2.11.2012

Vaatimukset

Tehy ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n rikkoneen sairaankuljettajia koskevaa työehtosopimusta laatimalla työvuoroluettelot työsopimuksissa sovitun säännöllisen työajan alittavilla työvuoroilla sekä täyttämällä säännöllisen työajan vajaatunnit varallaoloaikana muodostuneella työajalla ja lisäksi teettämällä työaikasuunnitelmasta johtuvaa vajausta takaisin työehtosopimuksen vastaisesti ja

• mikäli työtuomioistuin vahvistaa Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n rikkoneen työehtosopimusta edellä esitetyn vaatimuksen mukaisesti Tehy ry vaatii vahvistamaan, että sairaankuljettajia koskevan työehtosopimuksen 7 § ja erityisesti sen sisältämä määräys "Mikäli työaikasuunnitelma jää vajaaksi, vajausta ei teetetä takaisin." tarkoittaa, että työehtosopimuksen mukaista täyttä työaikaa tekeville muodostuu vajaaksi suunniteltua työvuoroluetteloa käytettäessä varallaolon aikana kertyneistä aktiivityötunneista ylityönä korvattavaa työaikaa, ja

• tuomitsee Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon sekä

• tuomitsee Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Tehy ry on lisäksi vaatinut Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n ja Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n velvoittamista korvaamaan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut 7.329,25 eurolla korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Työvuoroluettelon laatiminen vajaana täyteen säännölliseen työaikaan nähden

Med Group Ensihoitopalvelu Oy rikkoo työehtosopimuksen 7 §:ssä määrättyä työvuoroluettelon laatimista koskevaa velvoitettaan menetellessään siten, että työvuoroluetteloon merkityt työvuorot eivät vastaa työntekijöiden työsopimuksissa sovittua täyttä säännöllistä työaikaa. Säännölliseen työaikaan nähden vajaana laadittu työvuoroluettelo ja menettelytapa, jossa työaikasuunnittelussa tarkoituksellisesti muodostettua vajausta täytetään varallaoloaikana tulevilla keikoilla, ei vastaa sisällöltään työehtosopimuksessa laadittavaksi määrättyä työvuoroluetteloa. Yhtiö on näin ollen laiminlyönyt työehtosopimuksessa määrätyn työvuoroluettelon ja työaikasuunnitelman laatimisen.

Työehtosopimuksen 7 §:ssä sopijaosapuolet ovat sopineet työvuoroluettelon laatimisvelvoitteesta siten, että työvuoroluetteloon merkitään työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa vastaavat työvuorot vähintään kolmeksi viikoksi etukäteen. Työvuoroluettelo on annettava työntekijälle tiedoksi vähintään viikkoa ennen työvuoroluettelon alkua. Yhtä jaksoa pidemmälle tasoittumisjaksolle on etukäteen laadittava myös työaikasuunnitelma, josta ilmenee kunkin (kolmen viikon pituisen) jakson työaika. Jaksotyössä säännöllinen työaika on työehtosopimuksen 5 §:n mukaan kolmen viikon jaksossa 114 ¾ tuntia.

Työehtosopimuksen mukaan työvuoroluettelon laatimisvelvoite on ehdoton, se on tehtävä yksityiskohdiltaan tarkaksi ja säännöllistä työaikaa vastaavaksi, annettava työntekijälle etukäteen vähintään viikkoa ennen työvuoroluettelon alkua tiedoksi eikä työvuoroluettelon laatimisvelvoitteesta voi saada vapautusta. Työvuoroluettelon muutokset eivät ole mahdollisia ilman eri sopimista työntekijän kanssa. Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n noudattama käytäntö työaikasuunnittelussa rikkoo myös työehtosopimuksen 7 § neljännen kappaleen sisältämää määräystä, jonka mukaan työntekijän työpäivä tai työvuoro on yhtäjaksoinen lepotauosta aiheutuvin poikkeuksin, ellei työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita.

