8.2.2012

Oikaisuvaatimuksen kohde

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen päätös dnro LSSAVI/297/05.13.01.03/2011, joka on annettu 8.8.2011.

Oy Forcit Ab on hakenut aluehallintovirastolta vapautusta työvuoroluettelon laatimisesta yhtiön seitsemälletoista kemiitti- ja kappaletavarakuljettajalle 8.8.2011-10.4.2013.

Aluehallintovirasto on myöntänyt haetun työvuoroluettelon laatimista koskevan vapautuksen osittaisena siten, että työvuoroluettelosta on käytävä ilmi säännöllisen työvuoron alkamisaika sekä työaikalain 31 §:ssä tarkoitettu yhdenjaksoinen viikoittainen vapaa-aika.

Oikaisuvaatimus

Oy Forcit Ab on vaatinut työneuvostoa myöntämään poikkeusluvan työvuoroluettelon laatimisesta työvuorojen alkamis- ja päättymisaikojen osalta.

Oikaisuvaatimuksen perusteet

Hakemuksessa tarkoitettujen kemiitti- ja kappaletavarakuljettajien työ on luonteeltaan hyvin epäsäännöllisiä. Tämä johtuu yhtiöön saapuvien tilauskuljetusten erittäin lyhyistä toimitusajoista (toimitus useimmiten seuraavana tai jopa samana päivänä). Toiseksi epäsäännöllisyyttä aiheuttavat tilausten peruutukset ja muutokset, joita tapahtuu päivittäin. Peruutuksia ja muutoksia aiheutuu muun muassa sääolosuhteiden muutoksista ja räjäytettävän kentän poraukseen liittyvistä teknisistä ongelmista. Räjäytysalue voi myös osoittautua kallioperältään ennakoidusta poikkeavaksi, mistä syystä asiakas ei voikaan ottaa räjähdysainetta vastaan. Kemiittiä eikä pääsääntöisesti muitakaan räjähteitä ole käytännössä mahdollista varastoida asiakaskohteissa. Lisäksi vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä koskeva lainsäädäntö estää toimitusten ennakoimisen ja valmistelun ennen tilausta. Kuljetettavan aineen erityisluonne johtaa väistämättä työn epäsäännöllisyyteen. Työvuoroluettelon laatiminen on käytännössä mahdotonta. Tilausmäärät ja -ajankohdat vaihtelevat nopealla aikataululla ja saattavat varmistua vasta toimituspäivänä. Päivittäin tulee useita muutoksia. Yhtiö pyrkii ilmoittamaan työvuorojen alkamisajankohdat niin varhaisessa vaiheessa kuin se on mahdollista, mutta käytännössä säädettyä ilmoitusaikaa ei kyetä noudattamaan.

Tilausten nopea toimitusaika ja voimakas muutosherkkyys, kuljetettavan tuotteen erityislaatuisuus sekä lainsäädännöstä johtuvat, vaarallisten aineiden kuljetukseen ja säilytykseen liittyvät yhtiön velvollisuudet vaikeuttavat työvuoroluettelon laatimista niin, että siinä näkyvät työn alkamis- ja päättymisajat sekä hankaluuteen saattaa se työntekijöiden tietoon vähintään viikkoa ennen siinä tarkoitetun jakson alkamista.

Yhtiö on hakenut vapautusta työvuoroluettelon laatimisvelvollisuudesta kaikkien niiden kemiitti- ja kappaletavarakuljettajiensa (47) osalta, jotka tekevät jaksotyötä. Asiaa on käsitelty eri aluehallintovirastoissa, koska yhtiöllä on toimipaikkoja eri puolilla Suomea. Pohjois-Suomen, Etelä-Suomen ja Itä-Suomen aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet ovat myöntäneet poikkeusluvan ja edellyttäneet ainoastaan viikoittaisen vapaa-ajan ilmoittamista työvuoroluettelossa. Yhtiön mukaan sen kannalta on kestämätöntä, että se joutuu eri puolilla Suomea kohtelemaan työntekijöitään työvuoroluettelon laatimisen ja sisällön osalta eri tavoin. Yhtiön mukaan on hyvän hallinnon periaatteiden vastaista, että työsuojeluviranomainen eri puolilla Suomea antaa saman hakemuksen perusteella toisistaan poikkeavia päätöksiä

