5.9.2014

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa Finland Pipecoating Oy:n menetelleen teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskevan irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n vastaisesti irtisanomalla 14.3.2011 turvallisuusvastaava A:n työsopimuksen päättymään 14.4.2011,

- velvoittaa Finland Pipecoating Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 12 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 27.542,04 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien,

- tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n suorittamaan työehtosopimuslain 9 §:n nojalla hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Finland Pipecoating Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamisesta.

Perusteet

Tapahtumien kulku

EUPEC Pipecoatings Finland Oy, nykyinen Finland Pipecoating Oy, on antanut A:lle 23.11.2010 suullisen huomautuksen, jonka mukaan hän on merkinnyt työkäsineisiinsä rasistisen merkityksen omaavan merkinnän, palauttanut käsineet esimiehelle heittämällä ne lattialle ja jättänyt huomioimatta yövuorossa työskenneltyään tehdasrakennuksen seinään ilmestyneen rasistisen kirjoituksen. A on katsonut huomautuksen olevan aiheeton.

A on 10.12.2010 saanut eräältä toiselta työntekijältä tietoonsa, että samoissa turvallisuusvastaavan tehtävissä A:n kanssa työskentelevällä, vuokratyövoimaa välittävän yhtiön palveluksessa olevalla työntekijällä ei olisi voimassa olevaa ajokorttia. Tehtävässä vaaditaan voimassa oleva B-ajokortti. Niinpä A on 13.12.2010 pyytänyt yhtiön johdolta sisäistä tutkintaa asian johdosta. A teki 5.1.2011 poliisille tutkintapyynnön epäillystä ajo-oikeudetta ajosta. Syynä edellä mainittuun vaatimukseen sisäisestä tutkinnasta ja sitä seuranneeseen rikosilmoitukseen oli nimenomaan A:n saama suullinen huomautus. Vaikka se oli aiheeton, A otti sen siinä määrin vakavasti, että hän ei halunnut kirjallista varoitusta siitä, että hän olisi jättänyt valvomatta jonkin lain tai yhtiön sisäisten turvamääräysten noudattamista. Syytettä asiasta ei ole nostettu.

A on 27.1.2011 kello 6 yövuoronsa päättyessä kohdannut mainitun työntekijän, joka on tuolloin ollut tietoinen A:n tekemästä rikosilmoituksesta. A on kokenut tilanteen sellaiseksi, että työntekijä on laittomasti uhannut häntä. Hän on tämän vuoksi tehnyt asiasta rikosilmoituksen ja joutunut lisäksi jäämään sairauslomalle. Rikostutkinnan päätyttyä syyttäjä on 11.3.2011 nostanut työntekijää vastaan syytteen laittomasta uhkauksesta. Syyte on hylätty näyttämättömänä Kymenlaakson käräjäoikeuden 29.4.2011 antamalla lainvoimaisella tuomiolla.

A:n sairausloman ollessa lopuillaan työnantaja järjesti 3.3.2011 tilaisuuden, jonka tarkoituksena oli sopia A:n työsuhteen päättämisestä sovinnollisesti. Läsnä neuvottelussa olivat A:n ja työnantajan edustajien lisäksi Ammattiliitto Pro ry:n sopimusala-asiamies ja Teknologiateollisuus ry:n ryhmäpäällikkö. Kun neuvottelussa ei päästy yksimielisyyteen, todettiin lopputuloksena, että A palaa työhönsä sairausloman päättyessä 7.3.2011 kello 14. Kun A tuolloin tuli töihin, työnantaja ilmoitti vapauttavansa A:n työntekovelvollisuudesta 7. ja 13.3.2011 väliseksi ajaksi. Samalla työnantaja vaati A:ta luovuttamaan pois työpaikan avaimet ja kulkuoikeudet sekä työvaatteet ja puhelimen ja edellytti, että A tyhjentää luottamusvaltuutetun käyttöön tarkoitetun kaapin. Lisäksi työnantaja epäsi A:lta mahdollisuuden päästä lukemaan työsähköpostiosoitteeseensa sairauslomansa aikana tulleet viestit.

Työsopimuksen päättäminen

Työnantaja irtisanoi A:n työsopimuksen 14.3.2011 päättymään 14.4.2011. Yhtiöllä ei ollut työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painava syytä A:n työsopimuksen irtisanomiseen. Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta on virallisen syytteen alainen rikos. A:lla on ollut laillinen oikeus ja jopa velvollisuus tehdä tällaisesta perustellusta epäilystä tutkintapyyntö poliisille eikä hän ole tarvinnut asiaan työnantajansa tai esimiehensä lupaa tai valtuutusta. Kyse on ollut vähintäänkin työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 2 momentin 4 kohdan tarkoittamaan tilanteeseen rinnastettavasta menettelystä, jota ei voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Irtisanomisilmoituksessa esitetyt väitteet, joiden mukaan A olisi tehnyt aiheettoman rikosilmoituksen ja antanut poliisille harhaanjohtavaa ja virheellistä tietoa, ovat perusteettomia. Jos kyse olisi perättömästä ilmiannosta, sitä koskeva rikosilmoitus olisi luonnollisesti edennyt poliisissa ja päätynyt vähintäänkin syyteharkintaan asti. Niin ei kuitenkaan ole käynyt. A ei ole tehnyt omaa tutkintapyyntöään yhtiön edustajana vaan yksityishenkilönä.

Irtisanomisilmoituksen mukaan A on luovuttanut luvatta ulkopuoliselle taholle yrityksen sisäistä tietosuojamateriaalia. Tuo ulkopuolinen taho on ollut nimenomaan poliisi, jonka tutkittavaksi A on saattanut rikosepäilynsä. A on materiaalin avulla osoittanut viranomaiselle epäilynsä aiheellisuuden ja muistuttanut myös poliisia aineiston luottamuksellisuudesta. A:n menettelyä ei tältäkään osin voida pitää sellaisena, että se oikeuttaisi yhtiötä ainakaan suoraan, ilman edeltävää varoitusta ja mahdollisuutta korjata työantajan mielestä virheellistä toimintatapaa, irtisanomaan hänen työsopimuksensa.

Todellinen syy A:n työsopimuksen päättämiseen on ollut työnantajan halu päästä hänestä eroon keinolla millä hyvänsä. Tämä on johtunut paitsi siitä, että A on aktiivisesti hoitanut luottamusvaltuutetun tehtäviään työpaikalla myös A:n ja hänen esimiehensä huonoista henkilösuhteista. Suullinen huomautus on osoitus siitä, miten A:n menettelystä on haluttu etsimällä etsiä virheellisyyksiä.

