TT 2016:4
- Ämnesord
- Lausuntoasia, Palkkaus
- År för fallet
- 2016
- Meddelats
- Diarienummer
- L 3/15
Kysymys siitä, mihin palkkaan kanttori oli oikeutettu kirkon virka- ja työehtosopimuksen nojalla kun otettiin huomioon, että hän oli valinnut niin sanotun vanhan luontoisetupalkkauksen.
KUULTAVAT
Kirkon työmarkkinalaitos
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
Kirkon alan unioni ry
Kirkon alat ry (entinen Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL ry)
ASIA
Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö palkan takaisinperintää koskevassa asiassa
SÄÄNNÖKSET JA MÄÄRÄYKSET
Evankelis-luterilaisen kirkon palkkauslain kumoamisesta annetussa laissa (391/1990) on muun ohella seuraava säännös:
2 §
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 momentti
Viranhaltija, jolle palkkauslain kumoamisesta annetun lain voimaan tullessa kuuluu rahapalkan lisäksi vastikkeetta annettavia luontoisetuja, säilyttää aikaisemman palkkausoikeutensa, mikäli hän ilmoittaa siitä seurakunnalle kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta. Tällöin häneen sovelletaan evankelis-luterilaisen kirkon palkkauslakia (1035/83).
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Kirkon yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa 1990 on muun ohella seuraavat määräykset:
I OSA
6 §
Viranhaltijalle vastikkeetta annettavasta asunto- ja muusta palkkaukseen kuuluvasta luontoisedusta tai luontoisedun sijasta maksettavasta korvauksesta on voimassa, mitä siitä on säädetty, määrätty tai virkaehtosopimuksella sovittu.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Edellä mainitun virkaehtosopimuksen virkapalkkaliitteen (liite 4) II luvun 1 §:n mukaan kirkon palkkauslaissa tarkoitetulle viranhaltijalle, jonka virkaan palkkauslain 13 §:n 2 momentin perusteella ei kuulu luontoisetuja tai joka on lain 14 §:n 2 momentin mukaisesti vapautettu virassaoloaikanaan asumasta virka-asunnossa, maksetaan kokonaispalkka tai kaikkien puuttuvien luontoisetujen korvaus kokonaispalkkana, hinnoittelussa mainittujen palkkaluokkien mukaisesti.
Sanotun luvun 5 §:n mukaan edellä 1 §:ssä tarkoitetun viran ja viranhaltijan luontoisetupalkkaus muuttuu kokonaispalkkaukseksi vasta kirkkohallituksen kirkon palkkauslain 13 §:n 2 momentin nojalla tekemän luontoisetuja koskevan vapautuspäätöksen voimaantulosta lukien.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Kirkon yleisessä virkaehtosopimuksessa 1992 ja sen virkapalkkaliitteessä on muun ohella seuraava määräys:
7 §
1 momentti
Tämän liitteen hinnoitteluosassa sanotut palkat ovat kokonaispalkkoja.
2 momentti
Jos viranhaltija on säilyttänyt evankelis-luterilaisen kirkon palkkauslain kumoamisesta annetun lain (391/90) perusteella oikeuden luontoisetupalkkaukseen, hänen palkkaukseensa sovelletaan, mitä Kirkon yleisessä virkaehtosopimuksessa 1990 on sovittu. Jos tällainen viranhaltija luopuu luontoisedustaan ja siirtyy kokonaispalkkaukseen, hänen kokonaispalkkansa määräytyy viralle vahvistetun kokonaispalkan mukaan.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Kirkon yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa 2007-2009 on muun ohella seuraavat määräykset:
II OSA PALKKAUS
Luku 2.1. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
12 § Viranhaltijan luontoisetupalkkaus
Jos viranhaltija on säilyttänyt evankelis-luterilaisen kirkon palkkauslain kumoamisesta annetun lain (391/90) perusteella oikeuden luontoisetupalkkaukseen, hänen palkkauksestaan on voimassa, mitä Kirkon yleisessä virkaehtosopimuksessa 1990 tai sen jälkeen solmitussa virkaehtosopimuksessa on sovittu. Jos tällainen viranhaltija luopuu luontoisedustaan ja siirtyy kokonaispalkkaukseen, hänen kokonaispalkkansa määräytyy viralle vahvistetun kokonaispalkan mukaan.