Asianosaisen kuuleminen

Yhtiössä toimiva pääluottamusmies on puoltanut poikkeuslupahakemusta ja oikaisuvaatimusta todeten kuitenkin, että työnantajan on pyrittävä ilmoittamaan työntekijöille työvuoroista mahdollisimman hyvissä ajoin (pääsääntöisesti noin viikko etukäteen).

Päätöksen perustelut

Oy Forcit Ab on hakenut lupaa poiketa työaikalain 35 §:n 1 momentissa tarkoitetun työvuoroluettelon laatimisesta seitsemälletoista kemiitti- ja kappaletavarakuljetuksia hoitavalle kuljettajalle, joiden työaika on järjestetty jaksotyöksi (työpaikkana Vihtavuori, Lapua, Nokia, Ylöjärvi ja Urjala).

Oy Forcit Ab haki täydellistä vapautusta työvuoroluettelon laatimisesta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on myöntänyt osittaisen vapautuksen työvuoroluettelosta ja edellyttänyt poikkeusluvassaan, että työvuoroluettelosta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisaika ja työaikalain 31 §:ssä tarkoitettu viikoittainen vapaa-aika. Yhtiö on pyytänyt työneuvoston arvioimaan asian uudelleen ja myöntämään sille poikkeusluvan työvuoroluettelon laatimisesta siten, ettei siinä tarvitse näkyä työvuorojen alkamis- ja päättymisaikoja. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on kuitenkin jo myöntänyt päätöksellään vapautuksen työvuorojen päättymisajankohtien merkitsemisestä. Näin ollen työneuvosto ei käsittele tätä vaatimusta uudelleen.

Yhtiö on esittänyt, että tilausten nopea toimitusaika ja voimakas muutosherkkyys, kuljetettavan tuotteen erityislaatuisuus sekä lainsäädännöstä johtuvat, vaarallisten aineiden kuljetukseen ja säilytykseen liittyvät yhtiön velvollisuudet vaikeuttavat työvuoroluettelon laatimista niin, että siinä näkyvät työn alkamis- ja päättymisajat sekä hankaluuteen saattaa se työntekijöiden tietoon vähintään viikkoa ennen siinä tarkoitetun jakson alkamista. Oikaisuvaatimuksen tavoitteena on, että työvuoroluettelossa ei ole merkittynä työn alkamis- eikä päättymisaikoja vaan ainoastaan viikoittainen vapaa-aika.

Työaikalain 36 §:n 1 momentin mukaan vapautus työvuoroluettelon laatimisesta voidaan myöntää, mikäli työn epäsäännöllisyys johtaa siihen, että työvuoroluettelon laatiminen on erittäin vaikeaa. Lainkohdan mukaan kahden edellytyksen on täytyttävä, jotta poikkeuslupa voitaisiin myöntää. Työn on ensinnäkin oltava epäsäännöllistä. Tämän epäsäännöllisyyden tulee johtaa siihen, että työvuoroluettelon laatiminen on erittäin vaikeaa. Asiaa on tarkasteltava työ- ja työpaikkakohtaisesti.

