3.10.2014

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa ict-alan toimihenkilöiden työehtosopimukseen kuuluvan ict-alan palkkausjärjestelmän 1.2 kohdan oikeaksi tulkinnaksi, että toimihenkilön siirryttyä omasta aloitteestaan saman yhtiön palveluksessa toiseen, vaativuusluokaltaan samantasoiseen tehtävään, hänen henkilökohtainen kokonaispalkkansa ei saa laskea,

- vahvistaa DNA Oy:n menetelleen ict-alan palkkausjärjestelmän 1.2 kohdan vastaisesti, kun se valittuaan ensin järjestelmäasiantuntija A:n yhtiössä avoinna olleeseen teknisen asiantuntijan tehtävään on helmikuussa 2013 ilmoittanut, että A:n henkilökohtainen kuukausipalkka tulee tehtävänmuutoksen johdosta laskemaan 530 euroa, vaikka yhtiöllä ei ollut A:n työsopimuksen irtisanomisperustetta, ja estänyt A:n siirron uuteen tehtävään, kun hän ei ollut suostunut allekirjoittamaan palkanalennuksen toteavaa työsopimusta,

- velvoittaa DNA Oy:n suorittamaan Ammattiliitto Pro ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n suorittamaan Ammattiliitto Pro ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja DNA Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 4.746 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Valinnan jälkeen helmikuussa 2013 työnantajan edustaja B ilmoitti A:lle, että hänen kuukausipalkkansa putoaa tulevassa teknisen asiantuntijan tehtävässä tehtävän vaativuusluokituksen mukaiseen taulukkopalkkaan, koska A:n henkilökohtaiseen palkkaan kuuluneet niin sanotut heko-osat (530 €/kk) nollataan. A ei suostunut allekirjoittamaan työnantajan laatimaa uutta työsopimusta, jossa palkan alennus oli mainittu, vaan vetosi työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän kirjaukseen, jonka mukaan henkilökohtainen palkka ei voi alentua ilman irtisanomisperustetta. Työnantaja esti tämän jälkeen A:n siirtymisen teknisen asiantuntijan tehtäviin, joten hän joutui jäämään aiempiin työtehtäviinsä. Helmikuun 2013 jälkeen kuultava on jatkuvasti hakenut toimihenkilöitä samoihin teknisen asiantuntijan tehtäviin.

Palkkausjärjestelmän 1.2. kohdan sopimusmääräys tarkoittaa ensinnäkin, että aina kun toimihenkilön tehtävä muuttuu, tarkastetaan uuden tehtävän vaativuusluokka. Näin on tässäkin tapauksessa menetelty, kun se on todettu samaksi kuin A:n aiemman tehtävän vaativuusluokka. Toiseksi sopimusmääräys tarkoittaa, että uuden tehtävän vaativuusluokka voi olla myös alhaisempi kuin toimihenkilön aiemman tehtävän. Kolmanneksi sopimusmääräyksessä mainitaan hyvin selkeästi, että toimihenkilön henkilökohtainen palkka voi laskea vain, jos on olemassa työsopimuksen irtisanomisperuste. Siitä ei tässä tapauksessa ole ollut kyse, joten kantajan käsityksen mukaan sopimusmääräyksen kaksi viimeistä lausetta tarkoittavat, että A:n palkkaa ei olisi voitu alentaa edes siinä tapauksessa, että uuden tehtävän vaativuusluokka olisi ollut alempi kuin pr 8.

Sopimusmääräystä sovelletaan sanamuotonsa mukaan kaikkiin tehtävien muutoksiin riippumatta siitä, mistä syystä niihin on jouduttu ja kuka on muutoksessa ollut aloitteen tekijä. Sillä, että A on itse hakenut tehtävään, ei ole mitään merkitystä arvioitaessa palkkausjärjestelmän 1.2 kohdan tulkintaa. Tältä osin sopimusmääräys eroaa merkittävästi työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohdasta.

Sopimusmääräyksen sanamuodon lisäksi kantajan käsitystä tukee alan soveltamiskäytäntö. Kantajalla ei ole tiedossaan yhtään ainoaa tapausta, jossa työnantaja olisi alentanut toimihenkilön palkkaa hänen siirtyessä vastaavassa tilanteessa uusiin tehtäviin. Sitä vastoin tiedossa runsaasti tapauksia, joissa toimihenkilö on omasta halustaan itse hakemalla siirtynyt uuteen, vaativuudeltaan samantasoiseen tehtävään ilman, että hänen henkilökohtainen palkkansa olisi tehtävänmuutoksen vuoksi ainakaan laskenut. Näin on ollut myös vastaajayhtiön lähimenneisyydestä poimitussa kolmessa esimerkkitapauksessa.