Vastauksen johdosta

Kaikki esitetyt irtisanomisperusteet ovat olleet työnantajan tiedossa useita kuukausia ennen A:n irtisanomista. Kun irtisanomisperusteisiin on vedottava kohtuullisessa ajassa, niin tässä asiassa niihin vetoaminen on tapahtunut liian myöhään. Lisäksi 3.3.2011 pidetyssä palaverissa on sovittu, että A palaa työhönsä normaalisti 7.3.2011. A on luottamusvaltuutettuna kiinnittänyt huomiota epäkohtiin yhtiössä muun muassa tehtävien vaativuuden arvioinnin osalta ja huomauttanut siitä. A:n 1.11.2010 työnantajan edustajille lähettämä sähköposti ei voi olla irtisanomisperuste. Myöskään se, että hänellä on kotonaan hallussaan laillisesti aseita, ei voi olla irtisanomisperuste. A:lle 23.11.2010 annetussa suullisessa huomautuksessa tarkoitettu toiminta ei ole jatkunut eikä se voi muodostaa irtisanomisperustetta. Myöskään reklamaation tekeminen esimiehille Ranskaan ei voi olla irtisanomisperuste. A:lla on ollut oikeus tehdä rikosilmoitus D:n asiassa. Rikosilmoitus laittomasta uhkauksesta D:tä kohtaan on ylittänyt syytekynnyksen ja se on hylätty vasta käräjäoikeudessa. Luottamusvaltuutetulla oli oma laatikko luottamusvaltuutetun asiakirjojen säilyttämistä varten. A ei ollut tämän vuoksi voinut sitä jakaa jonkun toisen työntekijän kanssa. A ei ollut pakottanut ketään noukkimaan tupakannatsoja pihalta, vaan tapahtuma liittyi esimiehen A:lle antamaan käskyyn vastata tehdasalueen siisteydestä ulkomaisen vieraan tullessa yhtiöön vierailulle. A ei ollut uhkaillut ketään potkuilla.

Korvauksen määrä

A on jäänyt yhtiön perusteettoman menettelyn vuoksi työttömäksi. Hän on työllistynyt tilapäisesti 10.8. ja 30.9.2011 väliseksi ajaksi ja uudelleen määräaikaiseen työsuhteeseen 7.5. ja 31.12.2012 väliseksi ajaksi, minkä jälkeen uutta työtä ei ole näköpiirissä. Kohtuullisena korvauksena A:n työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä on pidettävä hänen 12 kuukauden palkkaansa vastaavaa määrää, mistä summasta vähintään yksi kolmasosa on katsottava aineettoman vahingon korvaukseksi siitä kärsimyksestä, jonka Eupecin perusteeton menettely on A:lle aiheuttanut. A:n palkka työsuhteen päättyessä on ollut 2.295,17 euroa kuukaudessa.

Valvontavelvollisuuden laiminlyöminen

Teknologiateollisuus ry:n edustaja on ollut läsnä 3.3.2011 pidetyssä neuvottelussa, jossa on sovittu, että A palaa työhönsä normaalisti. Teknologiateollisuus ry on saanut irtisanomisesta tiedon irtisanomisaikana, mutta se ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin irtisanomisen peruuttamiseksi tai A:lle aiheutuneen vahingon korvaamiseksi. Teknologiateollisuus ry:n on täytynyt tietää, että perustellun rikosepäilyn johdosta tehty rikosilmoitus ei voi olla asiallinen ja painava syy rikosilmoituksen tekijän työsopimuksen irtisanomiseen. Teknologiateollisuus ry on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on kiistäneet kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut, että Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Teknologiateollisuus ry on edelleen katsonut, ettei haastehakemusta ole Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1393/2997 mukaisesti annettu tiedoksi Finland Pipecoating Oy:lle.

Kanteen kiistämisen perusteet

Tapahtumien kulku

Eupec Pipecoatings Finland Oy, nykyinen Finland Pipecoating Oy, aloitti toimintansa toukokuussa 2008 Kotkassa. Yhtiön toiminta keskittyi projektiluonteisesti Itämeren kaasuputkihankkeeseen. Töiden tultua tehdyksi yhtiön toiminta lopetettiin siten, että tuotannon työt tehtaalla päättyivät 23.5.2011, logistiikan työsopimukset päättyivät 31.8.2011 (työt olivat valmiit 9.8.2011) ja hallinnolliset työt päättyivät 31.12.2011. Kaikki työt siis päättyivät porrastetusti toukokuu - joulukuu 2011 välisenä aikana. Tämän jälkeen yhtiöllä ei ole ollut mitään toimintaa. Yrityskaupan myötä yhtiön nimi vaihtui nykyiseksi Finland Pipecoating Oy:ksi 7.1.2013. Yhtiöllä ei edelleenkään ole mitään toimintaa.

A tuli alun perin vuokratyöntekijäksi yhtiöön henkilöstövuokrausyrityksen kautta. A työskenteli tällöin tuotannon työntekijänä. A palkattiin yhtiön palvelukseen 1.2.2010 alkaen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tehtävänimikkeellä HSE Officer. A:n työtehtäviin kuului työturvallisuusmääräysten noudattamisen valvonta. Olennaisimpia työturvallisuusasioita olivat suojaimien käyttö, nostojen oikeellisuus ja ympäristöasiat, kuten kemikaalien turvallisen käytön valvonta.

Työsopimuksen päättäminen

A:n työsuhde päättyi työnantajan irtisanottua A:n työsopimuksen henkilöön liittyvällä syyllä 14.3.2011 päättymään irtisanomisajan kuluttua 14.4.2011.

Ongelmat alkoivat B:n, nykyisen B:n, tultua nimitetyksi HSE Manageriksi. A oli sitä mieltä, että hänet olisi tullut nimittää tähän tehtävään. A toi toistuvasti julki näkemyksensä, että hän olisi ollut kaikin puolin pätevämpi HSE Managerin tehtävään. Syksyllä 2010 tehtaalla oli tuotantopiikki ja työntekijät tekivät halunsa mukaan osan töistä ylityönä. Yhtiön asiakas Nord Stream Oy edellytti, että tehtaalla oli jatkuvasti HSE Officer paikalla, kun tehtaalla tehtiin töitä.

A alkoi lokakuussa 2010 lobbaamaan yhtiön HSE Officereita kieltäytymään jo ennalta sovituista ylitöistä. A:n kampanja ei saanut kannatusta, vaan muut työntekijät olivat vain tyytyväisiä mahdollisuudesta ansaita ylimääräistä rahaa ylityöstä. A oli suostunut jo ennalta ilmoitettuun vuoroon ja yhtäkkiä edellisenä päivänä ilmoitti, ettei pääsekään. Tilalle saatiin toinen HSE Officer paikkaamaan tehtävää. A suuttui tästä ja osoitti selkeästi mieltään työpaikalla.