Työneuvosto on aikaisemmin käsitellyt vapautuksen myöntämistä työvuoroluettelon laatimisesta (5/2010 vihannesten pakkaustyö, 6/2010 vihannesten pakkaus- ja jatkojalostustyö, 7/2010 elintarvikkeiden jalostustyö ja 1/2009 työ lihatukussa sekä 4/2007 betonin kuljetus ja pumppaus). Vireillä olevaan asiaan läheisimmin rinnastettava on tapaus, joka koskee osakeyhtiön vapauttamista työvuoroluettelon laatimisesta betonin kuljetusta ja pumppausta hoitaville työntekijöille (4/2007). Tässä tapauksessa yhtiö esitti, ettei työvuoroluetteloa ollut käytännössä mahdollista laatia, koska valmisbetonitilaukset tulivat yhtiölle viimeistään tilausta edeltävänä päivänä klo 14.00. Kuljettajien työt olivat täysin riippuvaisia ulkopuolisista tilauksista ja niiden ajankohdista. Työnantajan mukaan kuljettajien työn alkamisaika vaihteli melkein päivittäin klo 04.00– 09.00. Työnantajan esittämien tietojen mukaan muutoksia oli jouduttu tekemään melko harvoin etukäteen sovittuihin työaikoihin. Työneuvosto katsoi, että vaikka työpäivän ensimmäisten betonitoimitusten ajankohta oli suuresti tilauksista riippuvainen, asiassa ei ollut esitetty selvitystä siitä, että hakemuksessa tarkoitettujen työntekijöiden työn alkamis- ja päättymisajankohtien sekä lepoaikojen ajankohtien määrääminen etukäteen olisi kokonaisuutena ottaen ollut erittäin vaikeaa. Työaikojen tarpeellinen jousto oli työneuvoston käsityksen mukaan saatavissa työvuoroluettelon puitteissa muilla keinoin, kuten kuljettajien työaikojen porrastuksella. Lisäksi työneuvosto kiinnitti huomiota siihen, että työvuoroluetteloa voidaan poikkeuksellisesti muuttaa työaikalain 35 §:n 2 momentissa lähemmin säädettyjen edellytysten vallitessa.

Oy Forcit Ab on oikaisuvaatimuksessaan viitannut erilaisiin tekijöihin; tilausten lyhyisiin toimitusaikoihin, tilausten muutoksiin ja peruutuksiin sekä vaarallisten aineiden kuljetusta koskevaan lainsäädännön vaatimuksiin, jotka sen mukaan johtavat siihen, ettei työvuoroluettelon laatiminen ole mahdollista työaikalain säätämänä ajankohtana. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on perustellut päätöstään olla myöntämättä vapautusta työvuorojen alkamisajankohdan merkitsemisestä muun muassa sillä, että laatimisvaikeudet johtuvat työnantajan vaikutuspiirissä olevista seikoista. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen mukaan työntekijän suojelun periaate ja työaikalainsäädännön tavoitteet työ- ja vapaa-ajan riittäväksi erottamiseksi toistaan, ovat myös olleet perusteita hylkäävälle päätökselle.

Oy Forcit Ab on hakenut vapautusta työvuoroluettelon laatimisesta niin kappaletavara- kuin kemiittikuljettajille, mutta kuvannut työtä erottelematta erilaisia kuljetustehtäviä. Työneuvosto katsoo, että Oy Forcit Ab ei ole esittänyt oikaisuvaatimuksessaan sellaista selvitystä, jonka johdosta työvuoroluettelon laatiminen niin, että siinä näkyy työn päivittäinen alkamisajankohta, olisi erittäin vaikeaa sekä kappaletavara- että kemiittikuljettajille. Oy Forcit Ab on tosin kuvannut erilaisia tekijöitä, jotka voivat johtaa siihen, että työ on epäsäännöllistä, mutta yhtiö ei ole esittänyt, miten työvuoroluettelon laatiminen olisi niiden johdosta erittäin vaikeaa. Muun muassa tilausten lyhyet toimitusajat ja tilauksiin tulevat muutokset ovat yleensä normaaleja yrittäjäriskiin kuuluvia tekijöitä, joista palveluja tarjoava työnantaja kantaa vastuun. Tämä vastuu ei voi kohdentua työntekijöiden asemaan niin, että heidän työvuoronsa alkamisajankohta ei voisi olla tiedossa ennakkoon.

