6.2.2013

Vaatimukset

Tehy ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1) vahvistaa Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän rikkoneen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Tehy ry:n välillä 19.11.2007 solmittua työtaistelutoimenpiteiden lopettamissopimuksen työhön paluuta koskevaa 3 §:ää sekä kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) I luvun 5 §:ää, II luvun 1 § 1 momenttia, III luvun 29 §:ää ja 30 § 2 momenttia, IV luvun 10 §:ää, V luvun 11 § 3 momenttia sekä liitteen 15 2 §:ää siten, että Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä oli työtaistelutoimenpiteiden lopettamissopimuksen 3 §:n ja KVTES:in I luvun 5 § vastaisesti yksipuolisesti siirtänyt työntekijöiden työhön paluuta ja työnteon aloittamisajankohtaa rikkomalla samalla myös KVTES:in III luvun 30 § 2 momenttia muuttamalla vahvistettuja työvuoroluetteloita perusteettomasti, KVTES:in III luvun 29 §:ää muuttamalla tasoittumisjärjestelmän mukaisen tasoittumisjakson pituutta, KVTES:in IV luvun 10 §:ää vahvistamalla työtaistelun päättymistä seuraaville päiville vuosilomapäiviä ja KVTES:in V luvun 11 § 3 momenttia määräämällä harkinnanvaraista työlomaa työtaistelua seuranneille työpäiville,

2) tuomitsee Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,

3) tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 § nojalla valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä ja

4) velvoittaa Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän suorittamaan sen menettelyn johdosta työntekijöiltä saamatta jääneet palkkasaatavat seuraavasti:

A:lle 68,15 euroa, B:lle 66,97 euroa, C:lle 51,79 euroa, D:lle 69,99 euroa, E:lle 68,10 euroa, F:lle 51,79 euroa, G:lle 59,97 euroa, H:lle 60,49 euroa, I:lle 66,49 euroa, J:lle 58,39 euroa, K:lle 61,82 euroa, L:lle 61,82 euroa, M:lle 53,49 euroa, N:lle 33,87 euroa, O:lle 61,82 euroa, P:lle 50,78 euroa, Q:lle 61,82 euroa, R:lle 66,94 euroa, S:lle 63,06 euroa, T:lle 58,39 euroa, U:lle 61,13 euroa, V:lle 66,94 euroa, W:lle 69,42 euroa, X:lle 64,08 euroa, Y:lle 58,39 euroa, Z:lle 66,36 euroa, Å:lle 65,35 euroa, Ä:lle 61,82 euroa, Ö:lle 121,70 euroa, A1:lle 118,48 euroa, B1:lle 107,80 euroa, C1:lle 132,72 euroa, D1:lle 129,48 euroa, E1:lle 58,90 euroa, F1:lle 66,36 euroa, G1:lle 61,82 euroa ja H1:lle 72,78 euroa, kaikki edellä mainitut saatavat lainmukaisine viivästyskorkoineen palkanmaksupäivästä 16.12.2007 lukien.

5) velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan yhteisvastuullisesti Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut 17.166,27 eurolla korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

1. Työnantajan sopimusmääräysten vastainen menettely

1.1. Vaasan sairaanhoitopiiri esti työntekijöiden työn tekemisen työtaistelun päättymistä seuranneina
päivinä

Työtaistelutoimenpiteiden lopettamista koskevan sopimuksen 3 §:n mukaan työtaisteluun osallistuneiden työntekijöiden tuli ilmoittautua henkilökohtaisesti työnantajalle viipymättä ja viimeistään 21.11.2007 aikana. Määräyksen tarkoitus oli, ettei työntekijöille aiheudu palkan tai muiden työsuhteeseen perustuvien etujen menetyksiä työtaistelun lopettamistilanteessa ja että työnteko aloitetaan viipymättä ajalla 20.11. – 21.11.2007 työntekijöiden ilmoittautuessa työnantajalle.

Vaasan sairaanhoitopiiri ilmoitti kuitenkin työntekijöille työtaistelun päätyttyä, ettei työpaikalle saanut tulla. Ilmoituksillaan Vaasan sairaanhoitopiiri esti työntekijöitä tekemästä työsopimuksen mukaisia työtehtäviään työtaistelun päättymisen jälkeen 20. ja 21.11.2007 ja rikkoi työtaistelutoimenpiteiden lopettamissopimusta. Työnantaja ohjeisti neuvottelutuloksen selviämisen jälkeen 19.11.2007 ylihoitajia ja nämä edelleen osastonhoitajia siitä, miten työt käynnistetään. Osastonhoitajat ilmoittivat yksittäisille työntekijöille, etteivät Tehyn työtaisteluun osallistuneet saa palata 20.11.2007 työhönsä. Työhön paluu sallittiin aikaisintaan 21.11.2007.

Vaasan sairaanhoitopiirin menettely rikkoi myös KVTES:in I luvun 5 §:n työnantajan direktio-oikeutta koskevaa määräystä. Vaasan sairaanhoitopiiri laajensi työnjohto- ja valvontaoikeuttaan KVTES:in ja työtaistelun lopettamissopimuksen vastaisesti kieltämällä työntekijöitä palaamasta työhönsä työtaistelun päätyttyä sekä päättämällä työntekijöiden asemaan heikentävästi vaikuttavista toimista KVTES:in nimenomaisten määräysten vastaisesti vähentämällä päivien 20. – 21.11.2007 työtunnit työaikasaldon kertymästä, määräämällä näille päiville vuosilomaa tai palkatonta työvapaata.

Työtaisteluun osallistuneet työntekijät olivat työnantajan käytettävissä 20.11. tai 21.11.2007 lukien. Nämä työtaistelun päättymistä seuranneet päivät olivat Vaasan sairaanhoitopiirin omankin käsityksen mukaan työpäiviä. Työvuoroluettelot kyseisten päivien osalta oli vahvistettu ja Vaasan sairaanhoitopiiri on asiaa koskevissa neuvotteluissa katsonut olleensa oikeutettu joko perimään työntekijöiden kuukausipalkasta kyseisiä päiviä vastaavan palkan tai päättämään muusta tavasta, jolla työhön paluun kieltämisellä aiheutettu säännöllisen työajan vajaus voitiin täyttää.

Vaasan sairaanhoitopiirin toimenpiteiden vaikutus oli se, että käytännössä työntekijöiden palkka kyseisiltä päiviltä jätettiin maksamatta. Vaasan sairaanhoitopiiri rikkoi siten myös työtaistelutoimenpiteiden lopettamissopimuksen 4 §:ssä sovittua palkanmaksun jatkumista keskeytymättömänä.

Työnantaja rikkoi menettelyllään työtaistelun lopettamissopimuksen lisäksi KVTES:in II luvun 1 §:ää, jonka mukaan työntekijällä on oikeus saada palkka siitä lukien, kun hän on aloittanut tehtävien hoitamisen. Tässä tapauksessa työntekijät olivat työnantajan käytettävissä työtaistelutoimenpiteiden lopettamissopimuksen mukaisesti. Estämällä työnteon työtaistelun päättymistä seuranneina päivinä työnantaja vaikutti heikentävästi työntekijöiden palkkaukseen joko suoraan (palkaton työloma) tai välillisesti.

1.2. Vaasan sairaanhoitopiiri muutti yksipuolisesti yleistyöajassa liukuvaa työaikaa tekevien ja jaksotyötä
tekevien työvuoroluetteloita sekä jaksotyötä tekevien tasoittumisjärjestelmää työtaistelun päätyttyä

1.2.1. Yleistyöaikaa tekevien työvuoroluetteloiden muuttaminen

Työnantaja kielsi työntekijöitä saapumasta työpaikalle 20. ja 21.11.2007, jotka vahvistetun työvuoroluettelon mukaan olivat työpäiviä. Työpäivän(-ien) tunnit vähennettiin osalta työntekijöistä liukuvan työajan saldosta, osalle päivä(-t) muutettiin työvuoroluetteloon lomapäiväksi ja osalle palkattomaksi työvapaaksi.

Vaasan sairaanhoitopiiri rikkoi menettelyllään KVTES:in III luvun 30 § 2 momenttia muuttamalla vahvistettua työvuoroluetteloa yksipuolisesti ilman perusteltua syytä. Vaasan sairaanhoitopiirin väite työntekijöiden työtaistelusta johtuneesta työn vähyydestä ei ole KVTES:in 30 § 2 momentissa tarkoitettu perusteltu syy työvuoroluetteloiden yksipuoliselle ja jälkikäteiselle muuttamiselle. Mainitussa sopimuskohdassa on erikseen todettu, ettei vahvistetun työvuoroluettelon työtuntien alittuminen ole määräyksessä tarkoitettu perusteltu syy.

Perusteltu syy työvuoroluettelon muuttamiselle jää täyttymättä, sillä työhön paluusta sovittiin työnantajaa sitovalla tavalla siten, että työhön paluu tapahtuu viipymättä ja viimeistään 21.11.2007 aikana työntekijöiden ilmoittautuessa työnantajalle.

Vaasan sairaanhoitopiiri menetteli myös liukuvaa työaikaa koskevien määräysten vastaisesti. Työntekijät eivät voineet itse päättää liukuma-aikojen rajoissa päivittäisen säännöllisen työaikansa alkamis- ja päättymisajankohtaa (KVTES liite 15, 2 § 3 mom.). Työnantajalla ei ollut oikeutta määrätä liukuvaa työaikaa tekevien työn tekemisen ajankohdasta normaalista poiketen, sillä työtaistelutoimenpiteiden lopettamissopimuksessa työhön paluun oli sovittu tapahtuvan viivytyksettä ja viimeistään 21.11.2007 aikana.

Vaasan sairaanhoitopiiri on myöntänyt esittäneensä työntekijöille itse päättämänsä vaihtoehdot (vähennykset työaikasaldosta, lomapäivien käyttäminen tai palkaton työloma, harkinnanvarainen vapaa). Vaihtoehdot eivät sisältäneet työtaistelutoimenpiteiden lopettamissopimuksen edellyttämää menettelytapaa (työhön paluu viipymättä ja viimeistään 21.11.2007 aikana, palkanmaksun keskeytymätön jatkuminen). Sopimisena ei voi pitää työntekijän määräämistä valitsemaan jokin epäedullinen vaihtoehto työnantajan yksipuolisesti määrittelemistä vaihtoehdoista. Tehy ry:n saamien tietojen mukaan Vaasan sairaanhoitopiiri tosiasiassa painosti työntekijöitä ja esitti asian niin, että työntekijät kokivat olleensa pakotettuja valitsemaan jonkin työnantajan esittämistä vaihtoehdoista. Sopimisena ei voida pitää työntekijän määräämistä valitsemaan jokin vaihtoehto työnantajan määrittelemistä työntekijän kannalta epäedullisista vaihtoehdoista, kun työhön paluu yhtenä vaihtoehtona oli kielletty osastonhoitajien ilmoituksin.

Työtaistelutoimenpiteiden lopettamissopimuksen 4 §:ssä keskeytymättä jatkuvaksi sovittu palkanmaksu jäi myös menettelytavasta riippuen joko suoraan tai välillisesti täyttymättä, kun työnantajan siirsi työhön paluun ajankohtaa sovitusta. Kuukausipalkan maksamisesta huolimatta työntekijöiden liukumasaldosta vähennetyt tunnit, palkattomaksi työlomaksi määrätyt päivät tai yksipuolisesti kysymyksessä oleville päiville vahvistetut lomapäivät kohdistuvat vaikutuksiltaan työntekijöiden palkkaukseen.

Työnantajan yksilöity menettely yleistyöaikaa tekevien työntekijöiden kohdalla

Mielenterveyskeskus

A:n kohdalla työtunnit 7 t 39 minuuttia vähennettiin A:n liukuvan työajan saldosta. Osastonhoitaja ilmoitti puhelimitse tiistaina 20.11.2007, että työhön saa tulla vasta torstaina 22.11.2007. Työhön paluuta koskeva kielto koski Tehyn työtaisteluun osallistuneita työntekijöitä. Osastonhoitaja ei kuitenkaan kertonut, että tiistain 20.11. ja keskiviikon 21.11. työtunnit vähennettäisiin liukuvan työajan saldosta. Liukumasaldo vähentyi yhden päivän säännöllistä työaikaa vastaavilla tunneilla, sillä myöhemmin saldovähennys keskiviikon 21.11. osalta on hyvitetty.

B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n kohdalla menettely oli sama kuin A:n kohdalla.

Sädehoito

G:n kohdalla työtunnit 7 t 39 minuuttia vähennettiin G:n liukuvan työajan saldosta. Osastonhoitaja ilmoitti 19.11.2007, etteivät Tehyn työtaisteluun osallistuneet saa palata työhön 20.11.2007.

H:n ja I:n kohdalla menettely oli sama kuin G:n kohdalla.

Mikrobiologian laboratorio

J:n työtunnit 7 t 39 minuuttia vähennettiin J:n liukuvan työajan saldosta. Osastonhoitaja ilmoitti 19.11.2007, etteivät Tehyn työtaisteluun osallistuneet saa palata työhön 20.11.2007.

K:n kohdalla menettely oli sama kuin J:n kohdalla.

N:n työtunnit 7 t 39 minuuttia vähennettiin N:n liukuvan työajan saldosta. Osastonhoitaja ilmoitti 19.11.2007, etteivät Tehyn työtaisteluun osallistuneet saa palata työhön 20.11.2007.

O:n ja P:n kohdalla menettely oli sama kuin N:n kohdalla

Ihopoliklinikka

L:n työtunnit 7 t 39 minuuttia vähennettiin L:n liukuvan työajan saldosta. Osastonhoitaja ilmoitti 20.11.2007, etteivät Tehyn työtaisteluun osallistuneet saa palata työhön 20.11.2007.

Kliininen Fysiologia

M:n työtunnit 7 t 39 minuuttia vähennettiin M:n liukuvan työajan saldosta. M aloitti työt kello 7.00 ja ilmoittautui osastonhoitajalle. M aloitti EKGkierroksen normaaliin tapaan. Myöhemmin päivällä osastonhoitaja ilmoitti, että Tehyn työtaisteluun osallistuneet eivät saa palata työhön 20.11.2007 ja että M:n on lähdettävä kotiin.

