21.2.2017

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että vuonna 2013 käytyjen yhteistoimintaneuvotteluiden perusteella suoritetut osa-aikaistamiset ovat olleet oikeudelliselta luonteeltaan valeoikeustoimia,

2. vahvistaa, että taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita, näin ollen myöskään perustetta osa-aikaistamiselle, ei ole ollut,

3. vahvistaa, että SMT Oy on rikkonut matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen osana noudatettavan palkkasopimuksen 3 §:n mukaista lisätyön tarjoamisvelvollisuuttaan palkatessaan Eskolan ja Kaviston huhtikuussa 2015,

4. tuomitsee Suomen Matkatoimisto SMT Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,

5. tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja

6. velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Matkatoimisto SMT Oy:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Lisäksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että Suomen Matkatoimisto SMT Oy velvoitetaan toimittamaan työtuomioistuimelle

- nimilista yhtiössä vuosina 2013-2014 osa-aikaistetuista työntekijöistä

- nimilista yhtiössä vuonna 2015 kokoaikaistetuista, vuonna 2014 osa-aikaistetuista työntekijöistä (kokous- ja tapahtumatiimiläiset)

- kaikkien yhtiössä vuonna 2013- 2014 osa-aikaistettujen työntekijöiden keskimääräiset toteutuneet työtunnit viikko- tai kuukausitasolla vuoden 2015 ajalta ja

- yhtiön liikematkatiimin työvuorolistat maalis-toukokuulta 2015.

Perusteet

Välituomiolla ratkaistavan asian perusteet

Osa-aikaistetut 34 työntekijää on ensiksi irtisanottu, minkä jälkeen on tarjottu mahdollisuutta siirtyä osa-aikatyöhön. Koska osa-aikaistamista on edeltänyt (osa-)irtisanominen, tulee asiaa arvioida matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen 7 §:n nojalla.

Koska muualla työehtosopimuksessa ei ole erikseen määräyksiä irtisanomisuhkaisesta työsuhteen ehtojen yksipuolisesta muuttamisesta, esimerkiksi kanteessa tarkoitetusta työsopimuksen yksipuolisesta osa-aikaistamisesta tuotannollisilla ja taloudellisilla irtisanomisperusteilla, tulee asiaa arvioida työsopimuslain ja työsopimusoikeudessa noudatettavan pacta sunt servanda –periaatteen perusteella.

Työsopimuslaissa ei ole yleistä säännöstä kummankaan sopijapuolen oikeudesta yksipuolisesti muuttaa työsopimuksen olennaisia ehtoja. Oikeuskirjallisuudessa on vakiintuneesti katsottu, että tältä osin työsopimusoikeudessa on noudatettava yleisen sopimusoikeuden perussääntöä, jonka mukaan sopimukset on pidettävä, olosuhteiden muutoksesta huolimatta. Tästä seuraa, että työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muutosta tavoitteleva osapuoli - yleensä työnantaja - joutuu käytännössä irtisanomaan työsopimuksen ja esittämään vastapuolelle tarjouksen työsopimuksen uusista ehdoista. Tarjouksen vastaanottaneen osapuolen harkittavaksi sitten jää, jatkaako hän työsopimussuhdetta muutetuin uusin ehdoin vai antaako työsuhteensa päättyä irtisanomiseen kyseiseen työsuhteeseen noudatettavan irtisanomisajan jälkeen. Työnantajalla on oltava työsopimuslain 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettu asiallinen ja painava syy työsopimuksen irtisanomiselle.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että työsopimuslain 7 luvun säännöksiä työsopimuksen irtisanomisesta on sovellettava myös silloin, kun työnantaja irtisanoo työsopimuksen tarkoituksenaan "vain" saada aikaan muutos työsopimuksen olennaiseen ehtoon, esimerkiksi työaikaa koskevaan ehtoon tai käsillä olevassa tapauksessa halutessaan muuttaa työntekijän työsuhteen kokoaikaisesta osa-aikaiseksi.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että työsopimus muodostaa sellaisen yhtenäisen kokonaisuuden, että irtisanomista ei voida, puolin eikä toisin, pätevästi "kohdistaa" vain työsopimuksen yksittäiseen ehtoon niin, että työsopimus ja työsuhde jäisivät muutoin ennalleen työsopimukseen noudatettavan irtisanomisajan kuluttua. Tällainen menettely loukkaisi edellä mainittua sopimusoikeuden yleistä perussääntöä sopimuksen sitovuudesta.

