasta ei ole sovellettava rinnakkain luottamusmiessopimuksessa olevan määräyksen kanssa vaan ensin mainitut määräykset syrjäyttävät jälkimmäisen.
Työtuomioistuimen käsityksen mukaan kysymyksessä olevan työehtosopimuksen 21 §:ssä ei ole mitään viitettä siitä, että toimihenkilöiden oikeus valita yksi tai useampia luottamusmiehiä edellyttäisi sopimista työnantajan kanssa. Pykälän 1 kohdan 1 kappaleessa mainittua toimihenkilöiden oikeutta on rajoitettu ainoastaan 2 kappaleessa asetetuilla luottamusmiesvalintoja ohjaavilla kriteereillä, joita ovat nimenomaisesti vain työpaikan koko, sen alueellinen sijainti sekä yrityksen toimintayksikön rakenteet.
Työehtosopimuksen 21 §:ssä on seitsemän kohtaa, joissa on sovittu muun ohessa luottamusmiehen valinnasta ja luottamusmiehelle annettavasta vapautuksesta luottamusmiestehtävien hoitamista varten. Pykälän seitsemännen eli viimeisen kohdan mukaan muilta osin noudatetaan EK:n ja SAK:n välistä luottamusmiessopimusta. Työtuomioistuin katsoo myös viimeksi mainitun kohdan tukevan käsitystä siitä, että PT-SAK luottamusmiessopimus ei tule noudatettavaksi niiden asioiden osalta, joista on nimenomaisesti sovittu työehtosopimuksen 21 §:n 1-6 kohdissa. Sopimusmääräys viittaa enemmänkin siihen, että työehtosopimuksessa ja luottamusmiessopimuksessa mahdollisesti olevia samoja asioita koskevia määräyksiä ei sovelleta rinnakkain kokonaisuutena, vaan työehtosopimuksen määräykset tulevat sovellettaviksi ensisijaisesti.
Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen ja luottamusmiessopimuksen sanamuodot tukevat enemmän Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n kuin vastaajien esittämää tulkintaa asiassa.
Osapuolten yhteinen tarkoitus ja vakiintunut soveltamiskäytäntö
Sopimusneuvottelut
Kantajan ja vastaajien kirjallisina todisteina esittämistä työehtosopimusotteista vuosilta 1980-1983 ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n palkkasihteerin E:n kertomuksesta ilmenee, että matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen 21 §:n 1 kohdan 1 kappale on ollut työehtosopimuksessa samansisältöisenä useita vuosikymmeniä eli ainakin 1980-luvun alkupuolelta lukien. Asiassa kuulluista todistajista kukaan ei ole ollut mukana määräyksen taustalla olleissa sopimusneuvotteluissa, eikä neuvotteluista ole esitetty muutakaan selvitystä.
E on kertonut, että vuodesta 2002 alkaen hänen päävastuualueenaan oli matkatoimistoalan työehtosopimuksesta neuvotteleminen. Työehtosopimuksen 21 §:n 1 kohdan 2 kappale luottamusmiesvalinnoissa huomioon otettavista seikoista oli lisätty sopimukseen vuonna 1994. E ei ollut ollut mukana neuvottelemassa lisäyksestä. Hän on pitänyt kyseistä kappaletta ohjaavana lauseena, joka ehkäisi ylilyöntejä kuten esimerkiksi useamman luottamusmiehen valitsemista edustamaan samaa työntekijäryhmää.