Vajaatuntien tarkoituksellinen käyttäminen työaikasuunnittelun osana ei vastaa myöskään työvuoroluettelon tarkoitusta antaa yksityiskohtainen tieto työntekijän työ- ja lepoajoista. Työntekijälle on tärkeää saada tieto työvuoroluettelosta ilmenevistä työajoistaan riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta hän kykenisi suunnittelemaan ajankäyttöään. Lisäksi menettelytapa johtaa käytännössä myös työaikalain 5 §:ssä tarkoitettuun kohtuutonta haittaa työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheuttavaan työhönsidonnaisuuteen.

Vajaatuntien takaisin teettäminen ja tosiasiallinen ylityön muodostuminen

Työehtosopimuksen 7 § :n viimeisessä kappaleessa on sovittu siitä, että mikäli työaikasuunnitelma jää vajaaksi, vajausta ei teetetä takaisin. Med Group Ensihoitopalvelu Oy:llä ei ole työehtosopimuksen mainitun määräyksen nojalla oikeutta täyttää vajaatunteja varallaoloaikana muodostuneilla aktiivitunneilla. Varallaoloaikana muodostuneet aktiivitunnit on tullut ja tulee käsitellä luonteeltaan ylityönä, sillä työaikasuunnitelmassa aikaansaatu vajaus ei oikeuta työnantajaa teettämään vajausta takaisin.

Täydentämällä vajaaksi suunniteltuja työvuoroja varallaolon aikana muodostuneilla aktiivityötunneilla yhtiö kiertää työehtosopimuksen 9 § 2. ja 3. kohdissa ylityön muodostumisesta ja korvaamisesta sovittuja määräyksiä. Työehtosopimuksen mukaan ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään 5 §:n säännöllisen työajan lisäksi.

Med Group Ensihoitopalvelu Oy on näin ollen rikkonut työehtosopimusta myös siten, että se on omasta työaikasuunnittelustaan johtuvan vajauksen synnyttämisestä huolimatta teettänyt vajausta takaisin työehtosopimuksen nimenomaisen määräyksen vastaisesti. Yhtiö pyrkii välttymään ylityökorvausten maksamiselta laatimalla työvuoroluettelot säännölliseen työaikaan nähden vajaiksi ja teettämällä suunnittelemaansa vajausta takaisin työehtosopimuksen vastaisesti.

Erimielisyysneuvottelut

Asiassa on käyty Sairaankuljettajia koskevan työehtosopimuksen 26 §:ssä tarkoitetut paikallistason erimielisyysneuvottelut 24.2.2011 ja 24.3.2011 sekä sopijajärjestöjen erimielisyysneuvottelu 4.5.2011. Neuvotteluissa ei päästy yhteisymmärrykseen työehtosopimuksen oikeasta tulkinnasta.

Hyvityssakko

Hyvityssakon tulee olla määrällisesti tuntuva, sillä kyse on sisällöltään selvän ja yksiselitteisen työehtosopimusmääräyksen rikkomisesta. Työnantajan osalta kyse on tietoisesta toiminnasta, jolla on pyritty välttämään työehtosopimuksen nimenomaisen määräyksen soveltamista sekä ylityökorvausten suoritusvelvollisuutta. Työnantajaliitto ei ole puuttunut työnantajan menettelyyn ja on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Sairaankuljetusliitto ry ja Med Group Ensihoitopalvelu oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Suomen Sairaankuljetusliitto ry ja Med Group Ensihoitopalvelu Oy ovat vaatineet Tehy ry:n velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut 6.746,80 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimuksen määräykset

Työehtosopimuksessa on kanteessa esitetyn sisältöiset työaikaa koskevat 5 §:n ja edelle jäljennetyt työvuoroluetteloa ja työaikasuunnitelmaa koskevat 7 §:n määräykset. Varallaolosta on sovittu työehtosopimuksen 11 §:ssä siten, että varallaolon osalta noudatetaan työaikalain säännöksiä, ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu. Varallaolossa on sovittu pääsäännöksi, että jos työnantajan ja työntekijän kesken on sovittu varallaolosta, järjestetään vapaamuotoinen varallaolo pääsääntöisesti siten, että työntekijä voi valita liikkumisalueensa niin, että hänet voidaan kutsua työhön puhelimen tai muun vastaavan välineen välityksellä työnantajan edellyttämässä ajassa. Työntekijä on tällöin velvollinen pitämään mukanaan ja käytössä mukana kannettavan laitteen.