Työvuoroluettelo tulee laatia ja antaa työntekijöille tiedoksi tietyssä määräajassa, jotta työntekijä saa tiedon tulevista työvuoroistaan ja voi muun muassa suunnitella muuta ajankäyttöään. Työntekijä voi myös luottaa siihen, että ilmoitetut työvuorojen ajankohdat pitävät paikkansa, sillä työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain työaikalain 35 §:n 2 momentissa säädetyillä perusteilla. Vapautuksen myöntäminen työvuoroluettelon laatimisesta niin, että siitä ei käy ilmi työvuorojen alkamisajankohta, voi käytännössä johtaa siihen, että työntekijä joutuu olemaan lähes koko ajan valmiudessa ryhtyä työhön. Työntekijän ajankäytön suunnittelu sekä työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan vaikeutuu kohtuuttomasti. Tämä ei vastaa työaikasuojelun tarkoitusta. Kuten työneuvosto on jo päätöksessään 4/2007 todennut, työnantaja voi muun muassa porrastaa työntekijöiden työhöntuloaikoja ja tällä tavoin saada joustavuutta työaikajärjestelyihin.

Oy Forcit Ab on lisäksi vedonnut hyvän hallinnon periaatteisiin ja katsonut, että on sen vastaista, että viranomaiset eri puolilla Suomea tekevät erilaisia ratkaisuja samassa asiassa. Hyvän hallinnon periaatteista säädetään hallintolain (434/2003) 2 luvussa. Näitä periaatteita ovat muun ohessa tasapuolisuusperiaate, tarkoitussidonnaisuusperiaate, puolueettomuusperiaate, suhteellisuusperiaate, luottamuksensuojaperiaate ja yhteistyöperiaate. Työvuoroluettelon laatimisesta vapauttamista on arvioitava yksittäistapauksittain työ- ja työpaikkakohtaisesti, ja kunkin aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on voinut ratkaista sille tulleen Oy Forcit Ab:n eri toimipaikkoja koskevan hakemuksen itsenäisesti. Työneuvosto katsoo, että edellä mainitut hallintolain periaatteet eivät tarkoita myöskään sitä, että työneuvoston olisi harkitessaan sille tulleen oikaisuvaatimuksen ratkaisua, noudatettava kolmen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tekemiä päätöksiä, joilla Oy Forcit Ab:lle on myönnetty vapautus myös työn alkamisajankohtien merkitsemisestä. Työneuvosto ratkaisee sille tulleen oikaisuvaatimuksen harkiten itsenäisesti vapautuksen myöntämisen edellytyksiä.

Edellä esitetyillä perusteilla työneuvosto katsoo, ettei asiassa ole perusteita muuttaa oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen päätöstä, ja hylkää oikaisuvaatimuksen siltä osin kuin siinä vaaditaan vapautusta työvuorojen alkamisajankohdan merkitsemisestä.

Valitus

Oy Forcit Ab on vaatinut, että työneuvoston päätös kumotaan ja yhtiölle myönnetään hakemuksen mukaisesti kokonaan vapautus työaikalain 35 §:n 1 momentin mukaisesta velvollisuudesta laatia työvuoroluettelo tai että vaihtoehtoisesti vapautus myönnetään osittain niin, että työvuoroluetteloon kirjataan viikoittainen vapaa-aika.

Yhtiö on poikkeuslupahakemuksessa ja oikaisuvaatimuksessa osoittanut työvuoroluettelon laatimisen olevan erittäin vaikeaa työn epäsäännöllisyyden vuoksi.

Se ei johdu yhtiön vaikutuspiirissä olevista seikoista.