Osastolla olisi ollut potilaita EKG tutkimuksiin ja pef-mittari tutkimuksiin sekä akuutteja EKG tutkittavia. Potilaat lähetettiin kotiin, koska töihin palanneet työtaisteluun osallistuneet hoitajat määrättiin myös lähtemään kotiin kesken työpäivän.

Kliinisen fysiologian neljälle osaston hoitajalle saldovähennys 20.11.2007 osalta on korvattu.

Onkologian poliklinikka

Q:n työtunnit 7 t 39 minuuttia vähennettiin Q:n liukuvan työajan saldosta. Osastonhoitaja ilmoitti 19.11.2007, etteivät Tehyn työtaisteluun osallistuneet saa palata työhön 20.11.2007.

R:n työtunnit 7 t 39 minuuttia vähennettiin R:n liukuvan työajan saldosta. Osastonhoitaja ilmoitti 20.11.2007 aamulla, etteivät Tehyn työtaisteluun osallistuneet saa palata työhön 20.11.2007. Osastonhoitaja sanoi R:lle, että 20.11.2007 käsitellään palkattomana työvapaana.

S:n työtunnit 7 t 39 minuuttia vähennettiin S:n liukuvan työajan saldosta. Osastonhoitaja ilmoitti 20.11.2007 aamulla, etteivät Tehyn työtaisteluun osallistuneet saa palata työhön 20.11.2007. Osastonhoitaja kertoi S:lle, että töitä olisi ollut tarjolla, mutta ylilääkärin käskystä Tehyn työtaisteluun osallistuneita ei päästetä sisään työpaikalle, ja että ovella on vartiointi.

T:n työtunnit 7 t 39 minuuttia vähennettiin T:n liukuvan työajan saldosta. Osastonhoitaja ilmoitti 20.11.2007 aamulla, ettei Tehyn työtaisteluun osallistuneet saa palata työhön 20.11.2007. Osastonhoitaja sanoi T:lle, että 20.11.2007 on merkitty työvuoroluetteloon vapaapäiväksi.

Lasten poliklinikka

U:n työtunnit 7 t 39 minuuttia vähennettiin U:n liukuvan työajan saldosta. Osastonhoitaja ilmoitti 20.11.2007 aamulla, etteivät Tehyn työtaisteluun osallistuneet saa palata työhön 20.11.2007.

V:n kohdalla meneteltiin samoin kuin U:n kohdalla.

Psykiatrinen poliklinikka

W:n työtunnit 7 t 39 minuuttia vähennettiin W:n liukuvan työajan saldosta. Osastonhoitaja ilmoitti 20.11.2007 aamulla, etteivät Tehyn työtaisteluun osallistuneet saa palata työhön 20.11.2007.

Psykiatrinen osasto 6

X:n työtunnit 7 t 39 minuuttia vähennettiin X:n liukuvan työajan saldosta. Osastonhoitaja ilmoitti 20.11.2007 aamulla, etteivät Tehyn työtaisteluun osallistuneet saa palata työhön 20.11.2007.

Päiväkirurgia

Y:n työtunnit 7 t 39 minuuttia vähennettiin Y:n liukuvan työajan saldosta. Osastonhoitaja ilmoitti 19.11.2007, etteivät Tehyn työtaisteluun osallistuneet saa palata työhön 20.11.2007.

Sisätautipoliklinikka

Z:n työtunnit 7 t 39 minuuttia vähennettiin Z:n liukuvan työajan saldosta. Osastonhoitaja ilmoitti 20.11.2007 aamulla, etteivät Tehyn työtaisteluun osallistuneet saa palata työhön 20.11.2007.

1.2.2. Jaksotyötä tekevät

Työvuoroluetteloiden muuttaminen

Vaasan sairaanhoitopiiri laati jaksotyötä tekeville työntekijöille kaksi päällekkäistä työvuoroluetteloa. Toinen laadittiin sen varalta, että joukkoirtisanoutuminen toteutuu ja toinen siltä varalta, että työtaistelu päättyy. Työtaistelun päättymisen varalta laadittu työvuoroluettelo oli vahvistettu ja annettu tiedoksi työntekijöille. Työtaistelun päätyttyä työntekijät olivat valmiina palaamaan työhönsä vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti.

Työnantaja kielsi työhön palaamisen 20.11.2007 ja muutti työpäivän työvuoroluetteloon vapaapäiväksi. Toteutumatta jääneet työtunnit teetettiin työaikajaksolla myöhemmin takaisin, jotta työaikajaksolle ei jää vajausta.

Vahvistetun työvuoroluettelon muuttamisen väitetyn perusteen, asiasta sopimisen sekä toimien työntekijöiden palkkaukseen kohdistumisen osalta toistetaan se, mitä yleistyöaikaa tekevien kohdalla on edellä todettu.

Tasoittumisjärjestelmän muuttaminen

Jaksotyöaikaa tekevien työntekijöiden kohdalla yhdistettiin ainakin joiltain osin kulumassa ollut kolmen viikon työaikajakso seuraavaan kolmen viikon työaikajaksoon. Työaika pidentämällä työnantaja sai lisäaikaa työtuntien teettämiseksi takaisin niiden päivien osalta, joilta Vaasan sairaanhoitopiiri oli kieltänyt työn tekemisen. Tasoittumisjärjestelmän muutokset toteutettiin yksipuolisesti ja ilman minkäänlaista muutoksiin perehtymiselle varattua aikaa.

Vaasan sairaanhoitopiiri rikkoi menettelyllään KVTES:in 29 §:n määräyksiä, sillä tasoitusjärjestelmän muutoksista ei varattu luottamusmiehelle tilaisuutta esittää mielipidettään eikä muutoksiin perehtymiseen varattu riittävää aikaa. Tasoittumisjärjestelmän muutoksia ei samasta syystä ilmoitettu myöskään työntekijöille 29 §:n 3 momentin edellyttämällä tavalla hyvissä ajoin.

Vaasan sairaanhoitopiiri väittää myös tasoittumisjärjestelmän muutoksista sovitun työntekijöiden kanssa. Sopimista koskevan väitteen osalta viitataan edellä esitettyihin seikkoihin.

Työnantajan yksilöity menettely jaksotyöaikaa tekevien työntekijöiden kohdalla

Sydänvalvonta

Å:lle osastonhoitaja ilmoitti, etteivät Tehyn työtaisteluun osallistuneet saa palata työhön 20.11.2007. Työvuorolistaan merkitty yövuoro 19.11. - 20.11.2007 muutettiin vapaaksi. Vapaaksi muutettu yövuoro vähennettiin vuorolisistä ja puuttuvat jakson työtunnit tehtiin myöhemmin sisään.

Ä:n kohdalla meneteltiin samalla tavoin kuin Å:n kohdalla.

Psykiatrinen osasto 8

C1:lle osastonhoitaja ilmoitti, etteivät Tehyn työtaisteluun osallistuneet saa palata työhön 20.11. - 21.11.2007. Työvuoroluetteloa muutettiin 20.11. – 21.11.2007 osalta vapaaksi. Työtunnit tehtiin sisään 23.11. - 25.11.2007.

Samalla tavoin kuin C1:n kohdalla meneteltiin myös Ö:n, A1:n, B1:n ja D1:n kohdalla.

Nuorten psykiatrinen osasto

E1:lle osastonhoitaja ilmoitti, etteivät Tehyn työtaisteluun osallistuneet saa palata työhön 20.11. - 21.11.2007. Työvuoroluetteloa muutettiin 20.11. - 21.11.2007 osalta vapaaksi. Osastonhoitaja ilmoitti, että yötyökorvauksilla katetaan päivät, jolloin E1 oli kotona tai toinen vaihtoehto oli tehdä tunnit sisään. Kaksi kolmen viikon työaikajaksoa yhdistettiin ja E1 teki työaikavajauksen täyteen.

Sisätautiosasto E3

F1:lle osastonhoitaja ilmoitti, etteivät Tehyn työtaisteluun osallistuneet saa palata työhön 20.11.2007. Työvuoroluetteloon muutettiin 20.11.2007 vapaaksi. Kaksi kolmen viikon työaikajaksoa yhdistettiin siten, että meneillään ollut kolmen viikon jakso yhdistettiin seuraavaan kolmen viikon jaksoon ja jälkimmäisellä työaikajaksolla teetettiin 20.11. tunnit sisään.

G1:n kohdalla menettely oli sama kuin F1:n kohdalla.

1.3. Vaasan sairaanhoitopiiri vahvisti vuosilomapäiviä työtaistelun päättymistä seuranneille päiville

Vaasan sairaanhoitopiirin kiellettyä työhön paluun 20. – 21.11.2007 se määräsi osalle työntekijöistä kyseisille päiville vuosilomapäiviä. Vaasan sairaanhoitopiiri rikkoi menettelyllään sekä työtaistelutoimenpiteiden lopettamisesta solmitun sopimuksen työhön paluuta koskevaa 3 §:ää että KVTES:in IV luvun 10 §:ää, jonka mukaan työntekijän loman tai loman osan alkamisesta on ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Vaasan sairaanhoitopiirin toimet rikkovat myös KVTES:in I luvun 5 § direktio-oikeutta koskevaa määräystä.

Vuosilomapäivien pitämisestä ei sovittu työntekijöiden kanssa, sillä Vaasan sairaanhoitopiiri antoi työntekijöille tilanteesta virheellisen kuvan, esitti tarjolla olleet vaihtoehdot virheellisesti ja painosti työntekijöitä taipumaan työnantajan määrittelemiin työntekijöiden kannalta epäedullisiin ratkaisuihin.

Väitettyyn sopimiseen liittyneet olosuhteet olivat sen kaltaiset, ettei työntekijöiden tahdonmuodostus ollut vapaata ja lisäksi vallinneessa tilanteessa solmituksi väitettyyn sopimukseen vetoaminen on kunnianvastaista ja arvotonta. Mikäli sopimisia katsottaisiin tapahtuneen, oikeustoimet ovat kuitenkin edellä mainituin perustein pätemättömiä. Vaasan sairaanhoitopiiri määräsi tosiasiassa yksipuolisesti ja omasta aloitteestaan vuosilomaa pidettäväksi kyseisille päiville.

Projektissa

H1:lle osastonhoitaja ilmoitti, etteivät Tehyn työtaisteluun osallistuneet saa palata työhön 20.11.2007. Työvuoroluettelon mukaan 20.11.2007 oli H1:n työpäivä. Esimiehen/osastonhoitajan aloitteesta H1:lle määrättiin 20.11.2007 vuosilomapäivä

1 1.4. Vaasan sairaanhoitopiiri määräsi palkattoman työvapaan pitämisestä työtaistelun päättymistä
seuraavina päivinä

Vaasan sairaanhoitopiirin kiellettyä työhön paluun se ilmoitti osalle työntekijöistä, että päivät 20. - 21.11.2007 pidetään palkattomana työvapaana. Työnantaja rikkoi menettelyllään työtaistelutoimenpiteiden lopettamisesta solmitun sopimuksen työhön paluuta koskevaa 3 §:ää sekä KVTES:in direktio-oikeutta koskevaa I luvun 5 §:ää ja V luvun 11 § 3 momentin määräystä harkinnanvaraisista työvapaista.

Väite, jonka mukaan palkattoman työvapaan pitämisestä olisi sovittu, on virheellinen samoin perustein, kuin edellä on todettu muidenkin Vaasan sairaanhoitopiirin väittämien sopimisten osalta.

2. Palkkasaatavat, vaatimusten määrä

Vaasan sairaanhoitopiirin edellä kerrotuista toimista aiheutui niiden kohteeksi joutuneille työntekijöille joko suoraan tai välillisesti ansionmenetystä samalla tavoin kuin päivät 20.11. ja 21.11.2007 olisi määrätty kaikille palkattomiksi. Työntekijöiden osalta ansionmenetystä muodostui yhdeltä tai kahdelta päivältä.

3. Hyvityssakko

Hyvityssakon tulee olla määrällisesti tuntuva, sillä kyse on sisällöltään selvien ja yksiselitteisten työehtosopimusmääräysten rikkomisesta. Työnantajan osalta kyse on tietoisesta toiminnasta, jolla on pyritty välttämään työtaistelutoimenpiteiden lopettamista koskevan sopimuksen nimenomaisen määräyksen soveltamista sekä palkan suoritusvelvollisuutta. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole puuttunut työnantajan menettelyyn ja on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

4. Yleiskirje 14.7.1995 A 50/1995 ja ohje 14.7.1995 KT, Parikka

Sopimustulkinnat TNJ:n lakosta, lomauttamisesta ja lääkärisopimuksesta sekä niihin liittyvä ohje (KT, Parikka) eivät sovellu edes suuntaa-antavasti nyt kyseessä olevan Tehyn työtaistelutoimenpiteiden lopettamista koskevan pöytäkirjan 3 §:n tulkintaohjeena.

Yleiskirje A 50/1995 ja ohje koskevat TNJ ry:n lakkoa. Tehy oli irrottautunut TNJ ry:stä sopimuskaudella 2005 -2007. Lisäksi Tehyn työtaistelutoimenpiteiden lopettamista koskevassa pöytäkirjassa on erikseen määrätty työhön paluusta (3 §), joka sopimuksen mukaan tapahtui viipymättä.

Sopijaosapuolten tarkoitus oli, että työhön paluu tapahtuu viipymättä ja viimeistään 21.11.2007 aikana. Työtaistelutoimenpiteiden lopettamissopimuksen 3 § on KT:n alaisiin työnantajiin nähden sitova eikä Vaasan sairaanhoitopiirillä ollut oikeudellista perustetta kieltää Tehyn työtaistelutoimenpiteisiin osallistuneilta työhön paluuta 20.11.2007.

KT:n omassa julkaisussa Työtaisteluohjeet, Opas kuntatyönantajille 2007 (Kunnallinen työmarkkinalaitos. Helsinki 2007) V luku, toimenpiteet työtaistelun päättyessä todetaan sivulla 53, että ”Yleensä lakon lopettamissopimuksissa todetaan mihin päivämäärään ja kellonaikaan mennessä lakossa olleiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden tulee viimeistään palata työhön” sekä ”Lakkoon osallistuneen viranhaltijan tai työntekijän pitäisi palata lakon päätyttyä välittömästi seuraavaan säännönmukaiseen työvuoroluettelon mukaiseen työvuoroonsa”.

