29.12.2009

Vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut, että Oy Botnia Mill Service Ab:n tuomitaan hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Paperiliitto ry on lisäksi vaatinut Oy Botnia Mill Service Ab:n velvoittamista korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Oy Botnia Mill Service Ab on yt-neuvotteluesityksessään 19.11.2008 ilmoittanut Joutsenon alueen työvoiman vähennystarpeeksi 27 työntekijää. Neuvotteluiden aikana työnantajan puolelta esitettiin, että tehtaalle jäisi neuvottelujen päätyttyä 27 työntekijää käynnissäpitotöihin ja kunnossapitäjiä 2-4 henkeä. Kunnossapidon suunniteltu vahvuus vaihteli kahden ja neljän välillä eri neuvotteluissa. Varsin pian työnantajapuolelta annettiin kuitenkin ymmärtää, että työllistyvien määrä voisi olla suurempikin, mikäli työntekijät suostuvat ulkopuolisen työvoiman käyttöön tehtaalla kunnossapitotöissä.

Neuvottelujen kuluessa työntekijät saivatkin työnantajalta esityksen 30.12.2008, jonka mukaan tehtaalla käynnissäpitotöissä olevien työntekijöiden määrä olisi edelleen esitetyt 27 henkeä, mutta kunnossapitäjiä työllistyisi YIT:lle 10 (viimeisessä esityksessä12) henkeä, BMS:lle jäävien 2-4 kunnossapitäjän lisäksi, jos samassa yhteydessä tehtäisiin työnantajan liikkeen luovutukseksi nimittämä kunnossapitotoimintoja koskeva siirto YIT Teollisuus- ja Verkkopalvelut Oy:lle. Ehtona kymmenen henkilön työllistämiselle vaadittiin lisäksi sitä, ettei YIT Teollisuus- ja Verkkopalvelut Oy:n henkilöstöä pidettäisi ulkopuolisena työvoimana, vaan yhtiön henkilöstö voisi toimia täysin vapaasti alueella kunnossapitotehtävissä. YIT omistaa 49 % Oy Botnia Mill Service Ab:n osakekannasta.

Esityksessä työntekijöiden olisi pitänyt suostua lisäksi siihen, että liikkeen luovuttaja irtisanoisi työntekijät luovutuksensaajan puolesta ja että luovutuksen kohteena olevien työntekijöiden tulisi solmia uudet työsopimukset ennen luovutusta sekä sitoutua siirtymään uuden työehtosopimuksen piiriin heti luovutuksen tapahduttua.

Esityksessä on voimassa olevan työsopimuslain kannalta useita ongelmallisia kohtia. Näiden lisäksi sopimusluonnoksesta käy ilmi siis se seikka, että ehtona 10-12 henkilön työllistämiselle Joutsenon talousalueelle perustettavaan toisen yhtiön toimipisteeseen on ollut ulkopuolisen työvoiman käytöstä sopiminen siten, että YIT Teollisuus- ja Verkkopalvelut Oy voi toimia täysin vapaasti Oy Metsä-Botnia Ab:n Joutsenon tehdasalueella. Tältä osin on huomattava, että toimipisteen perustaminen ei ole edellyttänyt työntekijöiden kanssa tehtävää sopimusta miltään osin. Näin erityisesti siitä syystä, että pysyviä kunnossapitotöitä ei ole ollut tarkoitus siirtää tehtäväksi ulkopuolisella työvoimalla. Kun työntekijöiden edustajat eivät ole suostuneet tekemään paikallista sopimusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä, on myös YIT Teollisuus- ja Verkkopalvelut Oy:n rekrytointitarve yllättäen hävinnyt täydellisesti.

Edellä kerrotun perusteella 30.12.2008 annetun esityksen ainoana tarkoituksena on ollut painostaa työntekijöitä paikalliseen sopimukseen ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehtaalla teknologiateollisuuden työehtosopimusta välittömästi noudattaen. Painostus asiassa ilmenee nimenomaisesti ulkopuolisen työvoiman käytöstä sopimisen ja ”edelleen työllistyvien” määrän sitomisella toisiinsa, minkä vuoksi Oy Botnia Mill Service Ab:n toiminta asiassa on muodostanut kielletyn työtaistelutoimenpiteen. Työtaistelutoimenpide kohdistui työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin 1 §:n soveltamisohjeisiin, joiden mukaan ulkopuolisen työvoiman käytöstä voidaan muun muassa kunnossapidossa paikallisesti sopia.