Soveltamisohje:
Viranhaltijan palkat ovat muissa kuin tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa kokonaispalkkoja ks. 19 § ja sen soveltamisohje.
Luontoisetupalkkaus koskee vain tämän oikeuden palkkauslain kumoamisen yhteydessä säilyttänyttä viran vakinaista haltijaa. Palkkauslaki kumottiin 1.8.1990 voimaan tulleella lailla. Väliaikaisen viranhaltijan palkka on aina kokonaispalkka. Sen määräytymisestä on sovittu 35 §:ssä.
Edellä mainitun sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan liitteessä; Sopimus kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2007-2009 palkkausmääräysten takautuvasta soveltamisesta 1.5.2007 lukien, on muun ohella seuraavat määräykset:
2 §
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2 momentti
Edellä 1 §:ssä tarkoitetun viranhaltijan ja työsopimussuhteisen työntekijän R- tai H-palkkataulukon tai L-palkkaryhmän mukaan 30.9.2007 määräytyvää peruspalkkaa/alkupalkkaa tarkistetaan 1,8 %:lla. Tarkistettu palkka on viranhaltijan/työntekijän Kirkon yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa 2007-2009 tarkoitettu peruspalkka, jos se on suurempi tai yhtä suuri kuin tehtävälle 1 momentin mukaisesti määritellyn vaativuusryhmän jäljempänä 5 §:ssä sanottu vähimmäispalkka, Jos tarkistettu palkka on pienempi kuin vaativuusryhmän vähimmäispalkka, se tarkistetaan edelleen vaativuusryhmän vähimmäispalkkaan ei kuitenkaan enempää kuin 40 eurolla. Näin tarkistettu palkka on viranhaltijan/työntekijän Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2007-2009 mukainen peruspalkka, jollei jäljempänä sovitusta muuta johdu. Sitä maksetaan viranhaltijalle ja työntekijälle takautuvasti 1.5.2007 tai sen jälkeen alkaneen palvelussuhteen alusta lukien.
Pöytäkirjamerkintä:
Tässä momentissa asetetusta tarkistuksen enimmäismäärästä (enintään 40 € kohti vaativuusryhmän alarajaa) johtuen sopimuksen soveltamisalalla on viranhaltijoita/työntekijöitä, joiden peruspalkka on pienempi kuin vaativuusryhmän vähimmäispalkka. Näitä eroja kurotaan umpeen Kirkon yleisen virkaehtosopimuksen 2007-2009 allekirjoituspöytäkirjassa sovitulla tavalla. Seurakuntaan palkattavien uusien viranhaltijoiden/työntekijöiden peruspalkkaa ei saa sanotun umpeen kuromisen ollessa kesken perusteettomasti määrätä yhtä vaativassa tehtävässä olevan viranhaltijan/työntekijän peruspalkkaa suuremmaksi.
3 momentti
Kirkon virka- ja työehtosopimuksen 2005-2007 12 §:ssä tarkoitetun luontoisetupalkkauksen säilyttäneen viranhaltijan tämän sopimuksen mukaisen peruspalkan määrittelyyn sovelletaan 2 momentin määräyksiä siten, että viranhaltijan peruspalkaksi merkitään viranhaltijalle 30.9.2007 maksettu H-palkkataulukon mukainen alkupalkka 1,8 %:lla tarkistettuna. Vertailua vaativuusryhmän vähimmäispalkkaan ei tehdä.
KÄSITTELY HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDESSA
Helsingin hallinto-oikeudessa on vireillä A:n palkan takaisinperintää koskeva asia.
Järjestelyerän käytöstä sovittaessa 1.4.2013 ilmeni, että A-kanttori A:lle on maksettu 1.3.2008 - 30.4.2013 palkkaa, joka ylitti yhteisessä kirkkoneuvostossa vuonna 2008 päätetyn palkan määrän. Virhe johtui siitä, että Aditro Oy oli jättänyt huomioimatta A:n luontoisetuasunnon verotusarvon.
Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päätöksessään nro 263 / 13.6.2013 § 204 päättänyt periä takaisin A:lta liikaa maksettua palkkaa 1.1.2010-30.4.2013 yhteensä 36.944 euroa neljän vuoden kuuden kuukauden maksuajalla. A:lle 1.3.2008-31.12.2009 liikaa maksettua palkkaa yhteensä 18.353,52 euroa ei saatavan vanhentumisen vuoksi voi periä takaisin.
Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päätöksessään 5.9.2013 § 253 hylännyt A:n tekemän oikaisuvaatimuksen.
VALITUS
Vaatimus
A on hallinto-oikeudessa vaatinut, että Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston päätökset 5.9.2013 § 253 ja 263/13.6.2013 § 204 kumotaan.
Perusteet
A on A-kanttori, hänellä on kanttorin virkaan korkein mahdollinen pätevyys ja hänen työnsä kuuluu ylimpään vaativuusluokkaan. A:lle 1.1.2010-30.4.2013 maksettu palkka ei ollut A-kanttorin virkaehtosopimuksen mukaista palkkaa korkeampi. A sai vasta elokuussa 2013 tietää, että työnantajan mukaan A:lle maksettavan kuukausipalkan olisi pitänyt olla noin 690-790 euroa maksettua palkkaa pienempi. Työnantaja ei ole esittänyt virkaehtosopimuksen kohtaa, joka osoittaisi väitetyn oikean palkan.
Palkkausjärjestelmäuudistuksessa 2007-2008 palkkaluokat korvattiin euromääräisillä palkoilla. A sai ilmoituksen euromääräisestä peruspalkastaan 1.5.2007 lukien ja 1.10.2007 lukien kirjeellä 30.1.2008. Palkka-asiamiehen mukaan A:n palkaksi on vahvistettu 1.5.2007 alkaen 2.648 euroa ja 1.10.2007 alkaen 2.738,03 euroa kuukaudessa. A:lle ei vahvistettu muuta henkilökohtaista palkkaa ennen elokuuta 2013. Palkka-asiamiehen ilmoittama A:n henkilökohtainen palkka ei eroa vähäistä enempää hänelle maksetusta palkasta. A:lle on käytännössä maksettu sitä palkkaa, joka hänelle vahvistettiin euromääräisiin palkkoihin siirryttäessä.
A ei ole saanut virkaehtosopimuksen mukaista A-kanttorin palkkaa suurempaa palkkaa. Taulukon mukaan peruspalkan, ja siten myös prosenttiperusteisen vuosisidonnaisen lisän, olisi pitänyt olla pienempi kuin virkaehtosopimuksen mukainen vähimmäisperuspalkka. Väite siitä, että uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotossa olisi sovittu, että vertailua uuden palkkausjärjestelmän mukaiseen vähimmäispalkkaan ei tehdä, ei poista velvollisuutta noudattaa yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain syrjintäkieltoja. Työnantaja ei voi pätevästi ilmoittaa, että vaativuudeltaan samanlaisten tehtävien palkkausta ei voida eri palkkausjärjestelmien vuoksi verrata keskenään.
Mikäli A:lta perittäisiin palkkaa takaisin, hänen palkkansa alennettaisiin takautuvasti 1.1.2010 lukien A-kanttoreiden virkaehtosopimuksen mukaista palkkaa pienemmäksi.
Virkaehtosopimuksessa, laissa tai asetuksessa ei ole takautuvaan palkan alentamiseen oikeuttavaa säännöstä. A:lla on luontoisetuna asunto, josta hän on maksanut veron. Asuntoetua ei voi muuttaa takautuvasti rahavelaksi, jonka työnantaja perii työntekijän tulevista palkoista. Mikäli A:lle olisi ilmoitettu vuoden 2008 alussa henkilökohtaisen palkan olevan sama kuin elokuussa 2013 ilmoitettu, A olisi voinut harkita luontoisedusta luopumista.
A:n peruspalkka palkkausjärjestelmän vaihtuessa on työnantajan päättämä ja ilmoittama. A varmisti päätöksen oikeellisuuden palkka-asioista vastaavalta taholta. A:lla ei ollut päätökseen muutoksenhakuoikeutta. Palkoista määrätään virkaehtosopimuksilla ja virkaehtosopimukseen perustuvien palkkojen tulkintakysymykset ratkaistaan virkaehtosopimuksen mukaisessa neuvottelumenettelyssä, joita ei ole käyty. Jos työnantajan päätöksessä on ollut virhe, vastuu siitä on työnantajalla.
A on viitannut valituksen perusteena myös oikaisuvaatimuksessa ja sen lisäselvityksessä esittämäänsä.
HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYHMÄN YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON LAUSUNTO
A:lla on niin sanottu vanha kirkon vuonna 1990 kumottuun palkkauslakiin perustuva luontoisetupalkkaus, jossa asunto on osa palkkaa. Palkkauslain kumoamisen yhteydessä A säilytti aikaisemman lain mukaisen palkkauksensa.
Kirkon virka- ja työehtosopimuksen 2007-2009 allekirjoituspöytäkirjan liitteen mukaan luontoisetupalkkauksen säilyttäneen viranhaltijan peruspalkaksi merkitään viranhaltijalle 30.9.2007 maksettu H-palkkataulukon mukainen alkupalkka ja vertailua uuden palkkausjärjestelmän vaativuusryhmän vähimmäispalkkaan ei tehdä. Palkka on määräytynyt virkaehtosopimusmääräysten mukaisesti. A:n palkkaus on määräytynyt palkkataulukosta H 31. H-palkkataulukoiden palkat sisältävät myös vuosisidonnaisen palkanosan, joka palkkausjärjestelmän uudistuksen yhteydessä muuttui erilliseksi palkanosaksi. A:n palkkaus ei määräydy nykyisen kirkon virkaehtosopimuksen palkkausjärjestelmän mukaisen vaativuusryhmän peruspalkan mukaan, vaan hänen palkkaukseensa vaikuttaa hänen valintansa säilyttää luontoisetupalkkaus.
Uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä työntekijät saivat palkka-asiamiehen ilmoitukset, joissa todettiin tehtävän vaativuuden perusteella määräytyvä uusi peruspalkka. Näissä ilmoituksissa ei ole vähennetty peruspalkasta luontoisetuasumisen arvoa eikä ilmoituksessa siten luontoisetupalkkauksen säilyttäneiden työntekijöiden osalta ole ilmoitettu tosiasiallista rahana maksettavaa palkkaa.
Palkanmaksun yhteydessä A:n peruspalkkaan on erehdyksessä tullut liikaa 693,28 euroa ja lisäksi vuosisidonnaista palkanosaa 124,79 euroa. Asiassa ei ole kysymys virkaehtosopimuksen tulkinnasta, palkkasyrjinnästä, tasa-arvo- tai yhdenvertaisuuslain vastaisesta menettelystä tai palkanalennuksesta. Virheellisesti maksetun palkan takaisinperintää ei voida käsitellä kirkon pääsopimuksessa tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä.
A:N VASTASELITYS JA LAUSUMA
Asiassa on kysymys siitä, mikä on virkaehtosopimuksen mukainen A:n palkka, kun hän on säilyttänyt luontoisetupalkkauksen ja onko hänelle maksettu palkkaa yli virkaehtosopimuksessa sovitun kanttorin palkan. Kysymys on lisäksi siitä, onko mahdollista ylipäänsä velvoittaa viranhaltija maksamaan tulevista rahapalkoista työnantajalle takaisin luontoisetuna saatu ja käytetty asuntoetu.
Kysymys on myös siitä, voiko luontoisetupalkkauksen valinneen viranhaltijan palkka ja vuosisidonnainen palkanosa olla pienempi kuin mikä on viran tehtävien vaativuuteen perustuva virkaehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka. Virka- ja työehtosopimuksen 2007 - 2009 allekirjoituspöytäkirjan liitteen 2 § 3 momentin mukaan "vertailua vaativuusryhmän vähimmäispalkkaan ei tehdä", mutta se ei estä palkkasyrjinnän kieltävien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien soveltamista.
Takaisinperintäpäätös on ristiriidassa pakottavien, eriarvoisen kohtelun kieltävien lainsäädösten kanssa. Erilainen palkkausjärjestelmä ei ole sellainen peruste, joka oikeuttaa maksamaan samasta ja samanarvoisesta työstä erilaista palkkaa. A on viitannut virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan liitteen 1 §:ään, 2 §:n 3 momenttiin ja 3 §:ään.
HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, mihin palkkaan A on oikeutettu ajalta 1.1.2010-30.04.2013 kirkon virka- ja työehtosopimuksen nojalla kun otetaan huomioon, että hän on valinnut niin sanotun vanhan luontoisetupalkkauksen.
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Kirkon työmarkkinalaitokselle, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle, Kirkon alan unioni ry:lle ja Kirkon alat ry:lle (ent. Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL ry) tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi.