Vaatimukset

Toisin kuin kanteessa on esitetty, asiassa ei ole kysymys työehtosopimuksen 7 §:ssä tarkoitetun työvuoroluettelon ja työaikasuunnitelman tulkinnasta. Asiassa on kysymys työehtosopimuksen 11 §:ssä tarkoitetusta varallaolosta.

Kannevaatimuksen toisen kohdan mukaan työehtosopimuksen mukaista täyttä työaikaa tekeville muodostuu vajaaksi suunniteltua työvuoroluetteloa käytettäessä varallaolon aikana kertyneistä aktiivityötunneista ylityönä korvattavaa työaikaa. Vaatimus tarkoittaisi sitä, että jos 114,75 tuntia sisältävässä 3 viikon jaksossa on aktiivityöaikaa 84,75 tuntia ja varallaoloa 30 tuntia, joista aktiivityöajaksi muuttuu 20 tuntia, työntekijälle tulee maksaa täyden 3 viikon palkan lisäksi 20 tunnilta ylityökorvaus. Tulkintaa on perusteltu työehtosopimuksen 7 §:n määräyksellä, jonka mukaan mikäli työaikasuunnitelma jää vajaaksi, vajausta ei teetetä takaisin.

Kanteessa esitetyssä tulkinnassa on sekoitettu varallaolo, työvuoroluettelo ja työaikasuunnitelma. Kannevaatimuksen toinen kohta ei perustu sopimusosapuolten tarkoitukseen eikä myöskään työehtosopimuksen sanamuotoon, eikä se olisi miltään osin kohtuullinen. Tulkinta ei myöskään ole tasa-arvoinen työntekijöiden kesken, jos osa saa lisäbonuksena 20 tunnista ylityökorvauksen ja osa ei.

Kanteessa esitetty näkemys muuttaisi koko varallaolojärjestelmän luonnetta ja toimintatapaa vakiintuneesta käytännöstä. Varallaolo tarkoittaa nimenomaisesti varallaoloa, josta on sovittu työehtosopimuksen 11 §:ssä ja säädetty työaikalaissa. Varallaolo ei työehtosopimuksen mukaan ole koskaan työaikaa. Varallaolosta maksetaan työehtosopimuksen mukaan siitä nimenomaisesti sovittu varallaolokorvaus, ei työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai palkkaa sekä ylityökorvausta kuten Tehy ry nyt esittää.

Kantajan vaatimuksen varsinainen tarkoitus on tehdä työehtosopimuksen 11 §:n 2 kohta merkityksettömäksi. Mainitussa kohdassa todetaan, että jos työntekijä on työnantajan määräyksestä työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä työnantajan osoittamassa päivystystilassa työvalmiudessa, ei sitä katsota varallaoloksi, vaan tämä aika luetaan kokonaisuudessaan työajaksi. Vaatimuksen mukaan tästä määräyksestä riippumatta kaikki jakson perustunnit katsottaisiin varsinaiseksi työajaksi.

Lisäksi vaatimuksen tarkoitus on mitätöidä työehtosopimuksen vapaamuotoista varallaoloa koskevan 11 §:n 5 kohdan noudattaminen. Vaatimuksen mukaan tällainenkaan varallaolo ei olisi varallaoloa vaan työaikaa tai jopa ylityötä, jos työaikana joutuisi tekemään vielä työtä. Tulkinta ei ole oikea.

Työehtosopimusta on vastoin haastehakemuksessa esitettyä vakiintuneesti tulkittu siten, että työvuorolistaan voidaan merkitä varsinaista työaikaa alle 114,75 tuntia 3 viikon jaksolle ja muu osa varallaoloksi, mutta kun varallaolo muuttuu tehtäväksi, varallaolo päättyy ja siitä tulee aktiivityöaikaa, jolta ajalta varallaolokorvausta ei makseta. Tällöin aktiivityöajaksi muuttunut varallaolo sisältyy aktiiviajan osalta 114,75 tunnin jaksotyöaikaan.