A lähetti 1.11.2010 kollegoilleen sähköpostiviestin, jossa hän puhui sotastrategioista, vihollisista ja taisteluista. A:n kollegat toivat huolensa viestin sisällöstä työnantajan tietoon. Yksi A:n kollega antoi yhtiön Deputy Site Managerin C:n lukea yhden kyseisistä viesteistä, jossa A uhkasi tiimiään. Huolta lisäsi vielä se, että yleisessä tiedossa oli, että A:n hallussa on aseita. Viesti lähetettiin tiedoksi myös HSE Supervisorille 2.11.2010. Viestin lähettänyt A:n kollega kertoi olevansa huolestunut A:n viestistä ja viimeaikaisesti käyttäytymisestä.

A jatkoi mielenosoituksellista käyttäytymistään, eikä juuri kommunikoinut työtovereidensa kanssa. HSE Manager B kuuli muilta työntekijöiltä, että A on useaan otteeseen yrityksen eri osastojen työntekijöiden kuullen puhunut epäasialliseen sävyyn muista tiimin jäsenistä. B otti asian puheeksi A:n kanssa, joka totesi keskustelleensa hänen ja muiden HSE tiimiläisten näkemyseroista vain muutaman henkilön kanssa. B sanoi A:lle, että näkemyseroista keskusteleminen muiden kuin asianosaisten kanssa ei ole B:n mielestä kovin reilua käytöstä työkavereita kohtaan. B kehotti keskustelemaan näkemyseroista suoraan asianosaisten kanssa. Siihen A myöntyi ja totesi, ettei vastaavanlainen enää toistu.

HSE Officereiden huoneen työpöydän vierestä löydettiin 18.11.2010 A:n hanskat, joihin on piirretty kelttiläinen risti, joka myös hyvin usein yhdistetään white pride -symboliksi. Tehtaaseen oli syksyn aikana saapunut useita ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Lisäksi samassa yhteydessä löydettiin tehtaan seinästä rasistinen teksti. A oli kommentoinut tekstiä työtovereilleen siten, että on kyllä nähnyt tekstin aiemmin, mutta ei ole viitsinyt puuttua aiheeseen. Tekstiin puuttuminen olisi ollut nimenomaan HSE Officerin tehtävä ja aiheeseen olisi pitänyt reagoida heti. A ilmoitti merkin työhansikkaissaan olevan hänen pitkään käyttämänsä tapa merkitä omat varusteensa. Koska hanskat olivat työnantajan luovuttamat, B pyysi A:ta antamaan käsineet pois. A heitti hanskat lattialle, josta B joutui ne nostamaan ylös. A:lle annettiin 23.11.2010 suullinen huomautus epäasiallisesta käyttäytymisestä 19.11.2010 työpaikalla, koskien hanskojen heittelyä ja rasistiseen tekstiin reagoimatta jättämistä. Samalla koko tehtaan henkilöstöä muistutettiin työvarusteiden käsittelystä sekä HSE:n valvonnassa kaikki työvarusteet ja laitteet määrättiin puhdistettaviksi töhrinnöistä. Huomautuksen saatuaan A lähetti reklamaatioviestin saamastaan huomautuksesta yhtiön Kotkan Site Managerille ja kahdelle yhtiön johtajalle Ranskaan.

Ajokorttiasiat

Marraskuussa 2010 yhtiön HSE Officer D ilmoitti B:lle, että hänen ajokorttinsa ollaan peruuttamassa ylinopeussakkojen vuoksi kahdeksi kuukaudeksi. He sopivat, että D hoitaa ne työtehtävät, joihin tarvittaisiin auto, joko skootterillaan tai kulkemalla muiden työntekijöiden kyydillä työalueille. D oli jäämässä lomalle ja palatessaan hän olisi saanut ajokorttinsa jo takaisin. Tästä erikoisjärjestelystä oli siis sovittu työnantajan kanssa etukäteen. A otti D:n omaan puhutteluunsa ja syytti D:tä auton ajamisesta ilman ajokorttia. Hän perusti syytöksensä vuororaporttiin kirjattuihin tietoihin, joissa D ilmoitti käyneensä alueilla, joissa normaalisti käydään autolla. Siirtymämatkat olivat kuitenkin hoidettu sovitun mukaisesti ajokortillisten kollegoiden kyydillä. A uhkaili ottavansa yhteyttä poliisiin. D myös kertoi A:lle, ettei ole ajanut autoa. A painosti toistuvasti D:tä myöntämään, että tämä olisi ajanut ilman ajokorttia.

A lähetti aiheesta sähköpostin 13.12.2010 yhtiön Kotkan Site Managerille, joka kehoitti A:ta ottamaan yhteyttä A:n lähimpään esimieheen B:hen. Näin A ei kehotuksesta huolimatta tehnyt, vaan lähetti sen sijaan sähköpostin myös Ranskaan yhtiön Managing Directorille, Project HR Coordinatorille ja Project HSE Managerille. A ohitti näin räikeästi yrityksen paikallisen organisaation ja pyysi tutkimaan, miksi D on ajanut ilman ajokorttia.

A ryhtyi joulukuussa 2010 samaan aikaan D:n korttiasian kanssa omavaltaisesti selvittämään myös yhtiön toisen työntekijän E:n ajokorttiasiaa. Hän soitti E:n henkilökohtaiseen numeroon illalla E:n ollessa vapaalla ja tivasi tämän ajokorttia. A sanoi haluavansa keskustella E:n kanssa seuraavana päivänä asiasta. A oli tuolloin sanonut E:lle, ettei halua tälle mitään hankaluuksia, vaan haluaa vaikeuksia yrityksen johtotasolla työskenteleville.

A teki 5.1.2011 ilmoituksen poliisille väittäen D:n ajavan autoa ajo-oikeudetta. Tässä yhteydessä A oli myös luovuttanut poliisiviranomaisille, ilman lupaa tai ilmoitusta asiasta, yhtiön ja Kotkan Satama Oy:n tietosuojattua materiaalia sataman kulunvalvonnan tietokannasta. Tämän lisäksi A oli vielä kopioinut työmaalta Kotkan Satama Oy:n hallinnoiman kulunvalvontajärjestelmän ehdottoman luottamuksellisia loki-tietoja omiin tarkoituksiinsa. Asia sovittiin Kotkan Satama Oy:n kanssa vaihtamalla järjestelmän salasanat ja lupaamalla poistaa A:n käyttöoikeudet kulkulupajärjestelmään.

Lisäksi A oli ottanut poliisiviranomaisiin yhteyttä yrityksen nimissä, sekä esiintynyt väärällä nimikkeellä turvallisuusvastaava ja näin toimien johdattanut viranomaistahoa harhaan. Kanteessa väitetty seikka, että A olisi esiintynyt yksityishenkilönä, ei pidä paikkaansa. A:lla oli oikeus kirjata vierailijoiden kulkulupia järjestelmään, minkä johdosta hänellä oli tarvittavat tiedot järjestelmään kirjautumiseen. Tällaisiin asioihin puuttuminen ei kuulunut miltään osin A:n työtehtäviin eikä toimialueeseen. A:n työtehtäviin ei myöskään miltään osin kuulunut muiden työntekijöiden ajokorttiasioiden tutkinta.