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY:N, KIRKON ALAN UNIONI RY:N JA KIRKON ALAT RY:N LAUSUNTO
Sovellettavasta palkkausjärjestelmästä
A-kanttorin palkkaus sijoittuu luontoisetupalkkauksessa välille H 27 – H 31 ja kokonaispalkkauksessa välille H 32 – H 37. Mikäli ylimmän asteen kanttorin viran vakinaiseksi haltijaksi on määrätty henkilö, jolla on piispainkokouksen 8.2.1989 antaman päätöksen 2 §:n mukainen musiikin kandidaatin tutkinto sekä saman päätöksen 3 §:ssä tarkoitetut opinnot, viran ja viranhaltijan palkkaluokka on luontoisetupalkkauksessa H 29 ja kokonaispalkkauksessa H 35, jollei palkkausta ole erillisellä virkaehtosopimuksella sovittu korkeammaksi.
Luontoisetupalkkauksen säilyttäneen palkkaus ei voi muuttua kokonaispalkkaukseksi itsestään. A on toiminut palkkauslain kumoamisesta annetun lain 2 §:n edellyttämällä tavalla ja säilyttänyt oikeutensa luontoisetupalkkaukseen. Hänellä on myös pöytäkirjamerkinnässä mainitut opinnot, minkä lisäksi hän on suorittanut Sibelius-Akatemian täydennyskoulutuksen musiikin maisteriksi. Näin ollen A:n palkkaluokka on H 31.
Luontoisetupalkkaus koskee vain tämän oikeuden palkkauslain kumoamisen yhteydessä säilyttänyttä viranhaltijaa. Virkaehtosopimuksen luontoisetupalkkauksen säilyttämistä koskevat kohdat toistuvat samanlaisina kirkon yleiseen virka- ja työehtosopimukseen 2005–2007 asti, jolloin pykälän sanamuotoa on muutettu. Luontoisetupalkkausta koskeva 12 § on muotoiltu uudelleen ja siinä todetaan, että jos viranhaltija on säilyttänyt evankelis-luterilaisen kirkon palkkauslain kumoamisesta annetun lain perusteella oikeuden luontoisetupalkkaukseen, hänen palkkaukseensa sovelletaan, mitä Kirkon yleisessä virkaehtosopimuksessa 1990 tai sen jälkeen solmitussa virkaehtosopimuksessa on sovittu. Pykälä on muuten saman sisältöinen kuin aiemmin.
Viittaus vuoden 1990 tai sen jälkeen sovittuun virkaehtosopimukseen säilyy myös seuraavien vuosien sopimuksissa. Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen (2007–2009) allekirjoituspöytäkirjan 5 §:n mukaan kuukausipalkkaisen työntekijän ja muun viranhaltijan kuin kirkkoherran täydeltä työajalta maksettavaa peruspalkkaa sovittiin tarkistettavaksi 1.10.2007 lukien 3,4 prosenttia. Lisäksi allekirjoituspöytäkirjan liitteessä sovitaan palkkamääräysten takautuvasta soveltamisesta 1.5.2007 lukien.
Liitteen 2 §:n 3 momentin mukaan kirkon virka- ja työehtosopimuksen (2005–2007) 12 §:ssä tarkoitetun luontoisetupalkkauksen säilyttäneen viranhaltijan tämän sopimuksen mukaisen peruspalkan määrittelyyn sovelletaan 2 momentin määräyksiä siten, että viranhaltijan peruspalkaksi merkitään viranhaltijalle 30.9.2007 maksettu H-palkkataulukon mukainen alkupalkka 1,8 prosentilla tarkistettuna. Vertailua vaativuusryhmän vähimmäispalkkaan ei tehdä.
H-palkkataulukon (1.6.2006 lukien) I kalleusluokan peruspalkka palkkaluokassa H 31 on 1.934 euroa. Huomioiden edellä mainitut 3,4 ja 1,8 prosentin korotukset, H 31 peruspalkka on 2.067 euroa kuukaudessa, minkä olisi tullut olla A:n peruspalkka 1.10.2007 lukien. Luontoisetupalkkaukseen jääneen viranhaltijan varsinainen palkka muodostuu peruspalkasta, vuosisidonnaisesta palkanosasta ja luontoisedun verotusarvosta.
Luontoisedun säilyttämisen vuoksi peruspalkka ei ole verrattavissa kokonaispalkkauksen peruspalkkoihin.