Yhtiöön kohdistetut vaatimukset

Med Group Ensihoitopalvelu Oy kiistää kannevaatimusten kolme ensimmäistä kohtaa, koska se on toiminut edellä mainituilla perusteilla asiassa täysin oikein ja vakiintuneen tulkinnan mukaisesti.

Mikäli työvuorot suunniteltaisiin täydeksi, kuten Tehy ry nyt vaatii, se merkitsisi aina ylityötä varallaoloajasta, joka muuttuu aktiivityöajaksi. Lähtökohtana ei voida pitää työvuoroluetteloa, josta tiedetään jo sitä laadittaessa, että se ei tule pitämään paikkaansa. Lisäksi yhtiön työntekijät ovat pääsääntöisesti kuukausipalkkaisia. Vaikka tunnit jäisivätkin vajaiksi, jos varallaolo ei muutu riittävässä määrin ja ennakoidusti aktiivityöajaksi, heille maksetaan kuitenkin täysi kuukausipalkka. Työntekijä ei siis menetä tässä menettelyssä mitään. Vastaava menettely pätee muihinkin alan yrityksiin ja se on osa työehtosopimuksen vallitsevaa tulkintaa, mitä Tehy nyt pyrkii oikeusteitse muuttamaan, koska se ei ole siinä neuvotteluteitse onnistunut.

Työnantajaliittoon kohdistettu hyvityssakkovaatimus

Tulkinta, jonka mukaan 114,75 tunnin jaksoon voidaan sisällyttää varallaoloa ja hälytystehtävän sattuessa varallaolo muuttuu aktiivityöajaksi, on alalla vakiintunut ja näin on käytännössä menetelty. Suomen Sairaankuljetusliitto ry:llä ei ole ollut mitään syytä puuttua tulkintaan, joka on vakiintunut ja vastaa työehtosopimusneuvotteluissa sovittua tarkoitusta.

Perustelut

Esitetty näyttö

Tehy ry:n edunvalvontajohtaja A on ollut järjestön palveluksessa vuodesta 2003 alkaen. A on osallistunut niihin neuvotteluihin, joissa sovittiin ajaksi 2005-2007 tehdystä sairaankuljettajia koskevasta työehtosopimuksesta. Työehtosopimuksessa on jo ainakin vuosina 1993-1994 ollut vastaavansisältöiset työvuoroluetteloa ja työaikasuunnitelmaa koskevat määräykset kuin nykyisessä työehtosopimuksessa. Määräysten sanamuotoa on sittemmin selkiytetty, mutta asiallisia muutoksia niihin ei ole tehty. Vuoden 2006 keväällä Tehy ry:n taholta tuotiin työehtosopimusneuvotteluissa esille ongelmat, joita liittyi työvuoroluettelon vajaasuunnitteluun ja varallaolotuntien muuttamiseen aktiivitunneiksi vajaaksi jääneen työvuoroluettelon täyttämiseksi. Tätä aikaisemmissa työehtosopimusneuvotteluissa esillä olivat olleet varallaoloasiat, mutta eivät työvuoroluetteloon liittyvät kysymykset. Jo vuonna 2006 työnantajapuoli teki esityksen, jonka mukaan vajaatäyttö olisi mahdollista siten, että säännöllisen työajan työtuntien määrä voitaisiin alittaa kohtuullisella määrällä.

Tehy ry ei ole missään vaiheessa hyväksynyt työnantajapuolen muutosesityksiä, vaan sen lähtökohtana on ollut, että työvuoroluettelot tulee tehdä käyttäen täyttä työaikaa. Tehy ry on puuttunut tapauksiin, joissa sen tietoon on tullut työvuorolistojen suunnittelu käyttäen vajaata työaikaa.