DNA Oy:llä ei ole ollut työehtosopimuksen mukaista perustetta ilmoittaa A:n henkilökohtaisen palkan alenevan tehtävänmuutoksen myötä eikä estää A:n siirtymistä kyseiseen tehtävään, johon hänet oli valittu. DNA Oy on täysin tietoisesti rikkonut edellä todettua sopimusmääräystä. A:n henkilökohtaisen palkan alenemismahdollisuudesta ei ole puhuttu sanaakaan tehtävän hakuvaiheessa. Asia on ilmoitettu hänelle vasta sen jälkeen, kun hänet oli tehtävään valittu ja kun uuden ja vanhan tehtävän esimiehet olivat jo keskenään sopineet A:n siirtymisen ajankohdasta.

PALTA ry, jonka tietoon kuultavan menettely on tullut heti sen jälkeen, kun DNA Oy oli estänyt A:n siirtymisen uuteen tehtävään, on tähän mennessä jo lähes 10 kuukauden ajan sallinut ja hyväksynyt DNA Oy:n menettelyn puuttumatta tilanteeseen kantajan kanssa käydyistä erimielisyysneuvotteluista huolimatta. Koska DNA Oy on koko ajan hakenut uusia henkilöitä samoihin tehtäviin, PALTA ry:n valvontavelvollisuuden noudattaminen olisi tässä tapauksessa todennäköisesti mahdollistanut sen, että A olisi voinut myöhemmin siirtyä teknisen asiantuntijan tehtävään.

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja DNA Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja DNA Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.960 eurolla laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n kanssa keskusteltiin tehtävän palkkatasosta jo haastatteluvaiheessa ja hänelle kerrottiin, että tehtävää ei ole vielä ICT-alan työehtosopimuksen mukaisesti pisteytetty tehtävän ollessa uusi, mutta tuleva palkkataso olisi pienempi kuin hänen sen hetkinen palkkansa. B tarjosi A:lle hänen hakemaansa teknisen asiantuntijan paikkaa Service Deskistä 21.1.2013. Useiden keskustelujen päätteeksi sovittiin, että A ilmoittaa päätöksensä kun tehtävä on pisteytetty ja palkkaryhmä määritetty. DNA Oy hyväksyi tämän viivytetyn vastauksen A:n puolelta. Jos A:lla olisi ollut tässä vaiheessa se käsitys, että palkka pysyy samana, ei olisi ollut syytä viivyttää vastausta.

A:ta ei estetty siirtymästä tehtävään vaan hän itse kieltäytyi allekirjoittamasta työsopimusta kyseessä olevasta tehtävästä, jolloin sopimusta uudesta työstä ei syntynyt. Teknisen asiantuntijan tehtävä pisteytettiin 4.2.2013 ja A:lle ilmoitettiin tehtävän mukainen palkkaryhmä ja henkilökohtainen palkka 5.2.2013. A ilmoitti miettivänsä yön yli ja seuraavana päivänä lupasi ottaa tehtävän vastaan ilmoitetun mukaisilla palkkaehdoilla. ServiceDeskin esimies B pyysi 21.2.2013 A:ta allekirjoittamaan teknisen asiantuntijan tehtävää koskevan työsopimuksen uusine työsuhteen ehtoineen. A ilmoitti, ettei aio allekirjoittaa vielä työsopimusta, ja yhtiö odotti häneltä työsopimuksen allekirjoittamista 26.2.2013 saakka. ServiceDesk-toiminto aloitti toimintansa 25.2.2013 alkaen valittujen henkilöiden koulutuksilla. Työsopimusta uudesta tehtävästä ei syntynyt ja A jatkoi entisessä tehtävässään entisin työsuhteen ehdoin ja rekrytointi raukesi kokonaan.