Palkan takaisinperinnästä
Kirkkolain 6 luvun 71 §:n mukaan työnantaja voi päättää aiheettomasti maksetun palkan tai muun etuuden takaisinperinnästä. Takaisinperintää harkittaessa tulee lain esitöiden (HE 41/2012 vp s. 75) mukaan olla kyseessä selvä virhe, esimerkiksi laskuvirhe tai muu ilmeinen erehdys. A:n tapauksessa kyse on laskuvirheestä, joka havaittiin vasta keväällä 2013.
Kirkkolain 6 luvun 71 §:n 3 momentin mukaan työnantaja voi luopua takaisinperinnästä joko kokonaan tai osittain, jos takaisinperintää on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. A lähestyy eläkeikää eikä hän ole myötävaikuttanut vahingon syntymiseen. Näin ollen 36.944 euron takaisinperintä olisi kohtuutonta.
Kirkkolain 6 luvun 71 §:n 4 momentin mukaan oikeus takaisinperintään on lakannut, jos takaisinperinnästä ei ole tehty päätöstä tai asiaa pantu vireille muussa järjestyksessä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana aiheeton palkka tai muu etuus on maksettu. Liikaa maksettu palkka johtui työnantajan virheestä ja työnantajalla oli A:ta paremmat mahdollisuudet virheen selvittämiseen ja korjaamiseen.
KIRKON TYÖMARKKINALAITOKSEN LAUSUNTO
Sovellettavasta palkkausjärjestelmästä
Vuonna 1990 kirkon palkkauslain kumoamisen yhteydessä luontoisetupalkkauksessa olleet viranhaltijat saivat valita, jäävätkö he luontoisetupalkkaukseen vai siirtyvätkö kokonaispalkkaukseen. Luontoisetuun jääneille viranhaltijoille vahvistettiin kaksi palkkaluokkaa; matalampi palkkaluokka ("luontoisetupalkkaluokka") ja korkeampi kokonaispalkkaluokka sen varalle, että viranhaltija siirtyy myöhemmin kokonaispalkkaukseen. Luontoisetupalkkauksen valinneen viranhaltijan palkkaus koostui siten luontoisedusta ja matalamman palkkaluokan mukaisesta rahapalkasta.
Nykyinen palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön 1.10.2007. Siirtymävaiheessa luontoisetupalkkauksessa olleisiin viranhaltijoihin sovellettiin allekirjoituspöytäkirjan liitteen 2 §:ää ja erityisesti sen 3 momenttia. Tärkeää oli, että:
1) niille viroille, joissa viranhaltija oli edelleen luontoisedussa, vahvistettiin tehtävän vaativuuden mukainen vaativuusryhmä ja vaativuuteen perustuva perus(raha)palkka siinä tilanteessa, kun luontoisetupalkkauksessa oleva viranhaltija siirtyisi kokonaispalkkaukseen tai viranhaltija vaihtuisi ja
2) lisäksi luontoisetupalkkauksessa edelleen jatkavien palkkauksesta määrättiin, että siirtymävaiheessa ei tehty lainkaan maksetun rahamääräisen palkan vertailua viralle siirtymävaiheessa edellisen kohdan mukaan vahvistettuun vaativuusryhmään ja vaativuusryhmän mukaiseen peruspalkkaan.
Uuden palkkausjärjestelmän vaativuusryhmät ja palkkaus vahvistettiin kokonaispalkkausta silmällä pitäen. Vaativuusryhmät ja kokonaispalkkauksen mukaiset peruspalkat vahvistettiin myös niihin virkoihin, joiden viranhaltija jatkoi luontoisetupalkkauksessa. Viralle vahvistettua vaativuusryhmää ja kokonaispalkkaukseen perustuvaa peruspalkkaa ei kuitenkaan 3 momentin määräyksen perusteella sovellettu luontoisetupalkkauksessa oleviin viranhaltijoihin eikä luontoisetupalkassa olevan viranhaltijan palkkausta myöskään voinut verrata viralle siirtymävaiheessa vahvistetun vaativuusryhmän vähimmäispalkkaan.
Luontoisetupalkkauksessa jatkaneiden viranhaltijoiden palkkaukseen luontoisedun arvoa ei ole tarkoitettu lisättäväksi tehtävän vaativuuden mukaisesti vahvistettuun kokonaispalkkaan ja vaativuusryhmään. Luontoisetupalkassa olevien viranhaltijoiden rahapalkkaan sovittiin tehtäväksi vain allekirjoituspöytäkirjan liitteen 2 §:n 3 momentin mukainen 1,8 prosentin yleiskorotus. Luontoisedun arvo määräytyi edelleen verosäännösten mukaisesti.
