17.12.2013

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa työnantaja Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n (myöhemmin "yhtiö") irtisanoneen 31.7.2012 käytönvalvoja A:n työsuhteen vastoin työehtosopimukseen liittyvän irtisanomissuojasopimuksen säännöksiä,

- velvoittaa Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n korvaamaan A:lle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 18 kuukauden palkkaa vastaavan määrän (osa-aikatyön palkka 1.315 e/kk) laillisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, ja

- velvoittaa Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut 4.650 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

A ei ole toiminut siten, että työnantajalla olisi ollut asiallinen ja painava syy työsuhteen irtisanomiseen. A on pyrkinyt aktiivisesti parantamaan työnantajansa toimintamenetelmiä ja tehnyt työnantajalle erilaisia aloitteita. Vuodesta 2010 valmisteltu hanke yhteistyöstä Fortum Oyj:n, Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n ja ympäristökuntien kanssa on kiinnostanut häntä. Asiasta on pidetty tiedotustilaisuuksia henkilöstölle ja A on perehtynyt julkisesti saatavilla olleisiin tietoihin energia-asioiden järjestelyä koskevan sopimuksen sisällöstä ja havainnut sopimusehtoja, jotka voivat aiheuttaa Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:lle huomattavia taloudellisia seuraamuksia tai kaupungin energia-asioiden määräysvallan siirtymistä Fortum Oyj:lle.

Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei työsopimuslain mukaan voi pitää ainakaan työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan. Perustuslain 12 §:n 1 momentin ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan mukaan jokaisella on sananvapaus. Samoin kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus takaa jokaiselle oikeuden mielipiteen vapauteen. Perustuslakivaliokunta on kirjannut mietintöönsä PeVM 25/1994 (HE 309/1993) perusoikeuksien yleisiä rajoitusperusteita. Työnantaja ei voi kieltää työntekijää yksityishenkilönä puhumasta työhönsä ja työnantajaansa liittyvistä asioista, ellei salassapidolle ole joku erityinen peruste. Työnantaja voi määrätä, kuka hoitaa työnantajan toimintaan liittyvät viralliset kannanotot ja tiedotuksen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on muun muassa ratkaisussaan Heinisch v. Saksa (21.7.2011) ottanut kantaa työntekijän sananvapauden rajoihin. Julkisella osakkeenomistajalla oli itsellään etua siitä, että puutteita tutkittiin ja selviteltiin avoimen julkisen keskustelun puitteissa. EIT piti tätä niin tärkeänä seikkana, että se painoi enemmän kuin tarve suojella valtionyhtiön kaupallista mainetta ja etua. Samoin EIT:n ratkaisussa Sosinowska v. Puola (18.10.2011) on katsottu 10 artiklaa rikotun.

Varoitus 10.10.2011

A sai lehdissä (Turun sanomat, Turkulainen ja Aamuset) 24.8.2011, 21.9.2011 ja 5.10.2011 julkaistujen mielipidekirjoitusten ja haastattelujen sekä kaupunginvaltuutetuille toimittamansa kirjelmän vuoksi työnantajalta kirjallisen varoituksen 10.10.2011. Työnantaja on katsonut varoituksessaan, että lehtikirjoitukset ja haastattelut ovat yhtiön edun vastaisia. A katsoi vastineessaan, että hänellä on oikeus esittää kriittisiäkin mielipiteitä sopimuksesta eikä hän ollut esiintynyt työnantajan edustajana, vaan yksityishenkilönä, vaikka hänen ammattinsa ja työpaikkansa on jossain yhteyksissä ilmoitettu. A ei ole rikkonut liike- tai ammattisalaisuussuojaa. Kun kyseessä on Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n kokoinen organisaatio, kenellekään ei voine tulla käsitystä, että käytönvalvojana työskentelevä henkilö olisi yhtiön virallisesta tiedotuksesta vastaava. A ei ole ollut tietoinen yhtiön mediasuhteita koskevista ohjeista eikä siitä, että työnantajan intranetissä on ollut ohjeita yhtiön viestintäpolitiikasta ja vaikka niitä olisi niillä ei voida rajoittaa sananvapautta. Nykyisen ohjeen mukaan työntekijä saa kertoa omasta työstään ja tehtävistään, esiintyä oman alansa asiantuntijana, ottaa kantaa yksityishenkilönä, mutta mielellään ei poliittisiin aiheisiin eikä saa esiintyä koko yhtiön edustajana tai ottaa kantaa strategiaan. Kyseiseen ohjeisiin ei vedottu varoituksen tai irtisanomisen yhteydessä. A ei ole hyväksynyt saamaansa varoitusta, mutta hänellä ei ole ollut tehokkaita keinoja riitauttaa varoituksen perusteita työsuhteen jatkuessa.

Energiayhteistyösopimus on ollut merkittävä poliittinen kysymys ja ratkaisu Turun kaupunginvaltuustossa oli äänestystulos. A:n ja muiden sopimuksen vastustajien tuotua esiin sopimukseen liittyviä ongelmia valtuutetuilla on ollut parempi mahdollisuus punnita sopimuksen etuja ja haittoja. Mielipidekirjoittelu ja yhteydenotot kaupunginvaltuutettuihin ovat osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan, mikä on kielletty irtisanomisperuste.

A ei ole esittänyt virheellisiä faktoja työnantajansa toiminnasta eikä hänen tarkoituksensa ole ollut vahingoittaa työnantajaa. Ennen energiasopimuksen allekirjoittamista laadittujen kirjoitusten tarkoituksena on ollut kiinnittää huomiota sopimuksen ongelmiin ja estää huonon sopimuksen syntyminen. A pyrki tuomaan asian esiin jo työnantajan järjestämissä tiedotustilaisuuksissa marraskuussa 2010 ja alkuvuodesta 2011.