E on lisäksi kertonut, että liittojen välillä oli käyty epävirallisia keskusteluja luottamusmiehen valintaa koskevan määräyksen rajaamisesta niin kauan kuin hän pystyi muistamaan. Virallisia muutosehdotuksia oli tehty vuoden 2010 työehtosopimusneuvotteluissa, jolloin Palvelualojen työnantajat PALTA ry oli esittänyt 21 §:n 1 kohdan 2 kappaleeseen lisäystä, jonka mukaan jos yritykseen on valittu pääluottamusmies, voitaisiin paikallisia luottamusmiehiä valita ainoastaan silloin, kun yrityksessä on tietty määrä toimihenkilöitä. Lisäksi vuoden 2016 sopimusneuvotteluissa Palvelualojen työnantajat PALTA ry oli esittänyt pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen roolien ja valinnan selkiyttämistä. Nämä esitykset eivät kuitenkaan olleet johtaneet sopimusmuutoksiin.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n johtava työmarkkina-asiantuntija I on kertonut olleensa mukana matkatoimistoalan työehtosopimusneuvotteluissa vuosina 1987 - 2007. Hänen mukaansa työehtosopimuksen 21 §:n määräykset ja keskusjärjestöjen välinen luottamusmiessopimus täydensivät toisiaan, ja niitä tuli tulkita kokonaisuutena. Hän on kertonut, että työnantajapuoli ei ollut koskaan tunnustanut työntekijöiden subjektiivista oikeutta valita luottamusmies. Työnantajalla oli viimeinen sana, jos yritettiin valita luottamusmies paikkaan, jonne sellaista ei tarvittu. Työehtosopimuksen 21 §:n 1 kohtaan vuonna 1994 tehty lisäys oli kirjannut vallitsevan käytännön, eikä työntekijäpuoli ollut millään tavalla vastustanut lisäystä.
Y Oy:n (nykyisin Z Oy) entinen henkilöstöpäällikkö H on kertonut olleensa mukana matkatoimistoalan työehtosopimusneuvotteluissa vuosina 1973 - 2010. H on kertonut, että työehtosopimuksen 21 §:n 1 kohtaan vuonna 1994 tehdyllä lisäyksellä oli asetettu kolme kriteeriä, joiden perusteella arvioitiin, oliko luottamusmiehen valitseminen tiettyyn paikkaan tarkoituksenmukaista. Sijainti oli kriteereistä painavin, eikä samaan paikkaan ollut helposti perusteita valita useampia luottamusmiehiä.
Oy X Ab:n asiakaspalvelutyöntekijä D on kertonut olleensa mukana vuoden 1994 työehtosopimusneuvotteluissa Matkailualan ammattiliitto Maili ry:n puheenjohtajana. Hän ei ole muistanut esille tulleen, että useamman luottamusmiehen valintaan tarvittaisiin työnantajan suostumus.
Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimukselle on annettava ensisijaisesti osapuolten tarkoittama sisältö. Matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen 21 §:n 1 kohdan 1 kappaleen osalta osapuolten välisistä neuvotteluista ei ole esitetty lainkaan selvitystä. Kohtaan vuonna 1994 lisätyn 2 kappaleen osalta todistajien kertomuksista ei ilmene neuvotteluissa käsitellyn sitä, tuliko useamman luottamusmiehen valinnasta sopia työnantajan kanssa. E:n kertoman mukaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vuosien 2010 ja 2016 työehtosopimusneuvotteluissa esittänyt työehtosopimuksen 21 §:n määräykseen muutoksia, joilla rajattaisiin toimihenkilöiden oikeutta valita useampia luottamusmiehiä. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan tällaista rajaamistarvetta ei olisi ollut olemassa, jos useamman kuin yhden luottamusmiehen valinnasta olisi jo aikaisemmin voimassa olleiden sopimusten mukaan tullut sopia työnantajan kanssa. Työtuomioistuin katsoo, että sopimusneuvotteluista esitetystä näytöstä ei kuitenkaan voida tehdä johtopäätöksiä sopijapuolten tarkoituksesta nyt ratkaistavana olevan asian suhteen.
Soveltamiskäytäntö
Kantaja ja vastaajat ovat esittäneet kirjallisina todisteina Matkailualan ammattiliitto Maili ry:n luottamusmiehilleen 26.10.1998 lähettämän kyselyn vastauksineen (6 kappaletta). Vastauksista käy ilmi, kuinka monta työntekijää oli yrityksessä, jonka pääluottamusmies kyselyyn vastannut henkilö oli, sekä kuinka monta työntekijää oli yksikössä, jonka luottamusmies kyselyyn vastannut henkilö oli. Todisteesta ilmenee muun ohella, että Y Oy:ssä on ollut samaan aikaan luottamusmies Helsingissä ja Jyväskylässä ja että Ä-nimisessä yrityksessä on ollut pääluottamusmies ja varapääluottamusmies.
Työtuomioistuin toteaa, että todistajat ovat kertoneet osittain toisistaan eroavasti siitä, kuinka monta luottamusmiestä Oy X Ab:ssa kulloinkin on ollut.