Lakimies C on tullut Tehy ry:n palvelukseen vuonna 2005. Vuoden 2006 keväällä hän osallistui sairaankuljettajia koskevasta työehtosopimuksesta käytäviin neuvotteluihin 2. neuvottelijana ja seuraavasta vuodesta alkaen 1. neuvottelijana. Vuodesta 2006 alkaen työehtosopimusneuvotteluissa on aika-ajoin keskusteltu työvuoroluettelon laatimisesta. Mainittuna vuonna työnantajapuoli ensimmäistä kertaa esitti, että työvuoroluettelon täyttäminen vajaalla työajalla olisi mahdollista. Tehy ry:n mukaan tämä ei ollut työehtosopimuksen mukaan mahdollista.

Vuonna 2007 Tehy ry teki työnantajapuolelle varallaolomääräyksien selkeyttämiseen liittyvän kirjallisen esityksen, jossa työvuoroluettelon vajaatäyttö hyväksyttiin siten, että mikäli työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan suunnittelu työtuntijärjestelmään ei ole perustellusta syystä mahdollista, suunniteltava työaika saa alittaa työehtosopimuksen mukaisen täyden työajan 10 prosentilla ja vajaaksi jäävät työtunnit voidaan täyttää varallaolon perusteella tehtävästä työstä. Esitykseen sisältyi myös ehdotus varallaolokorvauksen määrän korottamisesta. Työnantajapuoli piti 10 prosentin vajaatäyttömahdollisuutta liian pienenä. Työnantajapuoli teki sittemmin oman ehdotuksensa, jossa esitettiin, että mikäli työntekijän sovitun säännöllisen työajan suunnittelu työtuntijärjestelmään ei ole mahdollista, suunniteltava työaika saa perustellusta syystä alittaa sovitun työajan kohtuullisessa määrin. Ehdotukseen sisältyi myös maininta varallaolokorvauksen korottamisesta kahdella prosentilla. Koska Tehy ry ei hyväksynyt työnantajapuolen muutosesitetystä, määräys jäi ennalleen.

C:n mukaan työehtosopimusneuvotteluissa esiin tulleiden seikkojen perusteella työnantajapuolen on täytynyt ymmärtää, että työvuoroluettelon vajaatäyttö ei ole työehtosopimuksen sanamuodon mukaista. Jos Tehy ry:n tietoon on tullut, että työvuoroluetteloita on käytännössä täytetty vajaalla työajalla, Tehy ry on antanut ohjeet, joiden mukaan tällainen menettely ei ole työehtosopimuksen mukaista.

Espoon Sairaankuljetus Oy:n toimitusjohtajana toimiva D on Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n hallituksen jäsenenä osallistunut vuodesta 1996 lähtien sairaankuljetusalaa koskeneisiin työehtosopimusneuvotteluihin. Sairaankuljetusalalla toiminta perustuu kunnan tai vastaavan toimijan kanssa tehtyyn sopimukseen. Varallaolon käyttö työvuorosuunnittelussa riippuu siitä, edellyttääkö sopimus sairaankuljetusautolta välitöntä lähtövalmiutta. Näin on asianlaita yleensä suurissa kunnissa. Pienemmissä kunnissa, joissa sairaankuljetuksen lähtöjen määrä on suuria kuntia pienempi ja joissa ei edellytetä kaikkina vuorokaudenaikoina välitöntä lähtövalmiutta, työvuorolistoihin säännöllisestä työajasta merkitään yleensä 50 - 60 prosenttia ja vajaaksi jäänyttä työaikaa täytetään sittemmin niillä varallaoloajan tunneilla, jotka ovat muuttuneet työtunneiksi.