Työehtosopimuksen tulkinta

Toimihenkilö ei voi yksipuolisesti edellyttää palkan säilymistä ennallaan työtehtävien muuttuessa, mikäli aloite työtehtävän muuttamiseen on tullut toimihenkilöltä itseltään. Muutostilanteessa neuvotellaan uudesta työsopimuksesta ja mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, ei sopimusta uudesta työsopimuksesta synny. ICT-työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohdan mukaan työnantaja puolestaan voi siirtää toimihenkilön toisiin tehtäviin toimihenkilöasemansa säilyttäen, mutta mikäli muutos johtaisi työsuhteen ehtojen muuttumiseen, tulee työnantajalla olla irtisanomisperuste ja muutoksen tulee tapahtua irtisanomisaikaa noudattaen. ICT-alan palkkausjärjestelmän 1.2 kohdan määräys puolestaan turvaa sen, että työtehtävän muuttuessa työnantajan aloitteesta voi palkkaryhmä sinällään muuttua, mutta henkilökohtainen palkka voi laskea vain niissä tilanteissa, joissa työnantajalla olisi irtisanomisperuste. Työsuhteen aikana tapahtuvia muutostilanteita voi olla useita. Kyseinen määräys tulee sovellettavaksi tilanteissa, joissa on kyse henkilön olemassa olevan tehtävien työnantajalähtöisestä muutoksesta. Kyse on uudesta työsopimuksesta ja sen myötä määräytyvistä uusista työsuhteen ehdoista.

Tapauksissa, joissa henkilö on vaihtanut työtehtävää ja palkka pysynyt samana taikka noussut, työnantaja on tarjonnut tehtäviä tietyillä ehdoilla ja henkilöt ovat ne ottaneet vastaan. Yleisesti ottaen sisäiset rekrytoinnit yrityksissä tapahtuvat siten, että tehtäviä hakevat henkilöt palkan kuultuaan joko ilmoittavat vetäytyvänsä hausta tai sitten hyväksyvät palkkaehdot ja tekevät uuden työsopimuksen. Vastaajalla ei ole tiedossa toista sellaista tapausta, jossa henkilö olisi itse hakeutunut uuteen työtehtävään ja vaatinut työehtosopimukseen vedoten palkan säilyttämistä ja tämän olisi tulkittu olevan työehtosopimuksen määräyksen tulkinta.

Yrityksen ja työnantajaliiton menettely asiassa

PALTA ry ei ole syyllistynyt tapauksessa valvontavelvollisuuden rikkomiseen, koska DNA Oy ei ole syyllistynyt työehtosopimuksen vastaiseen menettelyyn. Työehtosopimuksen määräyksen sisältö ei ole selvä.

Toimihenkilöllä ei ole työehtosopimukseen (tai muuhunkaan) perustuvaa oikeutta vaihtaa työtehtävää eikä työnantajaliitto voi velvoittaa jäsenyritystään missään tilanteissa rekrytoimaan ihmisiä tehtäviin, joihin yritys ei tarvitse henkilöitä.

Perustelut

Palkkamääräyksen tulkinta

Riidanalaisen palkkamääräyksen mukaan toimihenkilön tehtävien muuttuessa tarkistetaan palkkaryhmä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Palkkaryhmä voi muuttua kumpaankin suuntaan. Henkilökohtainen palkka voi laskea vain, jos on olemassa irtisanomisperusteet. Jutussa on erimielisyyttä siitä, sovelletaanko määräystä toimihenkilön siirtyessä omasta aloitteestaan toiseen, vaativuudeltaan samantasoiseen tehtävään.

Ammattiliitto Pro ry:n entisen sopimusalavastaavan D:n mukaan määräys on otettu työehtosopimukseen alun perin vuonna 2001, kun neuvoteltiin teknisten toimihenkilöiden ja teollisuustoimihenkilöiden sopimusten yhdistämisestä. Määräyksen esikuvana oli tässä, kuten monessa muussakin tapauksessa, kemianalan toimihenkilöiden työehtosopimuksessa ollut määräys. D:n mukaan työnantajapuolella hyväksyttiin määräyksen teksti sellaisenaan. Keskustelua käytiin toimihenkilöpuolen aloitteesta sellaisista tapauksista, joissa henkilö siirtyy vaativuusryhmältään korkeampaan tehtävään, jolloin uhkana oli, että henkilökohtainen palkanosa leikkautuisi vastaavasti. Nyt esillä olevan kaltaisista tapauksista ei käyty keskustelua. Koska muutakaan näyttöä sopimusneuvotteluista ei ole esitetty, työtuomioistuin toteaa, ettei osapuolten tarkoituksesta ole tältä osin muuta selvitystä kuin määräyksen sanamuoto.