E, asiakaspalvelutyöntekijä B ja pääluottamusmies A ovat kertoneet, että yhtiöllä oli ollut enimmillään kolme luottamusmiestä samaan aikaan: B oli ollut pääluottamusmies, pääkonttorin luottamusmieheksi oli valittu A ja Mikonkadun toimipisteen luottamusmiehenä oli ollut D. B on lisäksi kertonut, että yhtiöllä oli ollut aikaisemmin paikallinen luottamusmies myös Oulun ja mahdollisesti Lahdenkin konttorissa. A on kertonut tulleensa valituksi pääkonttorin luottamusmieheksi ensimmäisen kerran toimikaudeksi 2013-2014. D on kertonut olleensa Mikonkadun konttorin luottamusmies vuodesta 2013 tai ainakin 25.11.2014 alkaen syksyyn 2016 saakka.
Oy X Ab:n Senior Manager G on kertonut, että pääluottamusmies B oli siirtynyt vuonna 2014 Tampereen toimiston lakkauttamisen jälkeen Vantaan pääkonttoriin. Mikonkadun toimistossa oli ollut oma luottamusmies D vuodesta 2010 tai 2011 vuoteen 2014 saakka. Lisäksi varaluottamusmiehenä oli ollut A. G ei ollut hoitanut mitään asioita A:n kanssa eikä ollut nähnyt ilmoitusta hänen valinnastaan paikalliseksi luottamusmieheksi. G ei ollut työssään käsitellyt luottamusmiesilmoituksia.
Oy X Ab:n entinen henkilöstö- ja hallintojohtaja J on kertonut, että vuonna 1996 tai 1997 B oli ottanut yhteyttä J:hin ja sanonut, että Helsingin Aleksanterinkadun ja Kluuvikadun risteyksessä sijaitsevaan myyntipisteeseen oli halukkuutta valita oma luottamusmies. B oli kysynyt J:ltä, sopiko se yhtiölle, ja J oli antanut hyväksyntänsä yhtiön puolesta. J:n aikana, vuoteen 2010 saakka, ei ollut ollut muita luottamusmiehiä. J ei ole osannut kertoa Mikonkadun toimistoon liittyvistä asioista, koska toimipiste oli toiminnassa hänen eläkkeelle siirtymisensä jälkeen.
Asiassa on lisäksi esitetty selvitystä Z Oy:n (Ö Oy) käytännöstä. Asiakaspalvelutyöntekijä F ja yhtiön Country Manager (meetings & events) K ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että Ö Oy:ssä oli pääluottamusmies ja hänen varahenkilönsä, joka toimi myös pääkonttorin luottamusmiehenä, paikalliset luottamusmiehet Turun ja Oulun toimipisteissä sekä etätyöntekijöiden luottamusmies. Pääluottamusmies ja hänen varahenkilönsä toimivat samalla paikkakunnalla.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Oy X Ab ovat myöntäneet, että matkatoimistoalan yrityksissä on voinut olla useampia luottamusmiehiä siten, että työntekijät ovat valinneet pääluottamusmiehen lisäksi luottamusmiehen toisella paikkakunnalla sijaitsevaan toimipisteeseen. Työtuomioistuin katsoo E:n, B:n, A:n ja J:n kertomuksilla näytetyksi, että Oy X Ab:ssa on 1990-luvun loppupuolelta lukien ollut ainakin suuren osan ajasta samanaikaisesti enemmän kuin yksi luottamusmies. Kertomuksensa mukaan B on pääluottamusmiehenä ollessaan työskennellyt vuodesta 2014 vuoden 2016 loppupuolelle osan ajasta pääkonttorilla ja osan ajasta Mikonkadun toimistossa, joissa kummassakin oli tuolloin ollut oma paikallinen luottamusmies. Ö Oy:ssä sovelletusta käytännöstä esitetty henkilötodistelu osoittaa, että yhtiössä on ollut samanaikaisesti useita luottamusmiehiä ja että myös samassa toimipisteessä on voinut olla enemmän kuin yksi luottamusmies. Edellä mainitusta kirjallisesta todisteesta ilmenee, että Y Oy:ssä on ainakin vuonna 1998 ollut luottamusmies kahdessa eri kaupungissa.