Varallaoloon liittyvistä asioista keskusteltiin jo vuonna 1996 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa. Tuolloin ilmeisesti keskusteltiin myös työvuorolistojen vajaatäytöstä. Edellä mainitut asiat ovat olleet esillä työehtosopimusosapuolten välisissä työryhmissä tämän jälkeen vuosittain, mutta ne on siirretty aina käsiteltäväksi seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa. Työehtosopimusneuvotteluihin liittyen sekä Suomen Sairaankuljetusliitto ry että Tehy ry ovat tehneet työvuorolistojen vajaatäyttöön liittyviä esityksiä työehtosopimusmääräysten muuttamiseksi. Määräysten sanamuotoa ei kuitenkaan ole koskaan muutettu. Tehdyillä muutosesityksillä on pyritty käytännön selkeyttämiseen mutta ei sen muuttamiseen. Tehy ry:n kanta vuoden 2007 työehtosopimusneuvotteluissa oli, että työvuoroluettelon vajaatäyttömahdollisuus voi säilyä, jos varallaolokorvauksen määrää sovitaan nostettavaksi. Neuvotteluissa puolin ja toisin tehdyt muutosesitykset eivät kuitenkaan johtaneet sopimusmääräysten muutoksiin.

E, joka on toiminut aikaisemmin Terveyspalvelualan Työnantajaliitto ry:n toimitusjohtajana, on liiton edustajana osallistunut sairaankuljetusalaa koskeneisiin työehtosopimusneuvotteluihin vuosina 2004 - 2008. Koska alan työehtosopimus oli aikanaan tehty toisen sopimuksen pohjalta, alalla oli syntynyt toimintatapoja, jotka eivät E:n näkemyksen mukaan vastanneet työehtosopimuksen sanamuotoa.

Työvuoroluettelon vajaatäyttökysymys on ollut esillä työehtosopimusneuvotteluissa, joskaan ei kovin keskeisenä asiana. Tehy ry:n ja Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n välisissä keskusteluissa tuli esille se, että käytännössä työaikaa ei suunniteltu työvuoluetteloihin säännöllisen työajan pohjalta. E ymmärsi, että tämä oli työehtosopimuksen vakiintunut tulkinta, mikä ei hänen näkemyksensä mukaan ollut kuitenkaan aivan työehtosopimuksen sanamuodon mukainen. Koska asia ei ollut E:n edustaman työnantajaliiton kannalta merkityksellinen, liiton taholta ei pyritty vaikuttamaan määräyksen tulkintaan. Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n vuonna 2007 tekemän työehtosopimuksen muutosesityksen, jossa esitettiin, että suunniteltava työaika saa perustellusta syystä alittaa sovitun työajan ja puuttuvat työtunnit voidaan täyttää varallaolosta tai varallaolo perusteella tehtävästä työstä, E oli ymmärtänyt tehdyksi työehtosopimuksen selkeyttämistarkoituksessa, koska voimassa olleen työehtosopimuksen sanamuoto ei vastannut käytäntöä.

Kysymyksessä olevaan pykälään sisältyvän määräyksen, jossa todetaan, että mikäli työaika jää vajaaksi, vajausta ei teetetä takaisin, E on ymmärtänyt siten, jos työntekijän kanssa on sovittu kokoaikaisesta työskentelystä ja työaika jää kuitenkin vajaaksi, tulee työntekijälle maksaa täysi palkka eikä työajan vajausta teetetä takaisin.

Arviointi ja johtopäätökset

Työvuoroluettelon laatiminen

Työehtosopimuksen työvuoroluetteloa ja työaikasuunnitelmaa koskevassa 7 §:ssä on sovittu, että työsopimuksessa sovitun säännöllisen työajan mukaisista työvuoroista laaditaan etukäteen vähintään kolmen viikon ajalle työvuoroluettelo, joka on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen työvuoroluettelon alkua. Työvuoroluetteloa ja työaikasuunnitelmaa koskevat määräykset ovat sisältyneet ainakin vuodesta 1993 alkaen työehtosopimukseen vastaavansisältöisinä kuin nykyisin. Määräyksen sanamuotoja on selkeytetty, mutta asiallisia muutoksia määräykseen ei ole tehty.

Työehtosopimuksen 7 § :n määräys lähtee sanamuotonsa mukaan siitä, että työvuoroluetteloon työvuorot tulee merkitä työntekijän työsopimuksessa sovitun työajan mukaisesti, joten työvuoroja ei voida merkitä käyttäen työaikaa, joka alittaa sovitun työajan.