Laiton uhkaus

D ilmoitti 27.1.2011 A:lle, että hänen ilmiantonsa on perätön. Myöhemmin samana päivänä A teki poliisille ilmoituksen laittomasta uhkauksesta ja jäi sairauslomalle. A ilmoitti asiasta sähköpostitse myös henkilöstövuokrausyritykselle, työterveyshuoltoon sekä F:lle suostumatta tarkentamaan, millä sanoilla D oli häntä uhkaillut tai miksi hänellä oli vakaa uskomus, että D toteuttaa A:n väittämät uhkailut.

Työnantajan toimenpiteistä

Liittojen edustajat kävivät yhtiössä keskustelemassa A:n tilanteesta. Tässä yhteydessä A:lle tarjottiin sopimusta työsuhteen päättämisestä, mihin A ei kuitenkaan suostunut. Kun A ei suostunut työsuhteen sovinnolliseen päättämiseen, ei asiaa enemmälti käsitelty, vaan todettiin, että A palaa normaalisti työhön. Yhtiö kuitenkin vapautti A:n työntekovelvoitteesta A:n palatessa työhön sairauslomalta 7.3.2011. Syynä työstä vapauttamiseen oli A:n aggressiiviseksi koettu käytös ja hänen lietsomansa mielipiteet muun muassa pienestä palkasta ja liian vähäisestä vastuusta. Työnantaja halusi vapauttamalla A:n työvelvoitteesta taatakseen työrauhan yhtiössä.

Myöhemmin yhtiö irtisanoi A:n saatuaan ensin yhtiön 20 toimihenkilöltä riittävän määrän suostumuksia A:n irtisanomiseksi. Teknologiateollisuus ry sai tiedon A:n työsuhteen päättämisestä, kun irtisanominen oli jo toimitettu. Irtisanomisesta ei sittemmin käyty neuvotteluja eikä Ammattiliitto Pro ry tätä myöskään missään vaiheessa pyytänyt.

Vaadituista korvauksista

Kanteessa vaaditut korvaukset ovat perusteeltaan ja määrältään perusteettomia. Yhtiöllä on ollut lain ja työehtosopimuksen mukaiset perusteet A:n työsuhteen päättämiselle. Joka tapauksessa vaaditun korvauksen määrä on kohtuuton ottaen huomioon A:n oma myötävaikutus työsuhteen päättämiseen ja sen, että A:n työsuhde olisi ilman nyt puheena olevaa irtisanomista päättynyt viimeistään 23.5.2011 yhtiön toiminnan loppuessa.

Väitetty valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Teknologiateollisuus ry:n edustaja on ollut paikalla 3.3.2011 pidetyssä palaverissa, jossa A:lle tarjottiin työsuhteen päättösopimusta. Palaverin lopputulema oli kuitenkin se, että A palaa normaalisti työhön, koska tämä ei hyväksynyt tarjottua sopimusta. Tämän jälkeen Teknologiateollisuus ry ei ollut asian kanssa tekemisissä ennen kuin myöhemmin sai tiedon, että A oli irtisanottu yhtiön toimesta. Irtisanomisen osalta ja sen jälkeen ei missään vaiheessa käyty mitään neuvotteluja. Vastaaja ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa.

Perustelut

Asiassa esitetty näyttö

A:n toimintatavat työyhteisössä

A on kertonut lähettäneensä 1.11.2010 sähköpostiviestin työtovereilleen HSE Officereille palkka-asioiden korjaamiseksi yhtiössä ja informaation antamiseksi. A itse lopetti ylitöiden tekemisen yhtiössä samassa yhteydessä. Sähköpostissa ilmaisut hyökkäys, joukot ja vihollinen ovat symbolisia termejä, jonka vuoksi ne on kirjoitettu lainausmerkeissä. Niillä ei kirjaimellisesti tarkoiteta sotilasteknistä strategiaa. Lisäksi hän lähetti myöhemmin samana päivänä 1.11.2010 yhtiön HR Manageri L:lle sähköpostin, jossa ilmoitti alkuperäisen sähköpostin sisällön olevan informatiivisen.

EUPEC Pipecoatings Finland Oy:ssä Deputy Site Managerina toiminut C on kertonut A:n käyttäytymisen poikenneen yhtiön työturvatiimin muiden työntekijöiden toimintatavoista. Hänellä oli hieman militaristinen ote työntekoon. Hän toi aatteensa vahvasti esille myös poikkeavalla pukeutumisellaan. Hänellä oli aina maihinnousuvaatteet päällä. Hänen puhe- ja kirjoitustyylinsä oli hyvin pedanttia. Hän oli hyvin militantti henkilönä. A:n työtoveri N ilmoitti C:lle saaneensa A:lta tämän uhkaavansävyisen sähköpostiviestin 1.11.2010. N oli ilmaissut olevansa peloissaan ja huolissaan siitä, mitä hänelle tulee tämän jälkeen tapahtumaan.

EUPEC Pipecoatings Finland Oy:ssä HR Managerina toiminut L on kertonut, että A oli sotilaallisen täsmällinen työntekijä. Hänen kaikessa toiminnassaan tuli esille tietynlainen militaristinen tarkkuus ja voimakkuus. A:n omat työtoverit alkoivat kuitenkin kokea A:n käyttäytymisen pelottavaksi. Edelleen A alkoi ennen sähköpostin lähettämistä pitää tiimissä mielenosoituksellista mykkäkoulua siten, että muut tiimin jäsenet kokivat sen kiusalliseksi ja työtä haittaavaksi. L huomautti asiasta A:ta. A ilmoitti L:lle selvittäneensä asian työtovereidensa kanssa lähettämällä heille kyseisen sähköpostiviestin. Erityisesti A:n työtoveri N koki tämän saamansa sähköpostiviestin uhkaavaksi ja pelottavaksi. Työnantaja ei varoittanut asiasta A:ta sen vuoksi, että mainittu työtoveri pelkäsi, että asian esille otto voisi lietsoa A:ta menemään käyttäytymisessään pidemmälle. Muutkaan tiimin jäsenet eivät halunneet nostaa asiaa enempää esille. Lisäksi tehtaalle oli tulossa joulun ajan huoltokatkos, joka hiljensi tehtaan toiminnot. Työnantaja odotti tilanteen rauhoittuvan joulutauon aikana. A:n esimies B puhutteli A:ta, jotta hän muuttaisi toimintatapaansa.