Poikkeuslupahakemuksen kohteena olevat kuljettajat kuljettavat yleisvaarallisia räjähdysaineita, joiden kuormausta, kuljetusta, säilyttämistä ja varastointia koskeva lainsäädäntö asettaa omat vaatimuksensa ja rajoituksensa työn järjestämiselle. Ajoneuvoa, jolla vaarallista ainetta kuljetetaan, ei esimerkiksi saa käyttää varastotilana, mistä syystä toimituksia ei voida valmistella ennen kuin toimitusaika on tarkalleen tiedossa. Räjähdysaineita ei siis voida etukäteen lastata ajoneuvoihin, vaan se voidaan tehdä vasta juuri ennen kuljetusta.

Tyypillisesti toimitusajat voivat olla työnantajan vaikutuspiirissä oleva seikka. Yhtiön kohdalla asia ei kuitenkaan ole näin. Yhtiöön tulevat tilaukset edellyttävät useimmiten toimitusta joko seuraavana tai samana päivänä, mikä ei johdu yhtiön käytännöstä tai muustakaan yhtiön liiketoiminnallisesta päätöksestä, vaan myytävän tuotteen erityislaadusta ja räjähteisiin liittyvistä laista sekä asetuksista. Tilaaja ei saa tilauksen tehtyä kieltäytyä vastaanottamasta tilattuja räjähteitä sovittuna toimitusaikana kuin painavasta syystä.

Räjäytystoiminnassa tarvittavien räjähteiden tarkan määrän ennakoiminen on erittäin hankalaa, eikä räjähteitä saa tilata ja toimittaa enempää kuin tarve todella on ja asiakas on velvollinen vastaanottamaan toimituksen tilauksen mukaisesti. Todellinen tarve käy käytännössä ilmi vasta juuri ennen räjäytystyötä. Louhintakohteissa, joissa räjähteitä tarvitaan, ei yleensä pystytä ennakoimaan sitäkään, milloin räjähteitä tarkalleen tarvitaan ennen kuin tarve on käsillä hyvin nopeasti. Louhintatyön teettäjät eivät siis käytännössä pysty tekemään tilauksiaan vähintään viikkoa ennen toimitusta, koska räjäytysten aika ja tarvittava räjähteen määrä ei ole silloin tiedossa. Työ on tästä syystä erittäin epäsäännöllistä ja työvuorojen alkamisajankohdan merkitseminen työvuoroluetteloon viikkoa aikaisemmin on käytännössä mahdotonta.

Muutokset ja peruutukset johtuvat seikoista, jotka ovat sekä asiakkaan että yhtiön vaikutuspiirin ulkopuolelle. Tällainen seikka on esimerkiksi se, että sääolosuhteet ovat toimituspäivänä sellaiset, ettei räjäytystä voidakaan suorittaa suunniteltuna aikana. Tällöin toimitus perutaan, koska räjähdysaineita ei voida kuljettaa asiakkaalle myöhempää käyttöä varten säilytettäväksi turvallisuussyistä, vaan säilytys tapahtuu yhtiön toimitiloissa. Tämä johtuu räjähdysaineiden säilyttämistä ja varastointia koskevasta lainsäädännöstä. Myös esim. suunnitellun räjäytysalueen geologiasta johtuvat syyt johtavat jatkuvasti ja valittajan käsityksen mukaan esim. betonikuljetuksia useammin muuttuviin aikatauluihin. Räjähdysaineet ovat hyvin olosuhdeherkkä tuote, mistä syystä se itsessään aiheuttaa työn epäsäännöllisyyttä. Myös kolmannen osapuolesta aiheutuvat painavat syyt kuten esimerkiksi räjäytyskielto tai räjäytyksen aikataulumuutos, äkilliset viranomaistoimet työkohteessa ja muut painavat syyt aiheuttavat muutoksia aikatauluihin ja peruuntumisia toimituksiin.

Kuljetettavien tuotteiden yleisvaarallisuudesta johtuen niitä ei voi verrata esimerkiksi betoniin. Turvallisuuden varmistaminen on työn epäsäännöllisyyden keskeinen syy. Turvallisuusmääräysten ehdotonta noudattamista ja työntekijöiden sekä yleisen turvallisuuden varmistamista ei voida pitää liiketoiminnallisena ratkaisuna, vaan tuotteen laadusta johtuvana ehdottomana edellytyksenä.