Tässä tapauksessa työhön paluusta on sovittu yksiselitteisesti ja sitovasti työhön paluun tapahtuvan viipymättä. Vaasan sairaanhoitopiiri oli velvollinen noudattamaan kyseistä sopimusta.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Vaasan sairaanhoitopiiri ovat vaatineet kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta Ö:n, A1:n, B1:n, C1:n ja D1:n osalta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Vaasan sairaanhoitopiiri ovat kiistäneet kanteen muilta osin ja vaatineet sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat lisäksi vaatineet Tehy ry:n velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 7.725 eurolla ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 5.133 eurolla, molemmat laillisine korkoineen.

Oikeudenkäyntiväitteen perusteet

Koska keskusneuvotteluissa ei ole käsitelty Ö:n, A1:n, B1:n, C1:n ja D1:n asemaa tai vaatimuksia, kanne tulee heidän osaltaan jättää tutkittavaksi ottamatta.

Kanteen kiistämisen perusteet

1. Kanteen työntekijäkohtaisesti yksilöidyt vaatimukset

Vastaajat ovat myöntäneet suoritusvaatimukset määriltään riidattomiksi.

Työnantajan yksilöity menettely yleistyöaikaa ja 37 tunnin työaikaa tekevien työntekijöiden kohdalla

Mielenterveyskeskus

Työtaistelun vuoksi yksikön toiminta ajettiin alas. Maanantaina 19.11.2007 alkaneen viikon osalta potilaiden ajat peruutettiin. Mielenterveyskeskuksen psykiatrisille potilaille tulee ilmoittaa selkeästi etukäteen tapaamisajat, aikojen peruutukset sekä se, miten uusi aika ilmoitetaan. Potilaille ei voi ilmoittaa tapaamisaikaa "epämääräisesti" siten, että aika on klo x, jos irtisanoutumiset eivät toteudu ja että tapaamisaikaa ei ole, jos irtisanoutumiset toteutuvat. Tämän vuoksi tapaamisajat oli työntekijöiden irtisanoutumisen vuoksi pakko peruuttaa. Työtaistelun vuoksi oli päätetty, että irtisanoutumisten toteutuessa mielenterveyskeskus toimii vain akuuttihoidosta vastaavana yksikkönä, joten henkilökuntamäärä suunniteltiin akuuttihoidon kannalta riittäväksi. Kun irtisanoutumiset peruuntuivat, oli tilanne se, että normaalia työntekijämäärää ei asiakastapaamisten peruutusten vuoksi heti tarvittu. Ottaen huomioon työntekijöille varattu kahden päivän ilmoittautumisaika sekä toiminnan uudelleen käynnistäminen, päädyttiin siihen, että työntekijöille ilmoitettiin, että työhön palataan torstaina. Työhön paluun jälkeen toiminta normalisoitui niin nopeasti kuin mahdollista.

Osastonhoitaja soitti työntekijöille maanantaina 19.11.2007 ja ilmoitti, ettei töihin voi tulla. Ilmoituksellaan osastonhoitaja kertoi, että toiminta oli ajettu alas ja että työtä ei ollut tarjolla työntekijöille, minkä vuoksi työvuorot peruutettiin. Tässä vaiheessa työntekijöille ei ilmoitettu millainen vaikutus työvuoron peruuttamisella on liukuvan työajan työaikasaldoihin.

A:n keskimääräinen työpäivän pituus on 7 tuntia 24 minuuttia samoin kuin B:n.

C:n keskimääräinen työpäivän pituus on 5 tuntia 55 minuuttia.

D:n keskimääräinen työpäivän pituus on 7 tuntia 24 minuuttia samoin kuin E:n.

F:n keskimääräinen työpäivän pituus on 5 tuntia 55 minuuttia.

Sädehoito

Työtaistelun vuoksi yksikön toiminta ajettiin alas. Tämä oli tarpeellista potilasturvallisuuden vuoksi. Toiminnan alasajo ja palveluiden karsiminen valmisteltiin ja toteutettiin vaiheittain kahden viikon aikana ennen 19.11.2007 ja järjestelyissä otettiin huomioon lääketieteelliset perusteet. Yksikössä oli 20.11.2007 potilaita kahteen toimenpidelaitteeseen kolmesta. Normaalia henkilöstömäärää ei ei tarvittu töissä tiistaina 20.11.2007. Työnantajalla ei ollut käytössä mitään "vara-/vaihtoehtoista" työlistaa.

Työnantajan edustajat ilmoittivat irtisanoutuneille työntekijöille maanantaina 19.11.2007, että he eivät voi tulla töihin 20.11.2007 vaikka sopu syntyisi illan/yön aikana. Työntekijöille myös ilmoitettiin, että heidän tulee ilmoittautua työnantajalle siten kuin asiassa erikseen tullaan ohjeistamaan, mikäli asiassa syntyy sovinto. Työntekijöiden ilmoittautuessa, heidän kanssaan keskusteltiin 20.11.2007 tunneista. Työvuorot toteutettiin "normaalisti" 21.11.2007 lukien.

G, H ja I ilmoittautuivat iltapäivällä 20.11.2007, jolloin heille ilmoitettiin, että he voi pitää joko lomapäivän tai "saldopäivän". Kaikki kolme valitsivat saldopäivän.

Mikrobiologia

Työtaistelun vuoksi yksikön toiminta ajettiin alas. Toimintojen alasajon vuoksi terveyskeskuksissa kaikki suoritettavat kokeet jaettiin kiireellisiin ja ei-kiireellisiin. Suunnitelmana oli, että kiireelliset kokeet ja muu akuutti toiminta suoritetaan virkasuhteessa olevien avulla.

Ylihoitajan antamien ohjeiden mukaisesti työntekijöille ilmoitettiin, että he eivät voi tulla töihin 20.11.2007. Osastonhoitaja lähetti tekstiviestin kaikille, joita asia koski, ja pyysi heitä ottamaan yhteyttä ylihoitajaan, joka vahvisti viestin. Oli puhetta saldojen käyttämisestä, työaikakorvauksista tai lomapäivän käyttämisestä.

J, K, N, O ja P sopivat ryhmässä saldojen käyttämisestä. N:n työpäivän keskimääräinen pituus on 3 tuntia 50 minuuttia. P:n työpäivän keskimääräinen pituus on 6 tuntia.

Ihopoliklinikka

Työtaistelun vuoksi yksikön toiminta ajettiin alas. Toimintojen alasajon vuoksi potilasaikoja peruutettiin. Osastonhoitaja soitti L:lle ja ilmoitti L:lle, ettei työtä ollut tiistaipäivälle. L:lle ilmoitettiin, että työaika tasataan saldojen avulla. L hyväksyi järjestelyn.

Kliininen fysiologia

Työtaistelun vuoksi yksikön toiminta ajettiin alas. Potilaille aiemmin varatut ajat oli peruutettu 20.11.2007 lukien, joten kaikille työntekijöille ei ollut mahdollisuus tarjota töitä/työvuoroa heti 20.11.2007 alkaen. Esimerkiksi näytteenottolaboratorio oli siirretty kliiniselle kemialle hoidettavaksi. Virkasuhteinen osastonhoitaja hoiti akuutteja potilaita. Potilaita ei lähetetty kotiin, koska EKG-tutkimus kestää korkeintaan 15 minuuttia, normaalisti 10 minuuttia. PEF-potilaita oli 20.11.2007 vain muutama. Isotoopi-puolella hoiti virkasuhteessa oleva sairaanhoitaja kaikki akuuttipotilaat.

Ylihoitaja ilmoitti työntekijöille, että työvuoroja ei ole niillä osastoilla, joilla ei ole töitä tarjolla. Henkilökunta toimitti nimilistan henkilöistä, jotka haluavat palata töihin 20.11.2007.

M ehti olla töissä 1 tunnin ja 6 minuuttia, joka otettiin huomioon saldokertymässä. Tasaussaldoon meni -5 tuntia ja 47 minuuttia.

Onkologian poliklinikka

Työtaistelun vuoksi yksikön toiminta ajettiin alas. Alasajon vuoksi toiminta onkologisella poliklinikalla oli vähäistä.

Työnantaja ilmoitti Q:lle iltapäivällä 19.11.2007, että poliklinikalla ei ole työtä tarjolla, vaikka työtaistelussa päädyttäisiin sovintoon. Työnantaja ei osannut sanoa akuutissa tilanteessa miten tunteja käsiteltäisiin. Samoin meneteltiin R:n kohdalla. S soitti aamulla 20.11.2007 ja kysyi mitä hänen pitäisi tehdä. Hänelle kerrottiin, ettei työtä ole tarjolla 20.11.2007. Osastonhoitaja ei puhunut vartioinnista vaan, että henkilökunta ei voi tulla työhön.

Työnantaja soitti T:lle 19.11.2007 ja ilmoitti, että poliklinikalla ei ole työtä tarjolla, vaikka työtaistelussa päädyttäisiin sovintoon. Työnantaja ei osannut sanoa akuutissa tilanteessa, miten tunteja käsiteltäisiin. T:n kanssa ei ollut puhetta "vapaapäivän" kirjaamisesta koska työvuorokirjauksia ei käytetä (ovat yleisen työajan piirissä ja työajanseurannasta vastaa Timecon).

Lasten poliklinikka

Työtaistelun vuoksi yksikön toiminta ajettiin alas. Toimintaa alettiin vähentää edellisellä viikolla. Akuutti toiminta hoidettaisiin niiden avulla, jotka olivat virkasuhteessa. Osastonhoitaja informoi henkilökuntaa jo 19.11. 2007 siitä, että ne, jotka ovat irtisanoutuneet, eivät voi tulla töihin 20.11.2007. Kaikki potilaat oli peruutettu ja henkilökunnalle ei ollut töitä. Osastonhoitaja viittasi ylihoitajan informaatioon neuvottelutuloksesta. Keskusteltiin saldon käyttämisestä tai lomapäivästä. Henkilökunta ei halunnut käyttää lomapäivää vaan valitsi saldon tasauksen.

Edellä esitetty koskee U:ta ja V:tä.

Psykiatrinen poliklinikka

Työtaistelun vuoksi yksikön toiminta ajettiin alas. Toimintaa oli muutettu niin, että lääkärin vastaanottotoiminta oli fyysisesti siirretty mielenterveyskeskukseen ja osastonhoitaja hoiti akuutteja kysymyksiä. Työntekijöille ilmoitettiin, ettei töitä ole tarjolla. Osastonhoitaja ilmoitti suullisesti jo työpäivänä 19.11.2007, ettei töitä ole tarjolla seuraavana päivänä.

Kun ratkaisu oli tullut, W soitti 20.11.2007 ja ilmoitti, että hän voi tulla työhön. Osastonhoitaja toisti uudestaan, että työtä ei ole vielä 20.11.2007.

Psykiatrian osasto 6

Työtaistelun vuoksi yksikön toiminta ajettiin alas. Osasto 6 oli kotikäyntiosasto. Kaikki potilaiden kotikäynnit oli työtaistelun johdosta peruutettu ja normaali toiminta voitiin aloittaa 22.11.2007. Potilaille täytyy ilmoittaa hyvissä ajoin muutoksista. Saldon tasaukset 20.11.2007.

Edellä esitetty koski X:ää.

Sisätautipoliklinikka

Työtaistelun vuoksi yksikön toiminta ajettiin alas. Toimintaa oli selkeästi vähennetty ja kaikissa työpisteissä ei ollut tarpeeksi töitä.

Esimies ei kieltänyt Z:aa tulemasta töihin. Z:n kanssa sovittiin, että tunnit tasataan saldoista. Z:lla oli paljon plustunteja ja hän oli tyytyväinen päätökseen.

Työnantajan yksilöity menettely jaksotyöaikaa tekevien työntekijöiden kohdalla

Kirurginen vuodeosasto (ei päiväkirurgia)

Työtaistelun vuoksi yksikön toiminta ajettiin alas. Koska potilaita oli muutama ja hoitajia olisi ollut 10, työnantaja pyysi muutamaa hoitajaa ottamaan ylimääräisen vapaapäivän 20.11.2007 eli sunnuntaikorvaukset annettiin aikana. Neljä hoitajaa otti vapaata ja yksi hoitaja vaihtoi iltavuoroon. Ketään ei pakotettu vapaalle, vaan työnantaja kysyi erikseen, kuka voisi olla poissa. Jaksoja ei yhdistetty.

Y oli yksi vapaaehtoisista. Vanhan listan mukaan oli suunniteltu aamuvuoro klo 7-15. Työtaistelun vuoksi työvuoroluetteloa muutettiin Y:n kanssa sopien siten, että 20.11.2007 päivälle kirjattu työvuoro poistettiin.

Sydänvalvonta

Työtaistelun vuoksi yksikön toiminta ajettiin alas. CCU suljettiin 19.11.2007. Virkasuhteessa oleva henkilökunta siirrettiin teholle. Jaksoja yhdistettiin. Yhdistelmäjaksoja käytettiin normaalitilanteessa.

Esimies soitti Å:lle 19.11.2007 ja teki selväksi, että hän ei voi tulla yötyöhön. Työtaistelun jälkeistä aikaa koskevan suunnitelman mukaan Å:lle ei oltu suunniteltu työvuoroa. Tuossa vaiheessa ei ollut tyytymättömyyttä tai riitaa järjestelystä.

Ä:n kohdalla tapahtui samoin kuin Å:n kohdalla.

Å:n, Ä:n ja Y:n kohdalla työvuoroluetteloihin kirjattu toteutunut työaika alitti säännöllisen työajan ja ylityörajan. Työnantajalla on ollut perusteltu syy järjestellä työvuoroja esitetyllä tavalla. Työnantaja on voinut laittaa aikaisemmilta jaksoilta ja kulumassa olevalta jaksolta kertyneitä työaikakorvauksia työaikavajauksen täyttöön Työaikakorvauksia on mennyt myös maksuun.

Aikuispsykiatrian osasto 8

Siltä varalta, että työtuomioistuin ottaa vaatimukset tutkittavaksi myös C1:n, Ö:n, A1:n, B1:n ja D1:n osalta, todetaan seuraavaa:

Työtaistelun vuoksi yksikön toiminta ajettiin alas. Osasto suljettiin ja työntekijät ja osa potilaista sijoitettiin suunnitellusti eri osastoille. Työvuorolistalla on 19.11.2007 jälkeen pisteitä, mikä tarkoitti sitä, että työsuhde on päättynyt. Kun ratkaisu tuli, suunniteltiin työvuoroluettelot uudestaan. Henkilökuntaa kutsuttiin töihin toiminnan tarpeen mukaan. Käytettiin joustavaa työhönpaluutapaa työntekijöiden kanssa sopien. Listoja yhdistettiin, vaikka olisi ollut mahdollista käyttää työaikakorvauksia.