EUPEC Pipecoatings Finland Oy:ssä HSE Managerina toiminut B on kertonut olleensa A:n esimies hänen viimeisen vuotensa ajan yhtiössä. HSE Officerien pääasiallinen tehtävä oli valvoa tehtaalla työturvallisuusmääräysten noudattamista. Lisäksi tehtävään kuului turvallisuusperehdytyksen antaminen uusille työntekijöille ja sisäinen koulutus muun muassa turvalukituksiin. A:n vahva aatemaailma ilmeni militaristisena, virallisena pukeutumis-, esiintymis-, kirjoitus- ja puhetyylinä. A:n oli puhunut ennen 1.11.2010 lähettämäänsä sähköpostiviestiä muille HSE Officereille siitä, että heidän tulisi ryhtyä toimenpiteisiin, että he saisivat enemmän palkkaa. A oli ollut myös sitä mieltä, että hän olisi kykyjensä puolesta oikeutettu huomattavasti suurempaan palkkaan kuin mitä hän sillä hetkellä sai. A oli sen vuoksi pyrkinyt saamaan muut HSE Officerit mukaan ylityökieltoon. Kysyttäessä kaikki HSE Officereiden tiimin työntekijät aluksi ilmoittivat olevansa halukkaita tekemään ylitöitä. A kuitenkin juuri ennen ylityövuoronsa alkua ilmoitti kieltäytyvänsä ylityöstä. A ilmoitti myöhemmin, ettei hän halua jatkossakaan tehdä ylityötä. Sen jälkeen A:n ylityövuorot jaettiin tasaisesti muille työntekijöille. A alkoi ylityöstä kieltäytymisestään lähtien pitää mykkäkoulua muita tiimiläisiä kohtaan. B huomautti asiasta, jolloin A ilmoitti, ettei hän toista tätä käyttäytymistään.

EUPEC Pipecoatings Finland Oy:ssä HSE Officerina toiminut M on kertonut, että hänen työtehtäviinsä yhtiössä kuuluivat tavanomaiset työsuojelutehtävät. Lisäksi M osallistui uusien työntekijöiden perehdytykseen ja erilaisten työlupien myöntämiseen. Muiden työntekijöiden ajo-oikeuden selvittely ei kuulunut kenenkään HSE Officerin tehtäviin. M ja D pyysivät syksyllä 2010 työnantajan edustajalta L:ltä, että kaikille HSE Officereille maksettaisiin sama palkka kuin A:lle maksettiin. L:n tekemän työnvaativuuskyselyn jälkeen heidän palkkansa nostettiin samalle tasolle kuin mikä se oli A:lla ollut. A yritti sähköpostiviestillä 1.11.2010 saada muita HSE Officereita olemaan tekemättä ylitöitä. N oli A:n sähköpostiviestistä erittäin pelokas ja ilmoitti M:lle, ettei hän halua olla A:n kanssa tämän jälkeen missään tekemisissä. A esitti M:n läsnä ollessa työssä rasistisia ilmauksia. Työnantaja oli antanut työvälineiden ja työvaatteiden merkinnöistä sellaiset ohjeet, että niissä ei saanut olla mitään lisämerkintöjä.

Työtuomioistuimelle on jätetty A:n HSE-osaston työtovereilleen 1.11.2010 lähettämä sähköpostiviesti. Sen mukaan "tehottomuutemme ansiosta me olemme nyt menettäneet kaksi strategisesti erittäin tärkeää osa-aluetta: 1. 'Hyökkäyksen' oikea-aikaisuus. 2. 'Joukkojen' yhteneväisyys. Tältä osin, tällä erää me olemme itse luovuttaneet voiton vapaaehtoisesti 'viholliselle' (tai oikeammin sanottuna pikemmin te). Minua tämä ei haittaa. Kävin hyvän taistelun, vaikka en sitä 'voittanutkaan'. Samalla opin erittäin paljon 'liittolaisistani', heidän kyvykkyydestään ja moraalistaan sekä rohkeudesta! Kiitos teille kaikille tästä opista. Kuten aloitin myös lopetan. Mikäli koette informaation olevan epäoikeudenmukaista tai virheellistä, ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen epäselvyyksien selvittämiseksi ensitilassa. Mikäli taas ymmärrätte kantani ja ajatukseni, toivon Teidän edes osaavan muodostaa siitä omat johtopäätöksenne. Etenen tässäkin määrätietoisesti ja kohtelen Teistä jokaista täysin tekojenne mukaisesti. Kelpo miehet ja naiset saavat taatusti asiallisen kohtalon ja taas toisenlaiset henkilöt saavat myös ansaitsemansa kohtelun."

Suullinen huomautus 23.11.2010

A:n mukaan työnantajan suullinen huomautus 23.11.2010 hänen työkäsineistään oli asiaton. Se ei perustunut tosiasioihin. Hän oli merkinnyt työkäsineensä niin sanotun kelttiristin merkillä, jota hän oli käyttänyt omien varusteidensa merkitsemiseen yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Työnantaja ei ollut millään tavalla ohjeistanut omien työvälineiden merkitsemistä. Hän ei ollut heittänyt työkäsineitä mitenkään epäsiallisesti työnantajan edustajalle B:lle, kun hän oli vaatinut niiden vaihtamista uusiin. Tehdasalueella oli suuri määrä seinäkirjoituksia. A sai yllättäen huomautuksen työnantajalta, ettei hän ollut tehdaskierroksellaan puuttunut erääseen tiettyyn asiattomaan seinäkirjoitukseen. Huomautuksen jälkeen A alkoi raportoida kaikista lukuisista seinäkirjoituksista työnantajalle, joka ei puuttunut kirjoituksiin millään tavoin.

B:n mukaan A:lla oli työkäsineidensä kämmenselässä white pride -symboli. Yhtiöön oli tullut paljon maahanmuuttajataustaisia henkilöitä töihin. B ilmoitti sen vuoksi A:lle, ettei hänen ollut soveliasta pitää tuonkaltaisia työkäsineitä työssään. A ilmoitti sen olevan hänen tapansa merkitä työvarusteensa. Kysyttäessä A ilmoitti tietävänsä merkinnällä olevan myös white pride -merkityksen. B ilmoitti A:lle, etteivät tällaiset rasistiset merkinnät kuulu tälle työpaikalle varsinkaan HSE Officerille. B kielsi A:ta käyttämästä kyseistä merkintää varusteissaan. B pyysi A:ta luovuttamaan työkäsineet itselleen kehottaen A:ta hakemaan yhtiön varastolta uudet työkäsineet. A heitti käyttämänsä työkäsineet lattialle B:n eteen siten, että hän joutui ne nostamaan maasta. A haki yhtiön varastolta uudet työkäsineet. Lisäksi yhtiön tehtaan seinästä oli löytynyt rasistinen kirjoitus, jonka eräs yhtiön HSE Officer oli poistanut. A oli todennut nähneensä sen jo aikaisemmin työvuoronsa aikana tekemättä sille mitään. A:n olisi tullut puuttua kirjoitukseen heti sen nähdessään ja välittömästi poistaa se. B huomautti A:lle, ettei näin saanut toimia. Hänen olisi pitänyt puuttua asiaan. Kun A ilmoitti myöhemmin löytäneensä tehdasalueelta lisää töhrimisiä, niin yhtiö siivosi ne heti pois.