Mielipidekirjoitukset kesäkuussa 2012

Syynä irtisanomisen toteuttamiselle ovat ilmeisesti olleet paikallislehdissä kesäkuun 2012 alussa julkaistut A:n mielipidekirjoitukset, jossa hän esittää huolensa Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n talouden kehityksestä edellä mainitun sopimuksen solmimisen jälkeen. A on saanut kesäkuun 2012 mielipidekirjoituksissaan ilmaistut tiedot yhtiön koko henkilökunnalle pidetystä vuosijuhlasta, jossa toimitusjohtaja piti katsauksen muun muassa alkuvuoden taloustilanteesta. Tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen tiedot ovat joka tapauksessa julkisia. Turun Sanomat on jo 8.5.2012 kirjoittanut yhtiön Turun kaupungilta ottamasta 23 miljoonan euron lainasta. Jos tämä tieto on ollut virheellinen, A ei ole voinut tietää sitä. Vastaajan mukaan A:n kannanotot ovat olleet virheellisiä, jolloin niiden esiin tuominen ei edes voisi olla liike- tai ammattisalaisuuden rikkomista. Keskusneuvottelussa on ilmennyt, että A olisi työnantajan mukaan rikkonut liike- ja ammattisalaisuussuojaa arvioimalla kirjoituksissaan, että "todennäköisesti firman koko tämän vuoden tulos jää miinukselle" ja "tehty sopimus ei ole tuonut Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:lle odotettua sähköliiketoiminnan piristystä". Lisäksi työnantajan mielestä salaista tietoa olisi Naantalin voimalaitoksen ongelmat ja näistä johtunut varakeskusten käyttöönotto.

A on esittänyt arvioita Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n talouden negatiivisesta kehityksestä ja sen syistä. Lokakuussa 2012 annetun henkilöstötiedotteen mukaan yhtiön liiketoiminnan tulos tammi-syyskuussa on jäänyt selkeästi tavoitteista ja kannattavuutta ovat heikentäneet alkuvuoden häiriöt lämmönhankinnassa sekä sähkönmyynnissä toteutuneet sähkönhankintariskit, mutta loppuvuoden osalta tuloksen ennustetaan kehittyvän alkuvuotta suotuisammin.

A ei ole ollut yhtiössä sellaisessa asemassa, että hänellä olisi ollut mahdollisuus saada käyttöönsä yhtiön taloudellista tilaa koskevia liikesalaisuuksia. Julkaisuajankohtana tiedot eivät olleet liikesalaisuuksia. Mikäli työnantaja ilmaisee henkilöstölle salassa pidettäviä tietoja, työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. A:n yksityishenkilönä tekemät arviot yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta ovat vain arvioita, minkä mielipidekirjoituksen lukija varmasti ymmärtää. Se, onko jokin voimalaitos käynnissä vai seisokissa, on ulkopuolisenkin helppo havaita. Kesäkuussa 2012 julkaistuissa mielipidekirjoituksissa ei hänen ammattiaan tai työnantajaansa mainita. Samansuuntaisia kannanottoja ovat julkisesti esittäneet muutkin, muun muassa yhtiön entiset johtajat. A on ollut huolissaan työnantajansa ja koko kaupungin talouden puolesta palkansaajana, kuntalaisena ja veronmaksajana. Tästä syystä hän on paikallisten lehtien mielipidekirjoituksissa pyrkinyt kansantajuisesti ja selkeästi ilmaisemaan energiasopimukseen liittyvät riskit. A on osallistunut käynnissä olevaan julkiseen keskusteluun ja saanut mielipiteilleen tukea myös yhtiön sisältä.

Yhtiölle aiheutunut vahinko

Jos sopimuskiistasta on aiheutunut yhtiölle maineen menetystä, niin se on johtunut yhtiön entisten johtajien, entisen kaupunginjohtajan ja muiden arvovaltaisempien tahojen esittämästä kritiikistä sopimusta kohtaan.

Päättämiskorvauksen määrä

A on työskennellyt saman työnantajan palveluksessa yli 30 vuotta. Hän olisi halunnut toteuttaa valtiovallan suosituksia ja työskennellä pitkään ja vaikuttaa siten tulevan eläkkeensä määrään. Työllistyminen 65 vuoden iässä on käytännössä mahdotonta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työsuhteen päättämisperusteena oli A:n työnantajaansa kohdistama julkinen, pitkään jatkunut, laajalle yleisölle tarkoitettu sekä varsin kovasanainen arvostelu ja virheellisten tietojen tarkoituksellinen levittäminen. A oli jatkanut toimintaansa hänelle 10.10.2011 annetusta varoituksesta huolimatta. Perustuslain 12 §:n mukainen sananvapaus ei ole ehdoton oikeus vaan sitä voidaan rajoittaa mm. työsopimuslain perusteella. Työntekijä työsopimussuhteeseen sitoutuessaan sitoutuu samalla olemaan käyttämättä perustuslain mukaista sananvapauttaan toista sopimuskumppania loukkaavalla ja vahingoittavalla tavalla sopimussuhteen kannalta haitallisten seuraamusten uhalla. Työnantajan tarkoituksellinen vahingoittaminen ja julkinen arvosteleminen tai pelkästään työnantajan nimen tuominen esiin julkisuudessa kielteisessä asiayhteydessä voi olla jopa työsuhteen purkamisperuste (TT:1993-47, TT:2003-68, TT:2011-17).

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan (2011:19) virkamiehen sananvapautta voitiin perustuslain 12 §:n ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan ja sen tulkintakäytännön estämättä rajoittaa antamalla virkamiehelle kirjallinen varoitus toimintansa seurauksena.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen Heinisch v. Saksa ja Sosinowska v. Puola tosiseikasto ei ole verrattavissa nyt käsiteltävänä olevaan asiaan. Ratkaisuissa on ollut kysymys vanhusten laitoshoidon puutteisiin sekä lääkärin hoitovirhettä koskevaan epäilyyn liittyvistä asioista, eli korostetusti ihmisten henkeen ja terveyteen liittyvistä epäkohdista. Ratkaisujen tosiseikat ja perustelut viittaavat siihen, että valittajilla on ollut objektiivisesti asianmukainen syy epäilyksilleen eikä heidän esittämänsä arvostelu ole ollut tyyliltään ja sävyltään vastaavalla tavalla epäasiallista kuin A:n julkisesti esittämä kritiikki omaa työnantajaansa kohtaan (vrt. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin 11.12.2012 Nenkova-Lalova v. Bulgaria). A:n toiminnan tarkoituksena ei myöskään ole ollut kenenkään henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhan torjuminen tai paljastaminen.