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry, jonka lausumaan Oy Botnia Mill Service Ab on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä Paperiliitto ry:n velvoittamista korvaamaan vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Oy Botnia Mill Service Ab:ssä käynnistettiin vuonna 2007 Kannattavuus 2010 -kehitysohjelma, jonka keskeisenä sisältönä oli liiketoiminnan kehittäminen, rakennemuutoksen läpivieminen ja toiminnan tehostaminen. Kannattavuus 2010 -ohjelman toimenpiteiden tavoitteeksi asetettiin kunnossapitokustannusten alentaminen 1.000.000 eurolla. Kehitysohjelman johdosta kunnossapitotoiminta organisoitiin kahteen liiketoimintayksikköön. Käynnissäpito-yksikkö vastasi tehtaiden käytettävyydestä ja käytettävyyden kehittämisestä, käynnissäpidon tehokkuudesta, prosessien ja laitteiden kehittämisestä ja tuotantolinjakohtaisesta erikoisosaamisesta. Kunnossapitopalvelut-yksikkö vastasi resurssienkäytön kokonaistehokkuudesta, kunnossapitopalveluiden tuottamisesta ja myynnistä käynnissäpitoyksiköille ja muille asiakkaille, palvelu- ja tuotekohtaisesta erikoisosaamisesta, tuotannon tukijärjestelmien kunnossapidosta, käyttöpaikalla tehtävien kunnossapitopalvelutuotteiden kehittämisestä sekä uusista tuotteista ja verkostoitumisesta alihankkijoiden kanssa ja korjaamopalvelutuotteiden kehittämisestä. Toiminnan tehostamisessa asetettiin tavoitteiksi muun muassa ulkopuolisen työvoiman käytön vähentäminen tekemällä töitä tehokkaammin itse, huoltoseisokkien kustannusten pienentäminen, palveluiden ulosmyynnin lisääminen tehdasalueelta muille asiakkaille ja oman henkilöstön määrän vähentäminen luonnollisen poistuman kautta eläkeratkaisuilla.

Huolimatta vuoden 2007 toimenpiteistä syksyllä 2008 ilmeni, että yhtiön Joutsenon liiketoiminta-alueen tulos vuonna 2008 tulee olemaan huono ja että se tulee romahtamaan vuoden 2009 aikana ilman erityistoimenpiteitä. Keskeinen syy tälle oli se, että palvelumyynti M-realin BCTMP-tehtaalle pieneni murto-osaan aiemmasta, koska M-real irtisanoi BCTMP:n kunnossapitosopimuksen 1.10.2008 alkaen. M-real ilmoitti tilaavansa tarvittaessa erillisillä tilauksilla täydentäviä kunnossapitopalveluita.

Yhtiön vuoden 2008 tulos huonontui myös siksi, että palvelujen ulosmyynti muille asiakkaille kuin sellutehtaalle ei toteutunut suunnitellulla tavalla, vaan jäi selvästi asetetusta tavoitteesta. Tämä johtui siitä, että henkilöstö on paperiteollisuuden työehtosopimukseen vedoten kieltäytynyt siirtymästä työhön tehtaan ulkopuolelle, ja saatuja tilauksia on jouduttu perumaan. Alihankinnan määrää ei myöskään pystytty merkittävästi vähentämään.

Yhtiössä käynnistettiin 27.11.2008 työvoiman vähentämiseen tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut. Esitetyn suunnitelman mukaisesti rakennemuutoksen toteutuksen jälkeen yhtiön henkilöstömäärää vähennettäisiin niin, että yhtiön palvelukseen jäisivät vain Botnian Joutsenon sellutehtaan käynnissäpidosta eli prosessinläheisestä kunnossapidosta vastaavat henkilöt. Tarvittavat muut käynnissäpitoa täydentävät kunnossapitopalvelut hankittaisiin joustavasti YIT:ltä ja muulta alihankintaverkostolta. Harkittava henkilöstön vähentämismäärä oli 27 työntekijää ja 6 toimihenkilöä. Esityksen tavoitteena oli, että yhtiön käynnissäpidossa työskentelisi uudistuksen jälkeen 24 työntekijää, mikä on sama määrä kuin yhtiön Rauman yksikön hyvin toimivassa ja tehokkaassa yksikössä.