Tehy ry on työehtosopimukseen osallisten työnantajaliittojen edustajille 26.4.2006 lähettämässään viestissä ilmoittanut, että varallaolotuntien muuntaminen aktiivitunneiksi vajaaksi jääneen työvuorolistan täyttämiseksi ei ole Tehy ry:n kannan eikä myöskään työehtosopimuksen mukaan mahdollista, vaikka tällaista käytäntöä on ilmeisesti ollut joillakin työpaikoilla. Sekä Tehy ry että Suomen Sairaankuljetusliitto ry ovat sittemmin käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa tehneet omat työehtosopimuksen muutosesityksensä, joiden mukaan mahdollista olisi ollut työtuntijärjestelmän laatiminen siten, että työaika saa alittaa työehtosopimuksen tai sovitun työajan siten kuin esityksissä on todettu ja puutuvat työtunnit voidaan täyttää varallaolon perusteella tehtävästä työstä tai varallaolosta. Esityksiin on sisältynyt myös ehdotuksia varallaolon korvaamista koskevan määräyksen muuttamisesta. Ehdotukset ovat kuitenkin tulleet vastapuolen taholta torjutuiksi ja määräykset ovat säilyneet työehtosopimuksessa muuttumattomina.

Neuvotteluista esitetty selvitys ei osoita, että Tehy ry olisi hyväksynyt Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n kannan, jonka mukaan työvuoroluetteloon voidaan merkitä säännöllisen työajan alittavat työtunnit ja täyttää vajaaksi jäänyt työaika varallaoloajan työtunneilla.

Työnantajapuolelta esitetyn selvityksen mukaan käytäntö työvuoroluettelon täyttämisten kohdalla ainakin pienemmillä paikkakunnilla toimivissa sairaankuljetusyrityksissä on ollut työnantajapuolen esittämän tulkinnan mukainen. A:n ja C:n kertoman mukaan Tehy ry ei ole kuitenkaan hyväksynyt tämän mukaista menettelyä, vaan se on puuttunut ohjeillaan tietoonsa tulleisiin tapauksiin, joissa työvuoroluetteloita on täytetty säännöllisen työajan alittavilla tunneilla.

Kun Tehy ry ei ole hyväksynyt työnantajapuolen tulkinnan mukaista työvuoroluettelon laatimiskäytäntöä, ei se seikka, että määräyksiä on käytännössä sovellettu joissakin tapauksissa työnantajapuolen tulkinnan mukaisesti, vaikuta asian ratkaisuun. Esitetty soveltamiskäytäntö ei siten anna aihetta tulkita sopimusmääräystä sen sanamuodon vastaisesti.

Työehtosopimuksen 7 §:ssä on sovittu myös siitä, että työntekijän työpäivä tai työvuoro on yhtäjaksoinen lepotauosta aiheutuvin poikkeuksin, ellei työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita. Menettely, jossa säännöllisen työajan alittavan työvuoroluettelon vajaiksi jääneitä työpäiviä ja työvuoroja sittemmin täydennetään varallaoloajan työtunneiksi muuttuneilla tunneilla, ei myöskään täytä vaatimusta siitä, että työpäivän tai työvuoron tulee olla yhtäjaksoinen. Työehtosopimuksen mukaan työvuorojen muuttaminen edellyttää lisäksi sopimista työntekijän kanssa.

Med Group Ensihoitopalvelu Oy on siten rikkonut sairaankuljettajia koskevaa työehtosopimusta laatimalla työvuoroluettelot työsopimuksissa sovitun säännöllisen työajan alittavilla työvuoroilla ja täyttämällä säännöllisen työajan vajaatunnit varallaoloaikana muodostuneella työajalla.

Työaikasuunnitelman vajauksen takaisin teettäminen ja ylityön muodostuminen

Työehtosopimuksen 7 §:n viimeisessä kappaleessa on määräys, jossa on todettu, että mikäli työaikasuunnitelma jää vajaaksi, vajausta ei teetetä takaisin. Selvitystä ei ole esitetty siitä, milloin määräys on otettu työehtosopimukseen ja mitä määräyksellä on tuolloin mahdollisesti tarkoitettu.