Työvuoluetteloista näkyy muun muassa, että työvuoroja ei ole työtaistelun jälkeiseen aikaan suunniteltu edellä mainituille työntekijöille. Työnantajalla on ollut perusteltu syy järjestellä työvuoroja esitetyllä tavalla. Työaikajaksot yhdistettiin. Työnantaja on maksanut työaikakorvauksia ja on voinut käyttää työaikakorvauksia myös työaikavajauksen täyttöön. Työntekijät ovat mieluummin halunneet yhdistää jaksoja. Työnantaja on järjestänyt työaikaa siten, että I työaikajaksolla vajaaksi jäänyttä työaikaa on suunniteltu saman tasoittumisjakson jaksolle II.

Nuorten psykiatrinen osasto

Työtaistelun vuoksi yksikön toiminta ajettiin alas. Työhön paluu tapahtui yksikön toiminnan kannalta järkevällä tavalla. Lasten ja nuorten osastoja oli yhdistetty ja potilaita uloskirjoitettu irtisanoutumisuhan toteutumisen varalta. Työvuoroluettelo on muutettu KVTES:n mukaan.

Tiistai 20.11.2007 oli E1:n osalta suunniteltu valvontavapaaksi. Osastonhoitaja ehdotti E1:lle kahden listan yhdistämistä. E1 ei tuolloin vastustanut järjestelyä. Olisi ollut mahdollista täydentää lista työaikakorvauksilla.

E1:n kohdalla on toimittu pääosin kuten edellä aikuispsykiatrian osasto 8:n henkilöiden kohdalla on esitetty. E1:lle tehtiin kuitenkin uusintalistaus.

Sisätautiosasto E3

Työtaistelun vuoksi yksikön toiminta ajettiin alas. Osasto suljettiin edellisenä perjantaina työtaistelun vuoksi. Potilaat siirrettiin toisille osastoille tai lähetettiin kotiin. Henkilökunta sijoitettiin viikonlopun yli toisille osastoille. Tiistaina 20.11.2007 työntekijät alkoivat soittaa ja ilmoittautua töihin. Työnantajan edustaja kehotti heitä odottamaan kunnes osasto avattaisiin. F1 ja G1 olivat suunnitelleet tiistaita vapaapäiväksi. Iltapäivällä 20.11.2007 selvisi, että osasto avataan keskiviikkona 22.11.07. F1 tuli suoraan töihin mutta G1 sairastui 21.11-2.12.2007 eikä pystynyt tulemaan töihin. Tunteja koskien sovittiin että käytössä oleva lista liitettäisiin seuraavaan listaa, jotta tunnit saataisiin tasattua. Kukaan ei siinä vaiheessa esittänyt kritiikkiä. Listat kytkettiin yhteen, vaikka olisi ollut mahdollista käyttää työaikakorvauksia.

F1:n ja G1:n kohdalla työvuoroluetteloihin on kirjattu säännöllinen työaika ja ylityöraja. Toteutunut työaika alittaa nämä rajat. Työnantajalla on ollut perusteltu syy järjestellä työvuoroja esitetyllä tavalla. Työaikajaksot yhdistettiin. Työnantaja on maksanut työaikakorvauksia ja on voinut käyttää työaikakorvauksia myös työaikavajauksen täyttöön. Työntekijät ovat mieluummin halunneet yhdistää jaksoja. Työnantaja on järjestänyt työaikaa siten, että I työaikajaksolla vajaaksi jäänyttä työaikaa on suunniteltu saman tasoittumisjakson jaksolle II.

Projektissa

Työtaistelun vuoksi työnantajalla ei ollut töitä tarjolla.

H1 soitti osastonhoitajalle 19.11.2007. Osastonhoitajan kanssa ja hänen aloitteestaan H1:n kanssa sovittiin suullisesti lomasta. Tuohon aikaan yksittäisistä lomapäivistä muutoinkin sovittiin suullisesti ja varsinaisia päätöksiä ei tehty. Esimiehet lähettivät lomasuunnitelman ja lomatiedot palkkatoimistoon, jossa ne vietiin palkkajärjestelmään.

2. Työtaistelun lopettamissopimuksen noudattaminen

Tehy ry:n työtaistelutoimenpiteiden lopettamisesta tehdyn pöytäkirjan 3 §:ssä on sovittu siitä, että työntekijän on ilmoittauduttava työnantajalle viipymättä ja viimeistään 21.11.2007. Pykälässä ei ole asetettu muita vaatimuksia työntekijän ilmoittautumiselle kuin se, että ilmoittautuminen on tehtävä henkilökohtaisesti. Pykälä ei myöskään edellyttänyt sitä, että työntekijän on aloitettava työn tekeminen välittömästi työtaistelun päättymisen jälkeen. Pykälässä ei myöskään ole todettu, että työvuorot jatkuisivat siten, kuin mitään irtisanoutumista ja siitä aiheutuvia tehtävien, työaikojen ja toimintojen uudelleenjärjestelyjä ei olisi lainkaan tapahtunut. Lopettamissopimuksessa ei missään kohdassa ole todettu, että työvuorot tai työnteko alkaisi viipymättä heti työtaistelun päätyttyä.

Vaasan sairaanhoitopiiri ja Tehy ry:n paikallisosaston edustajat (pääluottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja) neuvottelivat päivällä 20.11.2007 työhön paluuseen liittyvistä menettelyistä kuten ilmoittautumiskäytännöistä ja työvuoroluetteloihin liittyvistä kysymyksistä. Samassa yhteydessä Tehy ry:n edustajille varattiin tilaisuus esittää mielipiteensä myös työajan tasoittumisjärjestelmään suunnitelluista muutoksista. Paikallisneuvottelupöytäkirjaan 15.1.2008 kirjatun mukaisesti Tehy ry:n edustajien kanssa käydyissä neuvotteluissa 20.11.2007 vallitsi täysi yhteisymmärrys järjestelyistä ja menettelytavoista 20.11.2007 jälkeen. Myöhemmin Tehy ry:n paikallisosasto on kiistänyt sen, että 20.11.2007 kyseessä olisi ollut neuvottelu. Tehy ry:n edustajat ovat joka tapauksessa olleet tietoisia siitä, että työnantaja on hyväksynyt erilaisia ilmoittautumistapoja työtaistelutoimenpiteiden lopettamissopimuksen puitteissa. Tehyläiset ovat olleet myös tietoisia siitä, että tasoittumisjärjestelmiä ja työvuoroluetteloita joudutaan muuttamaan.

Työtaistelutoimenpiteiden lopettamista koskevan pöytäkirjan 4 §:ssä on todettu, että työntekijän palkkaus ja muut edut oikaistaan tarvittaessa siten, että palvelussuhde jatkuu keskeytymättä. Tällä on tarkoitettu sopia, että palvelussuhteiden irtisanomisesta huolimatta palvelussuhteet jatkuvat etujen osalta katkeamattomina. Palvelussuhteet ovat jatkuneet katkeamattomina ja keskeytymättä ja myös palkkaus sekä muut edut on oikaistu tarvittaessa. Työntekijät ovat esimerkiksi saaneet normaalin kuukausipalkkansa. Työtaistelun vuoksi kenenkään palkkaa ei ole vähennetty. Pöytäkirjan 4 § ei ole estänyt työnantajaa tekemästä työvuoroluetteloon toiminnan kannalta välttämättömiä muutoksia tilanteessa, jossa työvuoroluettelon muuttamiseen on ollut perusteltu syy. Pöytäkirja ei myöskään estä tasoittumisjärjestelmän muuttamista. Pöytäkirjan kirjaukset eivät muutoinkaan ole estäneet työnantajaa johtamasta ja järjestelemästä töitä siinä laajuudessa kuin lait tai sopimusmääräykset siihen antavat oikeuden.

Koska pöytäkirjassa työntekijöille annettiin mahdollisuus ilmoittautua töihin viimeistään 21.11.2007 aikana, työnantajalla ei toimintoja järjestäessään edes ollut tietoa siitä, ketkä työntekijät olivat käytettävissä heti 20.11 .2007 lukien, mikä osaltaan vaikeutti töiden järjestelyä. Tilanne sairaalassa oli aamulla 20.11.2007 erittäin kaoottinen.

Kokonaistarkastelussa on huomioitava, että työnantaja on muuttanut työvuoroluetteloita vain tilanteissa, joissa muuttamiselle on ollut perusteltu syy. Osastoissa ja yksiköissä, joissa toimintaa ei oltu ajettu alas, työhön paluu tapahtui heti työtaistelun päätyttyä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja TNJ ry olivat laatineet vuonna 1995 muistion, jossa molempien kanta on ollut, että lakon lopettamis- ja töiden käynnistymisvaiheessa syntyy tarvetta työvuorojen uudelleenjärjestelyyn, mikä antaa työnantajalle mahdollisuuden muuttaa työvuoroja. Tehy ry oli tuolloin osa TNJ ry:tä ja on siten tietoinen siitä, että lakon lopettamissopimus ei poista työnantajan oikeutta työnjohdollisesti muuttaa työvuoroluetteloa.

Työnantaja ei ole rikkonut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Tehy ry:n välillä solmittua työtaistelutoimenpiteiden lopettamissopimusta. Järjestelyjä ei ole tehty "työhön paluun lykkäämiseksi".

Toimintojen alasajon vuoksi työnantaja tarvitsi toimintojen käynnistämisvaiheessa tavanomaista vähemmän henkilöstöä, minkä vuoksi työvuoroluetteloiden muuttaminen oli välttämätöntä.

3. KVTES:in sopimusmääräysten soveltaminen

KVTES:in I luvun 5 §:n noudattaminen

Työnantajan ei voida katsoa laajentaneen työn johto- ja valvontaoikeutta KVTES:in vastaisesti. Kyseessä on ollut tilanne, jossa työtä ei ole ollut normaalisti tarjolla. Työnantajalla on ollut oikeus muuttaa työvuorosuunnitelmia. Tämä on selkeästi työnantajan direktio-oikeuteen kuuluva asia, kun siihen on perusteltu syy.

Työnantaja ei ole toiminut KVTES:in I luvun 5 §:n vastaisesti.

KVTES:in 11 luvun l § 1 momentin noudattaminen

Yllä mainittu sopimusmääräys koskee tilanteita, joissa työntekijä on palkattu uutena työntekijänä kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen sekä tilanteita, joissa seuraava palvelussuhde alkaa välittömästi edellisen palvelussuhteet päätyttyä.

Kanteessa tarkoitetussa tilanteessa palvelussuhteet jatkuivat keskeytyksettä työtaistelun peruunnuttua. Palvelussuhteet eivät missään vaiheessa päättyneet. Kyseinen pykälä ei ole sovellettavissa työntekijöihin, joiden palvelussuhde oli voimassa työtaistelun aikana ja välittömästi sen jälkeen.

Työnantaja oli toiminut palkanmaksussa kuten normaalistikin työntekijän irtisanoutuessa. Palvelussuhteet päättyivät palkanmaksujärjestelmässä, mikä tarkoitti myös palkanmaksun päättymistä 19.11.2007. Työtaistelun peruunnuttua palvelussuhde palautettiin ennalleen ja palkanmaksu oikaistiin niin, että palkanmaksu jatkui välittömästi 20.11.2007 eteenpäin. Työtaisteluun osallistuneiden osalta palvelussuhteet jatkuivat keskeytyksettä riippumatta siitä, miten työnantaja oli päättänyt tai työntekijän kanssa oli sovittu muutoin toimittavan 20.11.2007 ja 21.11.2007 päivien osalta työvuorojen suhteen. Palkkaa ei ole työtaistelutoimenpiteen vuoksi vähennetty.

Työnantaja ei ole toiminut KVTES:in II luvun 1 §:n vastaisesti.

KYTES:in III luvun 29 §:n ja 30 § 2 momentin sekä liukuvan työajan liitteen 15 2 §:n noudattaminen

Työajan tasoittumisjärjestelmän muuttaminen

Työajan tasoittumisjärjestelmän muuttaminen kuuluu työnantajan direktio-oikeuden piiriin.

KVTES:in III luvun 9 §:n mukaisesti työnantaja voi käyttää jaksotyössä joko kahden tai kolmen viikon tai niin sanottua yhdistelmäjaksoa kuitenkin enintään kuuden viikon työaikajaksoa. Käytännössä työvuoroluettelo ja tasoittumisjärjestelmä ovat samanpituisia, jolloin tasoittumisjärjestelmää ei ole tarvinnut laatia erikseen.

Työaikalain 34 §:ssä ei ole rajoitettu työnantajan oikeutta muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää. KVTES:in III luvun 29 §:ssä on omat määräykset työajan tasoittumisjärjestelmästä. Myöskään KVTES:in määräyksessä ei ole rajoitettu työnantajan oikeutta muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää, mutta muutoksia valmisteltaessa työantajan on varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä. Sopimusmääräyksen mukaan luonnokseen perehtymiseen on varattava luottamusmiehelle "riittävä aika" ja työajan tasoittumisjärjestelmän muuttamisesta on ilmoitettava työntekijälle "hyvissä ajoin".

Sopimusmääräykset eivät ota kantaa siihen, mikä on "riittävä aika" tai mikä on "hyvissä ajoin". Kyse on tapauskohtaisesta harkinnasta. Tarkastelun kohteena olevassa tilanteessa työnantajalle selvisi käytännössä yhdessä yössä, että työntekijät tai suuri osa heistä ovatkin käytettävissä 20. 11.2007 lukien. Tässä tilanteessa työnantajalla ei ole ollut mitään mahdollisuutta tarjota kaikille töitä Työnantajalla oli perusteltu syy järjestellä työvuoroja uudestaan ja tässä yhteydessä tarve muuttaa myös tasoittumisjärjestelmää. Uudelleenjärjestelyistä ilmoitettiin luottamusmiehille ja työntekijöille niin pian kuin mahdollista. Selvää on, että ilmoittamisaika tässä tilanteessa oli normaalia lyhyempi.