Nyt arvioitavana olevassa asiassa on kyse siitä, että SMT Oy ilmoitti työnantajana yksipuolisesti kanteessa yksilöidyille 34 työntekijälle, että heidän työsopimuksensa tullaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanomaan, mikäli he eivät suostu työsopimuksensa työaikaa koskevan olennaisen ehdon muutokseen kokoaikaisesta osa-aikaiseksi. Kaikki työntekijät eivät tähän suostuneet, joten heidän työsopimuksensa päättyivät sanotusta syystä työsopimuksen irtisanomiseen. Yksi tällainen työntekijä oli A, jonka työsopimus päättyi irtisanomisilmoituksen saamiseen työnantajalta 2.1.2014.

Kanteessa yksilöityjen työntekijöiden työsuhteiden (pakko-)osa-aikaistamisessa ei ollut kyse molemminpuolisesta sopimisesta, vaan edellä tarkoitetusta työnantajan yksipuolisesta, tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin perustuvasta ja irtisanomisuhan sisältävästä tahdonilmaisusta.

Pääasian perusteet

Työnantajalla ei ollut taloudellista ja tuotannollista irtisanomisperustetta, eikä näin ollen myöskään perustetta osa-aikaistamisille.

Kaikki lisätyö kuuluu työehtosopimuksen osana noudatettavan palkkasopimuksen 3 §:n pöytäkirjamerkinnän piiriin. Yhtiöllä ei ollut perustetta olla tarjoamatta lisätyötä olemassa oleville osa-aikaisille.

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Suomen Matkatoimisto SMT Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Lisäksi Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Suomen Matkatoimisto SMT Oy ovat vaatineet, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n editiovaatimukset hylätään. Tehdyt työvuorolistat toimitetaan, mikäli kantaja sitä vielä vaatii saatuaan toteutuneet työtunnit kuukausitasolla.

Kanteen kiistämisen perusteet

Välituomiolla ratkaistavan asian perusteet

Työehtosopimuksen määräys käsittelee vain tilanteita, joissa työsopimus joko päätetään tai työntekijä lomautetaan. Määräyksessä ei oteta mitään kantaa tilanteeseen, jossa työsopimus osa-aikaistetaan.

Määräyksen sanamuoto on täsmällinen ja selkeä eikä tulkinnalla tule laajentaa työehtosopimuksen sisältöä siten, että työehtosopimus kattaisi myös osa-aikaistamisen. Oikeudelliselta merkitykseltään ilmaukset työsopimuksen päättäminen ja lomauttaminen ovat riidattomia. Myös osa-aikaistamisen merkitys on riidaton. Työehtosopimuksessa ei ole määrätty mitään osa-aikaistamisen perusteista tai mahdollisista oikeusseuraamuksista.

Mikään ei myöskään puhu sen puolesta, että osapuolten sopimuksen sisältöä koskeva tarkoitus olisi jokin muu kuin se mitä sopimukseen on kirjattu. Koska osa-aikaistamista ei ole mainittu, ei siitä ole ollut tarkoitus työehtosopimuksessa sopia.

Työehtosopimuksen aiempi soveltamiskäytäntö ei myöskään tue AKT ry:n väitettä siitä, että työehtosopimusta tulisi soveltaa tilanteisiin, jossa työntekijöitä joudutaan osa-aikaistamaan.

SMT Oy ei ole ensin irtisanonut liikematkatiimin työntekijöitä ja vasta sitten osa-aikaistanut heidät. Irtisanominen olisi tullut kysymykseen vain siinä tilanteessa, että työntekijä ei olisi ottanut vastaan osa-aikaista työtä. Osa-aikaistamista ei käytännön työelämässä koskaan toteuteta siten kuin AKT ry on esittänyt.

Edellä mainituilla perusteilla vastaajat vaativat, että työtuomioistuimen tulee välituomiolla ratkaista, että työehtosopimus ei kata tilanteita, joissa työntekijöitä osa-aikaistetaan.

Pääasian perusteet

Osa-aikaistamiselle on ollut perusteet.

Työehtosopimuksen viittaus työsopimuslain 2 luvun 5 §:ssä mainittuun kokoaikatyöhön tulee kyseeseen silloin, kun työnantajalla on tarjota työntekijöille kokoaikaista työtä eli työehtosopimuksen mukaisesti 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa. SMT Oy ei ole voinut rikkoa palkkasopimuksen 3 §:n pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettua kokoaikatyön tarjoamismenettelyä, koska työnantajalla ei ole ollut tarjota kokoaikatyötä.