E, B, F, D ja A ovat kertoneet, ettei luottamusmiesten valinnasta ollut koskaan aikaisemmin tullut riitaa. E:n mukaan luottamusmiesvalinnoista ilmoitettiin työnantajalle lomakkeella, jonka työnantaja kuittasi vastaanotetuksi. G ei ole kysyttäessä osannut kertoa, miten työnantajan käsittelyprosessi menisi, jos sille ilmoitettaisiin useampia luottamusmiehiä. H ei ole tiennyt, oliko työntekijöiden ja työnantajan välillä joskus sovittu useamman luottamusmiehen valinnasta. I on kertonut, että hänen mielestään työnantajan kanssa pitäisi keskustella luottamusmiehen valinnasta mutta hän ei ole osannut varmasti sanoa, oliko näin tosiasiassa toimittu. B ei ole muistanut J:n kertomaa tilannetta, jossa B olisi pyytänyt J:ltä työnantajan hyväksyntää luottamusmiehen valinnalle Kluuvin toimistoon. Työtuomioistuin katsoo, että vaikka B ja J olisivat vuonna 1996 tai 1997 keskustelleet luottamusmiehen valinnasta, ei yksittäisestä keskustelusta voida tehdä sitä johtopäätöstä, että yhtiössä noudatetaan vakiintuneesti käytäntöä, jonka mukaan luottamusmiehen valinta edellyttää työnantajan suostumusta.
Esitettyä todistelua kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo jääneen selvittämättä, että useampien luottamusmiesten valinta olisi vastaajien väittämällä tavalla edellyttänyt työnantajan suostumusta edes silloin, kun luottamusmiehet on valittu samalle paikkakunnalle tai samaan toimipisteeseen.
Johtopäätökset työehtosopimuksen oikeasta soveltamisesta
Yhteenvetona työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimusmääräyksen sanamuoto puoltaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n esittämää tulkintaa, jonka mukaan työehtosopimuksen määräykset ovat ensisijaisia PT-SAK luottamusmiessopimuksen määräyksiin nähden ja että luottamusmiessopimusta noudatetaan vain siltä osin kuin työehtosopimuksessa ei ole sovittu jostain asiasta. Luottamusmiessopimuksen sanamuoto tukee tätä tulkintaa.
Työtuomioistuin katsoo asiassa näytetyksi, että sekä Oy X Ab:ssa että Ö Oy:ssä on ollut samanaikaisesti enemmän kuin yksi luottamusmies jopa samassa toimipaikassa ilman, että työnantaja on tätä menettelyä riitauttanut tai nimenomaisesti sopinut useamman luottamusmiehen valitsemisesta. Tämäkin puoltaa osaltaan tulkintaa, jonka mukaan toimihenkilöillä on oikeus valita useampia luottamusmiehiä sopimatta siitä erikseen työnantajan kanssa.
Edellä mainituilla perusteilla matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen 21 §:ää on sovellettava siten, että toimihenkilöiden oikeus valita enemmän kuin yksi luottamusmies ei edellytä sopimista siitä työnantajan kanssa. Luottamusmiehiä valittaessa on kuitenkin aina otettava huomioon työehtosopimuksen 21 §:n 1 kohdan 2 kappaleen mukaiset luottamusmiesvalintoja ohjaavat kriteerit.
Luottamusmiesten valitseminen Oy X Ab:ssa
Esitetty näyttö
B on kertonut, että Oy X Ab:n asiakaspalvelutiimi oli iso, noin 20-30 henkilöä. Kotimaan henkilöstöstä kolmannes tai puolet työskenteli asiakaspalvelussa. Vantaan pääkonttorissa työskenneltiin kahdessa kerroksessa avokonttorissa, jossa asiakaspalvelulla oli oma tiimitila. Asiakaspalvelun työaika poikkesi muiden henkilöstöryhmien työajasta. Asiakaspalvelussa työskenneltiin aamusta iltaan ja myös viikonloppuisin. Asiakaspalvelutyöntekijät tekivät myös huomattavan paljon etätöitä. Pääluottamusmies A työskenteli operaatio-osastolla, jossa ei ollut asiakaskontakteja ja jossa noudatettiin arkitoimistotyöaikaa. Yhtiössä oli vuonna 2017 ollut asiakaspalvelun työaikoihin liittyviä kiistoja, joiden johdosta työntekijäpuoli oli pitänyt tarpeellisena, että asiakaspalvelun luottamusmies neuvotteli työnantajan kanssa. Työnantaja oli suostunut neuvottelemaan ainoastaan pääluottamusmiehen kanssa.