Sanamuodon mukaan määräystä sovelletaan toimihenkilön tehtävän muuttuessa. Määräyksen soveltamista ei ole rajattu sen mukaan, tapahtuuko muutos toimihenkilön vai työnantajan aloitteesta. Määräyksestä selviää kuitenkin, ettei sen mukaista palkkasuojaa sovelleta, jos muutos tehdään työnantajan aloitteesta irtisanomisperusteella.

Sopimusmääräyksen soveltamiskäytännöstä ovat työtuomioistuimessa kertoneet D yleisesti sekä Elisa Oyj:n pääluottamusmies C ja DNA Oy:n neuvotteleva luottamusmies E. He ovat kertoneet yhdenmukaisesti, että toimihenkilön siirtyessä muutoin kuin irtisanomistilanteessa toiseen tehtävään hänen henkilökohtainen kokonaispalkkansa ei ole laskenut. Näin ei ole tapahtunut edes niissä tapauksissa, joissa asianomainen on siirtynyt vaativuusluokitukseltaan alempaan tehtävään. D:n mukaan toimihenkilö voi uudessakin tehtävässä hyödyntää hänelle yhtiössä kertynyttä osaamista niin, että henkilökohtaisen palkanosan säilyttäminen on perusteltua. Näin tuetaan myös toimihenkilöiden motivaatiota osallistua tehtäväkiertoon. Epäselvyyttä tai erimielisyyksiä asiasta ei ole syntynyt A:n tapausta lukuun ottamatta.

Kantajan esittämä selvitys koskee yksilöidysti vain osaa työehtosopimuksen soveltamisalalla noudatetusta käytännöstä. Toisaalta mitään vastakkaiseen suuntaan käyvää todistelua jutussa ei ole esitetty. Tästä työtuomioistuin päättelee, että kantajan todistelu kuvaa soveltamiskäytäntöä sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvissa yhtiöissä yleisemminkin.

Yhteenvetona työtuomioistuin toteaa, että palkkamääräyksen sanamuoto ja sen soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys puoltavat pikemmin kantajan kuin vastaajan esittämää tulkintaa. Sopimusmääräystä on siten tulkittava niin, että omasta aloitteestaan toiseen, vaativuudeltaan samantasoiseen tehtävään siirtyvän toimihenkilön henkilökohtainen palkanosa säilyy ennallaan. Kanteen ensimmäinen vahvistusvaatimus on näistä syistä hyväksyttävä.

Työnantajan menettely A:n asiassa

A on haastattelun jälkeen valittu uuteen avoinna olleeseen tehtävään, mutta ennen sopimuksen allekirjoittamista työnantaja on ilmoittanut, että siirron yhteydessä hänen henkilökohtainen palkanosansa poistetaan. A ei ole tästä syystä lopulta siirtynyt uuteen tehtävään, vaan hän on jatkanut entisessä tehtävässään. Kanteessa on katsottu, että työnantaja on näin menetellessään estänyt A:n siirtymisen ja rikkonut työehtosopimusta.

Työnantajan ilmoitus palkan suuruudesta on perustunut työehtosopimuksen virheelliseen tulkintaan, kuten edellä on esitetty. Toisaalta A on itse päättänyt pysyä entisessä tehtävässään sen sijaan, että hän olisi siirtynyt uuteen tehtävään ja vaatinut sen mukaista palkkaa. Koska työehtosopimuksen vastaista tilannetta siten ei ole syntynyt eikä A:lla ole mitään palkkasaatavaa työnantajalta, työtuomioistuin katsoo, ettei asia ole edennyt palkkamääräyksen rikkomisen asteelle siihen liittyvine seuraamuksineen (ks. myös TT 2004:72 ja TT 2005:107). Jutussa esitetyt rikkomuksen vahvistamista ja hyvityssakkojen määräämistä koskevat vaatimukset on näistä syistä hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Kantajan vaatimukset on yhdeltä osalta hyväksytty ja muuten hylätty. Asia on myös ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa juttu työtuomioistuimen tutkittavaksi. Näistä syistä työtuomioistuin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n ja työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla määrää, että asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa ict-alan toimihenkilöiden työehtosopimukseen kuuluvan ict-alan palkkausjärjestelmän 1.2 kohdan oikeaksi tulkinnaksi, että toimihenkilön siirryttyä omasta aloitteestaan saman yhtiön palveluksessa toiseen, vaativuusluokaltaan samantasoiseen tehtävään, hänen henkilökohtainen kokonaispalkkansa ei saa laskea.

Kanteen muut vahvistus- ja hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Asianosaiset saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Nyyssölä, Ahokas ja Kuoppamäki jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.