Kemiitin ja muiden räjähdysaineiden kuljettamisessa työaikojen porrastaminen ei ratkaise epäsäännöllisyyden aiheuttamia vaikeuksia työvuoroluettelon laatimisessa. Ensinnäkin toimipisteissä, joita valitus koskee, on kuljettajia vain 1-3. Jos pelkästään tästä syystä työaikojen porrastus on epäkäytännöllinen ja mahdoton ratkaisu. Porrastaminen olisi mahdollista vain lisäämällä kuljettajien määrä vähintään neljään henkilöön toimipaikkaa kohden, mikä on kohtuuton vaatimus ottaen huomioon sen aiheuttamat lisäkustannukset. Jos työvuoron alkamisajankohta merkitään liian aikaiseksi, siitä aiheutuu tarpeetonta räjähdysaineiden liikennekuormitusta, kun pakollisia lepoaikoja noudattaen kuljettajat joutuvat lepäämään räjähdelasti ajoneuvossa. Tämä ei ole työn eikä yleisen turvallisuuden kannalta toivottava ratkaisu, eikä edistä yhtiön päämäärää minimoida räjähteiden säilytysaikoja autoissa yleisen turvallisuuden parantamiseksi.

Työneuvosto viittaa myös mahdollisuuteen soveltaa työaikalain 35 §:n 2 momentin mukaista oikeutta muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää sellaisia ennalta arvaamattomia seikkoja, joita työnantaja ei ole voinut ottaa huomioon laatiessaan työvuoroluetteloa ja jotka edellyttävät nopeita muutoksia työtuntijärjestelmään. Kemiitti- ja kappaletavarakuljettajien työn epäsäännöllisyyden vuoksi yhtiössä on käsillä tällaisia tilanteita useita kertoja viikossa.

Ei ole työntekijöiden etu, jos työvuoroluetteloa muutetaan useita kertoja viikossa tai edes viikoittain. Työntekijöiden suojelun näkökulmasta parempana on pidettävä tilannetta, jossa työntekijät tietävät, mitkä viikonpäivistä ovat työpäiviä ja mille päiville sijoittuu viikoittainen vapaa-aika toisin sanoen valittajan tavoittelema tilanne, jossa työvuoroluettelon laatimisesta on myönnetty vapautus muilta paitsi viikoittaisen vapaa-ajan ajankohtaa koskevilla osin.

Työntekijän ajankäytön suunnittelu tai vapaa-ajan erottaminen työajasta ei vaikeudu kohtuuttomasti, vaikka täydellinen vapautus työvuoroluettelon laatimisesta myönnetään, tai jos se myönnetään siten, että viikoittainen vapaa-aika on kuitenkin merkittävä. Päinvastoin, jos työvuoron alkamisajankohtaa ei tarvitse ilmoittaa vähintään viikkoa ennen työvuoroa, vältytään liian aikaisin alkavilta työvuoroilta. Työpäivät voivat muutenkin olla pitkiä, koska toimitusetäisyydet saattavat olla huomattavia, jopa yli 900 kilometriä. Jos työvuoro alkaa liian aikaisin, työvuoro muodostuu pidemmäksi kuin on tarpeen, mikä hankaloittaa työntekijän vapaa-ajan viettoa kaventamalla sen määrää tarpeettomasti. Vapautuksella työvuoron alkamisajankohdan ilmoittamisesta pyritään muun muassa suojelemaan työntekijöitä ylipitkiltä työpäiviltä. Myös työvuorojen epäsäännöllinen ja ennalta arvaamaton pituus johtavat osaltaan siihen, että seuraavan työvuoron alkamisajankohtaa joudutaan muuttamaan usein. Tämä johtuu lain ja työehtosopimuksen mukaisen vuorokautisen lepoajan antamisvelvollisuudesta. Jos työvuorojen alkamisajankohdat joudutaan ilmoittamaan viikkoa ennen niiden ajankohtaa, alkamisajankohtaa joudutaan muuttamaan lepoaikoihin liittyvästä syystä usein.

