TT:2009-12
- Ämnesord
- Kielilisä, Lausuntoasia, Palkanlisä, Palkka
- År för fallet
- 2009
- Meddelats
- Diarienummer
- L 11/08
Lausunnossa on katsottu työehtosopimukseen osallisten yksimielisen kannan mukaan, että hiusalan työehtosopimusta sovelletaan myös liikkeen vastaavana hoitajana toimivaan parturi-kampaajaan. Lausunnossa on ollut kysymys myös työehtosopimuksen mukaisten palkkausjärjestelmien noudattamisesta ja lisien sisällyttämisestä kiinteään kuukausipalkkaan sekä velvollisuudesta maksaa kaksikielisellä alueella kielilisää toisen kotimaisen kielen käyttämisestä.
TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 12
KUULTAVAT
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Suomen Hiusyrittäjät ry
ASIA
Vaasan käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaetuja koskevassa asiassa (parturi-kampaaja A/HairStore Oy)
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Suomen Hiusyrittäjät ry:n välisessä 1.6.2006 - 31.5.2008 voimassaolleessa hiusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
1 § Sopimuksen ulottuvuus
Tällä sopimuksella määrätään Suomen Hiusyrittäjät ry:n jäsenliikkeiden palveluksessa olevien parturien, kampaajien sekä parturi-kampaajien työ- ja palkkaehdot.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
IV PALKKAUS
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
26 § Palkanlisät
Kielilisä
Maksaminen edellyttää, että työntekijä joutuu lähes päivittäin normaalissa asiakaspalvelussa käyttämään äidinkielensä (suomi tai ruotsi) lisäksi jotain muuta kieltä. Mikäli kielitaitoa käytetään vain osan vuotta (esimerkiksi turistiaika) maksetaan kielilisä vain tältä ajalta.
Kielilisän suuruus on vähintään 5 % taulukkopalkasta/kieli.
Vastaava hoitaja
Työnantajan ja työntekijän kesken sovitaan kirjallisesti yrityskohtaisesti liikkeen vastaavalle hoitajalle maksettavasta korvauksesta ja tehtävän kestosta. Kirjalliseen sopimukseen määritellään tehtävän kuva ja laajuus, joiden perusteella sovitaan yrityskohtaisesta korvauksesta
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA
Kanne
Vaatimukset
A on vaatinut, että HairStore Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle seuraavat palkkasaatavat: peruspalkkaa 634,66 euroa, kielilisää 2.351 euroa, ilta-, lauantai- ja sunnuntaikorvausta sekä korvausta lisä- ja ylityöstä yhteensä 5.743,20 euroa, lomakorvausta 400,64 euroa ja lomapalkkaa 1.540,41 euroa, kaikki laillisine korkoineen 18.6.2007 lukien, sekä oikeudenkäyntikulujen korvausta laillisine korkoineen.
Perusteet
A on työskennellyt HairStore Oy:n palveluksessa Vaasan toimipisteessä parturi-kampaajana sekä samalla vuoropäällikön tehtävissä 3.5.2005-18.6.2007. Työsuhde oli aluksi solmittu määräaikaisena kestämään 31.12.2006 saakka, jonka jälkeen se oli jatkunut toistaiseksi voimassa olevana 18.6.2007 saakka, jolloin A itse päätti työsuhteen irtisanoutumalla.
A:n ja yhtiön välisessä työsopimuksessa on ehto, jonka mukaan työsuhteessa ei ole sovellettava työehtosopimusta. Ehto on mitätön (TSL 2:7) ja osapuolten välillä on sovellettava yleissitovaa hiusalan työehtosopimusta.
Yhtiö ei ole maksanut A:lle työehtosopimuksen mukaista korotettua palkkaa 1.6.2006 alkaen. Yhtiö ei ole myöskään maksanut A:lle työehtosopimuksen mukaista kielilisää.
Yhtiö ei ole maksanut A:lle työehtosopimuksen mukaista ilta-, lauantai- tai sunnuntaikorvausta eikä korvausta lisä- ja ylityöstä. Sen sijaan yhtiö on maksanut kuukausittaisena korvauksena 200 euroa. Menettely ei ole yleissitovan työehtosopimuksen mukainen ja A:lla on oikeus vaatimiinsa määriin.
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus on yhteensä 3.600,64 euroa, mutta vain 3.200 euroa on maksettu.