Helsingin seurakuntayhtymän selvitys vastaa tosiasioita ja on virkaehtosopimuksen mukainen. Seurakuntayhtymän hallinnossa tai Aditro Oy:ssä ei huomattu siirtymävaiheessa, että A:lla on edelleen luontoisetuasunto osana palkkausta. A:lle maksettiin erehdyksessä sellaista peruspalkkaa, johon olisi ollut oikeutettu viranhaltija, joka on luopunut luontoisetupalkkauksesta. A ei ollut oikeutettu hänelle maksettuun palkkaan.
A:n palkkaan on tullut soveltaa kirkon voimassa olevaa palkkausjärjestelmää siten kuin Kirkon yleisen virkaehtosopimuksen 2007-2009 allekirjoituspöytäkirjan liitteessä "Sopimus kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2007-2009 palkkausmääräysten takautuvasta soveltamisesta 1.5.2007 lähtien" on määrätty. A:n peruspalkaksi olisi pitänyt määritellä häneen 30.9.2007 sovelletun H 31 palkkaluokan alkupalkka korotettuna 1,8 prosentilla. Palkkausta tarkistettiin 3,4 prosentin yleiskorotuksella 1.10.2007. Tarkistusten jälkeen A:n peruspalkka 1.10.2007 lukien oli 2.067 euroa kuukaudessa.
Tämän lisäksi A:lla on edelleen ollut oikeus saada osana varsinaista palkkaansa luontoisetuasunto sekä peruspalkasta laskettu prosentuaalinen vuosisidonnainen palkanosa, joka on vastannut vanhassa palkkausjärjestelmässä maksettua kokemuslisää.
Palkan takaisinperinnästä
Asiassa ei ole kysymys A:n palkan alentamisesta, vaan virkaehtosopimuksen mukaisen palkan toteamisesta ja vahvistamisesta takautuvasti. Asiaan sovelletaan näin ollen palkan takaisinperintää koskevia määräyksiä. Asiassa ei ole kysymys luontoisedun, vaan liikaa maksetun rahapalkan määrästä. Sovellettavaksi tuleva työnantajan palkan takaisinperintää koskevan säännöksen soveltaminen ei edellytä, että työnantaja olisi aiheuttanut virheen tahallisesti.
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Kirkon virka- ja työehtosopimuksen osapuolet Kirkon työmarkkinalaitos, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Kirkon alan unioni ry ja Kirkon alat ry (ent. Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL ry) ovat työtuomioistuimelle antamassaan lausunnoissa todenneet, että A:n palkkaan on tullut soveltaa kirkon voimassa olevaa palkkausjärjestelmää siten kuin Kirkon yleisen virkaehtosopimuksen 2007-2009 allekirjoituspöytäkirjan liitteessä "Sopimus kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2007-2009 palkkausmääräysten takautuvasta soveltamisesta 1.5.2007 lähtien" on määrätty. A:n peruspalkka on siten ollut H 31 palkkaluokan alkupalkka korotettuna 1,8 prosentilla. Palkkausta on lisäksi tarkistettu 3,4 prosentin yleiskorotuksella 1.10.2007. Näin ollen A:n peruspalkka 1.10.2007 lukien on ollut 2.067 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi A:lla on oikeus saada osana varsinaista palkkaansa luontoisetuasunto sekä peruspalkasta laskettu prosentuaalinen vuosisidonnainen palkanosa.
Yllä mainitut virka- ja työehtosopimuksen osapuolina olevat liitot ovat lausunnoissaan olleet yksimielisiä siitä, mihin kuukausipalkkaan A on oikeutettu ajalta 1.1.2010 – 30.4.2013. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa liittojen yhteisestä tulkinnasta. Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan toteaa, että A:n peruspalkka on edellä kerrotuilla perusteilla ollut 1.10.2007 lukien 2.067 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi A:lla on oikeus saada osana varsinaista palkkaansa luontoisetuasunto sekä peruspalkasta laskettu prosentuaalinen vuosisidonnainen palkanosa.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Niittylä, Pärssinen, Ahokas ja Komulainen jäseninä. Esittelijä on ollut Taramaa.
Lausunto on yksimielinen.