A on kertonut, että koska asiakaspalvelutiimillä oli eri työajat kuin muilla, heillä tuli olla luottamusmies tukenaan myös iltaisin ja viikonloppuisin. Asiakaspalvelun työtehtävät olivat täysin erilaisia kuin esimerkiksi A:n työtehtävät.
G on kertonut, että asiakaspalvelun työntekijöiden työehdot eivät poikenneet muiden toimihenkilöiden työehdoista. Työajat olivat kuitenkin erilaiset.
Näytön arviointi ja johtopäätökset
Työehtosopimuksen 21 §:n 1 kohdan 2 kappaleessa on asetettu luottamusmiesvalintoja ohjaavat kriteerit. Kyseisen määräyksen mukaan luottamusmiesvalinnoissa tulee kiinnittää huomiota työpaikan kokoon, sen alueelliseen sijaintiin sekä yrityksen toimintayksikön rakenteisiin. Määräys on lisätty työehtosopimukseen vuonna 1994. I:n kertomuksen mukaan lisäyksellä kirjattiin työehtosopimukseen jo aiemmin vallinnut käytäntö. E:n mukaan määräyksellä ehkäistiin ylilyöntejä, ettei esimerkiksi samaa työntekijäryhmää edustamaan valittu useampia luottamusmiehiä.
Nyt käsiteltävässä asiassa työpaikan henkilöstömäärää, joka on riidattomasti ollut 64, ei ole pidettävä erityisen suurena. Kaikki toimihenkilöt työskentelevät samoissa tiloissa yhtiön pääkonttorissa. Näin ollen myöskään työpaikan alueellinen sijainti ei puolla useamman luottamusmiehen valitsemista.
Esitetyn selvityksen perusteella asiakaspalvelutiimi on kooltaan yrityksen suurin tiimi, jossa riidattomasti on työskennellyt 37 yrityksen 64:stä kotimaan työntekijästä. Asiakaspalvelutiimillä on muista tiimeistä poikkeavat työajat, ja asiakaspalvelutyöntekijät työskentelevät myös iltaisin ja viikonloppuisin toisin kuin muiden tiimien työntekijät kuten esimerkiksi pääluottamusmies A. Lisäksi heidän työnsä sisältö poikkeaa muiden tiimien työstä. Nämä asiakaspalvelutyön erityispiirteet huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo tässä tapauksessa olevan perusteltua, että toimihenkilöillä on oikeus valita työpaikalle toinen luottamusmies edustamaan asiakaspalvelussa työskenteleviä toimihenkilöitä. Ottaen lisäksi huomioon, mitä edellä on lausuttu työehtosopimuksen oikeasta soveltamisesta, kanteessa esitetty vahvistusvaatimus on hyväksyttävä.
Työehtosopimuksen vastainen menettely
Työtuomioistuin katsoo kysymyksen työehtosopimuksen ja luottamusmiessopimuksen soveltamisesta sekä oikeuden luottamusmiesten valitsemiseen Oy X Ab:ssa olleen siinä määrin tulkinnanvaraisia, ettei yhtiön voida katsoa tietensä rikkoneen työehtosopimusta. Myöskään Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ei voida katsoa laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuuttaan. Hyvityssakkovaatimukset on siten hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
Työtuomioistuin katsoo, että asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa juttu työtuomioistuimen tutkittavaksi. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla asianosaiset on siten määrättävä pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että Oy X Ab:n työntekijöillä on ollut oikeus valita pääluottamusmiehen lisäksi toinen luottamusmies edustamaan asiakaspalvelussa työskenteleviä työntekijöitä ja että yhtiö on rikkonut matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen 21 §:n 1 ja 4 kohtia, kun se ei ole hyväksynyt luottamusmiehen valintaa eikä antanut tälle työehtosopimuksen edellyttämää vapautusta tehtävän hoitamista varten.
Oy X Ab:ta ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:tä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.
Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Pakkala, Lavikkala, Lallo, Fremer ja Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Brander.
Tuomio on yksimielinen.