Yleissitovaa hiusalan työehtosopimusta on noudatettava myös esimiestehtävissä työskenteleviin parturi-kampaajiin. A:n tosiasiallisesta toimenkuvasta yhtiön palveluksessa yli puolet on ollut parturi-kampaajan tehtäviä. Työsopimuksen osapuolet voivat vapaasti sopia minimin ylittävästä palkasta. A:n kohdalla se onkin ollut perusteltua, koska A:lla on ollut muitakin tehtäviä kuin parturi-kampaajan tehtävät. A:n ja HairStore Oy:n välillä tehdyn kaltaisella sopimuksella ei kuitenkaan luovuta työehtosopimuksen mukaisista eduista.
Vastaus
Vastaus kannevaatimuksiin
HairStore Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä ja A:n velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
A on ollut ylempi toimihenkilö toimien vuoropäällikön ja myymälävastaavan tehtävissä. Hänen ja yhtiön välillä ei ole solmittu työsopimusta vaan toimisopimus. Suhteeseen ei ole ollut välttämätöntä soveltaa hiusalan työehtosopimusta. A:n palkkataso on ollut huomattavasti korkeampi kuin pelkästään parturi-kampaajan työssä ja sopimuspalkka kattaa kaikki kanteessa esitetyt vaatimukset.
A:n palkka on ollut kiinteä (1.800+200 =) 2.000 euroa kuukaudessa, joka on ollut mitoitettu vastaamaan A:n asemaa, toimenkuvaa ja tehtäviä. Parturi-kampaajan palkka työehtosopimuksen mukaan on ollut 1.475 euroa kuukaudessa ( I kalleusluokka, palkkaryhmä 3).
Työehtosopimukseen perustuva vaatimus kielilisästä on perusteeton. A:lle maksettu lisäkorvaus 200 euroa kuukaudessa kattaa kaikki lisät.
Vaikka katsottaisiin, että työehtosopimus tulee sovellettavaksi, A:lla ei ole oikeutta kielilisään, koska Vaasassa edellytetään molempien kotimaisten kielten osaamista ja vasta vieraista kielistä voi saada kielilisän. Joka tapauksessa on otettava huomioon, että A:n laskelmista poiketen kielilisä on viisi prosenttia taulukkopalkasta ( 5 % x 1.475 ) eli
73,75 euroa kuukaudessa.
Vaatimukset ilta- ym korvauksista kiistetään myös sillä perusteella, että lisät on otettu huomioon A:lle maksetussa kiinteämääräisessä lisässä. A on saanut mainitun lisän, vaikka hän ei olisi tehnyt ilta- ynnä muuta vastaavaa lisiin oikeuttavaa työtä.
Vaatimus lomakorvauksesta kiistetään. A on saanut työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 3.200 euroa.
Myös vaatimus lomapalkasta kiistetään. A on ollut lomalla 3.-22.7.2006 ja saanut tänä aikana sovittua kuukausipalkkaa.
KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista seikoista:
1) Onko A, joka vajaat puolet ajasta on ollut hiusalan työehtosopimuksen 26 § (TES 1.6.2006 - 31.5.2008) mukainen vastaava hoitaja ja runsaat puolet ajasta parturi-kampaaja, kuulunut hiusalan työehtosopimuksen soveltamisen piiriin?
2) Jos vastaus edelliseen kysymykseen on myöntävä,
a) onko työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä pakottava vai voidaanko sopimussuhteessa soveltaa työehtosopimuksesta poikkeavaa palkkausjärjestelmää edellyttäen, että työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja ei laskennallisesti aliteta?
b) ja voidaanko kaikki lisät sisällyttää erikseen maksettavaan kiinteään lisään, jota on maksettu peruspalkan ylittävänä eränä?
3) Jos toimitaan kaksikielisellä alueella (Vaasassa), onko hiusalan työehtosopimuksen 26 § ( TES 1.6.2006 - 31.5.2008) tulkittava niin, että toisen kotimaisen kielen käyttämisestä ei makseta kielilisää?
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:lle ja Suomen Hiusyrittäjät ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n lausunto
1) Hiusalan työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisalamääräyksen mukaan sopimuksella määrätään ” Suomen Hiusyrittäjät ry:n palveluksessa olevien parturien, kampaajien sekä parturi-kampaajien työ- ja palkkaehdot. ”
Näin ollen hiusalan työehtosopimusta luonnollisesti sovelletaan parturi-kampaajana toimivaan työntekijään.