SMT Oy ei ole rikkonut kanteessa mainittuja työehtosopimuksen määräyksiä. Hyvityssakkovaatimukset tulee hylätä.

Perustelut

Matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen työsuhteen päättämistä koskevan 7 §:n mukaan työsopimuksen päättäminen ja lomauttaminen sekä niistä maksettavat korvaukset määräytyvät työsopimuslain mukaan, jollei työehtosopimuksesta muuta johdu.

Työtuomioistuimen ratkaistavana on kysymys siitä, onko työehtosopimuksen 7 §:n määräyksellä sovittu osa-aikaistamisen perusteista. Työtuomioistuin tarkastelee asiaa ensin siltä kannalta, ovatko työehtosopimuksen osapuolet tarkoittaneet määräystä sovellettavan myös osa-aikaistamiseen. Tämän jälkeen selvitetään, miten riidanalaiset osa-aikaistamiset SMT Oy:ssä on käytännössä toteutettu ja miten menettelyä on oikeudellisesti arvioitava.

Määräyksen tarkoituksesta esitetty selvitys

AKT ry:n palkkasihteeri C on kertonut, että työsuhteen päättämistä koskeva 7 §:n määräys on ollut työehtosopimuksessa ainakin vuodesta 1997 lähtien ja että sitä edeltävältä ajalta hänellä ei ole tietoa määräyksen historiasta. PALTA ry:n johtava asiantuntija D on kertonut, että määräys on ollut työehtosopimuksessa ainakin jo ennen vuotta 1987, jolloin hän tuli hoitamaan matkatoimistoalan sopimuskysymyksiä. Edelleen D on kertonut, että määräykseen ei ole edellä mainittuna ajanjaksona tehty sisällöllisiä muutoksia. C ja D ovat kertoneet, että heidän tiedossaan ei ole aiempia riitoja osa-aikaistamisen perusteesta. Työtuomioistuin pitää todistajien yhtäpitävästi kertomia seikkoja toteen näytettyinä. Määräys on ollut työehtosopimuksessa ainakin vuodesta 1987.

Työehtosopimuksen 7 §:n määräyksessä on viitattu työsopimuslakiin. Työsopimuslain 7 luvun 11 §:ssä on säännös työnantajan oikeudesta yksipuolisesti muuttaa työsuhde osa-aikaiseksi saman luvun 3 §:ssä tarkoitetulla taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella irtisanomisaikaa noudattaen. Osa-aikaistamista koskevat säännökset lisättiin vuoden 1970 työsopimuslakiin (39 a §, 723/88) ja vuoden 1978 yhteistoimintalakiin (6 §:n 3 a-kohta, 724/88) vuonna 1988.

Koska säännöstä työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi ei ollut työsopimuslaissa vielä silloin, kun työehtosopimuksen 7 §:n määräys on otettu työehtosopimukseen, nyt käsillä olevaa asiaa ei ole voitu käsitellä työehtosopimusneuvotteluissa. Tästä johtuen määräyksen tulkinnassa ei voida nojautua osapuolten alkuperäiseen tarkoitukseen. Toisaalta osapuolet eivät myöhemminkään, työehtosopimusta uudistettaessa, ole muuttaneet 7 §:ää ja ulottaneet sitä koskemaan osa-aikaistamista, vaikka lainsäädännössä osa-aikaistamista on irtisanomisen ja lomauttamisen ohella käsitelty samaan asiakokonaisuuteen kuuluvana työvoiman käytön vähentämisen muotona (työsopimuslain, 55/2001, 5-7 luvut ja yhteistoimintalain, 334/2007, 8 luku). Myös määräyksen otsikkona on säilytetty "Työsopimuksen päättäminen", mikä ei viittaa osa-aikaistamiseen.

Työehtosopimuksen 7 §:n sanamuodon mukaan työsopimuksen päättäminen ja lomauttaminen sekä niistä maksettavat korvaukset määräytyvät työsopimuslain mukaan. Työehtosopimusmääräys on sanamuodoltaan selkeä, eikä siinä ole mainittu osa-aikaistamista. Selostetuista syistä työtuomioistuin katsoo, että PALTA ry:n ja SMT Oy:n esittämä tulkinta vastaa parhaiten säännöksen oikeaa sisältöä, jonka mukaan määräys ei koske osa-aikaistamista.