Yhtiön henkilökuntaohje mediassa esiintymisestä

A on ollut Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n palveluksessa yli 30 vuotta, joten hän on ollut tietoinen yhtiön viestintäpolitiikasta, mistä on ollut ohjeet yhtiön sisäisessä tietoverkossa vuodesta 2008 alkaen. Joka tapauksessa hänen olisi tullut ottaa selvää näistä ohjeista. Ohjeiden mukaan Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n työntekijä ei saa julkisesti ottaa kantaa yhtiön strategiaan, vaan tämä oikeus on ainoastaan toimitusjohtajalla. Yhtiön sopimusta voidaan kiistatta pitää ohjeessa tarkoitettuna strategisena ratkaisuna, jonka julkinen kommentoiminen yhtiön nimissä kuuluu yksinomaan toimitusjohtajan tehtäviin. Ei voida pitää uskottavana, että yhtiössä yli 30 vuotta työskennellyt A olisi ollut tietämätön ohjeen olemassaolosta ja sisällöstä. A:n julkisesti työnantajaansa kohtaan esittämä arvostelu ja työnantajan nimissä esiintyminen ilman yhtiön antamaa lupaa on joka tapauksessa ollut niin selvästi vastoin sopimussuhteisiin yleisesti kuuluvaa lojaliteettivelvollisuutta, että hänen on täytynyt ilman nimenomaista ohjettakin ymmärtää menettelynsä vahingoittavan työnantajansa häntä kohtaan tuntemaa luottamusta Viimeistään varoituksen antamisen yhteydessä A:n on täytynyt ymmärtää se, että hänen toimintansa on vastoin työnantajan nimenomaista ohjetta ja ohjeen vastaisen toiminnan jatkaminen voi johtaa hänen työsuhteensa päättämiseen.

Kirjelmä 8.8.2011

A:n esittämä arvostelu ja virheellisten tietojen levittäminen on kohdistunut Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n yhdessä Fortum Oyj:n sekä eräiden Turun ympäristössä sijaitsevien kuntien kanssa tekemään muutosehdotukseen Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:tä (TSME) koskevan osakassopimuksen uudistamisesta. TSME:n osakassopimusta koskeva muutosehdotus hyväksyttiin Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.9.2011. Turun kaupunki omistaa Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n koko osakekannan. A on toiminnallaan rikkonut vakavalla tavalla lojaliteettivelvollisuuttaan, jonka mukaan työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.

A:n työnantajansa liiketoimintaratkaisuihin kohdistama julkinen arvostelu alkoi A:n Turun kaupunginvaltuuston jäsenille lähettämällä, 8.8.2011 päivätyllä ja viisi sivua pitkällä kirjelmällä, jossa A käsittelee työnantajansa toimintaa koskevan sopimusluonnoksen sisältöä ja ehtoja kriittiseen sävyyn. Mainittuna päivänä pidetyssä kokouksessaan Turun kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle sopimusluonnoksen hyväksymistä. Kirjelmänsä saatteeksi kirjoittamassaan, 9.8.2011 päivätyssä asiakirjassa A ilmoittaa nimenomaisesti, että niin sanottu virallinen totuus, jota hänen mukaansa edustaa yhtiön johto ja hallitus, poikkeaa A:n näkemyksistä. A on siten jo Turun kaupunginvaltuuston jäsenille lähettämäänsä kirjelmää laatiessaan ollut tietoinen siitä, että hänen mielipiteensä sopimuksen sisällöstä ja tarkoituksenmukaisuudesta ylipäänsä poikkeaa Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n johdon edustamasta näkemyksestä. A:n kirjelmän ilmeisenä tarkoituksena oli estää hänen työnantajansa toimintaa koskevan sopimusluonnoksen voimaantulo tai vähintäänkin vaikuttaa kaupunginvaltuuston jäseniin sopimusluonnoksen sisällön muuttamiseksi. A ei ollut etukäteen esittänyt työnantajansa edustajille kaupunginvaltuutetuille lähettämäänsä kirjelmää, joten yhtiön edustajilla ei ollut mahdollisuutta kommentoida kirjeessä esitettyjä väitteitä ja näkemyksiä, vaikka A tiesi niiden poikkeavan yhtiön näkemyksistä.

A on sekä kirjelmänsä että sen saatteen lopussa ilmoittanut yhteystiedokseen turkuenergia –päätteisen työsähköpostiosoitteensa, jolloin jokaisen kirjelmän vastaanottajan on täyttynyt ymmärtää, että A työskentelee Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n palveluksessa. A ei ole kuitenkaan maininnut tehtävänimikettään, joten kirjelmän vastaanottajat ovat perustellusti voineet saada sellaisen käsityksen, että A työskentelee yhtiön ylimmässä johdossa. Tällaisen virheellisen käsityksen syntymistä on edesauttanut se, että A:n kirjelmässä on varsin seikkaperäisesti käsitelty sopimusluonnosta ja siihen väitetysti liittyviä epäkohtia. Lisäksi työsähköpostiosoitteen ilmoittaminen kertoo siitä, että A on ollut valmis käyttämään työtehtävien hoitamiseen tarkoitettua sähköpostiosoitettaan eli työvälinettään ja siten myös työaikaansa oman työnantajansa toimintaa koskevan sopimusluonnoksen julkiseen arvostelemiseen. Todettakoon, että A:n työnantajaansa kohtaan esittämää arvostelua ei tee oikeutetuksi se, että A on tosiasiassa työskennellyt yhtiössä tavanomaisissa toimihenkilötehtävissä. A on esiintynyt julkisesti Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n työntekijänä, jolloin hänen esittämänsä kritiikin on voitu kuntapäättäjien ja kaupunkilaisten keskuudessa mieltää tulevan yhtiön sisältä ja vaikuttavan suuren yleisön mielikuvissa kielteisellä tavalla Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n maineeseen.

Lehtihaastattelut 24.8. ja 21.9.2011

A on tullut julkisuuteen 24.8.2011 ja 21.9.2011 lehtihaastatteluissa Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n käytönvalvojana. Riippumatta siitä, että A on ollut kiinnostunut yksittäisistä sopimusehdoista, toimihenkilöasemassa olevan henkilön tehtävänä ei ole kommentoida niitä julkisesti millään tavalla. Tämä on myös vastoin yhtiön viestintäpolitiikkaa. A on rikkonut lojaliteettivelvollisuuttaan esiintyessään Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n edustajana ja kirjoittaessaan kriittisiä mielipidekirjoituksia työnantajansa liikkeenjohdollisista ratkaisuista. A on jatkanut työnantajaansa koskevaan sopimusluonnokseen kohdistuvaa julkista arvostelua antamalla asiaa koskevan, 24.8.2011 julkaistun haastattelun sanomalehti Turun Sanomiin. Haastattelu on otsikoitu: "Turku Energian käytönvalvoja varoittaa Fortumin ylivallasta". Heti haastattelun alussa todetaan, että "Turku Energian käytönvalvoja A on lähettänyt Turun valtuutetuille analyysin, jossa arvostellaan kovin sanoin seudulle neuvoteltua energiaratkaisua". Haastattelussa A toistaa käsityksensä siitä, että yhtiön virallinen, toimitusjohtajan edustama kanta poikkeaa hänen näkemyksistään. A ilmoittaa uskovansa, että hänen selontekonsa voi vielä vaikuttaa kaupunginvaltuuston päätökseen. Yhtiön toimitusjohtaja G on joutunut oikaisemaan Turun Sanomissa 25.8.2011 A:n virheellisiä väitteitä.