Tehy ry on kanteessa katsonut Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n menetelleen edellä mainitun määräyksen vastaisesti, kun se on täydentänyt vajaaksi suunniteltuja työvuoroja varallaolon aikana muodostuneilla työtunneilla. Tehy ry:n mukaan varallaoloaikana muodostuneet aktiivityötunnit tulisi tästä syystä katsoa ylityötunneiksi.

Työehtosopimuksen 9 §:n 2 kohdan mukaan ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka tehdään työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen säännöllisen työajan lisäksi. Varallaoloaikana muodostuneet aktiivityötunnit voidaan siten katsoa ylityötunneiksi vain siltä osin, kuin tunnit ylittävät työehtosopimuksen mukaisen tehdyn säännöllisen työajan. Työehtosopimuksen määräyksistä ei ole saatavissa tukea sellaiselle tulkinnalle, että varallaolon aikana tehdyt aktiivityötunnit tulisi ilman muuta katsoa ylityötunneiksi, joskin ne voivat tilanteesta riippuen muodostua työehtosopimuksen 9 §:ssä tarkoitetuksi lisä- tai ylityöksi. Työehtosopimuksen 7 §:n viimeisen kappaleen määräykselle ei siten voida antaa sellaista sisältöä kuin kanteessa on vaadittu. Näin ollen kanteessa esitetyt työaikasuunnitelmasta johtuvan vajauksen takaisin teettämistä ja ylityön muodostumista koskevat vahvistusvaatimukset on hylättävä.

Työehtosopimuksen rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Med Group Ensihoitopalvelu Oy on menetellyt työvuoroluetteloiden laatimisessa kanteessa kerrotuin tavoin jo pidemmän aikaa. Yhtiön käsityksen mukaan sen menettely on ollut alan vakiintuneen käytännön mukainen. Kun myös Suomen Sairaankuljetusliitto ry on katsonut menettelyn työehtosopimuksen mukaiseksi eikä myöskään Tehy ry ole aikaisemmin aktiivisesti puuttunut yhtiön pitkäaikaiseen menettelyyn, ei Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n voida katsoa menettelyllään rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Suomen Sairaankuljetusliitto ry on jo ainakin vuodesta 2006 alkaen olut tietoinen siitä, että Tehy ry:n kannan mukaan työvuoroluetteloiden vajaatäyttö nyt esillä olevin tavoin ei ole mahdollista. Kun menettely on myös työehtosopimuksen selkeän sanamuodon vastainen, olisi Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n tullut havaita tulkintansa virheellisyys ja ryhtyä toimenpiteisiin yhtiön menettelyn oikaisemiseksi. Kun näin ei ole tapahtunut, Suomen Sairaankuljetusliitto ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakon määrä

Suomen Sairaankuljetusliitto ry:lle tuomittavassa hyvityssakossa on otettu huomioon muun muassa syyllisyyden määrä ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ratkaistu pääosin Tehy ry:n hyväksi. Suomen Sairaankuljetusliitto ry ja Med Group Ensihoitopalvelu Oy ovat siten työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset korvaamaan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 7.329 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Med Group Ensihoitopalvelu Oy on rikkonut sairaankuljettajia koskevaa työehtosopimusta laatimalla työvuoroluettelot työsopimuksissa sovitun säännöllisen työajan alittavilla työvuoroilla sekä täyttämällä säännöllisen työajan vajaatunnit varallaoloaikana muodostuneella työajalla.

Esitetyt vahvistusvaatimukset hylätään muilta osin.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n maksamaan Tehy ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2.500 euroa.

Med Group Ensihoitopalvelu Oy:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Suomen Sairaankuljetusliitto ry ja Med Group Ensihoitopalvelu Oy velvoitetaan korvaamaan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut 7.329,25 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 § 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Sutela, Äimälä, Lehto ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.