Tutkintapyyntö poliisille 5.1.2011

A:n mukaan yhtiön HSE Officerilla D:llä ei ollut ajo-oikeutta autolla ajoon työskennellessään vuoden 2010 lopulla yhtiössä. Yhtiön laatiman HSE Officerin toimenkuvan mukaan HSE Officerilla tuli tässä tehtävässä olla voimassa oleva ajokortti. Aluksi A kysyi ajo-oikeudesta D:ltä. Kun se ei johtanut tulokseen, A tiedotti asiasta yhtiön organisaatiossa ylöspäin. A:n mielestä D:n auton liikkeet tehdasalueella öisin osoittivat hänen ajaneen autoa siellä kyseisenä ajo-oikeudettomana aikana. Kun tämäkään ei johtanut tulokseen, A teki yksityishenkilönä D:n asiasta tutkintapyynnön poliisille 5.1.2011. A on liittänyt tutkintapyynnön oheen D:n auton kulunvalvontatiedot tapahtuma-aikana yhtiön alueella. Yhtiö ei ollut antanut mitään ohjeita tällaisten tietojen antamisesta.

C:n mukaan poliisi ilmoitti yhtiön HSE Manageri A:lle, että A oli tehnyt poliisille yhtiön edustajana ilmoituksen yhtiön toisesta työntekijästä D:stä toimittaen poliisille myös kulkulupatiedostoja Kotkan satamasta. Yhtiön tehdasrakennus sijaitsi Kotkan sataman valvotulla satama-alueella. Yhtiö oli sopinut aluetta hallinnoivan Kotkan Satama Oy:n kanssa sataman luottamuksellista tietoa sisältävän kulunvalvontajärjestelmän käytöstä. Kotkan satama myönsi satama-alueelle kulkuluvat. C:lle luotiin myös tunnukset sataman kulunvalvontajärjestelmään, jotta myös hän saattoi antaa kulkulupia yhtiönsä työturvallisuusorganisaatiolle. A on kuitenkin tutkintapyynnön yhteydessä työnantajaltaan lupaa kysymättä toimittanut poliisille luottamuksellisia tietoja Kotkan Satama Oy:n sataman kulunvalvonnan tietokannasta. Tämän johdosta sataman tietokannan salasanat jouduttiin vaihtamaan ja tiedot keränneeltä työntekijältä evättiin pääsy järjestelmään. Sataman kulunvalvonnan loki-tiedoista kävi ilmi muun muassa autojen rekisterinumerot, kuljettajan nimi ja kulkuajankohdat suljetulla satama-alueella. A:lle ilmoitettiin hänen tehtävänsä olevan tasavertainen työturvatiimin muiden noin viiden työntekijän kanssa. Hän ei ollut esimiesasemassa työturvatiimissä. Hänen tehtävänsä oli valvoa työturvatiimille annettuja ohjeita. A oli kuitenkin toimenkuvansa vastaisesti ottanut yhteyttä poliisiin ja antanut poliisille kulunvalvonnan tietoja ilman työnantajan lupaa.

L:n mukaan A oli jostain syystä halunnut ryhtyä selvittämään D:n ajokortitta-ajoa työvuorojen aikana puhumatta asiasta oman esimiehensä kanssa. A ei ollut nähnyt ajoja. D:n ajokortti oli otettu määräajaksi pois hänelle tuomittujen ylinopeussakkojen vuoksi. D oli heti ottanut asian esille oman esimiehensä kanssa. He olivat sopineet poikkeusjärjestelyistä, joilla D pystyi tehtäväänsä tänä aikana hoitamaan. A otti asiaan hyvin omavaltaisen lähestymistavan, joka ei kuulunut hänen tehtäviinsä.

B:n mukaan D ilmoitti, että hänen ajokorttinsa peruutetaan hänelle tuomittujen ylinopeussakkojen johdosta kahden kuukauden ajaksi joulukuusta 2010 tammikuuhun 2011. Tänä ajanjaksona tehtaalla oli joulutauko ja D:lle oli lisäksi sovittu jakson lopulle vuosilomaa. D:n kanssa sovittiin, että hän käyttää työtehtävissään skootteria, jonka käyttöön hän oli oikeutettu, tai kulkee työtehtävissään yhtiön muiden työntekijöiden autojen kyydissä ajamatta niitä. Ajanjakson lopulle sovitun vuosiloman jälkeen hän palasi työhön. A ei ottanut yhteyttä B:hen D:n asiassa, vaan poliisi soitti 26.1.2011 hänelle tutkintapyynnön johdosta.

Työtuomioistuimelle on jätetty A:n tutkintapyyntö 5.1.2011 poliisille. Sen mukaan tutkintapyynnön jättäjä on A. Työtuomioistuimelle on lisäksi jätetty Kymenlaakson poliisilaitoksen 3.2.2011 laatima tutkintailmoitus. Sen mukaan tutkinta on suoritettu EUPEC Pipecoatings Finland Oy:n turvallisuusvastaavan pyynnöstä. Edelleen tutkintailmoituksen mukaan A on turvallisuusvastaavana yhtiössä.

Laiton uhkaus 27.1.2011

A:n mukaan hän on 27.1.2011 kello 6 yövuoronsa päättyessä kohdannut D:n, joka on ollut tietoinen A:n tekemästä rikosilmoituksesta. D hyökkäsi tuolloin sanallisesti A:ta vastaan. A on kokenut tilanteen sellaiseksi, että D on laittomasti uhannut häntä. A on tämän vuoksi tehnyt asiasta rikosilmoituksen. Rikostutkinnan päätyttyä syyttäjä on 11.3.2011 nostanut työntekijää vastaan syytteen laittomasta uhkauksesta.

B:n mukaan A oli kertonut kohdanneensa D:n vuoronvaihdossa, jolloin D oli ollut tietoinen A:n rikosilmoituksesta. A:n B:lle kertoman mukaan D oli tuolloin uhannut A:n henkeä. A oli lisäksi ilmoittanut, ettei hän voi tutkinnallisista syistä kertoa, mitä D oli tarkemmin sanonut. Lisäksi A on asian johdosta vaatinut D:n poistamista työpaikalta.