Aamuset-lehdessä 21.9.2011 julkaistussa haastattelussa todetaan, että Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n käytönvalvoja A on "profiloitunut sopimuksen vastustajana". Tästä voidaan päätellä, että A:n julkinen toiminta työnantajansa toimintaa koskevan sopimusluonnoksen kritisoimiseksi sekä sen hyväksymisen estämiseksi on ollut jo tuolloin yleisesti tiedossa Turun seudulla.

Mielipidekirjoitus 5.10.2011

Vahingoittamistarkoituksen puuttumista vastaan puhuu, että A on jatkanut sopimusluonnoksen yhä kovasanaisemmaksi käyvää arvostelua vielä senkin jälkeen, kun se on hyväksytty kaupungin demokraattisessa päätöksentekoprosessissa selvällä (valtuustossa 46-21) äänten enemmistöllä. Sopimusluonnoksen hyväksymisen jälkeisellä, sanomalehtien yleisönosastojen kautta tapahtuneella parjauskampanjalla ei ole voinut olla enää muuta tarkoitusta kuin yhtiön maineen ja asiakassuhteiden tahallinen vahingoittaminen. Pian sopimusluonnoksen tultua hyväksytyksi A lähetti sanomalehti Turkulaiseen 5.10.2011 julkaistun mielipidekirjoituksen, joka oli otsikoitu "Energiaratkaisusta hullu sopimus". Mielipidekirjoituksessaan A muun ohessa ilmoittaa toimittaneensa oman selvityksensä asiasta Turun kaupunginvaltuutetuille sekä olleensa "henkilökohtaisesti yhteydessä noin 15 valtuutettuun". A:n toiminnan voidaan todeta olleen suunnitelmallista ja määrätietoista eikä ajattelemattomuudesta johtuvaa.

Varoitus 10.10.2011

A:lle 10.10.2011 annetussa varoituksessa työnantaja on nimenomaisesti korostanut, että A ei saa esiintyä Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n edustajana eikä ottaa kantaa yhtiön strategiaan. A on varoituksen saatuaan hiljaisesti hyväksynyt sen perusteet ja siten myöntänyt toimineensa vastoin työsopimuksesta, työsopimuslaista ja työnantajan ohjeistuksesta johtuvia velvollisuuksiaan. A on kiistänyt varoituksen oikeellisuuden työsuhteen päättämisen yhteydessä 31.7.2012 pidetyssä kuulemistilaisuudessa antamassaan kirjallisessa vastineessa.

Mielipidekirjoitukset kesäkuussa 2012

A kirjoitti varoituksen saamisen jälkeen lyhyen tauon jälkeen kesällä 2012 sanomalehtien yleisönosastoille mainitsematta työnantajansa nimeä. Hän kuitenkin esiintyi syksyllä 2011 kirjoituksissaan Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n käytönvalvojana. Yleisen elämänkokemuksen perusteella voidaan todeta, että kun henkilö on kerran esiintynyt julkisesti tietyssä asiassa määrätyn yhtiön edustajana, yhdistyy hän myös jatkossa yleisön mielikuvissa kyseiseen yhtiöön, vaikka hän ei myöhemmin julkaistavissa, samaa asiaa käsittelevissä artikkeleissa ja mielipidekirjoituksissa enää ilmoittaisikaan työnantajansa nimeä. Kesän 2012 mielipidekirjoitukset osoittavat A:n toiminnan tarkoituksellisuutta ja suunnitelmallisuutta, koska hän jäi heti kirjoitusten lähettämisen jälkeen pitkille vapaille palaten töihin vasta noin kaksi kuukautta myöhemmin. Ajoituksen tarkoituksena on ollut se, että A:n ei tarvitsisi lomansa aikana vastata työnantajan yhteydenottoihin eikä antaa selvitystä lähettämiensä kirjoitusten johdosta. Näin myös tapahtui, sillä A ei mielipidekirjoitustensa julkaisemisen jälkeen vastannut työnantajan edustajien puhelimitse tekemiin yhteydenottoyrityksiin eikä noutanut postin kuljetettavaksi 13.6.2012 jätettyä kutsua työsuhteen päättämistä koskevaan kuulemistilaisuuteen saapumisesta. Kutsu lähetettiin A:lle uudelleen 16.7.2012. Mainitut muut henkilöt ovat A:han nähden eri asemassa siinä ratkaisevassa suhteessa, että heillä ei ole työsopimuksesta ja siten myöskään laista johtuvaa lojaliteettivelvollisuutta yhtiötä kohtaan. Lisäksi voidaan todeta, että kanteeseen liitetyt C:n, H:n, I:n ja B:n näkemykset ovat tyyliltään huomattavasti neutraalimpia verrattuna esimerkiksi A:n työsuhteen päättämiseen johtaneisiin, kesäkuussa 2012 julkaistuihin kovasanaisiin mielipidekirjoituksiin. Mielipidekirjoituksissa esitetty kritiikki oli tyylilajiltaan selvästi kovasanaisempaa kuin A:n syksyllä 2011 antamissa haastatteluissa ja mielipidekirjoituksissa oli ollut.

A on saanut tietoonsa yhtiön taloudellista tilaa kuvaavia tietoja henkilökunnan vuosijuhlassa. Paikalla yhtiön vuosijuhlassa oli vain sen henkilökuntaa. Vaikka erikseen ei ole ilmoitettu, että nämä tiedot eivät ole vielä julkisia, niin on selvää, että toimihenkilöasemassa olevan henkilön tehtävä ei ole tuoda niitä julkisuuteen, vaan se on työnantajan tehtävä. A on julkaissut tietoja ennen kuin yhtiön tulos on virallisesti julkistettu. Salassapitovelvollisuus johtuu suoraan työsopimuslaista eikä sitä tarvitse erikseen mainita. A ei ole esiintynyt yksityishenkilönä vaan nimenomaan yhtiön työntekijänä. Joillekin lukijoille saattaa syntyä sellainen käsitys, että A:n kirjoitukset edustavat yhtiön virallista kantaa.