Asiaa on arvioitava myös viranomaisen ratkaisutoiminnan yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden kannalta. Yhtiö on toimittanut viranomaiselle viisi samasanaista hakemusta, joista kolmessa vapautus on myönnetty myös työvuoron alkamisajankohdan osalta. Sen lisäksi, että epäjohdonmukainen ratkaisukäytäntö heikentää viranomaistoiminnan luotettavuutta, se on johtanut tilanteeseen, jossa valittaja joutuu eri puolilla Suomea kohtelemaan työntekijään eri tavoin työajan ilmoittamisessa.

Lausunnot

Työneuvosto on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa todennut, että Oy Forcit Ab ei ole esittänyt sellaisia täsmällisiä selvityksiä, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että työvuoroluettelon laatiminen olisi työaikalain (605/1996) 36 §:n 1 momentissa säädetyin tavoin erittäin vaikeaa niin, että siihen ei voitaisi merkitä työn alkamisajankohtaa.

Työneuvostolla ei näin ollen ole muutettavaa tai lisättävää päätökseensä tai sen perusteluihin.

Oy Forcit Ab on työneuvoston lausunnon johdosta todennut, että yhtiö ei voi vaikuttaa työn epäsäännöllisyyteen.

Yhtiö katsoo osoittaneensa, että työ on erittäin epäsäännöllistä ja työvuorojen alkamisajankohdan merkitseminen työvuoroluetteloon viikkoa aikaisemmin on käytännössä mahdotonta.

Perustelut

Työtuomioistuin on tutkinut valituksen eikä asiassa ole ilmennyt aihetta työneuvoston ratkaisun muuttamiseen.

Valituksessa ei ole esitetty riittävän yksityiskohtaista ja konkreettista selvitystä siitä, millä perusteilla työvuoroluettelon laatiminen valituksessa tarkoitetuissa töissä olisi työaikalain 36 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin erittäin vaikeaa siten, ettei työvuoroluetteloon voitaisi merkitä työn alkamisajankohtaa. Valituksessa ei ole esimerkiksi tietyn ajanjakson kattavaa kuvausta määrällisine tietoineen siitä, miten usein toimitusajankohtien muutoksia on tapahtunut, kuinka pitkälle toimitukset ovat siirtyneet, miten erilaiset muutokset ovat vaikuttaneet kuljettajien työaikoihin, kuinka paljon ylitöitä on jouduttu tekemään työn epäsäännöllisyydestä johtuen ja niin edelleen.

Valituksessa vaadittu vapautus merkitsisi toisaalta hyvin pitkälle ulottuvaa työhön sidonnaisuutta ja ajankäytön suunnitteluun kohdistuvaa rajoitusta asianomaisille työntekijöille. Tätä sidonnaisuutta ei sanottavasti lieventäisi se, että työvuoroluetteloon merkittäisiin pelkästään viikoittainen vapaa-aika, kuten valituksessa on toissijaisesti vaadittu.

Valituksessa viitatut hallinnon yleiset periaatteet eivät merkitse sitä, että työneuvosto tai työtuomioistuin olisivat muutoksenhakuasteina sidottuja joidenkin muiden aluehallintovirastojen yhtiölle myöntämiin poikkeuslupapäätöksiin. Lupahakemukset ratkaistaan tapauskohtaisesti, ja mikäli asiat ovat samanlaisia, käytännön yhdenmukaisuuteen voidaan päästä muutoksenhakuasteen ratkaisuista saatavalla ohjauksella.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, ettei valituksen hyväksymiselle ole työsuojelullisia edellytyksiä eikä muita työaikalaissa tarkoitettuja perusteita.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Ruikka, Suviranta, Sutela ja Lehto jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Päätös on yksimielinen.