Menettelytavoista oli keskusteltu Tehy ry:n pääluottamusmiehen kanssa 20.11.2007 tilaisuudessa, jossa oli käyty läpi työtaistelun päättymiseen liittyviä menettelytapoja. Näin ollen pääluottamusmiehellä on ollut mahdollisuus kommentoida aiottuja muutoksia. Tehy ry:n työtaistelun poikkeuksellisuudesta johtuen kyseessä oli tilanne, jota työnantaja ei voinut ennakoida työvuoroluettelon suunnittelussa eikä myöskään siten tehdä tarvittavia muutoksia tasoittumisjärjestelmään aikaisemmin.

Työaikalakia tai KVTES:iä laadittaessa ei ole kiinnitetty huomiota työtaistelutilanteisiin liittyviin erityistilanteisiin. Jotta toiminta saatiin käynnistettyä tarkoituksenmukaisella tavalla ja työajat suunniteltua tukemaan uudelleenkäynnistettävää toimintaa, työnantajalla oli välttämätön tarve muuttaa tasoittumisjärjestelmää. Muutos koski vain välittömästi työtaistelun päättymistä seuraavaa aikaa kunnes toiminta oli saatu palautettua normaaliksi. Tasoittumisjärjestelmän muutos oli yksi vaihtoehto työtaistelun jälkeisen työajan järjestelyksi. Tästä järjestelystä on myös sovittu kunkin työntekijän kanssa erikseen.

Työvuoroluettelon muuttaminen

Yleistyöajassa olevat

Yleiseen työnantajan direktio-oikeuteen kuuluu valta päättää ja antaa määräyksiä muun muassa siitä, mitä työtä tehdään ja milloin työtä tehdään.

Työvuoroihin liittyvät menettelytavat olivat olleet esillä 20.11.2007 Vaasan sairaanhoitopiirin ja Tehy ry:n paikallisosaston välisessä neuvottelussa. Tehy ry:n paikallisosaston edustajat olivat kuitenkin todenneet, että paikallisosasto ei voi sopia yksittäisen työntekijän puolesta työvuoroihin liittyvistä asioista, vaan niistä on sovittava kunkin työntekijän kanssa erikseen.

Työnantaja oli esittänyt kullekin työntekijälle erilaisia vaihtoehtoja niiden päivien ajaksi, jolloin työnantajalla ei ollut tarjota työtä. Suurin osa niistä työntekijöistä, joiden kanssa työnantaja on sopinut saldojen käyttämisestä, on ollut menettelyyn tyytyväinen saadessaan jäädä kotiin. Eräiden työntekijöiden tyytymättömyys ratkaisuun on noussut esille vasta myöhemmin.

KVTES:in liitteen 15 2 §:n 3 momentissa todetaan, että toimivaltaisen viranomaisen päättämien liukuma-aikojen rajoissa työntekijä voi pääsääntöisesti itse määrätä päivittäisen säännöllisen työaikansa alkamis- ja päättymisajankohdan, jollei lepotauoista tai välttämättömien virka/työtehtävien suorittamisesta muuta aiheudu. Sopimuskohdan soveltamisohjeessa todetaan, että työnantajalla on työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus tarvittaessa yksittäistapauksessa päättää, että työntekijän on oltava työssä tiettynä esimerkiksi liukuma-ajaksi sattuvana aikana. Työaikalain 35 §:n 1 momentin mukaan kaikille työpaikoille on laadittava kirjallinen työvuoroluettelo. Oikeuskirjallisuudessa (Työaikalaki: Tiitinen-Kröger-Lonka-Paanetoja, s. 152) todetun mukaan tilanteessa, jossa liukuvasta työajasta on sovittu kirjallisesti, voitaneen sopimusta pitää samalla työvuoroluettelona.

Juuri päättyneen työtaistelun takia työtehtävien suorittaminen normaalisti ei ollut mahdollista, vaan työnantajalla oli tämän vuoksi oikeus määrätä myös liukuvassa työajassa olevien työn tekemisen ajankohdasta normaalista poiketen. Tämän mahdollistivat KVTES:in liukuvan työajan määräykset, jotka antavat työnantajalle yksittäistapauksessa tavanomaista laajemmin oikeuden määrätä siitä, mihin aikaan töitä tehdään sekä KVTES:in työvuoroluettelon muuttamista koskevat määräykset. Myös edellä oikeuskirjallisuudessa lausuttu osaltaan tuo esiin sen, että liukuvan työajan järjestelmä toimii työvuoroluettelona, jota työnantaja voi muuttaa samoilla perusteilla kuin millä työvuoroluetteloa muutoinkin voidaan muuttaa. Myös Vaasan sairaanhoitopiirin liukuvaa työaikaa koskevissa ohjeissa on todettu, että työnjohdolla on oikeus tarvittaessa päättää liukuvan työajan rajoittamisesta.

Kun työnantaja on määritellyt liukuvaan työaikaan reunaehdot, joissa on todettu liukuma-aika, kiinteä työaika, päivittäisen lepoajan pitoajankohta (ruokatauko), liukumatuntien ylä- ja alarajat (niin sanotut plus- ja miinustunnit), voidaan tämän siis katsoa olevan liukuvassa työajassa olevan työvuoroluettelo. Työantajalla on perustellusta syytä oikeus muuttaa työvuoroluetteloa yksipuolisestikin. Perustelluksi syyksi on oikeuskäytännössä katsottu työn vähyys, joka on todettu työtuomioistuimen ratkaisussa TT:2007-47. Työntekijöiden omasta työtaistelusta johtuvan työn vähyyden vuoksi voidaan työnantajalla katsoa olleen perusteltu syy muuttaa työvuoroluetteloa yksipuolisestikin:

Vuonna 1995 Kunnallinen työmarkkinalaitos ja TNJ ry ovat käyneet läpi silloisen TNJ:n työtaisteluun liittyviä palvelussuhteen ehtoja koskevia epäselvyyksiä ja laatineet tulkinnoista yksimielisen muistion. Muistio on annettu tiedoksi KT:n yleiskirjeellä A 50/1995. Tehy ry oli tuolloin TNJ:n jäsen ja mukana laatimassa muistiota. Muistiossa todetaan muun muassa seuraavaa:

"Lakon lopettamis- ja töiden käynnistämisvaiheessa syntyy tarvetta työvoiman ja työvuorojen uudelleen järjestelyyn, Tästä syystä voitiin lakon päättymisen jälkeen esim. muuttaa tilapäisesti normaalioloissa noudatettavia työvuorotaulukolta (esim. atk:lla olevat mallilistat) tai noudattaa lyhytaikaisesti poikkeuslistoja sekä laatia kokonaan uudet työvuorotaulukot ja aloittaa niiden noudattaminen esim. lakon päättymisiä seuraavasta kalenteriviikosta."

Työtaistelu on päättynyt 19.11.2007. Työtaistelun päätyttyä työnantaja joutui erittäin nopealla aikataululla päättämään miten toimitaan tilanteessa, jossa toiminnot oli työtaistelun vuoksi ajettu alas, minkä vuoksi työntekijöitä tarvittiin ensimmäisinä päivinä tavanomaista vähemmän. Edellä kerrotuin tavoin järjestelyistä keskusteltiin palkansaajajärjestöjen edustajien kanssa. Liukuvassa työajassa työskentelevien kohdalla tilanne oli se, että kaikkia ei tarvittu heti töihin ja tämän vuoksi työnantajan edustajat edellä kerrotuin tavoin ilmoittivat työntekijöille siitä, että heidän työpanostaan ei tarvita ja että tällä on vaikutuksia liukuman työaikasaldoon. Se, millä sanamuodolla ja miten asiasta on yksittäisissä tilanteissa ilmoitettu ja sovittu, vaihtelee jonkin verran. Edellä on käyty läpi osasto- ja yksilötasolla toteutuneita menettelyitä. Annettujen tietojen perusteella voidaan todeta, että joidenkin työntekijöiden kohdalla työnantaja on sopinut työvuoroluetteloiden muuttamisesta ja joidenkin kohdalla kyse on ollut siitä, että työnantaja on yksipuolisesti muuttanut työvuoroluetteloita. Työnantajalla on ollut perusteltu syy yksipuolisesti muuttaa työvuoroluetteloita liukuvassa työajassa työskennelleiden osalta siten, että työvuorot on poistettu. Työvuoron poistamisella on ollut vaikutus liukuvan työajan saldokertymään.

Työnantaja ei ole vähentänyt työtunteja työaikasaldon kertymästä määräämällä näille päiville yksipuolisesti vuosilomaa tai palkatonta vapaata. Edellä mainituista henkilöstä vain yhden, jaksotyötä tekevän H1:n, kanssa on sovittu vuosilomapäivästä. Kenenkään edellä esitetyn henkilön kanssa ei ole sovittu tai ketään ei ole määrätty palkattomalle vapaapäivälle. Työnantajan menettelyä arvioitaessa on muistettava, että KVTES työaikaluvun 4 §:n mukaisesti työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika. jonka viranhaltija/työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Päiviltä, joilta työvuoro on poistettu, ei muodostu työaikaa. Se, että työntekijällä on oikeus saada palkka tietyltä ajalta, ei vielä tee ajasta työaikaa.

Mikäli työtuomioistuin toteaisi, että liukuvassa työajassa työskennelleiden työvuoroja ei olisi saanut muuttaa, voidaan työnantaja korkeintaan velvoittaa palauttamaan vähennetyt saldot. Työnantajaa ei voida velvoittaa korvaamaan saldoja rahana voimassa olevan työsuhteen aikana.

Jaksotyöaikamuodossa olevat työntekijät

Jaksotyötä tekevien osalta oli kysymys samalla tavalla työn vähyydestä työntekijöiden omasta työtaistelusta johtuen. Perusteet työvuoroluettelon muutoksille olivat olemassa kuten liukuvassa yleistyöajassa olevillakin. Työtaistelutilanteessa voidaan laatia niin sanottu varasuunnitelma, jonka mukaisesti työvuorot toteutetaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työnantajalla ei olisi oikeutta muuttaa alkuperäistä työvuoroluetteloa tai varasuunnitelmaksi tehtyä työvuoroluetteloa yksipuolisesti perustellun syyn perusteella. Suljetuissa ja yhdistetyissä yksiköissä työnantaja ei ollut tehnyt 19.11.2007 jälkeiseen aikaan työvuorosuunnitelmia irtisanoutumisten vuoksi. Tältä osin työnantaja menetteli työvuoroluetteloiden suunnittelussa samojen periaatteiden mukaan kuin normaalistikin työntekijän irtisanoutuessa. Työnantajalla ei siis ollut yleisesti kahta päällekkäistä työvuoroluetteloa. Työvuorot oli suunniteltu sen varalle, että irtisanoutumiset toteutuvat. Eri osastoissa ja yksiköissä jouduttiin työvuorosuunnittelua tekemään poikkeustilanteessa sen mukaan, mikä oli toiminnallinen tarve työtaistelun viimeisinä päivinä ja työtaistelun päättyessä. Keskeistä on, että erilaisten toimintojen vuoksi työaikajärjestelyissä ei ole voitu toimia eri yksiköissä täysin samalla tavalla. Esimerkiksi joissakin osastoissa jouduttiin tekemään työvuoroluetteloita suojelutyön varalta.

Työtaistelun lopettamissopimuksessa on sovittu siitä, että työtaisteluun osallistuneiden palkkaus ja palvelussuhteen ehdot palautetaan entiselleen. Lopettamissopimuksessa on annettu kaksi päivää aikaa ilmoittautua työnantajan käytettäväksi työtaistelun päätyttyä. Mikäli työntekijä on menetellyt näin, on hänen palvelussuhteensa katsottu jatkuvan katkeamatta, vaikka noina kahtena päivä ei olisikaan normaaliin tapaan työtä tarjolla tai työntekijä taikka viranhaltija ei itse olisi työnantajan käytettävissä. Tässä tapauksessa työn vähyys johtui työntekijöiden omasta toiminnasta eli työtaisteluun osallistumisesta. Näin ollen työnantajalla ei voida katsoa olevan TSL 2:12:l:ssä säädettyä palkanmaksuvelvollisuutta. (Tiitinen-Kröger. Työsopimusoikeus 2008: s. 238). Koska työnantaja on maksanut palkkaa tästä huolimatta myös ajalta, jolloin työtä ei vielä ollut tarjolla työtaistelusta johtuen, on työnantajalla oikeus näin ollen myös päättää, miten säännöllisen työajan vajaukset toteutetaan. Työnantajalla olisi ollut näin ollen oikeus periä säännöllisen työajan vajausta vastaava tuntimäärä tuntipalkkana kysymyksessä olleiden työntekijöiden kuukausipalkasta KVTES:in 2007-2009 II luvun 18 § 3 momentin perusteella. Vaihtoehtoisesti säännöllisen työajan vajaus voidaan täyttää esimerkiksi joko työaikakorvauksilla tai muutoin sovittavalla tavalla.

Tilanteessa, jossa työnantaja poistaa työvuoroluetteloon suunnitellun työvuoron työn vähäisyyden vuoksi, työaika jää poistetun työvuoron osalta vajaaksi. Tämä vajaaksi jäänyt työaika voidaan saman jakson aikana teettää täyteen, mikäli työnantajalla on perusteltu syy muuttaa työvuoroluetteloa. Säännöllisen työajan vajaus voidaan täyttää myös työaikakorvauksilla. Tämä mahdollisuus työnantajalla on suoraan sopimusmääräysten nojalla myös tilanteessa, jossa työnantajalla ei ole oikeutta palkan takaisinperintään.

Työnantaja on informoinut ja sopinut työvuorojen järjestelyistä ja muuttamisesta edellä esitetyin tavoin. Huomioitavaa on, että työnantajalla on ollut perusteltu syy muuttaa työvuoroja myös yksipuolisesti.

Työnantaja ei ole toiminut KVTES:in III luvun 29 §:n tai 30 § 2 momentin taikka liukuvan työajan määräysten vastaisesti.

Vaikka työtuomioistuin toteaisi työnantajan menetelleen sopimusmääräysten vastaisesti työvuoroluetteloiden osalta (esim. työvuoroluetteloita muuttaessaan), ei työnantajalla olisi korvausvelvollisuutta työntekijöitä kohtaan. Työnantaja voitaisiin korkeintaan tuomita hyvityssakkoon sen vuoksi, ettei työvuoroluetteloita olisi voinut muuttaa. Työvuoroluettelot on laadittu sopimusmääräysten mukaisesti.