Tälläkään kertaa A ei ollut ennen mielipidekirjoitusten lähettämistä keskustellut työnantajansa edustajien kanssa kirjoitustensa sisällöstä tai pyrkinyt tarkastamaan etukäteen kirjoituksissa esitettyjä virheellisiä faktatietoja, joista räikeimpiä Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n toimitusjohtaja G sekä Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja J joutuivat sanomalehtiin lähettämissään yhteisissä vastineissa myöhemmin oikaisemaan. A kertoo yhtiön Turun kaupungilta ottaman 23 miljoonan euron lainan käyttötarkoitukseksi "konsernitilin jo kertyneen negatiivisen saldon kuittaamisen". Tämä väite on virheellinen, sillä mainitulla lainalla ei kuitattu konsernitilin negatiivista saldoa, vaan se investoitiin Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n toimintaan. Tieto oli lisäksi salassapidettävä. A on esittänyt saman väitteen myös Turkulainen – lehdessä 2.6.2012 sekä Aamuset – lehdessä 6.6.2012 julkaistuissa mielipidekirjoituksissaan. A:n kirjoituksesta saa virheellisesti sen käsityksen, että sopimuksessa olisi rajattu pois jotain poikkeuksellista. Lämmönmyyjä kattaa itse aina kaikissa tilanteissa varalaitoksilla perustuotannossa olevat katkot riippumatta perustuotannon omistusrakenteesta. Tieto siitä, että Fortum voisi optimoida Naantalin käytön on väärä, sillä sopimuksellisesti se tapahtuu kaikkien TSME:n osakkaiden intressissä heidän yhdessä sopimallaan tavalla. Yhtiön vuoden 2012 tulos ei ollut vastoin A:n esittämää arviota tappiollinen, vaan se teki noin 20 miljoonan euron voiton vuonna 2012.

A jatkoi virheellisten tietojen levittämistä kirjoittamalla Turun Sanomissa 8.6. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että "Uuden sopimuksen mukaan Fortum voi optimoida koko oman tuotantonsa ja siirtää kaikki riskit ja kulut Turku Energialle". Todellisuudessa tämä ei ole edes mahdollista. Asiallisesti samansisältöisiä näkemyksiä A on esittänyt myös kahdessa muussa kesäkuun 2012 mielipidekirjoituksessaan. Väitteet ovat virheellisiä, sillä osakassopimuksessa edellytetään osakkaiden yksimielistä päätöstä toiminnan kannalta keskeisimmissä ratkaisuissa. A luonnehtii työnantajansa tekemää sopimusta "kelvottomaksi". Kirjoituksissaan A on käyttänyt sopimatonta kieltä, esittänyt vääriä tietoja ja pyrkinyt näin antamaan yhtiöstä ja sen toiminnasta harhaanjohtavan kuvan.

A kirjoittaa virheellisesti, että Naantalin voimalaitoksessa yhteistuotannossa tuotettu sähkö olisi kalliimpaa kuin pörssisähkö. Ajallisesti sähkön hinnat tulevat vaihtelemaan jatkossakin. Lisäksi A väittää virheellisesti, että Fortum voisi optimoida oman tuotantonsa ja siirtää kaikki riskit ja kulut Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:lle. Fortumilla on TSME:ltä hankkimansa sähkön osalta aivan samanlaiset riskit kuin yhtiölläkin osakassopimuksen perusteella. Optimointi tapahtuu yhdessä. Yhtiö ei ollut julkaissut mitään tietoja vuoden 2012 kannattavuudesta ennen A:n kirjoitusta.

Yhtiölle aiheutunut vahinko

Ei ole täysin mahdollista eritellä, mitä vahinkoa A:n kirjoittelusta on yhtiölle aiheutunut. Selvää on, että yhtiön maine on kärsinyt. Tästä on osoituksena se, että yhtiön ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiatuotanto Oy:n toimitusjohtajat joutuivat kirjoittamaan sanomalehtiin yhtiön virallisen näkemyksen asioista, joissa A:n esittämät väitteet olivat virheellisiä. Vastineiden laatimiseen käytetty aika on ollut pois liiketoiminnan johtamisesta, joten siltä osin A:n voidaan jo tässä vaiheessa katsoa aiheuttaneen yhtiölle konkreettista vahinkoa. Kun A kesäkuussa 2012 jatkoi aiemmin saamastaan varoituksesta piittaamatta työnantajansa liiketoiminnallisten ratkaisujen kovasanaista julkista arvostelua ja yhtiötä koskevien virheellisten tietojen levittämistä, muuttui tilanne yhtiön kannalta kestämättömäksi. Virheellisten väittämien ja kovasanaisen arvostelun julkinen esittäminen yhtiön työntekijän ominaisuudessa on omiaan vähentämään asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden luottamusta yhtiöön sopimuskumppanina. A:n yhtiölle aiheuttama vahinko on siten luonteeltaan imagollista, eikä sen vaikutuksia liiketoimintaan voida vielä luotettavasti arvioida. A:n keskeinen väittämä on ollut se, että yhtiö oli tekemässä asiakkaidensa ja omistajiensa kannalta epäedullisen sopimuksen. A olisi suurella todennäköisyydellä jatkanut työnantajaansa vahingoittavaa kirjoittelua, mikäli hänen työsuhdettaan ei olisi irtisanottu heinäkuussa 2012.

Päättämiskorvauksen määrästä

Mahdollisen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomittavan korvauksen suuruutta arvioitaessa tulee ottaa korvauksen määrää alentavana seikkana huomioon A:n itsensä antama aihe työsuhteen irtisanomiselle.

Perustelut

Näyttö

A on kertonut olleensa yleensäkin kiinnostunut yhtiön kehityksestä ja kannattavuudesta, ja tehneensä yhtiössä useita aloitteita, joita oli myös otettu käyttöön. A oli kysellyt Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:tä (TSME) koskevasta muutosehdotuksesta työnantajan edustajilta saamatta vastauksia kysymyksiinsä, minkä jälkeen hän oli kirjoittanut ensimmäiset kirjoitukset lehtiin. Yhtiön toimitusjohtajan pitäessä tiedotustilaisuuden suunnitellusta sopimuksesta tilaisuudesta oli muodostunut A:n ja toimitusjohtajan välinen kaksinpuhelu. Sopimus oli sisällöltään katastrofi turkulaisille. A oli ehdottanut esimiehelleen, että hän voisi käydä sopimusluonnoksen läpi siten, että epäkohdat turkulaisten kannalta vähenisivät. A oli työssään tehnytkin tätä selvittelyä puolentoista kuukauden ajan. A oli saanut selvitystyöhön työnantajalta hiljaisen suostumuksen. A:n esimies ja yhtiön entinen toimitusjohtaja olivat myös lukeneet hänen ehdotuksensa läpi.