Työtuomioistuimelle on jätetty Kymenlaakson käräjäoikeuden 29.4.2011 antama tuomio. Sen mukaan käräjäoikeus on hylännyt D:tä vastaan nostetun syytteen laittomasta uhkauksesta 27.1.2011. Työtuomioistuimelle on lisäksi jätetty Salpausselän syyttäjänviraston syyttäjän 31.5.2012 antama esitutkinnan rajoittamista koskeva päätös. Sen mukaan syyttäjä on määrännyt, että esitutkinta D:n tekemästä rikosilmoituksesta, joka koski A:n epäiltyä väärää ilmiantoa 27.1.2011, lopetetaan.

Arviointi ja johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta. Irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n soveltamisohjeen mukaan asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia toimihenkilöstä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

A:n esimiehen B:n kertoman mukaan A alkoi syksyllä 2010 ylityöstä kieltäytymisestään lähtien pitää mykkäkoulua muita tiiminsä työtovereita kohtaan. Mykkäkoulu päättyi, kun B puhutteli A:ta asiasta. Osastonsa työtovereille 1.11.2010 lähettämässään sähköpostiviestissä A kuvaa tiiminsä toimintaa HSE Officereiden työehtojen parantamiseksi tehottomaksi. Sähköpostissa on työntekijöiden toimintaa työnantajaa kohtaan kuvattu lainausmerkeissä olevin sotastrategisin termein. A:n työtoverin koettua sähköpostiviestin uhkaavaksi ja pelottavaksi työnantaja ei työtovereiden pelkäämien mahdollisten seurausten vuoksi varoittanut A:ta. Työtuomioistuin katsoo, että sähköpostiviestissä on käytetty työtovereihin kohdistuvaa uhkaavaa ja epäasiallista kieltä. Tätä on pidettävä työntekijälle sopimattomana menettelynä ja työsopimusvelvoitteen rikkomisena.

A:lle on annettu suullinen huomautus 23.11.2010 rasistisen merkinnän käyttämisestä työkäsineissään ja tehdasalueella olleeseen rasistiseen seinäkirjoitukseen puuttumattomuuden vuoksi. A ei ole huomautuksen jälkeen toistanut menettelyään.

Työtuomioistuimelle on jätetty A:n 5.1.2011 tekemä tutkintapyyntö poliisille. Sen mukaan tutkintapyynnön jättäjä on A. Työtuomioistuimelle on lisäksi jätetty Kymenlaakson poliisilaitoksen 3.2.2011 laatima tutkintailmoitus samasta asiasta. Sen mukaan tutkinta on suoritettu EUPEC Pipecoatings Finland Oy:n turvallisuusvastaavan pyynnöstä. Edelleen tutkintailmoituksen mukaan A on turvallisuusvastaavana yhtiössä. A:n 5.1.2011 poliisille jättämästä tutkintapyynnöstä ei ilmene, että hän olisi ottanut yhteyttä poliisiin yrityksen nimissä tai väärällä nimikkeellä. Esitetyn selvityksen mukaan A toimi yhtiössä HSE Officerin eli turvallisuusvastaavan tehtävässä. Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että A olisi ottanut poliisiviranomaisiin yhteyttä yhtiön nimissä tai väärällä nimikkeellä ja näin toimiessaan johtanut viranomaistahoa harhaan.

A on kertonut liittäneensä poliisille tekemänsä tutkintapyynnön 5.1.2011 oheen D:n auton kulunvalvontatiedot tapahtuma-aikana yhtiön alueella. C:n ja B:n mukaan A on tutkintapyynnön yhteydessä työnantajaltaan lupaa kysymättä ja ilman kulunvalvonnan käyttöoikeutta toimittanut poliisille luottamuksellisia tietoja Kotkan sataman kulunvalvonnan tietokannasta. Työtuomioistuin katsoo A:n menettelyn olleen omavaltaista ja johtaneen siihen, että työnantajalle on syntynyt vakava luottamuspula häntä kohtaan. A on teollaan rikkonut lojaliteettivelvollisuuttaan.

Syyttäjä on A:n D:n laittomasta uhkauksesta 27.1.2011 tekemän rikosilmoituksen johdosta nostanut syytteen työntekijää vastaan. Kymenlaakson käräjäoikeus on 29.4.2011 antamallaan tuomiolla hylännyt syytteen. Esitutkinta D:n tekemästä rikosilmoituksesta, joka koski A:n epäiltyä väärää ilmiantoa 27.1.2011, on Salpausselän syyttäjänviraston syyttäjän 31.5.2012 antamalla esitutkinnan rajoittamista koskevalla päätöksellä lopetettu. A:n tekemästä rikosilmoituksesta ei näin ollen ole aiheutunut haittaa tai vahinkoa yhtiölle.

Edellä esitetyn mukaan A:n viaksi yksittäisinä rikkomuksina jää uhkaavan sähköpostin lähettäminen työtovereille 1.11.2010 ja luottamuksellisten tietojen antaminen 5.1.2011 ulkopuoliselle Kotkan sataman kulunvalvonnan tietokannasta. Tämän lisäksi A:n esiintyminen ja menettelytavat työpaikalla yleensä ovat vakavasti häirinneet työpaikan työilmapiiriä. A:n menettely on ollut myös vastoin hänen tehtäviään ja asemaansa turvallisuusvastaavana. A:n luottamusvaltuutettuna edustamien toimihenkilöiden enemmistö on antanut suostumuksensa hänen irtisanomiseensa. A:n työsopimuksen päättämisestä yhteisellä sopimuksella on neuvoteltu 3.3.2011. Kun sopimukseen ei ole päästy, neuvottelujen päätteeksi on sovittu, että A palaa normaalisti työhön sairauslomansa päättyessä 7.3.2011. Tällä toteamuksella ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan ole otettu sitovaa kantaa A:n työsuhteen jatkumiseen, josta päättäminen on jäänyt työnantajan yksipuolisen ratkaisun varaan.