Koska paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan ulkopuolisen työvoiman käytöstä on sovittava paikallisen ammattiosaston kanssa, yhtiö ja ammattiosasto aloittivat yt-neuvotteluja tukevat työehtosopimuksen mukaiset ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat neuvottelut. Yhtiö harkitsi seuraavia vaihtoehtoisia ratkaisuja ulkopuolisen työvoiman käyttöön liittyen. Mikäli sopimukseen ulkopuolisen työvoiman käytöstä ei päästä, yhtiön lisätyöllistämistarpeeksi arvioitiin 2-4 työntekijää. Tässä vaihtoehdossa ei yhtiön kunnossapitopalveluja myytäisi ulkopuolisille asiakkaille, vaan henkilöstömäärä mitoitettaisiin Botnian sellutehtaan kunnossapitotarvetta vastaavaksi. Mikäli päästäisiin sopimukseen suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä, voitaisiin työllistää enemmän kunnossapitäjiä perustamalla YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy:n toimipiste tehdasalueelle. Viimeisimmässä sopimusesityksessä luvattiin työllistää 12 kunnossapidon työntekijää käynnissäpidossa tarvittavien 24 työntekijän lisäksi. Lisätyöllistämisen perusteena oli se, että YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy:n Joutsenon toimipisteen 12 työntekijän työpanoksesta valtaosa pyrittäisiin myymään tehdasalueen ulkopuolisille asiakkaille osana YIT:n muuta kunnossapidon palvelutarjontaa. Tällöin tulisi myös sovellettava työehtosopimus vaihtaa teknologiateollisuuden työehtosopimukseen, jota YIT yleisesti soveltaa henkilöstöönsä.

Yrityksen näkökulmasta teknologiateollisuuden työehtosopimus soveltuu paremmin palvelumyyntiin useisiin eri asiakkuuksiin kuin paperiteollisuuden työehtosopimus, joka on perusrakenteeltaan laadittu tehdasalueen sisäiseen käyttöön. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa tietyt kunnossapitopalveluliiketoiminnan kannalta tärkeät elementit, kuten matkustamiseen ja matka-aikaan liittyvät ehdot, on järjestetty paperiteollisuuden työehtosopimusta joustavammin.

Työntekijät ilmoittivat 28.1.2009, että sopimusta työnantajan esityksen mukaisesta ulkopuolisen työvoiman käytöstä ei synny, vaan tehdasalueella työskenteleviin työntekijöihin tulee soveltaa paperiteollisuuden työehtosopimusta. Yt-neuvottelut päättyivät 28.1.2009. Yhtiö ilmoitti 3.2.2009, että Joutsenon liiketoimintayksiköstä joudutaan irtisanomaan 21 työntekijän työsuhteet. Neuvottelujen alussa arvioitu työntekijöiden vähennystarve oli siis pienentynyt kuudella henkilöllä 27:stä 21:een ja käynnissäpidossa tarvittavien 24 henkilön lisäksi yhtiö pystyi työllistämään kuusi henkilöä.

Yhtiön liiketoiminnan järjestämisestä päättäminen kuuluu työnantajan direktio-oikeuden piiriin. Esittämällä erilaisia vaihtoehtoja yhtiön toimintojen ja ulkopuolisen työvoiman käytön järjestämiseksi yhtiö ei ole painostanut työntekijöitä hyväksymään sopimusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Sillä, että YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy ei ole palkannut yhtään yhtiön irtisanomaa henkilöä, ei ole mitään tekemistä ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimusehdotuksen kanssa. Rekrytointeja ei tehty, koska taloudellinen tilanne heikentyi edelleen, kunnossapitopalvelujen kysyntä pienentyi merkittävästi eikä yhtiö ole päässyt sopimukseen ulkopuolisen työvoiman käytöstä.

Kyseessä ei ole työehtosopimukseen kohdistuva painostustoimi, joten yhtiö ei ole rikkonut työrauhavelvollisuutta.

Perustelut

Työtaistelutoimenpide

Kanteessa on katsottu, että Oy Botnia Mill Service Ab (BMS) on syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen pyrkimällä esityksellään 30.12.2008 painostamaan työntekijöitä solmimaan paikallisen sopimuksen ulkopuolisen työvoiman käytöstä teknologiateollisuuden työehtosopimusta soveltaen. Esityksessä on painostustarkoituksessa sidottu toisiinsa ulkopuolisen työvoiman käytöstä sopiminen ja työllistyvien määrä.