KVTES:in IV luvun 10 §:n noudattaminen

Vuosilomien käytöstä työtaistelun jälkeisinä päivinä on sovittu kunkin työntekijän kanssa erikseen. Tämä on mahdollista KVTES:in IV luvun 8 §:n mukaisesti. Vuosilomaluvun 7 §:n 1 momentissa on todettu, että työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan, elleivät työnanta-ja ja työntekijä sovi loman pitämisestä 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Mikäli vuosiloman ajankohdasta sovitaan 8 §:n perusteella, ei KVTES:in IV luvun 10 §:n määräyksiä noudateta. Koska asiasta on sovittu, ei kysymys ole työnantajan määräyksellä tapahtuvasta vuosiloman ajankohdan vahvistamisesta (7 §) eikä myöskään työntekijän oikeutta tulla kuulluksi vuosilomaa vahvistettaessa (9 §) ole rikottu.

Käsillä olevassa tilanteessa työnantajalla on ollut perusteltu syy muuttaa työvuoroluetteloita yksipuolisesti. Tässä tilanteessa työnantaja on voinut myös antaa työntekijälle mahdollisuuden valita, haluaako hän, että työvuoroluetteloa muutetaan vai haluaako hän mieluummin pitää vuosilomapäivän. Kyse ei ole ollut kunnianvastaisesta tai arvottamasta menettelystä. Tarkastelun kohteena olevista henkilöistä vain H1:n kanssa on sovittu vuosilomasta.

Työnantaja ei ole toiminut KVTES:in vuosilomaluvun 10 §:n vastaisesti.

KVTES:in V luvun 11 §:n 3 momentin noudattaminen

Harkinnanvaraisten työvapaiden käyttäminen oli ollut esillä 20.7.2007 neuvottelussa Tehy ry:n paikallisosaston edustajien kanssa. Tämä oli myös yksi niistä asioista, joista Tehyn edustajat olivat todenneet, etteivät he voi sopia siitä työntekijöiden puolesta, vaan asiasta on sovittava työntekijöiden itsensä kanssa. Työnantaja ei ole pakottanut ketään ottamaan harkinnanvaraista työvapaata, vaan työnantaja on tarjonnut sitä yhtenä vaihtoehtona. Jokaisen työntekijän kanssa on sovittu menettelystä, kun työnantajan edustajalla, esimiehellä, on ollut tiedossaan käytettävissä olevat vaihtoehdot. Useampien kohdalla tämä on ollut mahdollista vasta 20.11.2007 käydyn neuvottelun jälkeen.

Vallinneessa tilanteessa työnantajalla on ollut perusteltu syy muuttaa työvuoroluetteloita yksipuolisesti. Tässä tilanteessa työnantaja on voinut myös antaa työntekijälle mahdollisuuden valita, haluaako hän, että työvuoroluetteloa muutetaan vai haluaako hän mieluummin pitää esimerkiksi palkattoman vapaapäivän. Kyse ei ole ollut kunnianvastaisesta tai arvottomasta menettelystä. Tarkastelun kohteena oleville henkilöille ei ole vahvistettu tässä yhteydessä palkattomia vapaita. Koska palkattomista vapaista ei ole sovittu eikä niitä myöskään ole yksipuolisesti määrätty, on vaatimukset tältä osin hylättävä. Vaasan sairaanhoitopiiri myöntää palkattomat työvapaat aina kirjallisesti (lomakkeella).

Työnantaja ei ole toiminut KVTES:in V luvun 11 §:n vastaisesti.

4. Perustelut hyvityssakkovaatimusten hylkäämisen osalta

Työehtosopimuslain 7 §:n mukaan hyvityssakkoseuraamus voidaan tuomita, jos työehtosopimukseen sidottu työnantaja rikkoo työehtosopimuksen määräystä tietensä tai tämän olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa määräystä. Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä tärkein tahallisuuden poistava syy on työehtosopimuksen määräyksen tulkinnallisuus. Sopimusmääräyksen tulkinnanvaraisuuden, epäselvyyden tai vaikeaselkoisuuden vuoksi hyvityssakkovaatimus on hylätty esimerkiksi työtuomioistuinratkaisuissa TT 2010:61, TT 2009:36, TT 2008:79, TT 2008:63 ja TT 2005:83. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Kunnallisella työmarkkinalaitoksella ja Vaasan sairaanhoitopiirillä on ollut perustelut tulkita lakon lopettamissopimusta sekä sopimusmääräyksiä siten, että työnantajalla on ollut oikeus toimia siten kuin asiassa on toimittu. Esitetyt hyvityssakkovaatimukset tulee siten hylätä.

Käsittelyratkaisu

Tehy ry:n vuoden 2007 työtaistelun lopettamisen jälkeiseen aikaan liittyvistä Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä käydyistä keskusneuvotteluista 2.11.2011 laaditun pöytäkirjan 4 kohdasta ilmenevän mukaan erimielisyydet koskevat pöytäkirjan liitteessä 4 olevia työntekijöitä. Mainitussa liitteessä on muiden työntekijöiden joukossa mainittu myös psykiatrisen osasto 8:n työntekijät T1, Ö, A1, B1, C1 ja D1.

Vastaajat eivät ole esittäneet selvitystä siitä, että keskusneuvotteluissa edellä mainittujen työntekijöiden osalta neuvotteluja ei olisi käyty samalla tavoin kuin muiden samassa liitteessä mainittujen työntekijöiden kohdalla. Kun keskusneuvottelut siten ovat pöytäkirjan mukaan koskeneet myös T1:tä, Ö:tä, A1:tä, B1:tä, C1:tä ja D1:tä, työtuomioistuin hylkää kanteen tutkimista heidän osaltaan koskevan väitteen.

Pääasiaratkaisun perustelut

1. Erimielisyys

Tehy ry, jota 1.10.2007 voimaantullut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen välinen kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus ei sitonut ja joka ei ollut hyväksynyt mainittujen osapuolten solmimaa sopimusta palkantarkistuksista ja kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sisällöstä, oli tehnyt päätöksen työntekijöiden joukkoirtisanoutumisesta tarkoituksena painostaa työnantajapuolta suostumaan Tehy ry:n tavoitteisiin. Tämän päätöksen mukaisesti myös Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän palveluksessa olleet Tehy ry:hyn kuuluvat työntekijät irtisanoutuivat siten, että ensimmäiset palvelussuhteet päättyivät 19.11.2007.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Tehy ry:n välillä allekirjoitettiin 19.11.2007 sopimus työtaistelutoimenpiteiden lopettamisesta. Sopimuksen 3 §:ssä, joka otsikkonsa mukaan koskee työhön paluuta, on sovittu siitä, että työntekijän tulee ilmoittautua henkilökohtaisesti työnantajalle viipymättä ja viimeistään keskiviikon 21.11.2007 aikana.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko kuntayhtymä rikkonut edellä mainittua sopimusmääräystä ja kanteessa mainittuja kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä katsoessaan, että töiden aloittaminen ei kanteessa mainittujen työntekijöiden kohdalla ole ollut heidän sopimuksen mukaisesta ilmoittautumisestaan huolimatta mahdollista heti 20.11. tai 21.11.2007 vaan vasta kanteessa yksilöityjen työaikajärjestelyjen jälkeen.

2. Työtaistelutoimenpiteiden lopettamista koskeva pöytäkirja ja sen rikkominen

Pöytäkirjan tarkoituksesta esitetty näyttö

Tehy ry:n puheenjohtajana vuodesta 1997 alkaen toiminut I1 osallistui vuoden 2007 marraskuussa käytyihin Tehy ry:n työtaistelutoimenpiteiden lopettamisesta käytyihin neuvotteluin ja oli toisena järjestön edustajana allekirjoittamassa sopimusta. Neuvotteluissa Tehy ry:n lähtökohtana oli, että työntekijöille ei saa aiheutua mitään menetyksiä työtaistelutoimenpiteestä. Kun osapuolet sopivat pöytäkirjan 3 §:ssä todetuin tavoin siitä, että työntekijän tulee ilmoittautua henkilökohtaisesti työnantajalle viipymättä, olivat osapuolet yhtä mieltä siitä, että töihin palataan heti. Päivämäärästä 21.11.2007 sopiminen tehtiin työntekijän suojaksi. Tarkoitus oli, että jos työntekijällä oli työvuoro 20.11.2007, työvuoroon mentiin normaalisti. Ellei työvuoroa ollut merkitty mainituksi päiväksi, tuli työntekijän kuitenkin ilmoittautua työnantajalle sopimuksen mukaisesti. Neuvottelujen aikana molempien osapuolten yhteinen näkemys oli, että tärkeintä vallinneessa tilanteessa oli saada työntekijät työhön. Neuvotteluissa ei keskusteltu työvuoroluettelojen mahdollisista muuttamisista.

Edunvalvontajohtaja J1 vastasi vuoden 2007 syksyllä Tehy ry:n edunvalvonnasta ja toimi järjestön edustajana kuntapuolen työehtosopimusneuvotteluissa. Hän osallistui Tehy ry:n edustajana järjestön marraskuussa toimeenpaneman työtaistelutoimenpiteen sovitteluun ja toimi asetetun sovittelulautakunnan sihteerinä. Kysymys oli poikkeuksellisesta työtaistelutoimenpiteestä eli noin 16 000 työntekijän irtisanoutumisesta. Sovittelulautakunnan ratkaisu syntyi iltapäivällä 19.11.2007. Tehy ry:n lähtökohta neuvotteluissa oli, että yksittäisille työntekijöille ei saa aiheutua menetyksiä ja että Tehy ry kantaa vastuun tapahtumasta. Sopimuspöytäkirjan kirjausten tarkoitus oli todeta se, että työntekijöille ei aiheudu työtaistelutoimenpiteestä negatiivisia seurauksia ja että työntekijät saadaan pikaisesti työhön. Tarkoitus oli, että jos työntekijällä piti olla työvuoro, tähän palataan heti. Ellei työvuoroa ollut, tuli työntekijän ilmoittautua työnantajalle. Käydyissä neuvotteluissa ei keskusteltu työvuorojen muuttamismahdollisuuksista.

M1 on vuoden 2007 helmikuusta lukien toiminut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtajana ja vastannut sen sopimustoiminnasta. Tehy ry:n jäsenten irtisanoutuminen vuoden 2007 marraskuussa aiheutti poikkeuksellisen työmarkkinatilanteen, joka johti lainsäädäntötoimenpiteisiin. Työtaistelutilannetta käsiteltiin sovittelulautakunnassa ja päädyttiin työtaistelutoimenpiteiden lopettamista koskevan pöytäkirjan laatimiseen. Koska Tehy ry:n jäsenet olivat irtisanoutuneet, työnantajat tarvitsivat tiedon siitä, ketkä palaavat työhön ja milloin. Koska irtisanoutumiset olivat tapahtuneet henkilökohtaisella ilmoituksella, työnantajapuoli edellytti, että myös työhönpaluusta ilmoitettaisiin henkilökohtaisesti. Sopimuksen 3 §:ään otettu maininta ilmoittautumisesta oli tärkeä myös sen vuoksi, että vasta ilmoittautumisten jälkeen työnantajalla oli mahdollisuus suunnitella työjärjestelyjä. Mainitulla pykälällä ei tarkoitettu sitä, että työntekijöille tulisi olla tarjolla työtä heti ilmoittautumisen jälkeen. Neuvotteluissa ei keskusteltu siitä, että työnantajalla on työnjohto-oikeutensa nojalla tarvittaessa oikeus muuttaa työvuoroluetteloita. Pöytäkirjan 4 §:n määräyksellä puolestaan pyrittiin siihen, että työntekijän palkka- ja muut edut eivät heikkene työtaistelutoimenpiteeseen osallistumisen vuoksi.

Arviointi ja johtopäätökset

Työtaistelutoimenpiteiden lopettamista koskevan pöytäkirjan 3 § koskee otsikkonsa mukaan työhön paluuta. Pykälän mukaan työntekijän tulee ilmoittautua henkilökohtaisesti työnantajalle viipymättä ja viimeistään keskiviikon 21.11.2007 aikana. I1:n ja J1:n mukaan määräyksestä sovittaessa tarkoitus oli, että jos työntekijällä oli työtaistelutoimenpiteen päättymisen jälkeen työvuoro, tähän palataan, ja ellei työvuoroa ollut, tuli työntekijän ilmoittautua työnantajalle määräyksessä todetuin tavoin. M1:n mukaan määräyksellä oli tarkoitus sopia vain työntekijän ilmoittautumisvelvollisuudesta, mikä oli työnantajan kannalta tärkeää sen selvittämiseksi, kuka työntekijöistä on tulossa töihin ja milloin. Tämä tieto oli tarpeen työnantajalle työjärjestelyjen suorittamiseksi.

Todistajien kertomuksista ilmenevän mukaan pöytäkirjasta sovittaessa kumpikin osapuoli piti tärkeänä töiden käynnistämistä mahdollisimman pikaisesti. Neuvotteluissa ei keskusteltu työnantajan mahdollisuuksista tehdä muutoksia työvuoroluetteloihin ja tehdä muita työaikajärjestelyjä töiden käynnistämisvaiheessa. Neuvotteluissa ei myöskään keskusteltu nimenomaisesti siitä, mihin mennessä työt on käynnistettävä.

Neuvotteluista esitetyn selvityksen huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että kysymyksessä olevalla pöytäkirjan 3 §:n määräyksellä olisi sen sanamuodosta poiketen sovittu siitä, että työnantaja olisi velvollinen mahdollistamaan työhön paluun heti 20.11. tai 21.11.2007.

Toteuttaessaan kanteessa mainitut työjärjestelyt päivien 20.11. ja 21.11.2007 osalta ei Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ole rikkonut työtaistelutoimenpiteiden lopettamissopimuksen 3 §:ää.