Osa-aikaistamisessa noudatettu menettely

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on katsonut, että SMT Oy:n osa-aikaistetut työntekijät on ensiksi irtisanottu, minkä jälkeen heille on tarjottu mahdollisuutta siirtyä osa-aikatyöhön. Koska osa-aikaistamista on edeltänyt (osa-)irtisanominen, asiaa tulee arvioida matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen 7 §:n nojalla. Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja SMT Oy ovat katsoneet, että SMT Oy ei ole ensin irtisanonut työntekijöitä ja vasta sitten osa-aikaistanut heitä. Irtisanominen on tullut kysymykseen vain siinä tilanteessa, että työntekijä ei ole ottanut vastaan osa-aikaista työtä.

Kantajan kirjallisena todisteena olevasta irtisanomisilmoituksesta (K1) käy ilmi, että tuossa tapauksessa työntekijän työsuhde on päättynyt tuotannollisella ja taloudellisella syyllä irtisanomisajan kuluttua. Työtuomioistuimessa asianosaiset ovat kertoneet, että näin on tapahtunut, koska työntekijä on kieltäytynyt osa-aikatyöstä. Myös AKT ry:n palkkasihteeri C on kertonut, että kyseiselle henkilölle on ensin tarjottu osa-aikaistamista ja kun hän on siitä kieltäytynyt, hänet on irtisanottu. Työtuomioistuin toteaa, että mainittu henkilö ei kuulu kanteessa tarkoitettujen osa-aikaistettujen työntekijöiden joukkoon eikä hänen tapauksensa siten kuvaa nyt riidanalaisia tapauksia, joissa osa-aikaistettujen työntekijöiden työsuhteet ovat jääneet voimaan.

Kantajan kirjallisena todisteena oleva työsopimuksen ehtojen muuttamista koskeva ilmoitus (K2) sen sijaan koskee yhtä kanteessa tarkoitetuista henkilöistä. Ilmoituksesta selviää, että SMT Oy on muuttanut tuotannollisella ja taloudellisella perusteella hänen työsopimuksensa työaikaa koskevaa ehtoa siten, että työ on muuttunut osa-aikatyöksi irtisanomisajan kuluttua työsuhteen muiden ehtojen säilyessä ennallaan. Menettelytapa vastaa sitä, miten osa-aikaistaminen myös työsopimuslain 7 luvun 11 §:n mukaan pannaan toimeen. Lain mukaan työntekijä voidaan osa-aikaistaa niin sanottua ilmoitusmenettelyä noudattaen irtisanomisperusteen ollessa käsillä ja irtisanomisaikaa noudattaen. Tällaisessa tapauksessa työsuhteen ehtoa ei toisin sanoen muuteta siten, että työsopimus ensin irtisanotaan ja työntekijälle sen jälkeen tarjotaan uutta työsopimusta muutetuin ehdoin (ilmoitusmenettelyn ja muuttamistarkoituksessa tehdyn irtisanomisen eroista ks. KKO 2016:80, perustelujen kohta 15).

Selostetuista syistä työtuomioistuin katsoo, että SMT Oy:ssä toimeenpantujen osa-aikaistamisten yhteydessä ei ole tosiasiallisesti eikä oikeudellisesti arvostellen tapahtunut kanteessa väitettyjä erillisiä työsopimusten irtisanomisia.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen 7 § koskee sanamuotonsa mukaisesti vain työsopimuksen päättämistä ja lomauttamista. Määräys ei siten tule sovellettavaksi tässä tapauksessa, jossa SMT Oy:n työntekijöiden työsuhteita ei ole päätetty, vaan ne on ilmoitusten mukaan muutettu osa-aikaisiksi.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee erikoistuomioistuimena työntekijöiden työehtosopimuksia koskevat riita-asiat. Koska osa-aikaistamisen perusteista ei ole määrätty työehtosopimuksessa, työtuomioistuin ei ole toimivaltainen käsittelemään asiaa siltä osin kuin siinä esitetty osa-aikaistamisesta johtuvia vaatimuksia. Näin ollen kannevaatimukset 1 ja 2 jätetään tutkimatta.

Tuomiolauselma

Kannevaatimukset 1 ja 2 jätetään tutkimatta.

Jatkokäsittely

Asian käsittelyä muilta osin jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Wirén, Äimälä, Kari, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Kalske.

Tuomio on yksimielinen.