Painostustarkoituksesta esitetty selvitys

Yt-neuvotteluihin 2008 osallistuneet pääluottamusmies A ja neuvotteleva luottamusmies B ovat yhdensuuntaisesti kertoneet, että Oy Botnia Mill Service Ab antoi 30.12.2008 esityksen yhtiön Joutsenon tehdasaluetta koskevaksi sopimukseksi ulkopuolisen työvoiman käytöstä ja menettelytavasta liikkeen luovutuksen yhteydessä. Esityksen mukaan työntekijöitä tulisi vähentää 27:llä työntekijöiden kokonaismäärän oltua tuolloin 51. Yt-neuvotteluja tukevissa neuvotteluissa työnantaja esitti vaihtoehtoina ensinnäkin, että tehtaalle olisi jäänyt 26-28 vakituista kunnossapitotyöntekijää. Työhuiput olisi teetetty ulkopuolisilla työntekijöillä. Toisena vaihtoehtona työnantaja esitti, että YIT olisi tullut tehdasalueelle toimijaksi. Siinäkin vaihtoehdossa Oy Botnia Mill Service Ab:n työntekijämäärä olisi jäänyt 26-28 työntekijäksi. YIT olisi voinut jälkimmäisessä vaihtoehdossa työllistää 8-12 työntekijää. YIT olisi perustanut oman toimipisteen tehdasalueelle ja myynyt palveluja muillekin metsäteollisuusyrityksille tehtaan ympäristössä. Näihin työntekijöihin olisi tullut soveltaa teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Työntekijöistä tuntui painostamiselta, että työnantaja ilmoitti näiden 8-12 työntekijän palkkaamisen ehdoksi, ettei heitä tulisi laskea ulkopuoliseksi työvoimaksi tehdasalueella. Työntekijäpuoli ilmoitti, ettei se hyväksy muun kuin paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamista tehdasalueella. Oy Botnia Mill Service Ab toteutti sen jälkeen ensiksi mainitun vaihtoehdon. YIT ei ole perustanut toimipistettä tehdasalueelle eikä töitä mainituille 8-12 työntekijälle löytynyt.

Yhtiön toimitusjohtaja C on kertonut, että yhtiössä käynnistettiin 27.11.2008 työvoiman vähentämistarpeesta yt-neuvottelut. Henkilöstön arvioitu vähentämistarve oli 6 toimihenkilöä ja 27 työntekijää. Yhtiön palvelukseen olisi jäänyt 24 työntekijää, joihin olisi sovellettu paperiteollisuuden työehtosopimusta. Muuttuvana lisäresurssina olisi tarvittu 2-4 työntekijää. Tarvittavat muut käynnissäpitoa täydentävät kunnossapitopalvelut ostettaisiin YIT:ltä ja muulta alihankintaverkostolta. Vaihtoehtoisena suunnitelmana oli, että tehdasalueelle rakennettaisiin YIT:n toimipiste, johon voisi työllistyä 8-12 henkilöä. Tätä työvoimaa oli tarkoitus käyttää Joutsenon sellutehtaan ja BCTMP-tehtaan täydentävän kunnossapidon tarpeisiin. Palveluja olisi lisäksi myyty lähiseudulle ja kauemmaksikin. Järjestelyn toteuttaminen edellytti, että toimipisteen työntekijöiden työsuhteissa sovellettaisiin teknologiateollisuuden työehtosopimusta.

C on edelleen kertonut, että paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan ulkopuolisen työvoiman käytöstä on sovittava paikallisen ammattiosaston kanssa. Tämän vuoksi yhtiö ja osasto aloittivat yt-neuvotteluja tukevat ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat neuvottelut 9.12.2008. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisvaihtoehdossa yhtiö olisi pystynyt tarjoamaan työpaikkoja useammalle henkilölle. Tämän sopimuksen piirissä työntekijöiden työllistäminen tehdasalueen ulkopuolelle olisi ollut helpompaa kuin paperiteollisuuden työehtosopimusta sovellettaessa. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan työskentely tehdasalueen ulkopuolelle edellytti työntekijän suostumusta ja käytäntö oli osoittanut, että tällaista suostumusta ei aina ollut saatavissa.

C:n mukaan työntekijät ilmoittivat 28.1.2009, että sopimusta työnantajan esityksen mukaisesta ulkopuolisen työvoiman käytöstä ei tule syntymään. Siihen ilmoitukseen yt-neuvottelut päättyivät. Todistaja ei ole neuvottelujen aikana mitenkään painostanut työntekijäpuolta. Päin vastoin tosiasiat on tuotu avoimesti esille. Neuvottelut kaatuivat siihen, ettei työntekijäpuoli ollut paikallisesti voinut tehdä työnantajan ehdottamaa sopimusta.

Arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuimelle esitetystä asiakirjaselvityksestä samoin kuin todistajien kertomasta on käynyt ilmi, että samanaikaisesti yhteistoimintaneuvottelujen kanssa on 9.12.2008 lähtien käyty yhteistoimintaneuvotteluja tukeviksi tarkoitettuja työehtosopimuksen mukaisia neuvotteluja kunnossapitotehtävien ulkoistamisesta. Näissä neuvotteluissa on haettu uusia työllistymisvaihtoehtoja. Kokouksessa 9.12.2008 yhtiön toimitusjohtaja on esittänyt yhteistoimintaneuvotteluissa esitetyn työvoiman vähentämisen vaihtoehdoksi järjestelyä, jossa muut kuin BMS:n palvelukseen jäävät henkilöt siirtyisivät Joutsenoon perustettavaan YIT:n toimipisteeseen, jossa henkilöstöön sovellettaisiin teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Kokoukseen osallistuneet Paperiliiton pääluottamusmies ja neuvotteleva luottamusmies samoin kuin Sähköalojen ammattiliitto ry:n luottamusmies olivat valmiita jatkamaan asian käsittelyä.

Asiasta on neuvoteltu seuraavan kerran 18.12.2008, jolloin sovittiin, että työnantaja tekee alustavan esityksen henkilömääristä ja siirtymisehdoista ja että asiaan palataan 30.12.2008 yt-neuvottelun yhteydessä. Tuossa kokouksessa toimitusjohtaja on suullisesti esittänyt alustavan esityksen henkilömääristä ja siirtymisehdoista. Tämä esitys on toimitettu työntekijäpuolen neuvottelijoille seuraavana päivänä 31.12.2008.

Työnantajan esityksen pohjalta asiasta on neuvoteltu edelleen 8.1.2009, 13.1.2009 ja 28.1.2009, jolloin neuvottelut päättyivät. Sitä ennen osapuolet olivat olleet keskustelemassa ulkoistamisesta Paperiliitto ry:ssä.

Esitetyn selvityksen perusteella kysymyksessä on ollut yhteistoimintaneuvotteluun liittynyt ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva neuvottelutilanne, jossa on haettu vaihtoehtoa taloudellisista ja tuotannollisista syistä tehtäville henkilöstövähennyksille. Työntekijäosapuoli on ollut valmis käymään näitä neuvotteluja siitä huolimatta, että työnantajan alunalkaen esittämä vaihtoehto sellaisenaan ei ole ollut hyväksyttävissä.

Paperiliitto ry:lle on ollut merkityksellistä, että tehdasalueella ei työskentele vakituisesti kunnossapitotehtävissä muita kuin paperiteollisuuden työehtosopimuksen piirissä olevia työntekijöitä. Tähän nähden työnantajan esitys, jonka mukaan YIT:n tehdasalueelle perustettavan toimipisteen teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevia työntekijöitä ei pidettäisi ulkopuolisena työvoimana, on ollut työnantajapuolenkin tieten työntekijöiden kannalta ongelmallinen.

Toisaalta yhteistoimintalaki edellyttää, että yhteistoimintamenettelyssä käsitellään myös mahdolliset vaihtoehdot suunnitelluille henkilöstövaikutuksia aiheuttaville yritystoiminnan muutoksille. Tässä tapauksessa työnantajan esittämää vaihtoehtoa ja sen perusteita on yhteisestä sopimuksesta käsitelty useammassa yhteydessä ja jo ennen täsmällisen esityksen tekemistä. Tähän nähden työnantajan ei ole katsottava esityksellään 30.12.2008 pyrkineen työehtosopimuslaissa kielletyllä tavalla painostamaan työntekijäpuolta hyväksymään teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltaminen tehdasalueella. Neuvottelutilanne huomioon ottaen työntekijäpuolikaan ei ole voinut perustellusti käsittää työnantajan esitystä painostustoimenpiteeksi.

Näin ollen näyttämättä on jäänyt, että Oy Botnia Mill Service Ab olisi kanteessa väitetyllä tavalla rikkonut työrauhavelvollisuutta, joten esitetty hyvityssakkovaatimus on perusteeton.

Oikeudenkäyntikulut

Paperiliitto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja Oy Botnia Mill Service Ab:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen yhteismääräksi on ilmoitettu 1.000 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Paperiliitto ry velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja Oy Botnia Mill Service Ab:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Kari, Niittylä, Ahokas ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.