3. Työnjohto-oikeusmääräyksen rikkominen

KVTES:in I luvun 5 §:n mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa. Työaikojen järjestäminen on lähtökohtaisesti sellainen asia, josta työnantaja voi edellä mainitussa sopimusmääräyksessä todetun työnjohto-oikeutensa nojalla päättää. Työehtosopimuksen määräyksillä voidaan kuitenkin sopia muun muassa erilaisista työaikaan liittyvistä seikoista ja siten määrätä työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvista asioista. Jos työnantaja työnjohto-oikeutensa ja työnantajalle kuuluvan tulkintaetuoikeuden perusteella päättää asiasta poiketen mahdollisesti siitä, mitä työehtosopimuksella on esimerkiksi työaikakysymyksestä sovittu, työnantaja rikkoo kysymyksessä olevaa työehtosopimuksen määräystä mutta ei sen sijaan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaa määräystä.

Kanteessa esitetyllä menettelyllään työnantaja ei ole siten rikkonut mainittua työnjohto-oikeutta koskevaa määräystä.

4. Palkkausmääräysten rikkominen

Tehy ry on kanteessaan katsonut, että työnantajan kieltäytyminen ottamasta työhön ilmoittautuneilta työntekijöitä työhön 20. ja 21.11.2007 on tosiasiassa merkinnyt sitä, että heiltä on jäänyt saamatta palkka mainituilta päiviltä ja että työnantaja siten rikkoi myös työtaistelutoimenpiteiden lopettamista koskevan sopimuksen 4 §:ää, jonka mukaan työntekijän palkkaus ja muut edut oikaistaan tarvittaessa siten, että palvelussuhde jatkuu keskeytymättä. Tehy ry on katsonut sairaanhoitopiirin rikkoneen menettelyllään myös KVTES:in II luvun 1 §:n 1 momentin määräystä, jonka mukaan kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen otetulla on oikeus saada palkka siitä lukien, kun hän on aloittanut virantoimituksen tai tehtävien hoitamisen.

Vastaajien mukaan, mikä myös ilmenee todistajien S1 ja N1 kertomuksista, irtisanoutuneiden työntekijöiden palvelussuhteet oli päätetty palkanmaksujärjestelmässä 19.11.2007 ja myös palkanmaksu oli päättynyt mainittuna päivänä. Työtaistelutoimenpiteiden jälkeen palvelussuhteet palautettiin entiselleen ja palkanmaksu oikaistiin siten, että se jatkui ilman katkosta 20.11.2007. Kenenkään palkkaa ei ollut vähennetty työtaistelutoimenpiteen vuoksi.

Kun kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työsuhteet on palautettu entiselleen ja niitä siten on käsitelty siten kuin keskeytystä ei olisi ollut ja myös palkanmaksu on jatkunut välittömästi, ei työnantaja ole rikkonut edellä mainittuja määräyksiä

5. Töiden käynnistäminen ja toteutetut työaikajärjestelyt

5.1 Esitetty näyttö

Alueasiamies K1 ja pääluottamusmies L1 ovat olleet Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän palveluksessa vuonna 2007. K1 toimi tuolloin pääluottamusmiehenä ja L1 paikallisen ammattiosaston puheenjohtajana ja tehyläisten työntekijöiden luottamusmiehenä. Työtaistelutoimenpiteiden lopettamisasiaa oli käsitelty Tehy ry:n valtuuston kokouksessa Helsingissä 19.11.2007. Paluumatkalla Vaasaan luottamusmiehet tiedottivat syntyneestä ratkaisusta Vaasassa käynnissä olleeseen tehyläisten jäseniltaan. Jo tuolloin luottamusmiehet saivat jäseniltä tietoa työnantajan kannasta, jonka mukaan ratkaisun syntymisestä huolimatta työntekijöiden ei tulisi palata työhön 20.11. K1 oli tiedustellut asiaa henkilöstöjohtajalta, joka oli ilmoittanut Vaasan sairaanhoitopiirin antaneen yleisen ohjeen, että 20.11. ei vielä palata työhön.

K1 ja L1 olivat työntekijäpuolen edustajina läsnä työnantajan 20.11.2007 koolle kutsumassa neuvottelutilaisuudessa. Työnantajan puolelta esitettiin tietoja syntyneestä sopimuksesta ja kerrottiin toimintojen alasajosta sekä todettiin, että työntekijöiden tulisi ilmoittautua välittömästi töihin. Työnantajapuolelta myös esitettiin erilaisia ratkaisuja toimintojen käynnistämiseksi ja ilmoitettiin, että toimintojen käyntiin saaminen voi viedä mahdollisesti viikonkin. Tämä ei ollut työntekijöiden edustajien mielestä mahdollista. Neuvotteluissa työnantaja esitti mahdollisia työaikajärjestelyjä töiden käynnistämiseksi. K1 ilmoitti kuitenkin, että työntekijäpuolen edustajilla ei ollut valtuuksia sopia asioista jäsentensä puolesta, vaan työaikajärjestelyistä tuli sopia yksittäisten työntekijöiden kanssa. Osa työnantajapuolen esittämistä asioista oli sellaisia, joista työnantaja voi päättää työnjohto-oikeutensa nojalla. Tehy ry:n puolesta ei tilaisuudessa sovittu mitään, eivätkä järjestön edustajat myöskään allekirjoittaneet neuvottelusta laadittua pöytäkirjaa, joka ei vastannut neuvottelujen kulkua.

L1:n mukaan monen yksikön osalta ei varsinaista toimintojen alasajoa ollut tehty. K1 puolestaan on kertonut, että esimerkiksi mielenterveysosastolla, jossa ajanvaraukset ja peruutukset hoidettiin itse, työvoimalle olisi ollut käyttöä heti työtaistelu päätyttyä. Siinä yhteydessä kun yksittäisille työntekijöille oli ilmoitettu, että työhön paluu ei ollut mahdollista heti työtaistelun päättymisen jälkeen ja heidän kanssaan oli keskusteltu vaihtoehtoisista työjärjestelyistä, kuten tekemättä jääneen päivän ottamista saldotunneista, ei työntekijöille ollut esitetty sellaista mahdollisuutta, että töihin voisi tulla jo 20.11.2007.

S1 on toiminut Vaasan sairaanhoitopiirin palveluksessa henkilöstöpäällikkönä vuonna 2007. Kun alle 450 tehyläistä oli marraskuussa ilmoittanut irtisanoutuvansa, oli sairaalan toimintaa jouduttu syntyneessä poikkeuksellisessa tilanteessa suunnittelemaan uudestaan. Noin kahta viikkoa ennen ensimmäisten työsuhteiden päättymisajankohtaa sairaalan toimintoja oli ryhdytty ajamaan alas muun muassa lähettämällä potilaita terveyskeskuksiin ja peruuttamalla vastaanotto- ja toimenpideaikoja. Järjestöjen edustajien kanssa oli neuvoteltu työvoimatarpeesta ja todettu, että virkasuhteisten avulla hoidetaan kaikkien välttämättömimmät toiminnot, mutta heidän lisäkseen tarvitaan 34 työntekijää suojelutyöhön.

Kun tieto työtaistelutoimenpiteiden lopettamisesta tuli 19.11.2007, yli 150 vuodepaikkaa oli suljettu ja osa sairaalasta oli pimeänä. Työnantajapuolen näkemyksen mukaan toimintojen käyntiin saattamiseen tarvittiin ainakin yksi päivä senkin vuoksi, että työntekijöille oli annettu kaksi päivää aikaa ilmoittautua halukkaaksi palaamaan työhön. Tämä tieto välitettiin ylihoitajille. Työnantajapuolen tavoitteena oli käynnistää toiminnot mahdollisimman pian, mutta suljetuilla osastoilla toimintojen käynnistäminen saattoi vaatia aikaa parista päivästä viikkoon.

S1:n mukaan töiden käynnistämisestä neuvoteltiin työntekijäpuolen edustajien kanssa 20.11.2007. Neuvotteluissa työnantaja esitti erilaisia vaihtoehtoja töiden käynnistämiseksi. K1:n mukaan vaihtoehdoista tuli neuvotella kunkin työntekijän kanssa. Neuvotteluissa todettiin, että kaikki yleistyöaikaa tekevät voivat palata työhön 21.11. ja ellei omaa työtä poliklinikalla ole, työntekijä voi tulla työhön muualle. Työntekijöille jouduttiin laatimaan uusia työvuorolistoja sen mukaan, miten toiminnot vaativat. Työtaistelutoimenpiteen jälkeisten työaikajärjestelyjen yhteydessä ei yhdenkään työntekijän palkkaa vähennetty.

Tehy ry:n puolelta asiassa on kuultu myös irtisanoutuneiden joukossa olleita psykiatrisella osastolla 8 työskennellyttä C1:tä, lasten poliklinikalla työskennellyttä V:tä, mielenterveyskeskuksessa työskennellyttä D:tä ja mikrobiologian laboratoriossa työskennellyttä K:ta.

C1:n mukaan osastolla, jolla hän oli työskennellyt, oli suljettu työtaistelun vuoksi kaksi yksikköä. Yksikköä, jossa C1 oli työskennellyt, ei ollut suljettu. Työtaistelun päättymisen jälkeen työnantaja laati uuden työvuorolistan ja yhdisti kaksi tasoittumisjaksoa. Alun perin työtaistelun päättymisen jälkeisen viikonlopun piti olla C1:lle vapaa, mutta uudessa työvuoroluettelossa hänelle merkittiin työvuoro perjantaille, lauantaille ja sunnuntaille. Tämä oli ollut ainoa vaihtoehto tuntien miinukselle menon lisäksi. Niitä tehtäviä, joita C1 oli tehnyt uuden työvuoroluettelon mukaisina viikonlopuksi merkittyinä työpäivinä, olisi voitu tehdä jo 20.11.2007.

V:n mukaan lasten poliklinikalla oli päivystysvastaanotto, joten työt eivät olleet ennakolta tiedossa. Kaikkia sovittuja vastaanottoaikoja ei ollut irtisanoutumisten johdosta peruttu. Työhön paluun jälkeen 21.11. työntekijät ryhtyivät soittelemaan potilaille ja kutsuman heitä vastaanotolle. Näitä töitä olisi voitu tehdä jo 20.11. Työtaistelun päätyttyä osastonhoitaja oli ilmoittanut V:lle, että 20.11. ei voi palata työhön, vaan tuolloin tulee pitää lomapäivä tai käyttää työaikasaldoja. V valitsi työaikasaldon käytön.

D:n mukaan hän oli ennen marraskuun 19. päivää monen päivän ajan tehnyt toiminnan alasajoon liittyviä tehtäviä kuten vastaanottoaikojen peruuttamisia Työtaistelun päättymisen jälkeen 20.11.2007 töissä olivat virkasuhteiset ja ne, jotka eivät olleet irtisanoutuneet. D:n mukaan muutkin olisivat voineet aloittaa työt tuolloin Töiden käynnistäminen edellytti uusien aikojen antamista ja kutsukirjeiden lähettämistä. Työnantaja oli vähentänyt D:n työstä poissaolon 20.11. hänen työajan saldostaan.

K:n mukaan hänen työyksikössään toimintoja ei ollut työtaistelutilanteen johdosta ajettu alas, vaan kiireelliset tehtävät oli hoidettu ja vähemmän kiireelliset oli jätetty odottamaan. Kysymyksessä olevana ajankohtana terveyskeskuksesta näytteitä oli tullut kuten normaalitilanteessa, mutta sairaaloista niitä oli tullut hieman normaalia vähemmän. Työtaistelun päättymisen jälkeen 20.11. työssä olleet virkasuhteiset olivat hoitaneet vaadittavat tehtävät. Työaikasaldon käyttö oli ainoa vaihtoehto, jonka työnantaja esitti 20.11. tekemättä jääneen työvuoron korvaamiseksi.

Vastaajien puolelta on kuultu sädehoito-osastolla osastonhoitajana työskennellyttä N1:tä, ortopedia- ja traumatologian osastolla osastonhoitajana työskennellyttä O1:tä, sisätautiosastolla osastonhoitajana työskennellyttä P1:tä, sydäntautiosastolla osastonhoitajana työskennellyttä Q1:tä ja aikuispsykiatrian yksikössä ylihoitajana työskennellyttä R1:tä.

N1:n mukaan tehyläisten työntekijöiden irtisanoutumisten vuoksi osastolla oli alasajettu toimintoja ja aloitettu vain kaikkein kiireellisimpien tapausten hoito. Koska sädehoidon jatkuvuuden turvaaminen oli tärkeää, mahdollisen henkilöstövajauksen vuoksi osaston kolmesta koneesta vain kahta oli voitu pitää käynnissä. Tämä oli ollut tilanne 19.11.2007. Heti 20.11. kolmatta konetta ei ollut voitu ottaa käyttöön, koska toiminnan alasajon vuoksi osastolla ei ollut potilaita. Hoitojen aloittaminen edellytti myös lääkärintarkastuksia. Näiden seikkojen vuoksi työtä ei voitu tarjota kaikille heti 20.11. Irtisanoutuneet palasivat töihin 21.11.2007, mutta osaston töiden käynnistämisessä meni yli viikko. Ylihoitajan ohjeen mukaisesti töihin palaaville ehdotettiin työpäivän 20.11. korvaamista siten, että työtunnit otettiin työaikasaldosta tai otettiin vuosilomapäivä. Kaikki valitsivat työaikasaldon käyttämisen.

O1:n mukaan irtisanoutumisten uhan tultua tietoisuuteen leikkausten ja muiden toimenpiteiden määrää osastolla vähennettiin. Marraskuun 19 päivänä tehtiin muutama leikkaus ja osastolle jäi neljä tai viisi potilasta, kun potilaspaikkoja oli 30. Työtaistelun päättymisen jälkeen työvuoroja jouduttiin muuttamaan henkilöstötarpeen mukaiseksi. Koska kaikkia työntekijöitä ei tarvittu työhön, keskusteltiin työntekijöiden kanssa siitä, ketkä olisivat valmiita pitämään vapaapäivän 20.11. Osastolla työskennellyt Y oli ilmoittanut suostuvansa O1:n ehdottamaan vapaapäivän pitämiseen.

P1:n mukaan koko hänen osastonsa oli suljettu tehyläisten työtaistelutilanteen takia jo 16.11.2007. Potilaat oli siirretty muille osastoille ja myös hän itse oli siirtynyt työhön verisyöpäosastolle. Koska osasto oli suljettu, ei töiden käynnistäminen ollut mahdollista 20.11. Kun P1 oli ollut työtaistelun päättymisen jälkeen yhteydessä osaston työntekijöihin, heistä kukaan ei ollut odottanut voivansa palata työhön 20.11. Kaikkien työntekijöiden kanssa vallitsi yksimielisyys siitä, että 20.11. on vapaapäivä, ja että työtunnit tehdään myöhemmin takaisin. Koska meneillään olleesta työlistasta oli jäljellä vain yksi viikko, P1 esitti lista yhdistämistä seuraavaan. Kaikki työntekijät hyväksyivät P1:n esittämän toimintatavan.