Olosuhteita kokonaisuudessaan arvioidessaan työtuomioistuin katsoo, että A:n menettelytavat muodostavat työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 5 momentissa tarkoitetun vakavan rikkomuksen. Työnantajalla on ollut asialliset perusteet ja painava syy päättää A:n työsuhde sopimattoman käyttäytymisen ja lojaliteettivelvollisuuden rikkomisen johdosta varoitusmenettelyä käyttämättä. Näin ollen yhtiöllä on ollut työsopimuslain ja irtisanomissuojasopimuksen mukainen oikeus irtisanoa A:n työsopimus. Kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry:n vaatimukset kanteen tutkimatta jättämisestä on hylätty ja Ammattiliitto Pro ry:n kanne on hylätty. Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulujen määräksi on ilmoitettu 12.744,28 euroa. Ammattiliitto Pro ry on ilmoittanut, että prosessiväitteen aiheuttamat ylimääräiset kustannukset kantajalle olivat 2.316 euroa, jotka Teknologiateollisuus ry:n tulisi korvata. Ammattiliitto Pro ry on lisäksi kiistänyt vastaajan laskussa oikeudenkäyntiväitettä koskevan oikeudenkäynnin osalta eli 23.1. ja 7.11.2013 väliseltä ajalta esitetyt palkkioiden määrät yhteensä 2.400 euroa. Työtuomioistuin katsoo työtuomioistuimesta annetun lain 38 §:n ja oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n nojalla, että asiassa on syytä velvoittaa Ammattiliitto Pro ry korvaamaan oikeudenkäyntikulut pääosin. Oikeudenkäyntikulujen kohtuullisena korvauksena on asian lopputulos huomioon ottaen pidettävä 8.000 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Nyyssölä, Hotti, Lehto ja Suokas jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Suokas, jonka lausuntoon jäsen Lehto yhtyi, lausui:

Arvioin irtisanomista A:n muille työntekijöille 1.11.2010 lähettämän sähköpostiviestin, D:tä koskevan tutkintapyynnön ja hänen yleisen toimintansa osalta eri tavalla kuin työtuomioistuimen enemmistö. Olen eri mieltä myös siitä, onko työnantaja vedonnut irtisanomisperusteisiin kohtuullisessa ajassa.

A on 1.11.2010 lähettänyt kaksi sähköpostia, toisen työntekijöille ja toisen henkilöstöpäällikölle. Henkilöstöpäällikölle lähettämässään viestissä A on selostanut muille työntekijöille lähettämänsä viestin sisältöä ja tarkoitusta.

Pidän A:n muille työntekijöille lähettämää sähköpostiviestiä epäasiallisena. Viesti on kuitenkin varsin yleinen eikä siinä ole uhattu ketään. Työnantajakaan ei ole puuttunut asiaan, vaikka tähän olisi ollut oikeus ja mahdollisuus ja jopa velvollisuus, jos kyse on ollut työnantajan kertomalla tavalla työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

A on 5.1.2011 tehnyt D:stä tutkintapyynnön poliisille. Tekemäänsä tutkintapyyntöön A on liittänyt D:n auton kulunvalvontatiedot. Työnantajan mukaan tiedot ovat luottamuksellisia eikä A:lla ole ollut oikeutta niitä luovuttaa.

Työtuomioistuimelle jätetystä esitutkintapöytäkirjasta ilmenee, että A on ilmoittanut poliisille kyseisten tietojen olevan luottamuksellisia. Tietoja ei ole työtuomioistuimelle annetun esitutkintapöytäkirjan liitteenä eikä niitä muutoinkaan ole annettu tuomioistuimelle. Epäselväksi on tämän vuoksi jäänyt, mitä luovutetuista tiedoista ilmenee, ja miksi ne ovat luottamuksellisia. Tiedot ovat joka tapauksessa koskeneet mennyttä aikaa eikä niitä ole edes väitetty annetun muulle kuin poliisille.

Pidän A:n toimintaa edellä kuvaillussa tilanteissa moitittavana. Kummassakaan tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole ollut sellaisesta tilanteesta, jossa työnantajalla olisi ollut oikeus työsopimuksen irtisanomiseen ilman varoitusta. Myöskään yhdessä ne eivät mielestäni muodosta asiallista ja painavaa perustetta irtisanomiselle. A:n käytöstä ei edes kokonaisuutena arvioiden ja huomioon ottaen hänen asemansa yrityksessä voida pitää työsopimuksesta tai laista johtuvana, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavana rikkomisena.

Viimeisin A:n teko, johon työnantaja on irtisanomisperusteena vedonnut, on tapahtunut 5.1.2011. A on irtisanottu 14.3.2011 eli yli kaksi kuukautta kyseisen teon jälkeen.

Työntekijä on irtisanottava kohtuullisen ajan kuluessa. Kohtuullista aikaa ei työsopimuslaissa ole määritelty. Esitöiden mukaan kohtuullinen aika on arvioitava tapauskohtaisesti. Työntekijän kannalta ei ole kohtuullista vedota kuukausia aikaisemmin työnantajan tietoon tulleisiin seikkoihin. Säännös vastaa aikaisemmin voimassa ollutta säännöstä. (HE 157/2000.) Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei työnantajalla ollut oikeutta irtisanoa työntekijää enää seitsemän viikon kuluttua tapahtuneesta (KKO 1989:95).

Epäselväksi on jäänyt, milloin työnantaja on saanut tutkintapyynnöstä tiedon. Työnantajalla on näyttötaakka siitä, että työntekijä on irtisanottu työsopimuslain edellyttämässä kohtuullisessa ajassa. Työnantaja ei ole tätä näyttänyt. A on ollut työnantajan tavoitettavissa. Katson näin ollen, ettei A:ta ole irtisanottu kohtuullisessa ajassa. Työnantajalla ei ole ollut oikeutta enää 14.3.2011 vedota irtisanomisperusteisiin eivätkä väitetyt perusteet ole oikeuttaneet työnantajaa irtisanomaan A:ta. Irtisanominen on siten laiton.

A:n työsuhde on kestänyt vähän yli vuoden. Työsuhteen lyhyys on otettava huomioon korvausta vähentävänä tekijänä. Saadun selvityksen mukaan A:n työt olisivat ilmeisesti päättyneet toukokuussa 2011. Myös tämä on otettava huomioon vähentävänä tekijänä.

A:n toiminta on ollut epäasiallista. Hän on kuitenkin työnantajan huomautuksista muuttanut toimintatapaansa. A on myös itse joutunut epäasiallisen käytöksen kohteeksi. Näillä perusteilla tuomitsen työnantajan maksamaan A:lle vahingonkorvausta kuuden kuukauden palkkaa vastaavan summan korkolain mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Summasta on vähennettävä 75 % maksetusta työttömyyspäivärahasta, jonka työnantajan on maksettava korkolain mukaisine korkoineen työttömyysvakuutusrahastolle. Vahingonkorvauksesta ei ole tehtävä kantajan vaatimaa vähennystä, koska se sisältää aineettoman vahingon eikä kärsimystä ole näytetty.

Tuomio perustuu pääasiassa työtuomioistuimessa esitetyn näytön arviointiin. Tältä osin perusteita hyvityssakon määräämiselle ei ole. Teknologiateollisuus ry:n olisi kuitenkin pitänyt selvittää liittojen välisissä neuvotteluissa, onko A irtisanottu kohtuullisessa ajassa. Koska näin ei ole tapahtunut, velvoitan Teknologiateollisuus ry:n maksamaan ammattiliitto Pro ry:lle hyvityssakkoa 3 000 euroa. Lisäksi velvoitan Teknologiateollisuus ry:n korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun työtuomioistuimen tuomio on annettu.