Hiusalan työehtosopimuksen 26 §:ssä on määräys liikkeen vastaavalle hoitajalle tästä tehtävästä maksettavasta erillisestä korvauksesta. Parturi-kampaaja, joka toimii samalla liikkeen vastaavana hoitajana on perustehtävältään parturi-kampaaja, ja kuuluu näin ollen hiusalan työehtosopimuksen soveltamisen piiriin. A kuuluu siis työnkuvansa perusteella hiusalan työehtosopimuksen soveltamispiiriin.
2) Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmät ovat taulukkopalkkajärjestelmä ja provisiopalkkajärjestelmä. Tämän lisäksi työehtosopimus sisältää määräyksiä erilaisista lisistä. Palkkausjärjestelmä on minimisäännöksenä pakottava.
Työnantajan on lähtökohtaisesti noudatettava työehtosopimuksen mukaisia palkkausjärjestelmiä. Luonnollisesti työnantajalla on mahdollisuus maksaa työehtosopimuksen palkkataulukon minimipalkkaa korkeampaa henkilökohtaista palkkaa. Tässä tapauksessa edellä mainittu työehtosopimuksen 26 §:n määräys sitä edellyttääkin. Tämä ei kuitenkaan oikeuta poikkeamaan työehtosopimuksen palkanlisiä koskevista määräyksistä, vaan palkanlisät maksetaan sovitun henkilökohtaisen palkan lisäksi työehtosopimuksessa todetulla tavalla.
Työehtosopimuksen mukaisia lisiä ei voida sisällyttää kiinteään kuukausikorvaukseen.
3) Kielilisän maksaminen edellyttää työehtosopimuksen 26 §:n mukaan, että työntekijä joutuu lähes päivittäin normaalissa asiakaspalvelussa käyttämään äidinkielensä (suomi tai ruotsi) lisäksi jotakin muuta kieltä. Työehtosopimuksessa ei ole säädetty, eikä työehtosopimusta ole tulkittava siten, että kaksikielisellä kielialueella tästä määräyksestä olisi mahdollisuus poiketa. Päinvastoin kielilisä usein tulee maksettavaksi juuri kaksikielisellä alueella. Mikäli siis esimerkiksi suomea äidinkielenään puhuva työntekijä joutuu säännöllisesti käyttämään asiakaspalvelussa ruotsia, kielilisä on työehtosopimuksen mukaan maksettava kielialueesta riippumatta.
Suomen Hiusyrittäjät ry:n lausunto
1) Hiusalan työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisalamääräyksen mukaan sopimuksella määrätään "Suomen Hiusyrittäjät ry:n jäsenliikkeiden palveluksessa olevien parturien, kampaajien sekä parturi-kampaajien työ- ja palkkaehdot".
Jäsenliikkeiden palveluksessa mahdollisesti olevien muiden ammattiryhmien edustajien työ- ja palkkaehdoista työehtosopimuksessa ei ole sovittu. Kuitenkin esimerkiksi jäsenliikkeiden palveluksessa oleviin kosmetologeihin sovelletaan nimenomaan Hiusalan työehtosopimusta.
Hiusalan työehtosopimus huomioi, pykälässä 26, liikkeen vastaavana hoitajana toimivan parturin, kampaajan tai parturi-kampaajan. Mainitun pykälän mukaan liikkeen vastaavalle hoitajalle maksettavasta korvauksesta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken samassa yhteydessä, kun sovitaan kyseisen tehtävän kuvasta, laajuudesta ja kestosta.
Työntekijän tehdessä runsaat puolet työajasta parturi-kampaajan työtä kyseessä on nähdäksemme parturi-kampaajan työtä koskeva työsopimus, jota muiden tehtävien osalta ohjeistavat hiusalan työehtosopimuksen edellä todetut määräykset, joten tällä perusteella A kuuluu hiusalan työehtosopimuksen soveltamisen piiriin.
2) Hiusalan työehtosopimuksen mukaan alan palkkausmuodot ovat kiinteä taulukkopalkka ja provisiomuotoinen palkkaus. Näiden palkkausmuotojen lisäksi työehtosopimuksessa on määräykset erilaisista työaika- ja muista palkanlisistä. Työehtosopimuksen palkkamääräykset ovat minimisäännöksinä pakottavia.