Q1:n mukaan sydäntautien osasto, jolla hän työskenteli, oli akuuttiosasto, jolla ei ollut suunniteltuja töitä. H1:n projektityö liittyi osaston työhön, mutta projektissa ei työskennelty työtaistelu-uhan aikana. Marraskuun 20 päivänä osastolla oli ollut riittävästi työntekijöitä, joita oli siirretty sinne muilta osastoilta tai määrätty suojelutyöhön. H1 oli soittanut Q1:lle 20.11. aamupäivän aikana ja tiedustellut, mitä hänen pitäisi tehdä. Q1 esitti hänelle lomapäivän pitämistä. Näin myös sovittiin H1:n kanssa.

R1 on kertonut, että kun tieto tehyläisten työtaistelu-uhasta tuli, sairaalan johto yhdessä ylihoitajien kanssa ryhtyi suunnittelemaan toiminnan järjestämistä siltä pohjalta, kuinka paljon työntekijöitä tietojen mukaan oli käytettävissä. Henkilöstövajauksen vuoksi osastoja suljettiin tai yhdisteltiin toisiinsa työtaistelun päättymistä edeltäneellä viikolla. Syntyneessä tilanteessa potilaita siirrettiin kotiin tai terveyskeskuksiin ja vastaanottoaikoja peruttiin. Toiminnot ajettiin alas siten, että akuutit ja kiireelliset tilanteet voitaisiin hoitaa. Supistetun toiminnan kestoajaksi oli suunniteltu viikkoa.

Työtaistelutoimenpiteen päättymisen jälkeen sairaanhoitopiirin johto antoi ohjeet töiden käynnistämisestä. Työnantajapuolen ohjeet perustuivat henkilöstöpäällikön, sairaanhoitopiirin johdon ja luottamusmiesten välisiin neuvotteluihin. Ohjeiden mukaan työntekijöiden tuli ilmoittautua osastonhoitajille ja toiminnot tuli käynnistää suunnitellusti siten, että kullekin osastolle tulee tarvittava henkilökunta. Jos yksiköissä ei ollut henkilökunnan tarvetta heti työtaistelun päättymisen jälkeen, voitiin työntekijän kanssa sopia vapaapäivän tai vuosilomapäivän pitämisestä, työaikakorvausten antamisesta rahana ja listojen yhdistämisestä. Näistä seikoista osastonhoitajien tuli sopia työhön palaavien kanssa.

R1:n osastolla oli riittävä henkilökunta 20.11.2007, koska työssä olleet hoitivat akuutit tapaukset. Irtisanoutuneiden työntekijöiden kohdalla potilasajat oli peruttu työtaistelu-uhan aikana, eikä heillä ollut potilaita heti työtaistelun päättymisen jälkeen.

5.2. Arviointi ja johtopäätökset

Työvuoroluettelon muuttamista koskevan sopimusmääräyksen rikkominen

KVTES:in 30 §:n 2 momentin mukaan työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä. Määräyksen mukaan työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoroluettelon työtuntien alittuminen ei sinänsä ole määräyksessä tarkoitettu perusteltu syy.

Momenttiin liittyvän soveltamisohjeen mukaan työvuoroluetteloa voidaan aina muuttaa työntekijän suostumuksella. Mikäli muutoksesta ei päästä yksimielisyyteen, tulisi työvuoroluetteloon tehdä vain ne muutokset, jotka ovat laitoksen toiminnan kannalta välttämättömiä. Soveltamisohjeen mukaan perustellun syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Perusteltuna syynä työvuoroluettelon muuttamiseen voidaan pitää muun muassa toiminnallisia syitä, esimerkiksi ennalta arvaamattomia poissaoloja.

Asianosaiset eivät ole esittäneet tämän asian yhteydessä selvitystä siitä, mitä edellä mainitussa sopimuskohdassa tarkoitetaan perustellulla syyllä. Työtuomioistuin on tuomiollaan TT:2007-47, jossa kantajina ovat olleet kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen osalliset Kunta-alan unioni ry ja Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry ja vastaajana Kunnallinen työmarkkinalaitos, ottanut kantaa edellä mainitun sopimusmääräyksen tulkintaan. Työtuomioistuin on ratkaisussaan todennut muun muassa, että sopijapuolten välisistä neuvotteluista esitetyn selvityksen mukaan järjestöpuolen edustajat ovat hyväksyneet sen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tulkinnan, että soveltamisohjeessa mainittuna työvuoroluettelon muuttamiseen oikeuttavana toiminnallisena syynä voidaan pitää muun muassa asiakkaiden tai potilaiden määrässä tapahtunutta muutosta silloinkin kun siitä seuraa työn vähentyminen. Työtuomioistuin on tuomiossaan katsonut, että ainoan hoidettavan lapsen jääminen pois päiväkodista tulee kysymykseen laitoksen toiminnan kannalta välttämättömänä, työehtosopimuksessa tarkoitettuna perusteltuna syynä muuttaa ympärivuorokautisesti toimivassa päiväkodissa työskentelevän lastenhoitajan työvuoroluetteloa.

Asiassa on riidatonta, että 439 Tehy ry:hyn kuuluvaa Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhty-män palveluksessa olevaa työntekijää on järjestönsä päätöksen mukaisesti ilmoittanut irtisanoutuvansa siten, että osan irtisanoutuneiden työntekijöiden työsuhteista oli määrä päättyä 19.11.2007. Asiassa on yhtenevästi kerrottu, että odotettavissa olevien työsuhteiden päättymisen ja tästä aiheutuvan henkilöstövajauksen vuoksi kuntayhtymässä oli jo hyvissä ajoin ennen mainittua päivää ryhdytty toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena oli sairaalan toiminnan turvaaminen ainakin osittain siten, että akuutit ja kiireellistä hoitoa vaativat tapaukset ja muut välttämättömät toimet pystytään hoitamaan käytössä olevalla henkilöstöllä. Todistajien O1, P1 ja S1 mukaan toimintojen turvaamiseksi potilaita oli kotiutettu tai lähetetty hoitoon muualle, eräitä osastoja ja yksiköitä oli suljettu kokonaan, henkilöstöä oli siirretty työhön muihin yksiköihin kuin missä he normaalisti työskentelivät sekä toimenpide- ja vastaanottoaikoja oli peruutettu. Ennen edellä mainittua marraskuun 19 päivää sairaalasta oli suljettu noin 150 vuodepaikkaa. Supistetut toiminnot on hoidettu virkasuhteisten henkilöiden ja irtisanoutumattomien työntekijöiden toimesta.

Kun toimintoja oli supistettu niinkin laajasti kuin esitetyn selvityksen mukaan on tapahtunut, ei työnantajalla ole ollut mahdollisuuksia käynnistää kaikkia toimintoja siten, että kaikille irtisanoutuneille olisi voitu järjestää työtä heti työtaistelutoimenpiteiden päättymisen jälkeen. Työn vähyys heti työtaistelutoimenpiteen päättymisen jälkeen on johtunut edellä esitetyistä osastojen ja yksiköiden sulkemisesta sekä vastaanotto- ja toimenpideaikojen peruuttamisesta. Potilas- ja asiakasmäärien laskemisesta johtunutta työn vähenemistä voidaan pitää sellaisena toiminnallisena syynä, joka esillä olevassa tilanteessa on oikeuttanut työnantajan muuttamaan työvuoroluetteloita. Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on siten ollut työehtosopimuksessa tarkoitettu perusteltu syy työvuoroluetteloiden muuttamiseen.

M:n kohdalla työvuoroluetteloa on muutettu sen jälkeen kun hän jo oli aloittanut työt 20.11.2007. Työnantajapuolen mukaan kliinisen fysiologian yksikössä, jossa M työskenteli, oli vain muutama potilas. Yksikön työt oli hoitanut virkasuhteinen osastonhoitaja, eikä M:lle ollut tarjolla työtä. Työtuomioistuin on edellä mainitulla tuomiollaan katsonut, että työnantajalla ei ole oikeutta työvuoroluettelon muuttamiseen enää työvuoron aikana. Kun M:n kohdalla työvuoroluetteloa on muutettu hänen aloitettuaan työvuoronsa ja työskenneltyään sen aikana yli tunnin ajan, on työnantaja M:n kohdalla rikkonut KVTES:in 30 §:n 2 momenttia.

Kun Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on siten ollut perusteltu syy työvuoroluettelojen muuttamiseen, ei kuntayhtymä ole menettelyllään rikkonut KVTES:in 30 §:n 2 momenttia muuttaessaan työntekijöiden työvuoroluetteloita muiden kanteessa mainittujen työntekijöiden kuin M:n kohdalla.

Kun asiassa on katsottu, että KVTES:in mukaiset perusteet muutoksille on olemassa, ei ole tarpeen enemmälti ottaa kantaa KT:n yleiskirjeeseen A 50/1995 ja sen liitteeseen.

Liukuvaa työaikaa koskevien määräysten rikkominen

Kantaja on katsonut työnantajan työvuoroluettelon muutosten yhteydessä menetelleen myös liukuvaa työaikaa koskevien työehtosopimusmääräysten vastaisesti, koska työntekijät eivät ole työnantajan toimenpiteistä johtuen voineet itse liukuma-aikojen rajoissa työaikansa alkamis- ja päättymisajankohdasta 20. - 21.11.2007. Kun työnantajalla on edellä todetuin tavoin ollut perustellut syyt työvuoroluettelojen muutoksiin, ei työnantaja ole myöskään rikkonut kanteessa mainittuja liukuvaa työaikaa koskevia sopimusmääräyksiä.

Tasoittumisjärjestelmän muuttaminen

KVTES:in III luvun 29 §:n 2 momentin mukaan työnantajan on valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä.

Työtaistelutoimenpiteiden päättymisen jälkeen työnantajapuolen koolle kutsumassa kokouksessa, jossa luottamusmiehet ovat olleet läsnä, on keskusteltu syntyneestä tilanteesta ja töiden käynnistämisestä. Työnantajapuolelta on esitetty erilaisia vaihtoehtoja, joiden joukossa on ollut tasoittumisjaksojen yhdistäminen. Luottamusmiesten kanta tilaisuudessa on ollut, että osa esitetyistä asioista oli sellaisia, joista työnantaja voi päättää työnjohto-oikeutensa nojalla. Osa työaikajärjestelyihin liittyvistä kysymyksistä taas oli luottamusmiesten mukaan sellaisia, joista he eivät voineet päättää työntekijöiden puolesta, vaan työnantajan tuli neuvotella niistä kunkin työntekijän kanssa. Kun työnantaja on tämän jälkeen töiden käynnistämiseksi yhdistänyt kulumassa olleen tasoittumisjakson seuraavaan tasoittumisjaksoon varaamatta enää luottamusmiehelle tilaisuutta mielipiteen esittämiseen, ei työnantajan voida vallinneissa olosuhteissa katsoa rikkoneen edellä mainittua sopimusmääräystä työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Vuosilomaa koskevan määräyksen rikkominen

KVTES:in IV luvun 10 §:n mukaan työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta on ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista. KVTES:in määräykset eivät estä työnantajaa ja työntekijää sopimasta vuosiloman tai sen osan antamisesta tiettynä ajankohtana.

H1 on 19.11.2007 työtaistelutoimenpiteiden päättymisen jälkeen ollut yhteydessä osastonhoitajaan, joka on ehdottanut, että H1 pitäisi vuosilomapäivän 20.11.2007. Kun H1 on hyväksynyt tämän on työnantaja voinut perustellusti ymmärtää, että asia on tullut sovituksi. Näin ollen työnantajan ei voida katsoa rikkoneen mainittua mainittua sopimusmääräystä.

Harkinnanvaraista työlomaa koskevan määräyksen rikkominen

Näyttämättä on jäänyt, että työnantaja olisi määrännyt yhdellekään kanteessa mainitulle työntekijälle harkinnanvaraista työlomaa työtaistelun päättymisen jälkeisille päiville. Vaasan sairaanhoitopiiri ei siten ole myöskään rikkonut KVTES:in V luvun 11 §:n 3 momenttia.

Yhteenveto

Näyttämättä on jäänyt, että Vaasan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä olisi muutoin kuin M:n työvuoroluettelon muuttamisen yhteydessä rikkonut kanteessa mainittuja työtaistelutoimenpiteiden lopettamista koskevan pöytäkirjan ja KVTES:in määräyksiä kanteessa väitetyin tavoin ja siten rikkonut tietensä työehtosopimusta. Vallinneissa olosuhteissa ei kuntayhtymän voida katsoa myöskään M:n työvuoroluettelon muuttamisen yhteydessä rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Näin ollen myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

6. Korvausvaatimuksista

Työtaistelun päättymisen jälkeisinä päivinä tekemättä jääneiden työvuorojen korvaamistavoista on neuvoteltu esimiesten ja työntekijöiden välillä työnantajapuolelta esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta ja ratkaisusta on valtaosassa tapauksia vallinnut yksimielisyys. Kun myöskään työtaisteluun osallistuneiden palkka ei ole työtaisteluun osallistumisen vuoksi vähennetty eikä työnantaja ole rikkonut asian yhteydessä KVTES:in määräyksiä, ei perusteita kanteessa esitettyjen palkkavaatimusten hyväksymiselle ole. Näyttämättä on jäänyt, että myöskään M:n palkkaa olisi työvuoroluettelon muuttamisen johdosta vähennetty. Näin ollen korvausvaatimukset hylätään.

7. Oikeudenkäyntikulut

Jutun valtaosin hävitessään Tehy ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut. Kunnallinen työmarkkinalaitos on ilmoittanut kulujensa määräksi 7.725 euroa ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 5.133 euroa. Määrät ovat riidattomia.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on rikkonut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 30 §:n 2 momenttia muuttaessaan 20.11.2007 M:n työvuoroluetteloa hänen työvuoronsa aikana.

Kanne hylätään enemmälti.

Tehy ry velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 7.725 eurolla ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 5.133 eurolla, joille on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 § 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Jalanko, Kari, Löppönen, Lehto ja Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.