A:n tarkoituksena ei ollut tuottaa yhtiölle vahinkoa, kuten vastaaja oli väittänyt. Hän ei ollut tietoinen yhtiön intranetin mediaohjeista. Toimittajat ottivat yhteyttä A:han. Hänen pettymyksekseen sopimus solmittiin, jolloin hän selvitti puolueiden johtohenkilöt ja saattoi asian heidän tietoonsa. A ei ole ottanut kantaa yhtiön strategiaan, vaan on toiminut turkulaisten eduksi. Kirjoitusten sisältämät tiedot eivät olleet salaisia, vaan perustuivat esimerkiksi henkilöstötilaisuudessa kerrottuun. Tieto siitä, että sopimuksen purkaminen maksaisi yhtiölle 200 miljoonaa euroa saattoi olla väärä, mutta purkaminen tulisi maksamaan todella paljon. Saatuaan varoituksen A oli halunnut pitää kaikki lomansa. Työnantajan edustajat olivat olleet närkästyneitä siitä, ettei A jäänyt eläkkeelle normaalissa eläkeiässä.

Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n johtaja E on kertonut yhtiön sisällä pidetyn tiedotustilaisuuksia sopimushankkeesta, joiden jälkeen A oli lehtikirjoituksissa kyseenalaistanut sopimuksen. A:n tehtäviin ei kuulunut tämäntasoisten sopimusten arviointi. A oli kuitenkin jatkanut mielipiteidensä esittämistä yhtiön ulkopuolella. Hän oli myös toimittanut kaupunginvaltuutetuille kirjelmiä, missä kyseenalaisti yhtiössä tehdyt suunnitelmat ja aikeet. Kirjelmät olivat negatiivisia ja sisälsivät seikkoja, jotka eivät olleet yhtiön näkökulmasta relevantteja eivätkä edes tosia. Lehtikirjoittelujen sävy oli yhtiötä kohtaan loukkaava. Yhtiössä katsottiin kirjoitusten rikkovan työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta, ja A:lle annettiin varoitus. Varoituksessa oli todettu toiminnan jatkamisen voivan johtaa irtisanomiseen. Kuulemistilaisuudessa ei tullut esiin seikkoja, jotka olisivat muuttaneet käsitystä ja syytä lehtikirjoitusten julkaisemisesta. Kirjoitukset julkaistiin hyvin lyhyen ajan sisällä kolmessa lehdessä ja ne saivat paljon juttutilaa ja huomiota. Sopimushanke oli yhtiölle iso ja tärkeä.

A piti hanketta aivan kelvottomana, ja yhtiön maine luotettavana energiatoimittajana vaarantui kirjoitusten vuoksi. Kirjoitukset tulivat yhtiön tietoon, kun yhtiöltä ja toimitusjohtajalta alettiin kyselemään asiasta. Kyselyissä ihmeteltiin, miten yhtiöstä voi tulla niin poikkeavaa viestiä yhtiön suunnitelmaa vastaan. A käytti kirjoituksissaan yhtiön sähköpostiosoitetta ja hänen toimintansa aiheutti epäselvyyksiä. Hän profiloitui turkuenergialaisena ja yhtiön sisäisenä asiantuntijana. Yhtiön tiedotusta jouduttiin tehostamaan ja mielipidekirjoituksiin annettiin vastineet toimitusjohtajan nimissä. A:n on täytynyt ymmärtää, että hänen toimintansa vahingoittaa yhtiötä/työnantajaa. A vaikeutti sopimuksentekoprosessia ja huononsi yrityskuvaa. Oli erittäin poikkeuksellista, että yhtiön henkilökunta hakee niin laajaa negatiivista julkisuutta yhtiön strategiaa koskien. Yhtiö toimi hyvin pitkämielisesti A:n suhteen. Hänelle annettiin varoitus, jonka yhteydessä kerrottiin miksi se annettiin, mitä pitäisi tehdä ja mitä seuraisi, jos toiminta jatkuisi. Pienasiakkaiden määrä yhtiössä väheni A:n kirjoittelun aikana ja sen jälkeen.

Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n talousjohtaja F on kertonut A:n esittäneen kirjoituksissaan yhtiön vuoden 2012 tuloksen virheellisesti. Tulos oli 20 miljoonaa, ja omistajille tuloutettiin normaalit osingot. Yhtiön ottama laina käytettiin investointeihin. Vuoden 2013 tulos näytti myös hyvältä; yhtiö on pystynyt maksamaan kaikki lainanlyhennykset ja maksusitoumukset ja osinkotaso tulee olemaan hyvä. Yhtiön näkökulmasta sopimus on osoittautunut hyväksi. Osakassopimuksen mukaisesti Fortum kantaa riskin siltä osin kuin ostaa Oy Turku Energialta, samoin kuin Turku Energiakin. A:n kirjoittelu jatkui pitkään. A:n menettely oli aiheuttanut yhtiölle imagohaittaa ja negatiivista julkisuutta. A:n arvostelu työnantajaansa kohtaan on heikentänyt asiakkaiden tuntemaa luottamusta yhtiöön yhteistyökumppanina.

Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n tytäryhtiön toimitusjohtajana vuoteen 2010 saakka työskennellyt C on kertonut, että sopimuksen valmistelutapa herätti ihmetystä ja keskustelua, ja C oli myös halunnut tuoda näkemyksensä ilmi mielipidekirjoituksessa. Kaupungit julkaisivat verkkosivuillaan sopimusluonnoksia, mistä tiedot olivat nähtävissä. A:n kirjoituksissa hän ei havainnut liike- tai ammattisalaisuuksia. C:n käsitys perustui omiin mielipiteisiin ja sopimusluonnoksista saatuihin tietoihin. C oli todennäköisesti nähnyt yhtiön mediaohjeet, mutta oli unohtanut ne.

Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n vuoromestari ja luottamusmies D on kertonut toimitusjohtajan uhkailleen A:ta yhtiön henkilöstötilaisuudessa, kun A oli kysellyt paljon sopimuksesta ja Fortumista. Tilaisuudessa oli yhtiöstä noin 180 henkilöä. Kuulemistilaisuudessa D oli pyytänyt työnantajaa vielä harkitsemaan A:n työsopimuksen päättämistä, mutta E oli ilmoittanut yhtiön päätyneen työsopimuksen purkamiseen. Tilaisuudessa ei tullut ilmi, mitä liikesalaisuuksia A olisi paljastanut kirjoituksissaan.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.

Työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n nojalla työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen työntekijän henkilöstä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä asiallisella ja painavalla perusteella. Irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta ja työntekijän työsopimuksen vastaista menettelyä kussakin yksittäistapauksessa harkitaan kokonaisarvioinnilla. Kokonaisarviossa työntekijästä johtuvassa irtisanomistilanteessa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi työntekijän rikkeen laatu ja vakavuus, työntekijän asema ja hänen suhtautumisensa tekoon, työn luonne, työn teettämiseen liittyvät erityispiirteet ja työnantajan asema. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Työntekijää ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä eikä ennen kuin työnantaja on selvittänyt, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.

A on työskennellyt yhtiössä kaukolämpöyksikön käytönvalvojana. Hän on tullut yhtiön palvelukseen vuonna 1979. Yhtiön strategiaan tai sopimusten tekoon liittyvät asiat eivät ole millään tavoin kuuluneet A:n työtehtäviin. A:n työsopimus on irtisanottu 31.7.2012. Irtisanomisen perusteena oli toistunut Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n arvosteleminen julkisuudessa ja liike- ja ammattisalaisuussuojan rikkominen, mikä on aiheuttanut yhtiölle vahinkoa.

Perustuslain 2 luvun 12 § turvaa jokaisen oikeutta ilmaista itseään, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä sekä kommunikoida toisten ihmisten kanssa. Sananvapauden avulla pyritään turvaamaan vapaa mielipiteenmuodostus ja julkinen keskustelu. Työntekijän sananvapautta turvaa myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla. Sananvapaus ulottuu niin suulliseen, kirjoitettuun kuin sähköistenkin viestimien avulla tapahtuvaan mielipiteiden ja tietojen ilmaisemiseen ja vastaanottamiseen. Työntekijän sananvapaus ei kuitenkaan ole rajoittamaton. Sananvapauden käyttöön liittyvien vastuiden ja velvollisuuksien on katsottu johtavan siihen, että tietyille sananvapauden käyttäjille, kuten työntekijöille, voidaan asettaa erityisrajoituksia.

Työntekijän sananvapautta rajoittaa työsopimuslain 3 luvun 1 §:stä seuraava lojaliteettivelvollisuus. Mikäli työntekijä toimii vastoin lojaliteettivelvollisuuttaan, tulee työnantajan voida puuttua tähän moitittavaan menettelyyn.

Lähtökohtana on, että työntekijän tulee olla kirjoituksessaan asiallinen, eli esitettyjen tosiasiatietojen tulee pitää paikkansa. Omien mielipiteiden osalta asiallisuuden arvioinnissa ilmenee kysymys siitä, onko työntekijä työnantajaa arvostellessaan ylittänyt sopivuuden rajat.

Kantaja on kanteensa tueksi vedonnut myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Heinisch-tapaukseen (EIT 21.7.2011), jossa oli kyse siitä, loukattiinko työnantajaa koskeneen rikosilmoituksen tekemiseen perustetulla työsopimuksen purulla vanhustenhoidon puutteita paljastaneen sairaanhoitajan sananvapautta. Ratkaistavana tuolloin oli tilanne, jossa työnantajan ilmianto ei ollut perusteeton ja se oli työntekijän velvollisuus. Tällöin sananvapautta katsottiin rikotun ja työntekijä olisi pitänyt siirtää toisiin tehtäviin. Edelleen kantaja on vedonnut tuomioistuimen Sosinowska-tapaukseen (EIT 18.10.2011), jossa esimiehensä ammatillista toimintaa kritisoinut lääkäri oli tuomittu kurinpitoseuraamukseen nojautumalla yksin lääkärietiikasta annettuun kotimaiseen lakiin, johon sisältyi kollegojen arvostelun tiukka kielto. Vedottujen tapausten tosiseikasto poikkeaa nyt arvioitavana olevasta menettelystä niin olennaisesti, ettei niiden voida katsoa soveltuvan nyt käsiteltävänä olevaan asiaan.

Lähtökohtaisesti A:lla on sananvapauden nojalla ollut oikeus mielipiteidensä julkiseen esittämiseen. Sananvapaus ei kuitenkaan ole työntekijöiden kohdalla rajoittamaton. A on ennen saamaansa varoitusta käyttänyt kirjoituksessaan kaupunginvaltuutetuille työsähköpostiosoitetta, mikä on antanut lukijoiden ymmärtää, että hän edustaa yhtiötä asiassa. Kaupunginvaltuuston jäsenille lähetetyn kirjoituksen tarkoituksena on täytynyt olla estää työnantajan sopimuksen voimaantulo tai ainakin valtuutettuihin vaikuttamalla muuttaa sopimusehtoja. Lehtikirjoitus 24.8.2011 oli otsikoltaan "Turku Energian käytönvalvoja varoittaa Fortumin ylivallasta" ja kirjoitus 21.9.2011 "Osakassopimus epäilyttää". Kirjoitukset perustuvat yhtiön työntekijän A:n haastatteluihin. A:n mielipidekirjoitus "Energiaratkaisusta hullu sopimus" on julkaistu 5.10.2011. Mielipidekirjoituksessa A on kertonut olleensa yhteydessä kaupunginvaltuutettuihin. Kaikissa kirjoituksissa käsitellään yhtiön toimintaa ja sopimusluonnoksen ehtoja erittäin kriittiseen sävyyn. Kirjoituksista ilmenee A:n olevan tietoinen yhtiön johdon olevan hänen kanssaan eri mieltä sopimuksen sisällöstä ja tarkoituksenmukaisuudesta. Työtuomioistuin toteaa, että A:n aikaisempien kirjoitusten perusteena on saattanut olla myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kun A on jatkanut mielipidekirjoitteluaan vielä 5.10.2011 eli sen jälkeen, kun sopimus oli kaupunginvaltuustossa hyväksytty, työtuomioistuin katsoo, että kirjoituksen tarkoituksena on ollut työnantajan arvosteleminen ja vahingoittaminen. Työnantajan A:lle 10.10.2011 antamalla varoituksella on ollut peruste.

Työtuomioistuin toteaa, että varoituksen antamisen jälkeen, kesäkuussa 2012, A:n useassa lehdessä julkaistut mielipidekirjoitukset ovat kehittyneet sisällöltään vielä epäasiallisemmiksi. Viimeisessä, 6.6.2012 otsikolla "Vuosisadan munaus" julkaistussa kirjoituksessa A kuvaa työnantajansa tekemää sopimusta kelvottomaksi. Kirjoituksissa on käytetty epäasiallista kieltä ja annettu työnantajan toiminnasta virheellinen kuva. A:n kirjoittelu on ollut jatkuvaa ja pitkäaikaista. Kirjoitusten jakelu on ulottunut laajalle vastaanottajaryhmälle. Varoituksen antamisen jälkeen julkaistuissa kirjoituksissa A ei ole enää esiintynyt yhtiön työntekijänä. Aikaisemmissa lehtikirjoituksissa, 24.8.2011 A:han yhtiön käytönvalvojana viitataan jo kirjoituksen otsikossa, kirjoituksessa 21.9.2011 hänet esitellään Turku Energian käytönvalvojana, joka on profiloitunut sopimuksen vastustajana ja mielipidekirjoituksessa 5.10.2011 hänen asemaansa yhtiön työntekijänä pidetään itsestään selvänä. Työtuomioistuin pitää uskottavana vastaajan väitettä siitä, että A on myös myöhemmässä julkisessa keskustelussa yhdistetty yhtiöön.