Jos palkkausmuodoksi on valittu kiinteä palkka, on mahdollista maksaa palkkataulukon mukaista palkkaa korkeampaa henkilökohtaista palkkaa. Työehtosopimuksen mukaan palkanlisiä koskevat määräykset ovat voimassa myös käytettäessä provisiopalkkausta tai noudatettaessa kiinteää henkilökohtaista palkkaa.
3) Kielilisää koskeva työehtosopimuksen 26 §:n määräys tarkoittaa, että kielilisää on maksettava kaikkien muiden kielten kuin oman äidinkielen, myös ns. toisen kotimaisen kielen, osalta. Äidinkielen käsite on työehtosopimuksessa määritelty siten, että se tarkoittaa joko suomen tai ruotsin kieltä. Kielilisän maksaminen edellyttää, että työntekijä joutuu, ja kykenee, lähes päivittäin käyttämään normaalissa asiakaspalvelussa äidinkielensä lisäksi jotakin muuta kieltä.
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Käräjäoikeuden esittämien kysymysten johdosta työtuomioistuin toteaa lausuntonaan seuraavaa:
Käräjäoikeuden ensimmäinen kysymys koskee sitä, kuuluuko A työehtosopimuksen soveltamispiiriin.
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on lausunnossaan todennut, että parturi-kampaaja, joka toimii samalla liikkeen vastaavana hoitajana on perustehtävältään parturi-kampaaja ja kuuluu siten hiusalan työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Suomen Hiusyrittäjät ry on lausunnossaan todennut, että jos työntekijä tekee runsaat puolet työajastaan parturi-kampaajan työtä, sovelletaan hänen työsuhteeseensa hiusalan työehtosopimusta. Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnoissaan katsoneet A:n kuuluvan hiusalan työehtosopimuksen soveltamispiiriin.
Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa edellä esitetystä työehtosopimukseen osallisten yksimielisestä kannasta.
Käräjäoikeus on toiseksi tiedustellut, onko työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä pakottava vai voidaanko sopimussuhteessa soveltaa työehtosopimuksesta poikkeavaa palkkausjärjestelmää edellyttäen, että työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja ei laskennallisesti aliteta.
Lisäksi käräjäoikeus on palkkaukseen liittyen tiedustellut, voidaanko kaikki lisät sisällyttää erikseen maksettavaan kiinteään lisään, jota on maksettu peruspalkan ylittävänä eränä.
Työehtosopimukseen osalliset ovat lausunnoissaan todenneet, että hiusalan työehtosopimuksen mukaisia palkkausjärjestelmiä ovat taulukkopalkkajärjestelmä ja provisiopalkkajärjestelmä. Työnantaja on myös velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen mukaisia palkkausjärjestelmiä. Lausunnoissaan työehtosopimusosapuolet ovat todenneet, että jos palkkausmuodoksi on valittu kiinteä palkka, työnantajalla on mahdollisuus maksaa palkkataulukon mukaista palkkaa korkeampaa henkilökohtaista palkkaa. Työehtosopimukseen osalliset ovat olleet myös yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen määräyksiin perustuvia palkanlisiä ei voida sisällyttää kiinteään kuukausipalkkaan.
Työtuomioistuimella ei ole perusteita tältäkään osin poiketa työehtosopimukseen osallisten yksimielisestä tulkinnasta. Toinen ja tarvittaessa käräjäoikeudessa selvitettävä asia on se, mitä A:lle maksetulla erillisellä 200 euron lisällä on ollut tarkoitus korvata.
Käräjäoikeus on kolmanneksi tiedustellut, onko työntekijällä toimittaessa kaksikielisellä alueella oikeus työehtosopimuksen 26 §:n mukaan kielilisään toisen kotimaisen kielen käyttämisestä.
Työehtosopimukseen osalliset ovat lausunnoissaan olleet yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen 26 §:n kielilisää koskevan määräyksen tarkoitus on, että kielilisää on maksettava kaikkien muiden kielten kuin oman äidinkielen käyttämisestä ja että kielilisä on maksettava myös toisen kotimaisen kielen osalta. Kaksikielisellä alueella ei määräyksestä voida poiketa. Kielilisän maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä joutuu säännöllisesti käyttämään asiakaspalvelussa muuta kuin omaa äidinkieltään.
Työtuomioistuin yhtyy tältä osin työehtosopimukseen osallisten yhteiseen tulkintaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, H. Rautiainen, Virtanen, Ahokas ja Salonen jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.
Lausunto on yksimielinen.