A:n kirjoituksissaan esittämät tiedot ja väitteet ovat lisäksi olleet osittain paikkansa pitämättömiä todistaja F:n yhtiön tuloksesta, sopimuksen kannattavuudesta ja sopimusriskinjaosta työtuomioistuimessa kertoman perusteella.

A:n mukaan hän ei ollut tietoinen yhtiön ainakin yhtiön intranetistä löytyvistä mediaohjeista, joiden mukaan yhtiön työntekijä ei saa julkisesti ottaa kantaa yhtiön strategiaan. Ohjeet ovat olleet yhtiön sisäisessä tietoverkossa vuodesta 2008 lähtien (vastaajan kirjallinen todiste 4). A:lle on annettu varoitus sopimattoman käytöksen ja ohjeiden vastaisen menettelyn johdosta 10.10.2011, ja näin varattu tilaisuus toimia tulevaisuudessa toisin. Varoituksessa on eritelty A:n kirjoitukset ja selkeästi kerrottu, että ne, lehtihaastattelut ja kirjelmä ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä yhtiö kohtuuden mukaan voi hänen asemassaan olevalta työntekijältä vaatia. Edelleen varoitukseen on kirjattu, ettei A saanut esiintyä yhtiön edustajana ja ottaa kantaa yhtiön strategiaan.

Varoituksen jälkeen A on jatkanut kirjoittelua vastoin työnantajan nimenomaista ohjetta ja varoituksessa kerrotusta mahdollisesta työsuhteen päättämisestä huolimatta. Kirjoituksiin sisältyy kovasanaistakin työnantajan menettelyn ja sopimuksen arvostelua (vastaajan ja kuultavan kirjallinen todiste 2). A on lisäksi itse työtuomioistuimessa kuultuna kertonut halunneensa pitää ansaitut vuosilomat heinäkuussa siltä varalta, että hänen työsuhteensa tultaisiin päättämään. Työtuomioistuin toteaa tältä osin, että yhtiössä yli 30 vuotta työskennelleen A:n on täytynyt olla tietoinen yhtiön ohjeista, ja ainakin viimeistään varoituksen myötä hänelle on täytynyt tulla selväksi, että kirjoittelua jatkamalla hän toimi yhtiön nimenomaista ohjetta ja määräystä vastaan.

A:n menettelystä on aiheutunut haittaa ja vahinkoa yhtiölle. Kuultava E:n kertoman mukaan yksityishenkilöiden osuus asiakkaista on vähentynyt sinä aikana, kun A oli jatkanut kirjoitteluaan. Lisäksi yhtiö joutui tehostamaan tiedotustaan. Edelleen E ja todistaja F ovat kertoneet A:n kirjoitusten heikentäneen asiakkaiden luottamusta yhtiöön sekä aiheuttaneen imagohaittaa. Työtuomioistuin katsoo yleisen elämänkokemuksen perusteella olevan selvää, että yhtiön työntekijän toteuttama pitkäaikainen julkinen yhtiön arvostelu aiheuttaa yhtiölle vahinkoa ja vähentää luottamusta yhtiön toimintaan.

Työtuomioistuin katsoo edellä mainituilla perusteilla asiaa kokonaisuutena arvioidessaan A:n menettelyn johtaneen vakavaan luottamuspulaan työnantajan taholta. A on rikkonut lojaliteettivelvollisuuttaan. Näin ollen yhtiöllä on ollut työsopimuslain ja irtisanomissuojasopimuksen mukainen oikeus irtisanoa A:n työsopimus.

Oikeudenkäyntikulut

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Energiateollisuus ry:n ja Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulut on myönnetty määrältään.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan korvaamaan Energiateollisuus ry:n ja Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n oikeudenkäyntikulut 4.500 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Siitonen, Nyyssölä, Tuliara, Ahokas ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Kurtto

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevan jäsen Ahokkaan lausunto:

A on ratkaisussa kerrotuin tavoin saanut myös työssään selvittää työnantajansa suunnitteleman sopimuksen sisältöä ja antanut selvityksensä esimiehilleen. Sopimuksen epäkohtina pitämistään asioista hän on 8.8.2011 toimittanut kirjelmän myös asiasta päätöksen tekeville kaupunginvaltuuston jäsenille sekä 24.8 ja 21.9. lehtihaastatteluissa osallistunut asiasta käytyyn julkiseen keskusteluun.

Kaikissa edellä mainituissa yhteyksissä A on selvästi ilmaissut oman kantansa eroavan työnantajansa virallisesta kannasta. Työsähköpostiosoitteen liittäminen yksityisen sähköpostiosoitteen rinnalle kaupunginvaltuutetuille toimitetussa kirjelmässä, ei näin ollen mielestäni osoita, että A olisi tarkoittanut esiintyä yhtiön edustajana. Katson myös, ettei työtuomioistuimen päätöstä voida tulkita niin, että A:ta olisi pidettävä vastuullisena hänen haastattelunsa sisältäneiden lehtiartikkelien otsikoinnista.

Työntekijällä on, työtuomioistuimen ratkaisussa mainituin tavoin, muun muassa perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen oikeus käyttää sananvapauttaan ja osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Katsonkin, että ennen kaupunginvaltuuston asiasta tekemää päätöstä, A on perustuslain hänelle suomia oikeuksia käyttäen pyrkinyt vaikuttamaan kotikuntansa asioiden hoitoon tavalla, jonka on ilmeisesti uskonut olevan myös työnantajayhtiön etu.

Kaupunginvaltuuston tehtyä asiasta päätöksen 26.9.2011 A on kuitenkin jatkanut hyväksytyn sopimuksen ja työnantajansa julkista arvostelua vielä lokakuussa 2011 ja kesäkuussa 2012. Näille kirjoituksille ei enää ole ollut edellä mainittua perustetta, mutta työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta ne ovat vahingoittaneet niin vakavasti, että yhdyn työtuomioistuimen ratkaisuun asiassa.